Molo Toure
 Poissa
|
 |
Vastaus #4443 : 29.05.2017 klo 14:01:40 |
|
Voisin itsekin heittää tänne jonkinmoiset arviot viime kauden pelaajistosta. Kaudesta yleensä, tulevaisuudesta ja toiveista kesän suhteen kirjoittelen sitten varmaan myöhemmin.
Arsenal 2016/17 – Pelaaja-arviot
Maalivahdit:
Petr Cech – Kokenut Tsekkivahti pystyy pelaamaan vielä hyvällä tasolla, mutta tämän kauden esitykset ovat olleet taas pieni askel taaksepäin. Riittää ykköseksi vielä ainakin ensi kaudeksi, mutta pikkuhiljaa on alettava miettiä Cechin korvaamista. Toivottavasti Szczesny palaa kesällä takaisin lainaltaan ja pystyy haastamaan Cechiä ykkösvahdin paikasta jo ensi kaudella.
David Ospina – Kolumbialainen on ihan hyvä kakkosvahti. Erinomainen torjuja, joka omaa hyvät refleksit, mutta keskityspalloissa ja jalalla pelaamisessa on niin selkeitä puutteita, että hänestä tuskin koskaan tulee maailmanluokan veskaria. Keräilee kamojaan miltei joka pelissä, mikä kertoo omaa kieltään siitä, ettei fyysisyys välttämättä riitä tähän sarjaan. Päästäisin Ospinan kesällä menemään ja ottaisin tilalle Szczesnyn, joka toivottavasti pystyisi haastamaan Cechiä kolumbialaista kovemmin.
Emiliano Martinez – Pelasi viitisen peliä edustuksessa ja enemmän kai sitten reservijoukkueessa. Voisi mennä ehkä jopa kakkosvahtina, kolmoseksi on oikein hyvä vaihtoehto. Tosin alkaa olla jo sen ikäinen että kehittyäkseen kannattaisi varmaan lähteä muualle, ykköseksi tuskin tulee olemaan asiaa ja hirveästi ei ole peliaikaa tarjolla muualla kuin kakkosjoukkueessa. Jatkoa antaisin toki jos argo on siitä edelleen kiinnostunut.
Topparit:
Laurent Koscielny – Puolustuksen suurin johtohahmo, joka on saanut tottua myös pitämään kapteeninnauhaa kädessään. Nopea, vaikea ohitettava, kovaotteinen, laihasta olemuksestaan huolimatta melko fyysinen, hyvä pääpelaaja ja pelinavaaminenkin on parantunut Arsenal-aikana paljon, mutta ajoittaiset pelinluku- ja sijoittumisvirheet sekä tyhmät taklaukset erottavat Bosscielnyn aivan maailmanluokan toppareista. Kuitenkin Kos lukeutuu ehdottomasti omiin suosikkipelaajiini, ja toivottavasti pysyy sarjan huipputasolla vielä ainakin pari kautta.
Shkodran Mustafi – Saksalainen hankittiin elokuun lopulla hieman pakon edessä, kun suurin osa toppariosastosta oli telakalla. Syksyllä näytti sopeutuvan nopeasti joukkueeseen, ja toi varsinkin pelinavaamistaidollaan uuden ulottuvuuden puolustukseen. Myöhemmin sitten taso hieman laski ja avauksetkin alkoivat yhä useammin päätymään vastustajien jalkoihin. Itse aloin hieman kyseenalaistamaan miehen hankintaa, ja olisin toivonut hieman fyysisempää, peliä johtavampaa ja vahvempaa pääpelaajaa kuin Mustafi. Myös 11 keltaista korttia Valioliigassa on hieman liikaa. Toisaalta täydentää pallollisella taidollaan hyvin Koscielnyä, ja kyllä Kostafi-duokin hoitaa kaksinkamppailut hienolla prosentilla. Kolmen linjassa sitten esitykset taas paranivat keväällä ja eiköhän Mustafista ole tuloillaan pitkäaikainen luottopelaaja topparin tontille. Loppujen lopuksi tähän mennessä ihan hyvä hankinta, jolta voi ehdottomasti odottaa tulevaisuudessa vielä paljon parempiakin esityksiä.
