FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.03.2024 klo 06:44:11 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 [2] 3 ... 7
 
Kirjoittaja Aihe: Onko maajoukkueen seuraamisessa mitään mieltä?  (Luettu 20063 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
toinenkanava

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 06.09.2016 klo 06:18:18

Olen ajatellut, että kun se hieno päivä joskus koittaa

Näinhän se menee vuodesta toiseen. Karsintojen alussa on toiveikas fiilis: Jos Latviat, Albaniat ja Islannit menevät kisoihin, niin jonakin päivänä Suomenkin tulee sinne selviytyä. Kunnes tulee se karsintojen ensimmäinen matsi ja peli on täyttä löysää ripulipaskaa jotakin Moldovaa, Färsaaria tai Kosovoa vastaan.
ifota

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 06.09.2016 klo 06:42:49

Maajoukkueen seuraamisessa saa minioppitunnin millaista on elää banaanivaltiossa. Öljyvarantoja, eli resursseja, olisi paljon parempaankin menestykseen, jos ne suunnattaisiin ruohonjuurityöhön. Peruskoulutukseen panostamisen ja köyhyyden poistamisen sijaan pieni eliitti porsastelee suoraan kansan nenän alla, mutta matalan koulutustason vuoksi vain pieni oppositio onnistuu näkemään tämän korruption. Pieni oppositio on helppo leimata huligaaneiksi.
Ulos T.

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: kaikki hyvät


Vastaus #27 : 06.09.2016 klo 07:06:13

Pitkäjänteisyyttä kaivataan. Uusi systeemi kantaa kyllä hedelmää,jos ei näissä niin seuraavissa karsinnoissa.
Maakuntasatraappi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Armas Paskiainen päätykatsomossa


Vastaus #28 : 06.09.2016 klo 08:17:01

Maajoukkueen seuraamisessa saa minioppitunnin millaista on elää banaanivaltiossa. Öljyvarantoja, eli resursseja, olisi paljon parempaankin menestykseen, jos ne suunnattaisiin ruohonjuurityöhön. Peruskoulutukseen panostamisen ja köyhyyden poistamisen sijaan pieni eliitti porsastelee suoraan kansan nenän alla, mutta matalan koulutustason vuoksi vain pieni oppositio onnistuu näkemään tämän korruption. Pieni oppositio on helppo leimata huligaaneiksi.

Jotenkin omituisesti nukutun yön jälkeen täytyy sanoa, että erittäin hyvä kiteytys.

Mitä pitempään suomifutiksessa on maajoukkueiden osalta tavalla tai toisella kiinni (kannattajana, työelämän kautta, ihmisten tuntemisen myötä, tämän kaiken mukanaan tuomana muistojen aarrearkkuna ja taakkana...) niin sitä useammin tulee ikään kuin eksistentialistinen ahdistus: miksi tämä kaikki? Selväksi kun on tullut, että tälle puulle ei jatkossakaan luoda hyvää perustaa eikä kasvateta terveitä juuria ja porsastelun kyseenalaistajat onnistutaan dissaamaan tehokkaasti.

Otsikon maajoukkue-sana voisi muuten olla monikossa. Kun naiset alkoivat menestyä jäi ikuisiksi ajoiksi mieleen, kuinka mainittu pieni eliitti Peksi etunenässä yritti ottaa asiasta kunnian vaikka joukkueelle ei karsintoihin löytynyt edes omien kokojen pelishortseja (reenikäyttöön, matseihin lopulta sentään) vaan saivat vetää miesten vanhoissa telttahousuissa. U21-jengin osaltakin alkoi herroja näkyä kommentoimassa tasan silloin kun Psyko oli jo huutanut, että vittu mä oon hyvä. Jos eilen olisi voitettu vakuuttavan esityksen jälkeen (kymmenen minuutin pelin jälkeen oli toki selvää, että ainakaan jälkimmäinen ei toteudu) niin olisi matsin päätyttyä viiksi vipattanut siellä, missä Ylen ryhmä kuvaa. Helvetin läpinäkyvää, mutta sama juttu vuosikymmenestä toiseen ja läpi menee. Tuolla tavalla onnistutaan viemään ilo niistä harvoista onnen hetkistäkin.

