Southampton FC - Joskus oltiin lohkovaiheessa asti...

[Dell]

Danny Ings Aston Villaan. Kuka nyt tekee maalit?

[lentävä emiraatti]

2020-2021 - Yhden illan sarjajohdosta uuteen nollaysiin.
Muistatko sen marraskuisen illan, kun Soton oli voittanut Newcastlen ja nousi ensimmäistä kertaa historiassaan Valioliigan piikkipaikalle? Jenkkivaaleista tuttu "Stop the count" villitsi etelärannikkolaisten somessa. Vähänpä tiesivät tuolloin, mitä oli edessä...

Pyhimykset aloittivat kauden kahdella tappiolla, mutta sen jälkeen meno muistutti kevättä 2020. Joukkue keräsi seuraavasta 15:sta pelistä peräti 29 pistettä ja oli vielä loppiaskierroksen päätteeksi sijalla 6. Hallitseva mestari Liverpool oli juuri kaatunut Danny Ingsin salamamaalilla ja Hasenhüttl murtui kyyneliin loppuvihellyksen soidessa...



Sen piti olla mahdotonta jo ensimmäisellä kerralla...

16. tammikuuta alkoi kauden synkin ajanjakso. Leicester kaatoi Sotonin kotonaan 2-0 ja seuraavaa liigavoittoa saatiinkin odottaa aina maaliskuun alkuun asti. Tuosta pelistä alkoi seurahistorian pisin kuuden ottelun tappioputki, synkimpänä hetkenä Old Traffordin 9-0, jota seuratessa aika tuntui pysähtyneen ja kulkeutuvan kohden edellisvuoden painajaista. Aikainen punainen, oma maali, rankkari ja vääjäämätön ennätyksen sivuaminen - nämähän on juuri koettu! Ajatus, joka tuntui olevan jokaisen pyhimyshenkisen takaraivossa Manun vyöryttäessä hyökkäyksiään kokemattomia ja väsyneitä pelaajia vastaan.

Mitään ei ollut tehtävissä. Se tapahtui taas.

Edelliskaudella Hasse sai jatkaa ja se osoittautui oikeaksi päätökseksi. Toisen kerran jälkeen ääni muuttui vahvasti etelärannikon mediassa ja varsinkin somessa, jossa toista nöyryytystä ei hyväksytty. Hasenhüttl sai osakseen kovaa kritiikkiä oikeastaan ensimmäistä kertaa Valioliiga-aikanaan ja miehen taktisia kykyjä tai niiden puutetta arvosteltiin kovin sanoin. Arvostelu jatkuu edelleen.

Loppukausi meni enemmän ja vähemmän sarjapaikkaa varmistellessa. Alkukauden pisteet toivat hyvän puskurin takaatuleviin ja Sotonin onneksi sarjassa oli todella huonoja joukkueita. Kevään pistetahti olisi muuten vienyt sarjaporrasta alemmas. Upean Liverpool-voiton perään lähes puolessa välissä kautta Saints keräsi kauden toiselta puolikkaalta vain neljä voittoa ja kaksi tasuripistettä. 13 tappiota 19:sta pelistä. Karmea tilasto ja kertoo, kuinka heikko Soton keväällä oli.

Cupissa kulki ja Saints pelasi itsensä Wembleylle saakka, hävitäkseen pytyn voittaneelle Leicesterille. Hämmentävä taival liigakauteen verrattuna, kun matkalla kaatuivat mm. Arsenal ja Wolves.



2021-2022
Ollaan tavallaan uuden - tavallaan saman vanhan edessä. Tavoitteita on vaikea asettaa. Ajoissa varmistuva sarjapaikka ja viime kauden kaltainen cup-menestys kelpaisi, mutta tähänkö on muutama vuosi sitten vielä Euroopassa ihastuttaneiden pyhimysten tyytyminen? On, mikäli poistuneiden tilalle ei löydetä korvaajia.

Tähtipelaajien virta vie vuodesta toiseen isompiin seuroihin (tjeu Liverpoolin Soton-taustaiset pelaajat) ja nyt myös vähemmän isoihin, kuten Danny Ingsin lähtö Villaan osoitti. Vestergaardilla alkaa myös viimeinen sopimuskausi, joten nähtäväksi jää, käykö miehelle samoin kuin Ingsille. Bertrand poistui jo Leicesterin kelkkaan ja voitti ensimmäisen pelin jälkeen pokaalin.

Vähemmän yllättäen tilalle on toistaiseksi hankittu nuoria pelaajia. Brestistä tullut 23-vuotias Romain Perraud hankittiin suoraan Bertrandin korvaajaksi ja miehestä voidaankin odottaa paljon - valittiinhan kaveri jopa League 1-tähdistöön. Ingsin tilalle on kovimmin huhuiltu Adam Armstrongia Blackburnistä. Korvaajien on onnistuttava isosti, mikäli Soton aikoo tehdä muutakin kuin kiusata isoja ja tapella sarjapaikastaan nousijoiden kanssa.

Positiivista on toisensa tunteva joukkue ja selkeä pelitapa. Viime kaudella nähtiin, että Southampton pystyy hyvänä päivänä kaatamaan kenet tahansa. Parhaimmillaan Saints on todella hyvä ja viihdyttävä joukkue, mutta huonoimmillaan suorastaan surkea ja lamaantunut. Nähtäväksi jää kumpi on päällimmäinen tunne.

Kiinnitä katseesi:
- James Ward-Prowse
Joukkueen kapteeni ja oma kasvatti pelasi viime kaudella joka ikisen minuutin ja iski peräti 8 maalia - puolet suoraan vapareista. Tähti, mutta jaksaako edelleen puurtaa isoja minuutteja? Kärsii kauden alla loukkaantumisesta.

- Nathan Tella
Väläytteli jo aiemmin, mutta tulee saamaan lisää näyttöpaikkoja. Sähäkkä kuin mikä. Isot odotukset.

