Samalla höökillä loppukauteen, niin kyllä meidän vaan kelpaa.
Näihin helmikuisiin sanoihin päättyi viime kauden lyhyt lento ja pyhimysten kevät oli tuskaisen tuttua tarpomista, peliesitysten seilatessa huonon ja kammottavan välillä. Viimeiseen 13 peliin yksi voitto ja kaksi tasapeliä. Vuodenvaihteen haaveilut kympin sakista olivat kaukainen muisto vain ja jälleen ainoastaan muiden joukkueiden huonous pelasti punavalkoiset. Sijoitus taas 15 ja pistesaldo pienempi kuin kaudella 20-21. Ei menty eteenpäin.
2021 - 2022 - Epätasaisuuden ennätysViime kausi voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Alun tuntuman hakemiseen, keskivaiheen seksikaruselliin ja lopun totaalisukellukseen.
Syksy alkoi odotusten mukaisesti, kun taisteleva Soton repi tasureita mm. Manchesterin porukoita vastaan. Alun ohjelma tiedettiin vaikeaksi ja ensimmäistä täyttä pistepottia saatiinkin odotella kierrokselle 8 asti, kun Leeds kaatui vihdoin 1-0.
Uusista pelaajista ihastuttivat erityisesti nuoret Chelsean akatemiakasvatit Tino Livramento ja Armando Broja. Varsinkin tuntemattomuudesta noussut Livramento nousi välittömästi avaukseen oikealle laidalle pakottaen paikkaa hallinnoineen Kyle Walker-Petersin vasemmalle puolelle. Ennakkoluuloton tekeminen ja haastaminen tekivät Livramentosta syksyn kuuman puheenaiheen, kunnes Tapaninpäivänä tapahtunut paha loukkaantuminen päätti Tinon kauden ennen aikojaan. Paluuta saadaan odotella vuoden loppupuolelle asti.
Avausvoiton jälkeen alkoi nähtiin niin viitteitä paremmasta kuin vaanivasta epätasaisuudestakin. Niukat taisteluvoitot Watfordista ja Villasta saivat seurakseen yllättävän kyykkäyksen Norwichissa. Välissä joukkuetta vaihtanut Dean Smith oli lukenut läksynsä.
Southamptonin lento alkoi joulun lähestyessä. Joukkue pelasi hurmioituneena häviten joulukuun puolivälin ja maaliskuun välillä vain kerran. Matkalla kaatuivat vieraskentällä niin Spurs kuin Hammerskin ja sellaisilla lukemilla, jotka lähinnä mairittelivat kotijoukkueita.
Ward-Prowse takoi vaparimaaleja Adamsin ja Brojan säestäminä ja maalille sementoitunut Fraser Forster teki gamesavereita toisensa perään. Salisusta puhuttiin uutena Van Dijkina. Hasenhüttlia huhuiltiin jopa alisuorittaneen Manun seuraavaksi luotsiksi. Top-kymppi ja jopa mahdollisuus europaikan haastosta viuhuivat analyyseissä. Niin hienoa oli pyhimysten peli.

Sitten koitti kevät ja maaliskuu. Soton matkusti Villa Parkille. Samoista sijoista taistellut Villa nuiji löysän Saintslauman maanrakoon 0-4. Yksittäinen ohipeli, ajateltiin. Seuraavana oli kalenterissa kaksi kotipeliä Newcastlea ja Watfordia vastaan. Paluu voittojen tielle olisi selviö...paitsi että pataan tuli molemmista. Joukkue alkoi vaikuttaa haluttomalta ja huolimattomalta. Puolustuksessa tuli outoja hasardeja pelistä toiseen.
Kausi saatiin onneksi pelattua ilman perinteistä 0-9 murskajaisia (mikä on jo ajatuksena karmea), mutta on sanottava, että vain Timo Wernerin kliinisyys esti seuraavan katastrofin tapahtumista kotiottelussa Chelseata vastaan. Werner upotti toki kaksi, mutta tässä pelissä oli kaikki ainekset siihen, mitä oli aiemmilla kausilla koettu. Peli päättyi lopulta "vain" 0-6, mutta esim maalia kohti tulleet laukaukset menivät vieraille 1-14. Kauden pohjanoteeraus oli koettu, eikä siinä auttanut edes Ralphin onnenliivi.