Omasta puolestani olen mahdollisuuteni jo maksimaalisesti käyttänyt sikäli, että olen parinkymmenen vuoden aikana kirjoittanut satoja kaupallisesti julkaistuja kolumneja/analyysejä/pohdintoja/valitusvirsiä/joskus jopa ilonpurkauksia suomifutiksen maajoukkuetoiminnosta ja Palloliitosta ja niissä tuonut julki omat näkemykseni usein jopa moneen kertaan. A-maajoukkueemme edeltävä päävalmentaja sanoi pelaajistostaan että kun on löysä niin on löysä, mutta ko. joukkueen jo tragikoomiseksi valunut urheilullinen tila on seuraus, ei syy.

Syyt ovatkin sitten niin syvällä, että niitä ei voi enää korjata. Palloliitto nykyisellään on etenkin maajoukkuetoimintoonsa tuhoa tuottava organisaatio, joka hyödyttää vain muutamaa yksilöä joiden henkilökohtainen hyöty ei ole kovin riippuvainen siitä ollaanko kolmos- vai kuutoskorissa. Kisapaikka voisi olla eri juttu, mutta niin koska se on post Hodgson -aikaan ollut mahdottomuus niin banaanivaltiovaihde on voitu vetää entistä isommin silmään.

Sanotaan vielä lopuksi, että en lähtisi pelaajia suuremmin syyllistämään etenkään yksilöinä; ei noihin peleihin kukaan höntsäilemään lähde (kun vaihtoehtona olisi vapaa) ja voi niistä kieltäytyäkin. Eli ääritosissaan siellä ollaan, vaikka esim. matsin jälkeisissä kommenteissa aistikin ihan sama -fiilistä. No niinhän se onkin vähän se ja sama: jos kommentaattorin johdolla olisi säkällä raavittu nihkeä voitto niin pelaajat tietäisivät, että homma on silti viturallaan. Ja jos otetaan joskus iso tulos, niin eliitti pyrkii pokkaamaan kunnian.

---

Miten jos mitenkään A-maajoukkueen kautta sitten voisi räjäyttää likaa pois? Pelaajien joukkokieltäytyminen, SMJK:n joukkokieltäytyminen..? Jälkimmäiselläkin olisi muuten yllättävän paljon merkitystä, koska urheilullisen menestyksen täydellisen puuttumisen myötä Huuhkajien brändi rakentuu yhä enemmän faneille. Ja jonkinlainen positiivinen imagonkylki on sentään tarpeen jotta eliitti saa rauhassa johtaa banaanivaltiotaan.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2016 klo 08:21:20 kirjoittanut Maakuntasatraappi »
Luigi

Poissa Poissa


Vastaus #29 : 06.09.2016 klo 08:19:27

Niin monta kertaa on saanut pettyä, että enää ei edes liiemmin jaksa vituttaa. Kaikkeen näköjään tottuu. Viimeisen noin 15 vuoden aikana Suomen peleistä on tullut nähtyä valtaosa (joko töllöstä, striimiltä tai paikan päällä) ja jotain se on selvästi tehnyt ihmismielelle. Ehkä sitä on vaivihkaa omaksunut välinpitämättömän asenteen eräänlaiseksi suojautumiskeinoksi. Odotukset ovat nykyään niin nollissa kuin suinkin mahdollista ja tragedian keskeltä on alkanut löytää jo komediaakin. Helpottaa kummasti, suosittelen!
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 06.09.2016 klo 08:30:26

Sanotaan vielä lopuksi, että en lähtisi pelaajia suuremmin syyllistämään etenkään yksilöinä; ei noihin peleihin kukaan höntsäilemään lähde (kun vaihtoehtona olisi vapaa) ja voi niistä kieltäytyäkin. Eli ääritosissaan siellä ollaan, vaikka esim. matsin jälkeisissä kommenteissa aistikin ihan sama -fiilistä.

Olen kyllä sitä mieltä, että Roman Eremenkoon tämä ei enää päde. Laitettakoon kissa nyt pöydälle, mutta nykyään mies on enemmän rasite.
Joukkue ei voi puhaltaa yhteen hiileen, jos joku osa pettää. Jotkut pettävät taidollisesti, jotkut ihan pääkopassaan.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 06.09.2016 klo 08:30:52

Niin monta kertaa on saanut pettyä, että enää ei edes liiemmin jaksa vituttaa.