Gabriel – Brassi tuli pari vuotta sitten tammikuussa lupauksen statuksella seuraan, mutta ei tunnu oikein kehittyneen tässä ajassa hirveästi. Fysiikka on kunnossa, mutta pallollisena koheltaa liikaa eikä pelikäsitystä oikein löydy. Ilmassa toki hyvä, mutta toisaalta taas provosoituu turhan helposti ja tekee tyhmiä rikkeitä. Toisaalta joutui välillä paikkaamaan laitapakin paikalla, jonne ei sovellu kyllä ollenkaan. Luopuisin brassista kesällä, koska näkisin viiden tai jopa kuuden vaihtoehdon olevan tällä hetkellä hänen edellään, mutta tuskinpa Wenger tämänkään projektin suhteen vielä luovuttaa.
Rob Holding – Boltonista hankittu junnu oli positiivinen yllätys. Todella lupaava pelaaja, jolla on raamit kunnossa, osaa puolustaa, vahva ilmassa ja pallon kanssakin vaikuttaa melko varmaotteiselta. Hyviä otteita oikeastaan aina kun oli kentällä, varsinkin loppukaudesta. Tulevaisuudessa voi olla kovakin luu, toivottavasti peliaika lisääntyy jo ensi kaudella, ainakin kolmen linjalla pelattaessa se on todennäköistä. Tosin sitä tuli jo tällä kaudella yllättävän paljon, mikä on totta kai hieno juttu. Mukava nähdä Arsenalissakin nuoria, lupaavia lädejä.
Per Mertesacker – Oli sivussa miltei koko kauden, mutta kahdessa viimeisessä pelissä tuli kentälle ja oli heti oma, varma ja rauhallinen itsensä eikä pitkä poissaolo tuntunut näkyvän juurikaan. Olin jo valmis luopumaan kapteenista, mutta ehkä tämän johtohahmon voisi vielä pitää ainakin yhden vuoden ainakin rotaatioroolissa. Tuntui sopivan hyvin kolmen linjaan keskimmäiseksi.
Calum Chambers – Pelasi yhden pelin Arsenalissa, jossa onnistui maalinteossakin ja lähti sitten loppukaudeksi Middlesbroughiin lainalle. Boron puolustus toimi kohtuullisen hyvin putoamisesta huolimatta, ja Chambers sai paljon vastuuta sekä topparina että myös laitapakkina, joten lainapesti oli ilmeisen onnistunut. Loppukaudesta sivussa, mikä näkyi Boron puolustuksessa. Ottaisin takaisin rotaatioon, pystyy pelaamaan montaa pelipaikkaa kohtuullisella tasolla, kehittyisikö miehestä Arsenalin oma John O’Shea? Parhaiten sopisi varmaan kuitenkin laitatoppariksi.
Laitapakit:
Nacho Monreal – Moni tuomitsi espanjalaisen täälläkin aluksi flopiksi, mutta sitten ohitti nokkimisjärjestyksessä Gibbsin ja oli parin kauden ajan aivan sarjan parhaita, jollei paras vaspa. Tällä kaudella taso ei sitten pysynytkään enää samana, tuntuu menettäneen iän myötä terävyyttään eikä alaspäinkään ollut enää niin vuorenvarma. Loppukaudesta tosin piristyi mielestäni hieman wingbackin paikalla, ja on edelleenkin hyvää valioliigatasoa. Näkisin mielelläni hankinnan vasemmalle, ja Kolasinac näyttäisi nyt olevankin tulossa. Pitäisin Nachon silti mielelläni joukkueessa, varsinkin kolmen linjaa ajatellen, spanski kun pystyy pelaamaan sekä laitatopparia että wingbackia hyvällä tasolla. Pystyisikö hieman naapuriseuran Azpilicuetan tyyliin nousemaan sarjan eliittiin laitapakin sijaan myös uudella pelipaikalla?