- Kyle Walker-Peters
Erinomainen hankinta Tottenhamista otti heti paikkansa oikeana wingerinä. Hyökkäyssuuntaan joukkueen tärkeimpiä palasia.

Tärkeimmät siirrot
Sisään
Theo Walcott - Everton, ilmainen
Romain Perraud - Stade Brest
Adam Armstrong - Blackburn
Tino Livramento - Chelsea akatemia
Armando Broja - Chelsea akatemia
Dynel Simeu - Chelsea akatemia

Ulos
Danny Ings - Aston Villa
Ryan Bertrand - Lestö, sopimus loppui
Mario Lemina - Nizza
Wesley Hoedt - Anderlecht
Angus Gunn - Norwich
Alex Jankewitz - Young Boys

Lainalta palaajat:
Shane vitun Long - B'mouth
Moi Elyounoussi - Celtic

Lainalle lähetetyt:
Kayne Ramsay - Crewe
Jake Vokins - Ross County
Dan N'Lundulu - Lincoln


Kohta siis mennään vaikka joukkue on täynnä isoja kysymyksiä. Alun otteluohjelma ei ainakaan helpota urakkaa: Everton, Man Utd, Newcastle, West Ham, Man City, Wolves, Chelsea.

Näistä muutamakin voitto ja voidaan jatkaa positiivisin mielin, mutta mikäli voittosarake näyttää nollaa, alkaa alakerran kiirastuli poltella jo turhan aikaisessa vaiheessa.

OH WHEN THE SAINTS GO MARCHING IN!

[Qeewstle]

Ei ole kyllä nyt kovat odotukset menestyksen suhteen, mutta toivottavasti yllättävät positiivisesti. Ingsin korvaaminen on kyllä kovan työn takana vaikka toki ei hänkään ihan joka pelissä loistanut viime kaudella.

Viime kauden aloitus oli kerrassaan mahtava, mutta sen jälkeinen mahalasku sitäkin pahempi ja loppukausi itselläkin jäi sitten hivenen huomioimatta kokonaan, kun panokset olivat ohi.
- Maalivahtipeliin ei olla kaaduttu vaikka muutamia helppoja on mennytkin ja tuskin nytkään kaadutaan
- Puolustushan meillä on ollut heikko ja päästetty liian helppoja maaleja. Saa nähdä onko tähän keksitty lääkkeitä tälle kaudelle.
- Keskikenttä meillä ihan ok, mutta hyökkäys kolmanneksella ei sitten hyvin puolustavaa joukkuetta vastaan kyetty olemaan vaarallinen tai edes luomaan paikkoja ajoittain hyvästä hallinnasta huolimatta. Välillä pitäisi mielestäni olla paljon suoraviivaisempi ja toisin sanoen olla muutakin vaihtoehtoja, kun hitaat hyökkäykset. Monipuolisempaa ja yllätyksellisempää hyökkäyspeliä ainakin itse kaipaan tälle kaudelle.

Toivotaan, että uudet naamat yllättävät ja auttavat meidät europaikalle, mutta tämä on kyllä nappi suoritus mikäli sinne saakka kyetään.

[lentävä emiraatti]

Soton kävi hakemassa Walesista tyylipuhtaan 8-0 cupvoiton. Uudet ja uusvanhat pelaajat pääsivät irti, Elyounoussi heitti taululle vakuuttavat tehot 3+2 ja Armando Brojalle myös kaksi maalia heti debyytissään.

Vaikka eilinen mittari ei ollutkaan minkäänmoinen, on kerrankin sellainen tilanne, että pelaajistoa vaikuttaisi löytyvän. Vestergaardin tilalle löytyi Torinosta brassi Lyanco. Livramentoa on kehuttu (aiheesta) ja on syrjäyttänyt avauksesta toistaiseksi jopa KWP:n. Adam Armstrongin yhteispeli Adamsin kanssa on herättänyt lupauksia. Ihmeellinen tilanne, kun seuraavaa peliä jopa hieman odottaa, jotta näkisi lisää joukkueen otteita.

[Coulijoe]

Sotonilla tulee olemaan sarjan mielenkiintoisimmat laitaosaston menijät. Toisella puolella Livramento ja toisella Small. Molemmat voi pelata myös pulustajan sijaan wingbackina.

Uskon siis, että Small löytää itsensä nopeasti kentältä.

[lentävä emiraatti]

Kolme vuotta Hasenhütteliä takana, mutta onko menty eteenpäin?

Soton majailee 15 kierroksen jälkeen sijalla 16 yhtä monella pisteellä. Tuhnuilun ja johtoaseman menettämisten myötä ollaan taas siinä tilanteessa, että putoamiskurimuksen välttämiseksi toivotaan sarjasta löytyvän kolme paskempaa joukkuetta. Asiaa ei tosin auta se, ettei Saints pystynyt voittamaan ainuttakaan peliä bottom-3 kolmikkoa Norwich, Newcastle, Burnley vastaan.

Viikoittain toistuvien sulamisten ohella faktat alkavat puhua karua kieltään. Hassen aikana Soton on menettänyt johtoasemasta käsittämättömät 71 pistettä! Toisen viikonloppuna somessa kiertäneen kuvan mukaan pyhimykset olisi europaikoilla, mikäli sarjapisteet jaettaisiin vain ensimmäisen puoliajan perusteella! Käsittämättömien tilastojen listaa voisi jatkaa vaikka miten. Hämmentävää on myös se, että joukkue ei ole voittanut peliäkään ilman Stuart Armstrongia sitten joulukuun 2019!