Sama. Matsin aikana vitutti paska pelaaminen ja älytön pilkku nosti kierroksia, mutta päätösvihellyksen jälkeen oli vaan "näinhän tämä menee" -fiilis. Nyt iloitsen yksittäisten pelaajien onnistumisista ja menestyksen suhteen odottelen joskos 2020-luvulla tapahtuisi muutoksia.
timmy
Vastaus #32 : 06.09.2016 klo 08:35:22

Kyllähän se pahin kiima taittui heti eilen, kun annetaan todella helppo mahdollisuus nousta heti lohkossa kärkeen ja jättää edes jotain jännitettävää seuraaviin peleihin. Nyt Suomi pelasi ensimmäisessä pelissä itsensä joko lohkon viimeiseksi, tai toiseksi viimeiseksi.
Näissä karsinnoissa ei ole enää mitään seurattavaa. Joku yllätystasuri sieltä himassa vielä tulee, mutta veikkaan, että vieraspelit hävitään kaikki.
donner

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, ManU


Vastaus #33 : 06.09.2016 klo 08:45:43

Täytyykö kaikessa olla jotain mieltä? Inhottavan insinööritieteellinen elämänohje.

Ehkä meidän täytyisi lakata ajattelemasta Suomen maajoukkueen esityksiä urheiluna ja alkaa suhtautua niihin taideteoksina. You know, mentäisiin uuden sesongin ensi-iltaan katsomaan mitä jännittävää maestro Backe ja hänen tanssiryhmänsä ovat tällä kertaa meidän iloksemme keksineet?

Tai vielä parempaa: Hasselle fudut ja JORMA UOTINEN päävalmentajaksi!

Pitäisköhän kokeilla tällä asenteella, ottais pelit vaan poikkitaiteellisina performansseina, löytäis hienouden jokaisesta harhasyötöstä, "se varmaan tarkoitti sen noin"
kiuaskivi

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 06.09.2016 klo 12:31:17

Mitä jos Suomen maajoukkuetoiminnassa ryhdyttäisiin panostamaan ensisijaisesti U21-maajoukkueen menestykseen? Mehän olimme kisoissa vuonna 2009 ja se oli erittäin positiivinen asia suomalaisessa jalkapallokulttuurissa. Tuularitkin innostuivat, joukkueelle tuli paljon medianäkyvyyttä ja kotimaisen futiksen arvostus nousi. Jääkiekossa mm-kisat ovat suurin ilmiö ja suomalaiset seuraavat niitä todella innokkaasti, vaikka siellä ei pelaa parhaat. Jalkapallossa U21-kisat ovat vastaavanlainen kilpailu, sillä kaikilla mailla parhaat ikäluokan pelaajat ovat jo A-maajoukkueessa.

Jos Palloliitto palkkaisi U21-maajoukkueelle ensin kunnon valmentajan ja kaikki edustusikäiset pelaajat pelaisivat miesten maajoukkueen sijaan nuorten maajoukkueessa, niin tuon EM2009 saavutuksen uusiminen olisi paljon todennäköisempää kuin miesten arvokisoihin pääseminen. Esimerkiksi Pohjanpalo ja Uronen olisivat voineet pelata viime viikon u21-joukkueen Itävalta-ottelussa. Pohjanpalo olisi iskenyt pari maalia ja Suomi olisi nyt matkalla kisoihin.

Monet U21-maajoukkueen nuoret pelaajat pelaavat lisäksi vielä Veikkausliigassa, joten nuorten maajoukkueen menestys lisäisi ihmisten kiinnostusta myös veikkausliigaan. Kisoihin pääseminen ja siellä pärjääminen synnyttäisi futisbuumi nuorten maajoukkueen ympärille, veikkausliigaan katsomoihin tultaisiin katsomaan maajoukkueen nuoria lupauksia ja tätä kautta suomalainen jalkapallo saisi enemmän rahaa ja resursseja kehittää miesten maajoukkueelle parempia pelaajia.