Kieran Gibbs – Monrealin esitykset eivät juuri häikäisseet, mutta myöskään Gibbs ei näyttöpaikkoja saatuaan pystynyt juurikaan haastamaan esityksillään espanjalaista. Peliaika jäi omalla kasvatilla todella vähiin, tosin loppukaudesta sai välillä vastuuta wingbackina kun neljän linjasta siirryttiin kolmeen. Juoksuvoimainen kaveri sopisi hyvin tuohon wingbackin rooliin, pitäisin hänetkin mielelläni joukkueessa jos vain vielä haluaa jäädä. Toivottavasti löytäisi ainakin sen saman tason millä pelasi joskus vuosia sitten vakituisesti avauksessa ja pystyisi haastamaan Monrealia ja mahdollisesti uutta hankintaa (Kolasinac?) tosissaan peliajasta.
Hector Bellerin – Espanjalaisen kehityskäyrä osoitti viime kauteen asti todella jyrkästi ylöspäin, mutta tällä kaudella siihenkin tuli takapakkia. Heikkoja esityksiä tuli paljon, onko mukavoitunut liikaa kun kilpailua peliajasta ei aina hirveästi ollut? Toki kirjautti kelvolliset viisi maalisyöttöä sarjassa, mutta keskityksissä olisi silti parantamisen varaa. Potentiaalia olisi maailman parhaaksi, toivottavasti ei kuitenkaan lähde vielä pois vaan menee ensi kaudella taas eteenpäin. Wingbackiksi sopii kuin nyrkki silmään, ja kun Oxlade-Chamberlain näyttää pystyvän myös ihan hyviinkin esityksiin oikealla, niin ehkä kilpailu siivittää Hectorin taas ensi kaudella uudelle tasolle. Loppukaudesta taso nousi toki huomattavasti.
Mathieu Debuchy – Pelasi yhden pelin koko kaudella, loukkaantui siinä heti uudestaan ja poistui kentältä kyyneleet silmissään. Surullista, ja oikeastaan koko Debuchyn ura Arsenalissa on ollut todella epäonninen. Hankittiin ykköseksi, mutta loukkaantui ja Bellerinin läpimurto tapahtui odotettua aikaisemmin. Sitten tuli lisää vammoja eikä viime kauden Bordeaux-lainallaankaan oikein pysynyt kunnossa. Päästäisin pois, kun tälle miehelle ei taida enää käyttöä olla, vaikka periaatteessa voisi pelata pariakin eri paikkaa nykyisessä systeemissä.
Ainsley Maitland-Niles – Laitetaan nyt tänne, kun pakkina pelasi suurimman osan peleistään. Ihan hyviä esityksiä laitapakin paikalla, vaikka onkin pelannut aiemmin enemmän keskikenttäpelaajana. Lupaava kaveri, jolle lainapesti voisi tehdä hyvää, mutta toisaalta voisi olla hyvä pitää mies kolmosvaihtoehtona wingbackiksi ja ehkä myös rotaatiossa keskikentälle. Jatkoa vaan, miehellä voi olla hieno tulevaisuus edessään.
Keskikenttäpelaajat:
Aaron Ramsey – Kokonaisuudessaan huono kausi, vaikka loppukaudesta esitykset paranivat ja iski hienon maalin Evertonin verkkoon ja tärkeän voittomaalin FA Cupin finaalissa. Taidot ja pelikäsitys eivät tunnu riittävän keskikentälle, eikä tehojakaan oikein tunnu löytyvän, vaikka jaksaakin hyvin ravata boksista boksiin. Tosin puolustuspelaaminenkin on sitten puutteellista, mutta jostain syystä Wenger näkee Ramseyssa jotain erityistä ja hänellä tuntuukin olevan joku pakkomielle saada Aaron kentälle joka pelissä, vaikka sitten laiturina jonne ei kyllä sovi yhtään. Tarvitsisi juuri oikein räätälöidyn roolin onnistuakseen, mutta siitä ei ole takeita että seisoisiko Aaronilla silloinkaan. Itse olisin useasti katsellut mieluummin Elnenyä tuossa Ramseyn roolissa, mutta taitaa olla turha toivo että egyptiläinen ohittaisi Ramseyn nokkimisjärjestyksessä. Näyttäisin ovea vielä kun miehestä voisi saada oikein hyvän hinnankin, mutta eiköhän walesilaista nähdä ensi kaudellakin kentällä ihan säännöllisesti, toivottavasti viime vuosia paremmin tuloksin.