Brightonia vastaan miesylivoimalla, lisäajan kahdeksannella minuutilla koettu koominen takaisku iski lisää vettä myllyyn. Lopputuloksena menetetyt pisteet ja lisäksi loukkaantunut maalivahti, joka ei osannut infota valmennusta vammastaan kesken pelin. Oliko siinä syy, miksi JWP pakitti vaparissa viivalle vain kustakseen Maupayn metrien paitsion ja kaksi arvokasta sarjapistettä?

McCarthyn ja Forsterin poissaollessa Soton on käyttänyt ns emergency loan option, ja signannut ex-chelsea/cityveskari Willy Caballeron joulukuun ruuhkakierroksille. Alustavasti ihan ok vaihtoehto, koska kolmosveska Harry Lewis ei ole muun kakkosjoukkueen ohella vakuuttanut ollenkaan. Siltä pohjalta on paha lähteä Emiratesille tekemään valjudebyyttiä. Poissa ovat myös pelikiellossa korttitilien vuoksi olevat dieselit Romeu ja Salisu, joten pistesaldo tuskin kasvaa seuraavallakaan kierroksella.

Hasselta kyseltiin jo tammikuun hankintapolitiikasta, mutta kuulemma kaikki on hoidossa, eikä tulijoita tarvita. Se on sitten just näin. Kelpaa joukkueen parhaiten palkattuihin kuuluville Walcottille ja Shane Longille antaa vastuuta...

[lentävä emiraatti]

Hiljaisen kiinalaisen aika on mitä todennäköisimmin täynnä.

https://www.skysports.com/football/news/11700/12508912/serbian-cable-tv-tycoon-snaps-up-southampton-in-163-100m-deal

[watkuli]

Eiköhän tämä positiivinen uutinen ole, itse en edes tiennyt edellisen valtaomistajan rajoituksista: https://www.bbc.com/sport/football/59866024

[lentävä emiraatti]

Aika paljon negan kautta menty viime vuosina, mutta nyt on aika antaa tunnustusta joukkueelle. Cityltä, Manulta ja Spursilta 5 pistettä ja vieläpä kahden viimeisen osalta vieraskentillä peliä halliten. Muistutuksena Soton otti viimeksi Manulta Traffordissa pataan sen jälkimmäisen 0-9:n ja Tottenham-awaystä taisi olla saldona yksi liigavoitto sitten viimeisimmän sarjanousun.

Kaikki tämä on saatu aikaan aivan käsittämättömällä saldolla viime vuosien nettokulutusta tarkistellessa, joka oli 24 miljoonan luokkaa kolmen vuoden ajalta. Tammikuussakaan ei tullut sisään ketään (yhtä junnua lukuunottamatta). Ja miksi tulisi, kun joukkue pelaa elämänsä kevättä ja pelaajat takovat eurogoalia toisensa perään.

Soton on tätä kirjoitettaessa kymmenentenä. Europaikoille tuskin on asiaa, mutta pitkästä aikaa voidaan kausi pelata läpi ilman pienintäkään pelkoa putoamisesta. Paperilla vaikeamman ohjelman perään onkin kauas pääsiäiseen asti vastassa vain alakerran ja keskikastin joukkueita. Samalla höökillä loppukauteen, niin kyllä meidän vaan kelpaa.

[lentävä emiraatti]

Uusi kausiennakko on tulossa.

Watch this space...

[lentävä emiraatti]

Samalla höökillä loppukauteen, niin kyllä meidän vaan kelpaa.

Näihin helmikuisiin sanoihin päättyi viime kauden lyhyt lento ja pyhimysten kevät oli tuskaisen tuttua tarpomista, peliesitysten seilatessa huonon ja kammottavan välillä. Viimeiseen 13 peliin yksi voitto ja kaksi tasapeliä. Vuodenvaihteen haaveilut kympin sakista olivat kaukainen muisto vain ja jälleen ainoastaan muiden joukkueiden huonous pelasti punavalkoiset. Sijoitus taas 15 ja pistesaldo pienempi kuin kaudella 20-21. Ei menty eteenpäin.



2021 - 2022 - Epätasaisuuden ennätys

Viime kausi voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Alun tuntuman hakemiseen, keskivaiheen seksikaruselliin ja lopun totaalisukellukseen.

Syksy alkoi odotusten mukaisesti, kun taisteleva Soton repi tasureita mm. Manchesterin porukoita vastaan. Alun ohjelma tiedettiin vaikeaksi ja ensimmäistä täyttä pistepottia saatiinkin odotella kierrokselle 8 asti, kun Leeds kaatui vihdoin 1-0.

Uusista pelaajista ihastuttivat erityisesti nuoret Chelsean akatemiakasvatit Tino Livramento ja Armando Broja. Varsinkin tuntemattomuudesta noussut Livramento nousi välittömästi avaukseen oikealle laidalle pakottaen paikkaa hallinnoineen Kyle Walker-Petersin vasemmalle puolelle. Ennakkoluuloton tekeminen ja haastaminen tekivät Livramentosta syksyn kuuman puheenaiheen, kunnes Tapaninpäivänä tapahtunut paha loukkaantuminen päätti Tinon kauden ennen aikojaan. Paluuta saadaan odotella vuoden loppupuolelle asti.

Avausvoiton jälkeen alkoi nähtiin niin viitteitä paremmasta kuin vaanivasta epätasaisuudestakin. Niukat taisteluvoitot Watfordista ja Villasta saivat seurakseen yllättävän kyykkäyksen Norwichissa. Välissä joukkuetta vaihtanut Dean Smith oli lukenut läksynsä.

Southamptonin lento alkoi joulun lähestyessä. Joukkue pelasi hurmioituneena häviten joulukuun puolivälin ja maaliskuun välillä vain kerran. Matkalla kaatuivat vieraskentällä niin Spurs kuin Hammerskin ja sellaisilla lukemilla, jotka lähinnä mairittelivat kotijoukkueita.