Tuo vuoden 2009 nuorten EM-kisoihin pääseminen taisi nimenomaan johtua siitä, että miesten maajoukkueen keski-ikä oli tuolloin korkea ja sukupolvenvaihdosta ei tehty. Jos Sparvit, Hetemajt, Pukki jne.  olisi tuolloin nostettu miesten maajoukkueeseen, niin Suomi olisi tuskin päässyt nuorten kisoihin.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2016 klo 12:51:56 kirjoittanut kiuaskivi »
Elmo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: @JyvaskylanFutis


Vastaus #35 : 06.09.2016 klo 12:35:58

Jos ajattelee sen kautta, että lähes joka peliä seuraa vitutus ja masennus niin olisi houkuttelevaa vastata ei.
Mutta kun pelipäivä on silti erityinen päivä, joka tuntuu toiselta kuin arki, saa odottamaan peliä ja auttaa odotuksellaan työpäivän lävitse normaalia kevyemmällä askeleella niin vastaan, kyllä.
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #36 : 06.09.2016 klo 12:37:46

Mitä jos Suomen maajoukkuetoiminnassa ryhdyttäisiin panostamaan ensisijaisesti U21-maajoukkueen menestykseen? Mehän olimme kisoissa vuonna 2009 ja se oli erittäin positiivinen asia suomalaisessa jalkapallokulttuurissa. Tuularitkin innostuivat, joukkueelle tuli paljon medianäkyvyyttä ja kotimaisen futiksen arvostus nousi. Jääkiekossa mm-kisat ovat suurin ilmiö ja suomalaiset seuraavat niitä todella innokkaasti, vaikka siellä ei pelaa parhaat. Jalkapallossa U21-kisat ovat vastaavanlainen kilpailu, sillä kaikilla mailla parhaat ikäluokan pelaajat ovat jo A-maajoukkueessa.

Ei ihan huono idis. Mursu vaan kehiin vetää fiilikset tappiin ja hyvinhän siinä vois käydä.
Miehet vetäis sitten vailla odotuksia jollain nuorella ja tuntemattomalla, mutta kunnianhimoisella koutsilla.
Ahx

Poissa Poissa


Vastaus #37 : 06.09.2016 klo 13:15:19

Kun ikää on selvästi päälle 30 niin onhan tätä nähty jo sen verran ettei asia herätä enää kovin suuria tunteita vaan kyse on lähinnä vaan siitä ettei tunne maajoukkueen suhteen mitään ja tiedostaa sen että olisihan se kiva tuntea.

Matseissa käymisen lopetin monta vuotta sitten, turha itseään on kiusata (ja joidenkin San Marino- matsien katsominen paikan päällä on teeskentelyä). Eilisen kohdalla telkkari sulkeutui Kosovon maalijuhlien kohdalla, koska se on täysin absurdi ajatus että Suomi pystyisi sen jälkeen tekemään voittomaalin. Ei sellaista tapahdu.

Uusin mielin sitten kunhan pelaajasukupolvi on vaihtunut kutakuinkin kokonaan.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #38 : 06.09.2016 klo 13:23:38

Mitä jos Suomen maajoukkuetoiminnassa ryhdyttäisiin panostamaan ensisijaisesti U21-maajoukkueen menestykseen?

Ongelma on siinä, että kautta maailman normaalisti yhdestä ikäluokasta tulee 2-3 jollain aikavälillä A-maajoukkueen käyttöön.
Ikäkausimaajoukkueessa ollaan sidoksissa tietyn ikäisiin pelaajiin (toki mukaan voi ottaa aina nuorempia), jolloin materiaali valikoituu liiaksi sattuman perusteella. Vuonna 2009 Suomi oli kisoissa kun Vasara onnistui yhdessä pelissä ja itse kisoissahan sitten Kanerva hirttäytyi liiaksi yhteen taktiikkaan ja vakiopelaajiin, jolloin lopputulos ei ollut ihan niin hyvä kuin olisi voinut olla (toki miellyttää "hävitään kenelle pitääkin"-jengiä).

Tokihan U21-joukkueen menestystä voisi hakea, mutta ei se sulje mitenkään pois A-maajoukkuetta.

weissberg

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sinimusta raivohullu


Vastaus #39 : 06.09.2016 klo 13:38:06

Jos me emme seuraa niin ketkä sitten?

Jotaikuinkin tämä.