Mesut Özil – Tuntui vaeltelevan pitkään varjojen mailla, mutta sai jälleen aikaan ihan hyvät tehot sarjassa. Paljon löysäilyä sekä huonoja ja ylimielisiä ratkaisuja, ja allekirjoittanutta miehen löysä olemus ja asenne vitutti suoraan sanottuna suuresti useaan otteeseen. Olin jossain vaiheessa täysin valmis luopumaan kalansilmäisestä saksalaisesta, mutta hänkin paransi loppukaudesta otteitaan ja on loppujen lopuksi edelleen maailmanluokkaa, joten kai tuo kannattaa pitää. Sunderland-pelissä järjesti ennätykselliset lukemat maalipaikkoja ja oli jälleen sillä huikealla syksyn 2015 tasollaan, toivottavasti pystyisi jatkamaan ensi kaudella siitä mihin nyt jäi.
Alex Oxlade-Chamberlain – Lupaavan nuoren kehitys näytti pysähtyneen kokonaan, tehoja ja onnistumisia ei hirveästi tullut, kuten ei yleensäkään viime vuosina. Mietin, olisiko hänestäkin järkevää luopua, kun välillä ehkä jotkut selfiet ja postaukset Instagramiin, Snapchatiin ja muihin turhuuksiin tuntuivat kiinnostavan pelaamista enemmän. Löysi sitten itselleen sopivan roolin wingbackina, jossa sai käyttää juoksuvoimaansa hyväksi ja hoiti hyvin ruutunsa myös alaspäin, mikä varmaan yllätti kaikki tälläkin palstalla. FA Cupin finaalissa veti sitten ihan hyvän matsin vasempana wingbackinakin, missä tuskin oli koskaan aiemmin edes pelannut. Toivottavasti myös Ox jatkaa ensi kaudella siitä mihin jäi ja pystyisi tarjoamaan Bellerinille todellista kilpailua peliajasta oikealla, ja miksipä ei miestä voisi joissain peleissä kokeilla myös keskikentän keskustassa.
Alex Iwobi – Sai yllättävän paljon peliaikaa, mutta tällä kertaa se ei ollut joukkueen kannalta hyvä juttu. Muutamia erinomaisia ominaisuuksia miehellä on, mutta on myös äärimmäisen turhauttava pelaaja tehottomuutensa ja huonon potkutekniikkansa takia. Loppukaudesta peliaika väheni huomattavasti. Voisi kuitenkin mennä rotaatiossa vaihtoehtona tuplakympeiksi Özilille ja Alexisille, ja tulee varmasti kehittymään vielä paljon pelaajana.
Santi Cazorla – Joukkueen pelin sielu vastasi sen rakentamisesta alkukaudesta hienoin ottein. Hieno pelisilmä ja miehen tekniikka, laukaus ja syöttötaito molemmilla jaloilla on kyllä ainutlaatuista jopa koko maailmassa. Oli jopa liian tärkeä pelaaja joukkueelle, kun loukkaantui loppukaudeksi niin koko Arsenalin peli sakkasi pahasti pitkän aikaa ja moni kanssapelaaja kärsi pahasti miehen poissaolosta. Mieleen tulee kuitenkin, että onko Santin varaan järkevää enää rakentaa yhtään mitään, kun vammat vaivaavat ja ikääkin alkaa olla. No, ensi kauden alusta taas mukaan vaan ja toivottavasti on edelleen vanhalla tasollaan, koska silloin kyllä roolia on aivan varmasti vielä tarjolla.