Ward-Prowse takoi vaparimaaleja Adamsin ja Brojan säestäminä ja maalille sementoitunut Fraser Forster teki gamesavereita toisensa perään. Salisusta puhuttiin uutena Van Dijkina. Hasenhüttlia huhuiltiin jopa alisuorittaneen Manun seuraavaksi luotsiksi. Top-kymppi ja jopa mahdollisuus europaikan haastosta viuhuivat analyyseissä. Niin hienoa oli pyhimysten peli.



Sitten koitti kevät ja maaliskuu. Soton matkusti Villa Parkille. Samoista sijoista taistellut Villa nuiji löysän Saintslauman maanrakoon 0-4. Yksittäinen ohipeli, ajateltiin. Seuraavana oli kalenterissa kaksi kotipeliä Newcastlea ja Watfordia vastaan. Paluu voittojen tielle olisi selviö...paitsi että pataan tuli molemmista. Joukkue alkoi vaikuttaa haluttomalta ja huolimattomalta. Puolustuksessa tuli outoja hasardeja pelistä toiseen.

Kausi saatiin onneksi pelattua ilman perinteistä 0-9 murskajaisia (mikä on jo ajatuksena karmea), mutta on sanottava, että vain Timo Wernerin kliinisyys esti seuraavan katastrofin tapahtumista kotiottelussa Chelseata vastaan. Werner upotti toki kaksi, mutta tässä pelissä oli kaikki ainekset siihen, mitä oli aiemmilla kausilla koettu. Peli päättyi lopulta "vain" 0-6, mutta esim maalia kohti tulleet laukaukset menivät vieraille 1-14. Kauden pohjanoteeraus oli koettu, eikä siinä auttanut edes Ralphin onnenliivi.

Jo mainittu 5 pistettä kevään peleistä on hämmentävän heikko saldo, koska joukkueessa ei ollut suurempia loukkaantumisia. Ainoassa kevään voitossa pisteet napattiin Arsenalilta Forsterin torjuessa kaiken ja vähän enemmän. Takkiin tuli kuitenkin senkin edestä. Burnley, Palace, Brentford, Pool ja lopulta Leicester. Lopullinen pistemäärä 40 ja maaliero -24. Foorumeilla toistui loppukautta osuvasti kuvannut fraasi "Thank fuck that's over".

Liigacupissa Soton eteni neljännelle kierrokselle, mutta putosi Chelsealle rankkareilla. FA Cupissa joukkue eteni puolivälieriin, kunnes vastaan arvottu Man City pyyhkäisi pyhimykset tieltään. Voitto West Hamista jäi parhaana cup-esityksenä mieliin.



2022 - 2023 - Uudet omistajat vanhalla strategialla

Southampton sai tammikuussa uudet omistajat Serbipatruuna Dragan Solakin luotsaaman United Groupin myötä. Entinen omistaja, kannattajien epäsuosioon vähäisellä panostuksella joukkueeseen ajautunut Gao Jisheng myi seuran 100 miljoonalla, eli yhden Jack Grealishin hinnalla.

Seuran strategia pitää. Tavoitteena on kehittää nuorista pelaajista kiinnostavia suurseuroille ja myydä heidät isolla voitolla eteenpäin. United Group on kasaamassa seurojen verkostoa Cityn tai RedBullin tapaan, joiden välillä pelaajia voidaan treidata sopivampiin ympäristöihin. Esimerkiksi uusi maalivahti Liz on huhujen mukaan menossa suoraan lainalle Turkkiin yhteistyöseuraan.

Tulijoiden joukossa on jälleen parikymppistä lupausta muiden seurojen akatemioista, joille ei löydy lähitulevaisuudessa paikkaa emoseuran suunnitelmissa. Ainoa ns. valmis vahvistus on Rangersissä pitkään viihtynyt nigerialainen Joe Aribo. Pitkästä aikaa hankintoihin on myös laitettu rahaa. Gaon aikana pelaajien nettomääräinen kulutus ei ylittänyt pariakymmentä miljoonaa. Tätä kirjoittaessa on painettu 50M menemään ja ikkunaa on edelleen jäljellä!


Kiinnitä katseesi:
- James Ward-Prowse
Liigan paras vapaapotkuspesialisti ja joukkueen kapteeni. Teki uuden sopimuksen viime kesänä, vaikka isojen kaupunkien kutsua onkin huhuiltu. Jahtaa Becksin ennätystä suoren vaparimaalien lukumäärässä. Joukkueen suurin tähti.

- Adam Armstrong
Ensimmäinen kausi oli vaikea, eikä saanut luvalla sanoen juuri näytönpaikkoja. Teki sarjaa alempana kovaa jälkeä ja on väläytellyt pre-seasonilla. Joko nyt?

- Mohammed Salisu
Vasta 23-vuotias toppari oli mukana niin hyvässä kuin pahassa, mutta otti paikkansa avauksen topparina. Parhaimmillaan maailmanluokkaa (kysykää vaikka Pepiltä), mutta tarvitsee tasaisuutta otteisiinsa.


Tärkeimmät siirrot
Sisään
Gavin Bazunu - Man City
Mateusz Liz - Altay
Armel Bella-Kotchap - Bochum
Romeo Lavia - Man City
Joe Aribo - Rangers
Sekou Mara - Bordeaux

Ulos
Fraser Forster - Tottenham, sopimus loppui
Shane Long - Reading, sopimus loppui
Harry Lewis - Bradford, sopimus loppui

Lainalle lähetetyt:
Will Smallbone - Stoke
Thierry Small - Port Vale
Dan N'Lundulu - Cheltenham
Caleb Watts - Morecambe   
Kazeem Olaigbe - Ross County
Kegs Chauke - Exeter


Lyhyt kesäloma on takana ja on aika näyttää kannattajille ja maailmalle Southamptonin kuuluvan Valioliigaan. Tasaisuutta kaivataan otteisiin, jotta valitettavan tutuiksi tulleet romahdukset saataisiin vihdoin historiaan.