Jää kiekko kansaa haukutaan menestyksenjanoiseksi. Noh, jalkapallossa ei ole sitä pelkoa. Hienoa seurata tappiosta tappioon.
Moe
Vastaus #40 : 06.09.2016 klo 13:48:56

.
« Viimeksi muokattu: 06.10.2016 klo 18:57:44 kirjoittanut Moe »
ptuutti

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #41 : 06.09.2016 klo 13:57:35

Ei se tästä pikaisesti parane. Ei tähän kyllä voi helposti tottuakaan vaikka samaa skeidaa tullu seurattua 70-luvulta. Aina harmittaa yhtä lailla ja ihan samoin kaikkiin karsintoihin lähdetään saman optimismin vallassa...jos kerran Islanti, Kreikka, Portugali jne...aina siihen ekaan matsiin asti, johon meno yleensä lässähtää. No, katotaan parin vuoden päästä, näissä karkeloissa suomi jää eurovisiopisteisiin.
drone

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat


Vastaus #42 : 06.09.2016 klo 13:59:25

matalan koulutustason vuoksi vain pieni oppositio onnistuu näkemään tämän korruption. Pieni oppositio on helppo leimata huligaaneiksi.

Paino sanoille "matala koulutustaso" ja "pieni". Tässä tapauksessa matala koulutustaso ei pidä paikkaansa, sillä jokaisella suomalaisella on vähintäänkin yleissivistys. Siihen kuuluu tietää esimerkiksi Jari Litmasen ja Sami Hyypiän nimet sekä se, että jalkapalloilu on maailman levinnein ja harrastetuin urheilumuoto. (Tai jos tätä sivistystä ei ole, koulun liikunnanopettaja on hoitanut tehtävänsä kehnosti ja lisäksi ko. henkilö on pitänyt silmänsä ja korvansa kiinni/kasvanut tynnyrissä tms.tms.)

"Pieni oppositio" varmaankin pitää paikkansa. Potentiaalisesti se käsittää suunnilleen osan SMJK:sta sekä muutaman äänekkään forumistin. Päivän mittaan olen kallistunut varovaisesti peukuttamaan ajatusta protestista, jossa Pohjoiskaarre jätetään tyhjäksi seuraavassa ottelussa.

Onko maajoukkueen seuraamisessa mitään mieltä? Järkeä siinä ei ainakaan ole. Maajoukkueen seuraaminen on puhtaasti tunnekysymys. Maajoukkuetta joko rakastaa tai sitten ei.

Pitäisikö olla kärsivällisyyttä? Ei tarvitse. Suomi on odottanut jalkapallomenestystä yli 100 vuotta. Nyt tarvitaan jotain muutakin kuin juhlapuheita.
Jack the Ripper

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: IF Gnistan, sympatiat AFCW, SAFC


Vastaus #43 : 06.09.2016 klo 14:01:47

Mä mietin tätä myös eilen 2. puoliaikaa seuratessani. Missään nimessä otteluista ei kannata maksaa, sillä silloin paskaa ei pääse pakoon. Tai pääsee, mutta silloin tulee maksaneeksi turhasta. Kotona voi aina katsoa/tehdä jotain muutakin miellyttävämpää, kuten esim. lähteä lenkille vesisateeseen.

Toisaalta, varmasti jokaisella Huuhkajien otteita seuraavalla kytee pieni usko paremmasta huomisesta. Se antaa voimaa jaksaa näiden aikojen yli...

SMJK:n toimintaa jaksan sinänsä ihmetellä ja myös ihailla samaan aikaan. Itse kypsyin siihen menoon jo yhdessä vuodessa, mutta jotenkin jengi jaksaa vuodesta toiseen hoilata samoja chantteja vaikka ei se seiso kentällä kuitenkaan.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2016 klo 14:04:47 kirjoittanut Jack the Ripper »
Bex

Poissa Poissa


Vastaus #44 : 06.09.2016 klo 14:11:05

Ajattelin nämä karsinnat ottaa sellaisena maakuntamatkailuna. Eilen hetken hoin vanhaa mantraa "voi vittu mitä paskaa", mutta sitten kaveri sai ajatusmaailman muuttuu. Eli iloitaan joka pisteestä ja saatiin rajaheitto lopussakin (läheltä kulmalippua jopa). Ja ollaan lohkokärjessäkin tasapisteissä. Ja onneks pari peliä osuu viikonlopulle, että voi lähteä dokaa Turkuun tai Tampereelle. Että kyllä kelpaa...
« Viimeksi muokattu: 06.09.2016 klo 14:34:01 kirjoittanut Bex »
Jamppa3