Granit Xhaka – Edelliskesän iso hankinta tuli suurin odotuksin joukkueeseen, mutta ei pystynyt täyttämään niitä ja voidaankin tähän mennessä lukea flopiksi, ehkä jopa yhdeksi koko Valioliigakauden isoimmista sellaisista. Tyhmiä punaisia, kankeutta, puutteellista puolustuspeliä, heikkoa syöttötyöskentelyä ja selvää turhautumista. Toisaalta joutui äkkiä liiankin isoon ruutuun Cazorlan loukkaannuttua, eikä pystynyt espanjalaisen saappaita täyttämään, tosin kyseessä on muutenkin erityyppinen pelaaja. Välillä väläytteli erinomaista syöttötaitoaan ja vasemman jalan potkutekniikkaansa, ja loppukaudesta soveltui paremmin tuohon 3-4-2-1-ryhmitykseen. Alkoi viime aikoina vihdoinkin näyttää isoa potentiaaliaan ja sitä, miksi hänet on tänne hankittu. Vaikea ensimmäinen kausi on kuitenkin nyt takana ja ensi kaudella on lupa odottaa enemmän. Ei Xhakasta olisi kuitenkaan vielä järkevää luopua, toivotaan että ensi kaudella nostaa tasoaan ja käyttää mahdollisuutensa paremmin hyväksi.
Jeff Reine-Adelaide – Muutaman kerran kävi kentällä cupien peleissä. Ehkä potentiaalisin näistä Arsenalin nykyisistä junnuista. Ykkösjoukkueessa roolia ei juurikaan vielä kuitenkaan taitaisi olla tarjolla, joten ensi kaudeksi laina voisi tehdä pojalle hyvää, kun U23-pelit eivät välttämättä ole Jeffille enää riittävän tasokas ympäristö optimaaliseen kehittymiseen. Potentiaalinen Arsenalin seuraava ranskalainen suurpelaaja.
Francis Coquelin – Alkukaudesta oli Cazorlan vierellä vielä oma hyvä itsensä, kun sai keskittyä siihen mitä osaa, eli pallojen riistämiseen, kaksinkamppailujen voittamiseen ja puolustamiseen yleensä sekä puolustuslinjan suojaamiseen. Pallon kanssa ei ole kovin ihmeellinen, joten yleensä oli parasta että Coq luovuttaa pallon nopeasti helpolla syötöllä Cazorlalle joka hoitaa hommat sen kanssa. Kärsi Santin loukkaantumisesta ehkä eniten koko joukkueesta, taso laski heti sen jälkeen pahasti eikä mies tuntunut soveltuvan muiden vaihtoehtojen vierelle. Tosin Wenger yritti välillä peluuttaa Coqia pohjapelaajan sijaan enemmänkin jonkinlaisessa hyökkäävämmässä box-to-box-roolissa, johon ranskalaisella riittäisi kyllä juoksuvoimaa ja energisyyttä mutta muilta ominaisuuksiltaan ei sovellu siihen muottiin kyllä alkuunkaan. Loppukaudesta peliaika sitten vähenikin ja Coq otettiin usein johtoasemassa sisään suojelemaan puolustuslinjaa mihin onkin hyvä vaihtoehto. Pitäisin ehdottomasti oman kasvatin joukkueessa, ei vähiten tuon edellä mainitun vaihtomahdollisuuden takia, mutta myös siksi, että Francis on joukkueen ainoa luontainen puolustava keskikenttäpelaaja, ja parhaimmillaan siinä rakkikoiran roolissaan erittäin hyvä. Omia suosikkejani nykyjoukkueesta, saa nähdä mikä on ensi kauden rooli. Kuitenkin alleviivaan vielä sitä, että jos Coquelin laitetaan kentälle niin hänen tulee pelata keskikentällä vain ja ainoastaan tuossa pohjalla puolustavassa roolissaan ilman kovin isoa vastuuta hyökkäämisestä.