Nuoret pelaajat saavat vastuuta ja antavat toivon mukaan pyhimyshenkisille uutta ilonaihetta vaikeiden kausien perään. Elleivät anna, on luvassa kiirastuli säilymisen ja putoamisen välillä.


OH WHEN THE SAINTS GO MARCHING IN!

[lentävä emiraatti]

Elokuu ja siirtoikkuna oli ja meni, eikä missään nimessä voi olla pettynyt tuloksiin tai tulijoihin. Viimeisenä päivänä 4 uutta kaveria sisään ja vaikka hyökkääjää (Gakpo) ei tullutkaan, saatiin ongelmakohtia paikattua laatukavereilla. Maitland-Niles ja Caleta-Car paikkaavat ja leventävät puolustavaa osastoa rutiinillaan ja toivottavasti pari uutta cityjunnua nousevat Lavian ja kumppaneiden tasolle. Ulos lähtivät odotetusti Bednarek ja Stephens, ehkä hieman yllättäen Valery, sekä viimeistä sopimusvuotta aloitellut legenda Oriol Romeu. Katalonian härälle kaikkea hyvää jatkoon.

Jokseenkin hankalan alkuohjelman saldo 7 pistettä on mainio ottaen huomioon, keneltä pisteitä on otettu. Vain avauspeli Spursia vastaan oli selkeästi huono. Muissa olisi ollut aineksia enempäänkin. Suitsutusta ovat keränneet ennen kaikkea jo mainittu Lavia, joka on valitettavasti seuraavat kuutisen viikkoa sivussa, sekä Bella-Kotchap, joka on yllättänyt otteillaan sanalla sanoen jokaisen.

Syyskuu tuo tullessaan kolme ennakkoon helpompaa peliä, joista pisteiden ropinan soisi lisääntyvän edelleen. Wolves, Brentford ja Villa taistelevat ennakkoon samoista sijoista keskikastissa ja näissä peleissä tulisi vähintäänkin välttää tappiot. Toisaalta Chelskiä ja Lestöä vastaan esitetyt otteet antavat uskoa täysiin pistepotteihin, sillä yksikään noista kolmesta ei ole varsinaisesti alkukaudesta vakuuttanut.

Sotonin topic ja positiivisilla fiiliksillä eteenpäin - mitä noituutta!?

[lentävä emiraatti]

Sotonin topic ja positiivisilla fiiliksillä eteenpäin - mitä noituutta!?

Eipä olisi taas pitänyt nuolaista...

Edellä mainitun posin perään "helpot" Wolves, Brentford (vaihtui Evertoniksi QE2'n delattua) ja Villa tuottivat pyöreät nolla pistettä. Hyökkäys on paskaa, pelinteko paskaa. Kapteeni elää hiljaiseloa, kun vierellä ei ole Romeuta tai Laviaa tukemassa. Maalivahtipelistä vakiokommentti on: should have done better. Kriisijoukkueet ottavat maalin voittoja Sotonista ja kenkivät sen jälkeen koutsin mäkeen, kuten Bruno Lagerin.

Ralphista näkee, että nyt ollaan tiukan paikan äärellä. Karmea tilasto pyörii netissä todeten, että Soton on saanut viimeisistä 60 mahdollisesta valjupisteestä 12. Olen ollut team Hasenhüttl viime talveen asti, mutta nyt riittää. Joukkueeseen on panostettu 70 miljoonaa, eikä se näy kuin toppareiden ajoittaisena hehkuttamisena.

Seuraavaksi Man City away ja Haalandilla vasta kolme hattua peräkkäisissä kotipeleissä. Kunniakas ja niukka tappio olisi tilanteen huomioon ottaen tyydyttävä tulos, mutta seuraava kotipeli West Hamia vastaan on näillä näkymin Hassen kohtalonottelu.

[lentävä emiraatti]

Sen pituinen Hassen aikakausi se. Hyviäkin hetkiä oli, mutta päiväys meni jo aikaa sitten. 2x 0-9 nevö foget.

https://www.southamptonfc.com/news/2022-11-07/southampton-football-club-part-company-with-ralph-hasenhuttl-statement

[lentävä emiraatti]

Hasenhüttlin ajasta tuntuu olevan ikuisuus. Tilalle tullut työharjoittelija sai kahdessa kuukaudessa pelaajat ja varsinkin seurayhteisön sellaiseen raivoon, että oven käyminen oli vain ajan kysymys.

Ylimieliset kommentit, avainpelaajien koirankopitus ja ennen kaikkea karmaisevat tulokset olivat lopulta liikaa johtoportaallekin, joka joutui kovan paineen alla nostamaan käden pystyyn virheen merkiksi. Sinällään Jonesia enemmän voidaan esittää kysymyksiä nimenomaan seuran johdolle, joka palkkasi selvästi tasolle kelpaamattoman managerin alasarjoista. Virhearviointi koituu todennäköisemmin sarjapaikan kohtaloksi, sillä vastustajat kovenevat, samalla kun kalenterista loppuvat kierrokset kesken.

Soton on edelleen pahnan pohjimmaisena, mutta matkaa viivan päälle on jotenkin vain 4 pistettä. Siirtoikkunassa sisään tuli lupaavan oloista kaveria, joten kirvestä ei voi edelleenkään heittää täysin kaivoon. Alcaraz ja Sulemana ovat väläytelleet, Iso-Paul vielä hakee kärjessä rooliaan ja Bree pelaa, koska muita laitapakkeja ei ole. On kuitenkin aikuisten oikeasti alettava voittamaan pelejä.

Leedsistä kenkää saanut Jesse Marsch on näillä tiedoilla vahvin seuraajaehdokas pyhimysten peräsimeen. Ensimmäiset muutokset voi kuka tahansa pelejä seurannut kertoa: Caleta-Car ja Orsic on saatava kentälle. Bednarekin voi puolestaan ajaa suoraan Southamptonin lentokentälle yksisuuntaisen piletin kanssa. Käsittämätöntä, että ilman peliaikaa lainalla ollut ja jo aiemmin Sotonin haukkunut pelaaja laitetaan avaavaksi toppariksi!? Lainalta olisi ennemmin pitänyt kutsua takasin Burnleyta valjuun nostava Nathan Tella, joka viimeksi paukutteli hatullisen Prestonia vastaan.

Omissakin on soinut joka pelissä sitten marraskuun (ja Cityn cupissa), kun alakertaan arvotaan uusi kokoonpano ennen jokaista peliä. Ehkä tämäkin ruletti saadaan loppumaan, mutta eipä tässä ainakaan tylsää ole ollut ja Championshipkin on ihan kiva sarja...

[lentävä emiraatti]

Aina kun luulee, että pohja on jo saavutettu, tämä jengi yllättää uudelleen. Vapaalippu cupissa seuraavalle kierrokselle, mutta mennään ottamaan pataan 64 sijaa alempana olevilta kalastajilta. Ehkä kroaattien penkittämiselle olikin hyvät syyt

[TarzKinnear]

Aina kun luulee, että pohja on jo saavutettu, tämä jengi yllättää uudelleen. Vapaalippu cupissa seuraavalle kierrokselle, mutta mennään ottamaan pataan 64 sijaa alempana olevilta kalastajilta. Ehkä kroaattien penkittämiselle olikin hyvät syyt

Samat ajatukset täälläkin. Wolves-ottelun jälkeen luuli että tämän alemmas ei pääse, kun 6 pisteen kotiottelussa johtoasemasta päästetään vajaalla pelaava vastustaja nousemaan rinnalle ja ohi. Mutta näköjään tällä kaudella on mahdollista vetää aina vaan huonommin. Olisko tämä nyt kuitenkin ollut se pohjakosketus josta suunta voi olla vain ylöspäin..?

[Dell]

Tähän on taas tultu, mutta miten? Loppuvuodesta 2020 joukkue kävi sarjataulukossa paalupaikalla, ja siitä lähtien matka on ollut alamäkeä muutamia pyristelyjä lukuunottamatta. Hasenhüttl teki hyvää työtä, mutta eväät loppuivat kesken ja sai jatkaa pestissään aivan liian kauan. Homma väljehtyi ja vähän väliä pelit näyttivät siltä, ettei joukkuetta kiinnosta ns. vittuakaan. Lisäksi huhujen mukaan Ings, Berntrand ja Vestergaard kieltäytyivät jatkosopimuksista.

Ingsin ja erityisesti Oriel Romeun lähtöä ei pystytty paikkaamaan ja seuraukset ovat tässä. Romeu mahdollisti sen, että joukkue taisteli Bednarek-Vestergaard toppariparilla liigan kärkisijoista. Tällä kaudella taas ykkösvahti Alex McCarthyn pitkä loukkaantuminen on ehkä suurin yksittäinen takaisku.

Olisi kait tässä puitavaa. Puheenvuoro on vapaa.

[Victor Janos]

Tärkeimmät siirrot
Sisään
Gavin Bazunu - Man City

Ulos
Fraser Forster - Tottenham, sopimus loppui

Vaikka Fraser Forster ei Valioliigan kärkeä paikallaan olekaan, niin olisi tämän kauden esitysten perusteella Spursissa kuitenkin ollut parempi vaihtoehto tolppien väliin kuin Bazunu tai McCarthy.
Hyvällä maalivahdilla Southampton olisi mahdollisesti jo turvallisilla vesillä ja Forsterillakin ainakin taistelussa yhä mukana.

[lentävä emiraatti]

Koodia:

20. Southampton 38 6-7-25 36-73 −37 25p - Relegated

Vääjäämätön tapahtui. Kolmen kauden pyristely tuli päätökseensä tylyllä tavalla ja sarjaporras vaihtui vailla mitään tekosyitä.

2022 - 2023 - Valtakunta maalintekijästä
Kausi alkoi vaikealla ohjelmalla, mutta jälkikäteen tarkasteltuna elokuu oli lopulta Sotonin kauden paras kuukausi. Viiden pelin jälkeen pisteitä oli kasassa seitsemän, vaikka vastassa olivat olleet mm. Spurs, Manu ja Chelsea. Tästä tulikin kauden kantava teema: Soton kiusasi isompiaan mallikkaasti, mutta samoista sijoista kilpailevien jengien kanssa oltiin täydellisessä pulassa. Oma pää ei pysynyt puhtaana millään, eikä samaan aikaan vastustajan maaliverkko soinut. Kesän siirtoikkunan prioriteettinä olleen hyökkääjän hankkimatta jättäminen alkoi paljastua karulla tavalla, eikä nuorten esiinmarssi toiminut kuin ajoittain. Kesällä tulleista pelaajista ihastusta aiheuttivat erityisesti nuori Romeo Lavia, sekä saksalaistoppari Armel Bella-Kotchap. Sen sijaan ykkösmaalivahdiksi pestattu Gavin Bazunu näytti olevan liian kovassa paikassa. Joe Aribo ja Sekou Mara niin ikään.



Elokuun jälkeen Saints pelasi 10 peliä ennen Qatarin kisoja, joista voitti vain Bournemouthin ja pelasi Lontoossa tasurit West Hamia ja Arsenalia vastaan. 1-4 tappio oli viimeinen naula Hasenhüttlin arkkuun, kun kurssi ei tuntununt kääntyvän millään. Liigan pitkäaikaisimpiin managereihin kuulunut Hasse lähti lopulta lokakuun koitettua, ja tilalle hankittiin Lutonissa hyvää työtä tehnyt Nathan Jones, jonka ensiesiintyminen tapahtui Anfieldillä juuri ennen mainittua kuukauden MM-taukoa. Pataan tuli odotetusti, mutta ajatuksissa oli reilun kuukauden treeniaika, jolloin olisi mahdollista tuoda omat näkemykset joukkueen tietoon ja treenata kuvioita ajan kanssa. Noh, se ei ihan mennyt putkeen.



Tapaninpäivänä palattiin jälleen valjun pariin vierailemalla Brightonissa - Tappio. Uudenvuodenaattona Fulham - Tappio. Loppiaisena Nottingham Forest kotona - Nöyryyttävä tappio. Uuden managerin normaalisti tuoma buusti oli tipotiessään, sarjataulukossa jumahdettiin viivan alle ja peli-ilmeessä ei näyttänyt tapahtuvan mitään, mikä olisi edesauttanut pistetilin kertymistä. Jonesin paineet kasvoivat ja pressitilaisuuksista kuultiin mitä ihmeellisimpiä selityksiä tulosten ollessa ala-arvoisia. Voitto täysin sekaisin olleesta Evertonista ei paljoa lämmittänyt, kun takkiin tuli muutoin oikealta ja vasemmalta. Helmikuun 12. Jones saikin kauden toisena managerina pakata kamansa. Sotonille värväys oli todella heikko, sillä miehestä maksettiin Lutonille korvaus ja pitkä sopimus ei todellakaan ollut halvimmasta päästä purkaa. Kuriositeettina mainittakoon, että NJ ei saanut omana aikanaan kasaan St. Marysillä pistettäkään.

Tammikuun siirtoikkunassa sisään tuli sinällään potentiaalisia ja tarpeellisia hyökkäyspään pelaajia, kuten MM-kävijä Mislav Orsic, Rennesin pikakiituri Kamaldeen Sulemana ja kaksimetrinen kolossi Paul Onuachu. Jostain syystä näille pelaajille ei annettu näyttöpaikkoja juuri ollenkaan, ja kun esimerkiksi pitkänhuiskea Onuachu pääsi kentälle, ei keskityksiä viljelty boksiin laisinkaan. Tammikuun hankinnoista ainoastaan Carlos Alcaraz lunasti paikkansa hyökkäävänä keskikenttänä.



Kauden kolmanneksi manageriksi kauden loppuun kestävällä sopparilla nimitettiin seurassa jo valmiiksi vaikuttanut Ruben Selles. Pesti saikin lentävän lähdön, kun Soton haki Stamford Bridgeltä 1-0 voiton alisuorittaneesta Chelskistä ja otti itse asiassa sinisistä tuplan. Maaliskuun neljäntenä pelattu kotiottelu Leicesteriä vastaan tuli kuitenkin olemaan kauden viimeinen kolmen pisteen suoritus, joten loppukausi vain odoteltiin viimeistä silausta putoamisen varmistumiseen. Tuon voiton jälkeen Soton keräsi enää 4 tasuripistettä 13:sta viimeisestä pelistään, mutta ne tulivat toki seuraavia joukkueita vastaan: Man Utd, Tottenham, Arsenal ja Liverpool.

Putoaminen varmistui lopullisesti vasta toukokuussa Fulhamille kärsityn tappion jälkeen, koska sarjassa oli niin monta muutakin karmivaa joukkuetta. Tästäkin huolimatta Soton oli Tapaninpäivästä lähtien sarjan viimeisenä yhtä kierrosta lukuunottamatta. Viimeisenä säilyneeseen Evertoniin jäi lopulta matkaa 11 pistettä, joten täydellisestä pannukakkukaudesta ei jäänyt mitään tekosyitä.



Pientä valonpilkettä kauteen toi Liigacup, jossa Soton eteni aina välieriin asti. Matkalla kaatui mm. kaiken muun voittanut Man City, joka sai tuta Nathan Jonesin nerouden. FA Cupissa sen sijaan tuli yksi lähiaikojen nöyryyttävimmistä lähdöistä League Two:n Grimsby Townia vastaan ja vieläpä kotikentällä.


Southampton FC 2023-24 - We are the Champions(hip)!



Seuraava kysymys onkin, mitä seuraavaksi?

Kymmenen valjukauden jälkeen Sotonin luotsaa Championshipiin Swanseassa viimeksi valmentanut Russell Martin. Martinin peli perustuu vahvasti pallonhallintaan, joten pelitavassa on luvassa isoa muutosta. Joukkueen tulee muutenkin sopeutua fyysisesti erilaiseen peliin ja kasvavaan ottelumäärään. Jää nähtäväksi, miten Soton nämä asiat selvittää.

Valioliigasta pudonneet ovat laskuvarjorahojen myötä automaattisia nousijasuosikkeja palaamaan heti takaisin parrasvaloihin, mutta kuinka helppoa se käytännössä on, kun joukkue on käytännössä tottunut vain häviämään kolme kautta putkeen? Juuri tällä hetkellä pelaajisto olisi sellainen, joka haastaisi varmasti nousukamppailussa, mutta alempien sarjojen raakana todellisuutena on, että vasta siirtoikkunan sulkeuduttua ollaan viisaampia, missä mennään ja ketkä ovat avauksen pelaajia.

Suurimmat kysymykset pyörivät luonnollisesti joukkueen tähtipelaajien ympärillä. Soton on näyttänyt siinä mielessä kasvattaneen pallit, että pelaajista pyydetään asianmukaisia korvauksia, eikä niistä suostuta joustamaan. JWP:llä on varmasti kysyntää valjussa, mutta mies ei liiku alle 30 miljoonan (e. eikä liikkunutkaan. Hammers pulitti 30M puntaa). Romeo Lavian kohdalla tilanne on sama - valtavan potentiaalin pelaajasta pyydetään jopa 50 milliä. Muita mahdollisia maisenmanvaihtajia ovat edelleen Bella-Kotchap, Walker-Peters, Perraud ja Bednarekistakin on ilmeisesti tarjouksia tullut. Syyskuussa Staplewoodin nimenhuudossa nähdään viimeistään se, ketkä ovat paikalla ja ketkä poistuneet vahvuudesta. Ennakkokaavailuissa Saintsia on veikkailtu nousijoiden tai vähintään karsijoiden joukkoon, mutta sarjan ennakkosuosikin paineet menevät niin ikään alas tulleiden Leicesterin ja Leedsin suuntaan.


