Kausi 2015-16Huoh, tuntuu että tässä olisi aloittanut uuden kausiotsikon samoilla fraaseilla viime vuodet. Jälleen kerran seura lähti kovin odotuksin tulevaan kauteen mutta tällä kertaa oli jo aihettakin odottaa jotain, ennen kaikkea sijoitusta kärkikolmikkoon joka avaisi tien Mestareiden Liigan kultapadoille. Päävalmentaja Roberto Mancini oli saanut rauhassa valmistaa joukkuetta koko kesän, samoin hän oli saanut muokata pelaajaryhmäänsä haluamakseen. Lisäksi Interillä oli selvä etu muihin kilpailijoihin kun Mancinin ryhmällä ei tulisi olemaan eurokiireitä.
Jos jokin oli taattua niin se että pre-seasonin tulokset olivat aivan surkeita, saldon ollessa 3-2-7. Osittain tulokset on selitettävissä hurjalla pelaajaliikenteellä jolloin on selvää että yhteinen sävel ei löydy heti ja sehän näkyy yleensä tulostaululla. Mutta tutut ongelmat olivat jälleen kerran nähtävissä. 12 pre-season pelistä kahdeksan oli
oikeasti kunnon vastustajaa vastaan ja näissä peleissä Inter teki 3 maalia (näistäkin kaksi 2-0 voitossa Athletic Bilbaosta) kun taas omissa soi 10 kertaa. Eli maalinteko oli taas täyttä tuskaa ja oma pää ei pidä. Eli ei mitään uutta Interin pre-seasonilta.
Hurjasta pelaajaliikenteestä mainittakoon mukaan tulleet Geoffrey Kondogbia As Monacosta (29milj.€), Miranda (Atl.Madrid, laina), Jeison Murillo (Granada, 8milj.€), Martin Montoya (Barcelona, laina), Jonathan Biabiany (vapaa agentti), Stevan Jovetić (Man.City, laina), Adem Ljajić (AS Roma, laina), Felipe Melo (Galatasaray, €3.7M + Bonus), Alex Telles (Galatasaray, laina) ja Ivan Perišić (Wolfsburg, 16milj.€). Mainitaan vielä että kaikki lainat sisälsivät option pysyvään siirtoon.
Joukkueesta taas poistuivat Lukas Podolski, Zdravko Kuzmanović, Hugo Campagnaro, Jonathan, Marco Benassi, Joel Obi, Xherdan Shaqiri, Hernanes, Marco Andreolli ja Mateo Kovačić
Eli 10 ukkoa ulos ja 10 sisään sekä sitten lukemattomia junnujen ja jämämiesten siirtoja/lainoja. Näin hurjaa siivousta ei Interissä ole hetkeen nähty ja odotettavissa oli että palaset eivät välttämättä loksahda ihan heti paikoilleen. Jo ennenkuin ensimmäistäkään peliä oli pelattu niin foorumillakin pantiin merkille yksi ongelma roosterissa; kuka tekee peliä? Kk-pelaajat koostuivat ainoastaan puolustavista telaketjumiehistä a'la Melo ja Medel sekä laitureista a'la Perisic ja Ljajic. Mancini ilmeisesti ei nähnyt tilanteessa mitään ongelmaa ja jätti pelintekijän hankkimatta, päätös joka osoittautui kohtalokkaaksi alkavalla kaudella.
Jälleen kerran, kauden aloitus oli vahva kun joukkue voitti viidestä ensimmäisestä pelistään kaikki maalierolla 6-1. Ensimmäiset paskat lävähtivätkin sitten tuulettimeen kierroksella kuusi kun Fiorentina tyrmäsi Interin totaalisesti Meazzalla hakemalla suvereenin 1-4 voiton, tämä oli yksi surkeimmista esityksistä Interiltä koko kaudella ja valitettavasti tämä ei jäänyt viimeiseksi. Tämän katastrofin jälkeen joukkue kuitenkin petrasi pelaten seuraavat seitsemän peliä saldolla 4-3-0, kauden seuraava tappio tuli sitten kierroksella 14 kun vieraspeli Napolissa päättyi 2-1 tappioon. Tämän jälkeen syyskausi päättyi voittoihin Genoasta ja Udinesesta mutta joulun viettoon lähdettiin tappio niskassa kun silloin aikamoisessa kaaoksessa ollut Lazio haki 1-2 yllätysvoiton Meazzalta, kotijoukkueen suosiollisella avustuksella.
Joka tapauksessa, Inter oli pelannut tuloksellisesti parhaimman syyskautensa vuosiin kun joulutauolle lähdettiin saldolla 11-3-3, tosin jälleen kerran tappiot tulivat pahimpia kilpakumppaneita vastaan kuten yllä totesin. Ja vaikka tulokset olivat hyviä niin itse pelaaminen oli kaikkea muuta kuin vakuuttavaa. Joukkueen menestys syyskaudella perustui kahteen peruspilariin; koko sarjan parhaaseen puolustukseen ja riittävään tehokkuuteen maalintekopaikoissa. 11 voitosta nimittäin peräti
kahdeksan tuli tuloksella 1-0, joku voisi sanoa että hyvin tyypillistä italofutista. Kaikesta näki että keskikenttä enemmän kuin huutaa pelintekijää, hyvin usein maalit tulivat erikoistilanteista tai yksittäisen pelaajan taidon ansiosta. Muuten pullat tuntuivat olevan ihan hyvin uunissa.
Mutta mustaksihan ne pullat lopulta kärähtivät. Tällä kertaa joukkueen alamäki alkoi siis joulutauon jälkeen ja se näkyy jo kun katsoo joukkueen saldoa uuden vuoden jälkeen; 9-4-8. Foorumillakin odotettiin koko tammikuu että Mancini puuttuisi päivänselvään ongelmaan eli pelintekijän puutteeseen mutta turhaan. Sen sijaan hän vaan entisestään vahvisti hyökkäystä hankkimalla Ederin Sampdoriasta ja tämän piti olla se millä ongelmat ratkeavat, miten sokea voi "huippuvalmentaja" olla? Pelintekijän puute alkoi todenteolla näkyä kaikessa ja kun puolustus alkoi vuotaa ja tehot hyökkäyksestä katosivat niin katastrofi alkoi olla valmis. Kuukausi päättyi todelliseen nöyryytykseen kun Sinisan Milan nöyryytti sinimustia derbyssä 3-0 voitolla.
Tässä vaiheessa joukkue oli jo pudonnut mestaruustaistelusta ja sama kohtalo uhkasi CL-taistelussa. Joukkue toki hoiti suht kiitettävästi ne pelit mitkä pitikin hoitaa mutta ero ei siltikään kaventunut kun joukkue hävisi todelliset kuuden pisteen kamppailut Fiorentinaa ja Juvea vastaan sekä pelasi tasan Roman kanssa. Joukkue kuitenkin pysyi huhtikuulle asti mukana jopa taistelussa kolmannesta sijasta mutta taas kerran tuli ne parit ratkaisevat tappiot peleissä jotka ehdottomasti olisi pitänyt voittaa ja taas kerran CL-futis jäi haaveeksi. Joukkue kuitenkin varmisti hyvissä ajoin pääsylippunsa tulevan kauden Eurooppa Liigaan mutta jälleen kerran joukkueella olisi ollut kaikki mahdollisuudet huomattavasti parempaankiin lopputulokseen. Se tehtiin taas kerran ihan itse.
Kesä 2016 ja mercatoKun jälleen yksi pettymysten kausi oli takana niin kuumin keskustelu käytiin ilman muuta Mancinin tulevaisuudesta. Foorumilla ainakin vaadittiin äänekkäästi Mancinille potkuja ja tulosten sekä peliesitysten perusteella tälle olikin kaikki edellytykset. Johto ei tälle nähnyt kuitenkaan tarvetta joten valmentajaa ei lähdetty vaihtamaan, vaikka kesken EM-kisojen liikkuikin paljon huhuja joissa spekuloitiin Mancinin hyppäävään Conten paikalle Azzurrien peräsimeen kisojen jälkeen.
Ennen kautta pelättiin myös kovasti että joukkueen ydin tulisi hajoamaan pahasti kesällä 2016 jos tie Mestareiden Liigan rahojen äärelle jää tulematta, johtuen seuran persaukisuudesta, FFP:stä ja ties mistä. Rahahuolet kuitenkin hävisivät samantien kun presidentti Erick Thohir myi seuran osake-enemmistön kiinalaiselle Suning Holdings Groupille ja näin ollen Interistä tuli ensimmäinen kiinalaisomistukseen siirtynyt joukkue italialaisen jalkapallon historiassa. Inter teki myös hyvin nopeasti kesän ensimmäiset pelaajahankintansa kun argentiinalainen Ever Banega tuli Sevillasta ja turkkilainen Caner Erkin Fenerbahcesta, molemmat vieläpä ilmaiseksi
Pre-season alkoi 4.heinäkuuta ja kuten niin monesti aikaisemmin, harjoituspelien tulokset olivat taas kerran hyvin surkeita. Ennen Yhdysvaltain kiertuetta joukkue pelasi maalittoman tasapelin itävaltalaista WSG Wattensia (toiseksi korkein sarjataso) vastaan ja hävisi bulgarialaisille CSKA Sofialle. Jenkeissä ei mennyt yhtään sen paremmin saldon näyttäessä 1-1-2, ainoa voitto MLS-joukkue Real Salt Lakesta, tasuri Estudiantesia vastaan ja selvät tappiot PSG:lle ja Bayern Münchenille. Yhtään paremmin ei mennyt kun joukkue palasi vanhalle mantereelle, Tottenhan nöyryytti Mancinin ryhmää kendonumeroin 6-1 ja seuraavaksi tapahtuikin sitten kesän isoin pommi Inter-leiristä.
8.8.2016 Inter ilmoitti että seura on purkanut sopimuksen Mancinin kanssa ja samantien alkoi liikkua vahvoja huhuja että hollantilainen Frank de Boer lentäisi jo samana iltana Milanoon kirjoittamaan sopimuksen sinimustien kanssa. Mancini oli ajautunut pahoihin riitoihin johdon kanssa siitä, miten seuran tulisi edetä tulevaisuudessa? Johto haluaisi panostaa enemmän nuoriin ja hyödyntää paremmin seuran mainiota akatemiaa, Mancini taas tunnetaan "valmiita pelaajia" suosivana valmentajana joka ei todellakaan ole tunnettu nuorten pelaajien kehittäjänä. Lisäksi hän vaati lisää "parempia pelaajia" siirtomarkkinoilta ja uutta jatkosopimustakin olisi pitänyt tarjota, vaikka otteiden perusteella moiselle vaatimukselle ei ollut mitään katetta. Asiat menivät siis niin pahasti solmuun että ero oli ainoa vaihtoehto.
Valitettavasti tämä ero tapahtui n. kuukauden liian myöhään. Nyt joukkueen lähes koko pre-season meni hukkaan ja Frankilla jäi huimat kaksi viikkoa aikaa valmistaa joukkuetta alkavaan kauteen. Toisaalta asian voi nähdä myös niin että oli parempi että ero tapahtui nyt eikä syys-lokakuussa. On hankala nähdä että Mancini olisi saanut joukkueen otteisiin merkittävää parannusta, niin surkeita olivat joukkueen otteet pre-seasonilla. Eli nyt ainakin vältettiin hyvin todennäköinen valmentajan vaihto kesken kauden. Frankin kädenjälki näkyikin melkein samantien kun joukkue voitti Celticin 2-0, hollantilainen oli ollut neljä päivää joukkueen valmentajana ennen tätä peliä. Tässä vaiheessa joukkueeseen olivat liittyneet Laziosta Antonio Candreva (teki Interin toisen Celtic-pelissä) 22milj.€ hintaan sekä Cristian Ansaldi Genoasta (2milj.€)
Aivan toisenlainen sirkus on puolestaan pyörinyt joukkueen kapteenin Mauro Icardin ympärillä. Kun Napolin Gonzalo Higuain siirtyi Juveen niin Vesuviuksen juurella Icardista tehtiin hyvin pian ykköstavoite Higuainin korvaajaksi. Pahimpana häslerinä tilanteessa on toiminut Icardin vaimo Wanda joka siis on myös hänen agenttinsa!
. Wandan mielestä Interin pitäisi maksaa Maurolle parempaa palkkaa ja Inter ei mukamas "arvosta häntä tarpeeksi", vaikka seura tarjosi vasta vuosi sitten kapteenilleen uuden jatkosopimuksen paremmalla palkalla. Akka on huorannut koko kesän Napolin presidentin Aurelio de Laurentisin seurassa ja pyrkinyt ajamaan siirtoa läpi vaikka väkisin.