Mohamed Elneny – Puolitoista vuotta sitten Baselista saapunut egyptiläinen on saanut vaihtelevasti vastuuta. Perusvarma pelaaja, joka oikeastaan aina pelaa ihan hyvin päästessään kentälle, mutta toisaalta ei koskaan myöskään oikeastaan häikäise hyvyydellään. Tunnollinen alaspäin, hirmuinen juoksukunto sopii box-to-box-rooliin mutta kykenee pelaamaan myös puhtaasti puolustavana keskikenttäpelaajana. Todella pallovarma pelaaja, joka voisi välillä kokeilla rohkeammin myös riskialttiimpiakin syöttöjä ja käyttää enemmän yllättävän hyvää laukaustaan, koska taidot riittäisivät kyllä tällaisiinkin suorituksiin. Olisin välillä toivonut Elnenylle enemmänkin peliaikaa, mutta jatkanee rotaatiossa ensi kaudellakin ja tältä mieheltä kyllä tietää mitä silloin saa kun hänet kentälle laittaa.
Jack Wilshere – Pari kertaa kävi alkukaudesta kentällä, ennen kuin hänet lähetettiin Bournemouthiin lainalle, mikä oli ihan hyvä ratkaisu. Tuntui selättäneen vammakierteensä ja sai lainallaan ihan hyvin vastuuta, joskin välillä mies oli penkilläkin. Useimmiten esitykset olivat hyvähköjä, mutta eivät kuitenkaan mitenkään kovin erikoisia sinänsä. Tehotkin jäivät vähäisiksi, tosin ei Jack koskaan ole mikään kovin tehokas pelaaja ollutkaan. Toisaalta, mitä tällaisen vammarekordin lähihistoriassa omaavalta mieheltä oikein tulisi odottaa? Potentiaalin tietävät kaikki ja Wilshere omaa hyvin myös kovuutta kentällä, jospa vielä joskus pääsisi edes sille kauden 2010/11 tasolleen. Lopulta meni sitten taas klesaksi, ja tuntuu, että tästä miehestä ei enää kalua tule eivätkä paikat vain yksinkertaisesti enää kestä ammattilaisjalkapalloa. Ehkä ensi kaudeksi vielä voisi saada joukkueessa mahdollisuuden, mutta myös myynti voisi ikävä kyllä olla järkevää tämän oman kasvatin kohdalla. Tosin loukkaantuneena tuskin menee kaupaksi, joten on varmaan ensi vuonnakin joukkueen mukana, toivottavasti saisi onnistumisia ja pysyisi kunnossa.
Hyökkääjät:
Alexis Sanchez – Aivan uskomattoman hieno kausi. Pystyi nousemaan aivan maailmanluokkaan, vaikka pelasi sekä laiturina, kärjen takana että puhtaana hyökkääjänä. Loisti kaikissa rooleissaan, mätti suuret määrät maaleja ja järjesti vielä muillekin ison kasan paikkoja. Oli aina vaarallinen ja tuntui välillä kannattelevan yksin koko joukkuetta harteillaan. Loistava asenne, mutta toivottavasti kunnianhimo ei ajaisi miestä kesällä pois seurasta, vaikka siirto varmaan olisikin Alexisilta looginen vaihtoehto. Vaikeaa tulee ensi kaudesta ilman tätä miestä, boardille ja Wengerille viestiä, että maksakaa tälle miehelle ihan mitä hän vain ikinä haluaa ja vahvistakaa joukkuetta tarpeeksi että saadaan tämä Chilen ihme jäämään pohjois-Lontooseen.
Lucas Perez – Viime kesänä saapuneen spanskin kausi oli osittain mysteeri. Kentällä ollessaan oli useimmiten hyvä ja teki peliaikaan nähden todella hyvät tehotkin. Vastuuta ei sitten kuitenkaan hyvistä esityksistä huolimatta oikein tullut, mikä nostaa esiin kysymyksen, että miksi hänet sitten edes hankittiin? Ehkä Wenger ei kuitenkaan nähnyt häntä sopivana pelaajatyyppinä kentälle, tai sitten Lucasia oli suunniteltu vain nykyiseen rooliin. Itseäni harmitti usein, että Perez ei saanut tuon parempaa mahdollisuutta ja nämä Iwobit ja Ramseyt saivat silti kirmata kentällä paskoin esityksin ilman tehoja. Voisi sinänsä soveltua kolmelle ylimmälle paikalle nykysysteemissä ja tasokin riittäisi, mutta veikkaan että jatkaa matkaansa muualle tänä kesänä.
Olivier Giroud – Seksi-Olli on vaihdosta tullessaan useimmiten erinomaisen tehokas pelaaja, kun pääsee painimaan huikealla fysiikallaan väsyneitä toppareita vastaan. Avauksessa sitten ei tunnu kulkevan, ehkä miehen puutteet tulevat silloin enemmän esille. Kuitenkin taas hienot 12 liigamaalia, useimmat juurikin vaihdosta tullessa. Sopii hyvin juuri kakkoskärjeksi, joka saa kuitenkin lähes joka pelissä hyvin vastuuta. Avaukseen ehkä turhan yksipuolinen vaihtoehto, mutta kuten niin moni muukin, niin tämä maailmanluokan pääpelaaja on loistava peluri juuri omassa roolissaan. Hyvä kausi, toivottavasti jatkaa tästä ensi kaudella mutta nimenomaan kakkoskärkenä.
Theo Walcott – Teho on viihtynyt seurassa jo 11 vuotta ja kipparoikin joukkuetta viime kaudella pariin otteeseen. Moni oli valmis luopumaan miehestä vaisumpien ja vammojen sävyttämien vuosien jälkeen, mutta syksyllä Theo näytti oikealla laidalla kuin uudelta mieheltä, oli tehokas sekä vaarallinen ja muodosti todella vahvan kaksikon siellä Bellerinin kanssa. Itse epäilin, että Walcott olisi liian hyökkäävä pelaaja pelaamaan Bellerinin kanssa samassa laidassa, ja että he eivät muutenkaan olisi millään tavalla toistensa vahvuuksia tukeva tai hyvin yhteen pelaava kaksikko, mutta Theo ja Hector osoittivat nämä huolet turhiksi, kun Walcott teki yllättävän hyvin töitä myös alaspäin ja molemmat osoittivat vaarallisuuttaan hyökkäyspäässä. Sitten tuli taas vammoja ja Walcott katosi hieman kuvasta, toki viimeisteli vielä tammikuussa hattutempun Sotonin verkkoon. Peliaika oli kuitenkin useimmiten vähissä loppukaudella, kuten tehotkin. Tuntuu, ettei Theolle löydy nykyisestä ryhmityksestä oikein sopivaa pelipaikkaa, ja tämä monessa asiassa hyvinkin puutteellinen pelaaja kannattaisi ehkä kuitenkin myydä kesällä. Tosin jonkinlaisena roolipelaajana voisi mennä edelleen mukana, mutta ei häntä ehkä pienellä peliajalla ole enää kovin järkevää pitää.
Danny Welbeck – Welbeck oli, kuten niin usein, suurimman osan kautta loukkaantuneena. Sitten kun oli terve, niin Wengeriltä herui kyllä jälleen vastuuta. Periaatteessa erinomainen paketti, Dannylta löytyy niin fysiikkaa, nopeutta, kokoa kuin tekniikkaakin, on hyvä tekemään töitä alaspäin ja pystyy pelaamaan montaa eri pelipaikkaa. Welbeckin tehottomuus on kuitenkin äärimmäisen turhauttavaa eikä mies tunnu pysyvän millään kunnossa kovin kauaa. Toisaalta soveltui systeemiin ehkä muita vaihtoehtoja paremmin kärkeen, ja Giroud toi sitten usein mukanaan vaihdosta tullessaan niitä tehoja. Itse olisin edellämainituista syistä valmis myymään Welbeckin pois kesällä ja pistämään isot rahat kiinni oikeaan maailmanluokan hyökkääjään, mutta tämän on tietysti vaikeaa uskoa tapahtuvan. Tosin en nyt kovin pahoillani olisi vaikka Welbeck seuraan jäisikin, kunnossa ollessaan miehestä voi olla todella paljon iloakin joukkueelle.
|