Kiinnitä katseesi:

- Carlos Alcaraz
Tammikuun hankinta otti paikkansa kympissä ja joskus jopa valeysinä. Teki 13:sta ottelussa tehot 4+2, vaikka joukkue olikin muuten lamaantunut. Todella mielenkiintoinen pelaaja, joka voi olla tälle tasolle kultaakin kalliimpi talismaani (mikäli ei siirry muualle).

- Nathan Tella
Viime kauden Super-Burnelyssä lainalla viettänyt Tella oli yksi sarjan parhaista pelaajista. Uskomattomat 17 maalia antavat isot odotukset tulevaan kauteen.


Tärkeimmät siirrot (tilanne 6.9.23.)
Sisään
Will Smallbone - laina päättyi
Jack Stephens - laina päättyi
Ross Stewart - Sunderland
Ryan Fraser - Newcastle
Mason Holgate - Everton
Flynn Downes - West Ham
Shea Charles - Man City
Ryan Manning - Swansea
Josh McNamara - Man City
Taylor Harwood-Bellis - Man City

Ulos
James Ward-Prowse - West Ham
Nathan Tella - Leverkusen
Tino Livramento - Newcastle
Moussa Djenepo - Standard Liège
Mislav Oršić - Trabzonspor
Ibrahima Diallo - Al-Duhail
Mohammed Salisu - Monaco

Theo Walcott - sopimus loppui
Mohammed Elyounoussi - sopimus loppui
Willy Caballero - lopetti uransa

Lainalle lähetetyt:
Duje Caleta-Car - Lyon
Romain Perraud - Nice
Dom Ballard - Reading
Lyanco - Al Gharafa
Armel Bella-Kotchap - PSV


Kausi alkaa tänään Hillsborough'lla ykkösestä noussutta Sheffield Wednesdayta vastaan (Viasat/Viaplay näyttää). Soton on selvä suosikki, joten olisiko jopa aika ottaa sarjassa ensimmäinen voitto sitten maaliskuun ja nousta heti piikkipaikalle?

OH WHEN THE SAINTS GO MARCHING IN!

[Dell]

^

[lentävä emiraatti]

Kiitos kapteenille 20 vuodesta. Takaisin saa tulla. Toivottavasti Soton on silloin takaisin Valioliigassa.

[kerrosvoikkari]

 kai tässä priorisoidaan nuorten pelaajien kehittyminen sarjanousun edelle, muuta syytä en näe noiden junnujen peluutukselle. Montakohan maalia Shea Charles lahjoittaa vastustajalle ensi viikonloppuna? Ei taida koko maailmassa olla toista sarjaa, jossa kauteen sarjan arvokkaimpana joukkueena lähtenyt jengi on päästettyjen maalien tilastokärjessä

[Isoveivi]

Ihan hirveetä paskaa viime matsit. Luulisi että rahasta ei ole pulaa kun noista tämän kesän myynneistä (+laskuvarjot) tuli massia ns. ihan vitusti. Ja samat jätkät jotka veivasi valjua viime kaudella eivät nyt mahdu avaukseen divarissa koska junnut, wtf. Mainittakoon lisäksi että se lyhtypylväs Onuachu joka oli kaikkien aikojen tuhnu Saintsissa viime kaudella avasi maalihanat Turkissa alle puolessa tunnissa debyytissään.

[lentävä emiraatti]

Tänne on harvemmin kannattanut kirjoitella voitto- tai tappioputkien aikana, koska ne ovat analyysin jälkeen kääntyneet melkeinpä aina, mutta poikkeus vahvistakoon säännön...

Nihkeän alkukauden jälkeen Sotonin kone on päässyt vauhtiin. Syyskuussa olleen neljän matsin tappioputken perään ollaan napattu neljää pistettä vajaat täydet viimeisimmästä kahdeksasta pelistä ja sarjasijoitus kivunnut mukavasti neljänneksi tarkkailuasemiin. Lestö ja Ipsu ovat edelleen pienellä karkumatkalla, mutta superketutkin ovat osoittaneet kuolevaisuutensa kahdessa viime pelissä ja edelleen on vaikea kuvitella traktoripoikien pystyvän painamaan samalla pistekeskarilla koko kautta. Siispä suorille taivaspaikoille on kovaa tunkua.

Saintsin kyky takoa maaleja pelien lopussa on yllättänyt allekirjoittaneen täysin. Ilman lisäaikojen voittokihauksia ja tasoituksia pistesaldo olisi aivan muuta kuin mitä nyt. Johtuuko sitten kuitenkin ex-valjuseuran rosterin laajuudesta kilpailijoihin nähden, mutta jonkinlainen loppumylly on aina saatu aikaan, kun sellaista on tarvittu.

Hieman paikkaansa hakeneiden pelaajien tasonnosto on myös lämmittänyt mieltä. Niminä mainittakoon esimerkiksi Flynn Downes, James Bree ja viime pelin parhaaksi (tjeu) valittu Mason Holgate. Tammikuu on myös jo oven takana ja uusi siirtoikkuna aukeamassa. Vaikea nähdä, että esim Che Adams vielä Sotoniin jäisi. Toivotaan joka tapauksessa samanlaista jämäkkyyttä siirtoihin kuin kesällä.

Näillä ajatuksilla kohti joulukuun härkäviikkoja, jolloin ei ole peleistä pulaa.