Jo mainittu 5 pistettä kevään peleistä on hämmentävän heikko saldo, koska joukkueessa ei ollut suurempia loukkaantumisia. Ainoassa kevään voitossa pisteet napattiin Arsenalilta Forsterin torjuessa kaiken ja vähän enemmän. Takkiin tuli kuitenkin senkin edestä. Burnley, Palace, Brentford, Pool ja lopulta Leicester. Lopullinen pistemäärä 40 ja maaliero -24. Foorumeilla toistui loppukautta osuvasti kuvannut fraasi "Thank fuck that's over".
Liigacupissa Soton eteni neljännelle kierrokselle, mutta putosi Chelsealle rankkareilla. FA Cupissa joukkue eteni puolivälieriin, kunnes vastaan arvottu Man City pyyhkäisi pyhimykset tieltään. Voitto West Hamista jäi parhaana cup-esityksenä mieliin.
2022 - 2023 - Uudet omistajat vanhalla strategiallaSouthampton sai tammikuussa uudet omistajat Serbipatruuna Dragan Solakin luotsaaman United Groupin myötä. Entinen omistaja, kannattajien epäsuosioon vähäisellä panostuksella joukkueeseen ajautunut Gao Jisheng myi seuran 100 miljoonalla, eli yhden Jack Grealishin hinnalla.
Seuran strategia pitää. Tavoitteena on kehittää nuorista pelaajista kiinnostavia suurseuroille ja myydä heidät isolla voitolla eteenpäin. United Group on kasaamassa seurojen verkostoa Cityn tai RedBullin tapaan, joiden välillä pelaajia voidaan treidata sopivampiin ympäristöihin. Esimerkiksi uusi maalivahti Liz on huhujen mukaan menossa suoraan lainalle Turkkiin yhteistyöseuraan.
Tulijoiden joukossa on jälleen parikymppistä lupausta muiden seurojen akatemioista, joille ei löydy lähitulevaisuudessa paikkaa emoseuran suunnitelmissa. Ainoa ns. valmis vahvistus on Rangersissä pitkään viihtynyt nigerialainen Joe Aribo. Pitkästä aikaa hankintoihin on myös laitettu rahaa. Gaon aikana pelaajien nettomääräinen kulutus ei ylittänyt pariakymmentä miljoonaa. Tätä kirjoittaessa on painettu 50M menemään ja ikkunaa on edelleen jäljellä!
Kiinnitä katseesi:- James Ward-Prowse
Liigan paras vapaapotkuspesialisti ja joukkueen kapteeni. Teki uuden sopimuksen viime kesänä, vaikka isojen kaupunkien kutsua onkin huhuiltu. Jahtaa Becksin ennätystä suoren vaparimaalien lukumäärässä. Joukkueen suurin tähti.
- Adam Armstrong
Ensimmäinen kausi oli vaikea, eikä saanut luvalla sanoen juuri näytönpaikkoja. Teki sarjaa alempana kovaa jälkeä ja on väläytellyt pre-seasonilla. Joko nyt?
- Mohammed Salisu
Vasta 23-vuotias toppari oli mukana niin hyvässä kuin pahassa, mutta otti paikkansa avauksen topparina. Parhaimmillaan maailmanluokkaa (kysykää vaikka Pepiltä), mutta tarvitsee tasaisuutta otteisiinsa.
Tärkeimmät siirrotSisään
Gavin Bazunu - Man City
Mateusz Liz - Altay
Armel Bella-Kotchap - Bochum
Romeo Lavia - Man City
Joe Aribo - Rangers
Sekou Mara - Bordeaux
Ulos
Fraser Forster - Tottenham, sopimus loppui
Shane Long - Reading, sopimus loppui
Harry Lewis - Bradford, sopimus loppui
Lainalle lähetetyt:
Will Smallbone - Stoke
Thierry Small - Port Vale
Dan N'Lundulu - Cheltenham
Caleb Watts - Morecambe
Kazeem Olaigbe - Ross County
Kegs Chauke - Exeter
Lyhyt kesäloma on takana ja on aika näyttää kannattajille ja maailmalle Southamptonin kuuluvan Valioliigaan. Tasaisuutta kaivataan otteisiin, jotta valitettavan tutuiksi tulleet romahdukset saataisiin vihdoin historiaan.
Nuoret pelaajat saavat vastuuta ja antavat toivon mukaan pyhimyshenkisille uutta ilonaihetta vaikeiden kausien perään. Elleivät anna, on luvassa kiirastuli säilymisen ja putoamisen välillä.
OH WHEN THE SAINTS GO MARCHING IN!