Mutta Inter-johto on pysynyt tiukkana; seura ei myy ykköstähteään kilpailijan riveihin, ei ainakaan mihinkään 50-60milj.€ hintaan joissa Napolin tarjoukset ovat pyörineet. Viimeisin tarjous oli luokkaa 60milj.€ + 2milj.€ boonuksia mutta johto hylkäsi tämän heti. Tällä rintamalla on ollut hyvin hiljaista n. viikon ajan ja on hankala nähdä että tämä siirto toteutuisi, ellei sitten Napoli korota tarjoustaan merkittävästi mikä näyttää hyvin epätodennäköiseltä ja huhujen mukaan hekin olisivat jo luopumassa yrityksestään tuoda Icardi Napoliin.
Viimeisin vääntö taas on käynnissä Sporting Lissabonin kanssa tuoreesta euroopanmestarista Joao Mariosta, lisätietoja voi lukea viime kauden kausiotsikosta. Noin muuten Interin hankinnat alkavat olla uutta topparia lukuunottamatta tehty, nähtäväksi jää tuleeko Joao Mario lopulta Interiin vai ei. Pois lähteneiden joukossa merkittävimmät nimet ovat Romaan myyty puolustuksen monitoimimies Juan Jesus, Alex Tellesiä ja Adem Ljajićia seura ei halunnut lunastaa itselleen. Joistain turhakkeista yritettäneen vielä hankkiutua eroon mutta mitään konkreettista ei vielä ole tapahtunut.
Kausi 2016-17Legendaarista Arrigo Sacchia lainaten, "Inter on yksi iso kysymysmerkki". Suurin kysymysmerkki on ilman muuta tuore valmentaja Frank de Boer jolle pesti Interissä on ensimmäinen kotimaansa ulkopuolella ja vasta toinen seurajoukkueen peräsimessä hänen vietettyään viimeiset kuusi kautta Ajaxissa, tuloksena neljä hollannin mestaruutta. On selvää että Inter ja Serie A paineineen ja odotuksineen on jotain aivan muuta kuin Ajax ja Eredivisie. Yhden harjoituspelin perusteella ei kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä voi vetää joten hänen Interinsä taso ja tyyli tullaan näkemään vasta tulevaisuudessa. Arvioiden mukaan FDB:n Inter pelaisi ryhmityksellä 4-2-3-1 ja tämän hetkinen materiaali vaikuttaisi oikein sopivalta tähän ryhmitykseen.
Joka tapuksessa, materiaalin puolesta Inter on vain vahvistunut viime kauteen verrattuna. Pelintekijän tontille saatiin Banega ja mikäli argo sopeutuu Frankin kuvioihin niin Interin hyökkäyspelaamiseen on lupa odottaa aivan uusia ulottuvuuksia viime kauden ainaisen laitaravaamisen sijaan. Laitapelaamisen pitäisi myös olla aivan A:n parhaimmistoa kun Candreva liittyi joukkueeseen. Jos vielä box-to-box -tyyppinen Joao Mario liittyy joukkueeseen niin materiaalin puolesta Interin pitäisi taistella selvästi sijoituksesta sijoille 2-3, mestaruuden voisi melkein jo nyt antaa Torinon seepralaumalle. "Uuden" haasteen joukkueelle tuo torstaisin pelattava Eurooppa Liiga.
Mutta kaikki riippuu hyvin paljon siitä miten Frank sopeutuu italialaiseen jalkapallokulttuuriin ja saako hän homman toimimaan joukkueen kanssa. Tässä vaiheessa on hankala arvioida mitä Interiltä voi ensi kaudella odottaa ja mitkä ovat joukkueen tavoitteet. CL on niin fanien kuin johdonkin märkä uni mutta nähtäväksi jää onko joukkueesta tälläkään kaudella tuon tavoitteen saavuttamiseen, aina saa unelmoida. Eurooppa Liigassa selvä tavoite pitäisi olla alkulohkosta jatkoon, sitten katsotaan miten käy. Kyseessä on kuitenkin sen kokoluokan seura että aivan yksi ja sama ketä siellä alkulohkossa tulee vastaan, mikään muu kuin jatkopaikka ei kelpaa.