Poissa Poissa


Vastaus #45 : 06.09.2016 klo 14:16:03

SMJK:n toimintaa jaksan sinänsä ihmetellä ja myös ihailla samaan aikaan. Itse kypsyin siihen menoon jo yhdessä vuodessa, mutta jotenkin jengi jaksaa vuodesta toiseen hoilata samoja chantteja vaikka ei se seiso kentällä kuitenkaan.
SMJK on näyttänyt sinänsä jo voimansa. Eli 2000 jamppaa on saatu kerättyä samaan katsomoon Pohjoiskaarteeseen parhaimmillaan. On todistetu, että Suomessa on jalkapallokulttuuria.

Mutta kun tälläinen on saavutettu, niin luulisi, että intresseissä on todella pureutua siihen, että suomalaista jalkapalloa saadaan oikeasti kehitettyä.

Mikään ei tule muuttumaan (Palloliiton organisaatiossa), jos kerta toisensa jälkeen sinne kerätään ne 2000 jamppaa hyppimään ja huutamaan Suomen puolesta. Sinänsä kunnoitettavaa, jos Palloliiton organisaatio olisi kunnossa samaan tapaan kuin joku yritys. esim. Kone.

Nyt nämä 2000 jamppaa pitävät yllä sitä, että Pertti Alajan kaltainen koijari patsastelee VIP aitiossa ja matkustelee maajoukkueen kanssa ympäri maailmaa. Nämä 2000 jamppaa nuolevat Alajaa oli toiminta millä tasolla tahansa.

Ei se voi niin olla. Palloliitto eikä maajoukkue ansaitse SMJK:ta.

Ajatus siitä, että kun saadaan jampat huutamaan Suomen puolesta, niin se kantaisi pitkällä tähtäimellä hedelmää. Ei se niin ole. Jos nämä 2000 ovat munattomia idiotteja, niin nehän vai palvelevat taantumista ja hyvä-veli järjestelmän ylläpitoa.

Get the picture?

SMJK:n ei tarvitse todistella enää mitään, se on kansainvälisestikin varteenotettava. SMJK:n pitäisi asettaa uudet tavoitteet ja niitten pitää liittyä Palloliiton toiminnan laadun kehittämiseen.
« Viimeksi muokattu: 06.09.2016 klo 14:20:58 kirjoittanut Jamppa3 »
weissberg

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sinimusta raivohullu


Vastaus #46 : 06.09.2016 klo 14:40:38


Mikään ei tule muuttumaan (Palloliiton organisaatiossa), jos kerta toisensa jälkeen sinne kerätään ne 2000 jamppaa hyppimään ja huutamaan Suomen puolesta.

Ilmeisesti sinulla on se käsitys, että jollain kannattajaporukalla olisi yhtään minkäänlaista vaikutusta Palloliittoon. Pelottavan harhaista. Se hyväveliverkosto on siellä, oli katsomossa 2, 20, 200 tai 2000 tai peräti 20 000 fania hyppimässä. Tavallinen tallaaja ei pysty vaikuttamaan siihen korruptioon millään tavalla.

Game

Poissa Poissa


Vastaus #47 : 06.09.2016 klo 15:07:49

Heikot kaatuu elontiellä. Vielä ne iloiset ajat koittaa!
Bossu

Poissa Poissa


Vastaus #48 : 06.09.2016 klo 15:10:17

Eikös nyt oman joukkueen seuraaminen/kannattaminen ole itsestäänselvyys, vaikka joka pelissä tulisi 10-0 turpaan. Ylpeänä aina suomen puolella.
Birkenhead Boozer

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 06.09.2016 klo 15:21:04

Kun ikää on selvästi päälle 30 niin onhan tätä nähty jo sen verran ettei asia herätä enää kovin suuria tunteita vaan kyse on lähinnä vaan siitä ettei tunne maajoukkueen suhteen mitään ja tiedostaa sen että olisihan se kiva tuntea.

Tähän täysin sama. Kosovon maali aiheutti yllättävän ison vitutuksen hetkeksi, mutta jo viisi minuuttia myöhemmin - toista kanavaa katsoessani - en tahtonut muistaa koko peliä enää. En pidä tästä, mutta jonkinlainen selviytymiskeino ihmisellä on oltava.

 
Sivuja: 1 [2] 3 ... 7
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa