1) Norja - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
2) Suomi - Bulgaria, Skotlanti - Israel
3) Suomi - Bulgaria, Norja - Israel
4) Suomi - Unkari , Bulgaria - Israel
5) Serbia - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
6) Suomi - Bulgaria, Serbia - Israel
7) Serbia - Suomi, Norja - Bulgaria
Tein tämän pohjalta hyvin vaatimattomat ja pienimuotoiset joukkue-esittelyt viidestä mahdollisesta vastustajasta. Katsoin siis näiden joukkueiden viimeisimmästä ottelusta viitisentoista minuuttia ja otin ylös sen, että miten joukkueet puolustivat ja hyökkäsivät noissa otteluissa. Bonuksena on lisäksi jokin erikoistilanne kultakin joukkueelta. Mitään sen syvällisempää analyysia en kokenut tarpeelliseksi tehdä, koska viiteen eri joukkueeseen täydellinen perehtyminen olisi vaatinut liikaa aikaa, joten tein tällaisen pikaisen katsauksen, jotta minä ja myös te arvon lukijat saisitte alustavan käsityksen siitä, että millaisia joukkueita on mahdollisesti tulossa vastaan. EM-lohkoarvonnan jälkeen otan tavoitteeksi puolestaan tehdä jonkinlaisen syvemmän ennakon Suomen lohkoon arvotuista joukkueista, koska siihen on aikaa sentään neljä kuukautta joulukuusta maaliskuuhun, mutta tässä on nyt tällaiset lyhyet maistiaiset Norjasta, Bulgariasta, Serbiasta, Skotlannista ja Israelista.
NorjaPaperiryhmitys Kansojen liigassa:
4-4-2 (6 ottelua)Puolustus:
Kuten paperiryhmityksesta jo pystyi päättelemään, Norja puolustaa Suomen tavoin 4-4-2:ssa. Kaikki kuusi ottelua se pelasi tällä muodolla kuten Suomi.
4-4-2 tässäkin käytössä, prässi ei ollut mitenkään älyttömän kova Norjan mentyä johtoon.
Hyökkäys:
Norja rakensi hyökkäyksen melko samoin kuin Suomi. Alhaalta rakentaessa malli oli pääosin 2-4-4 kuten Suomellakin eli laitapuolustajat nousivat keskikentän keskustan pelaajien tasolle.
Ylänelikko puolestaan viihtyy vastustajan puolustuslinjassa kuten Suomellakin Pukki, Tuominen, Soiri ja Lod. Vuorollaan sieltä toki tullaan palloa vastaan kuten tässäkin on yksi norjalainen kuvan alalaidassa tullut ja kolme on ylempänä.
Norja ei pelkää nostaa molempia laitapuolustajia ylös yhtäaikaisesti, jos pallo saadaan keskiympyrään. Muoto muuttuu 2-2-6:een eli laitapuolustajat nousevat ylänelikon (kärkipari+laiturit) tueksi hämmentämään jopa vastustajan puolustuslinjan tasolle. Norja on tänä syksynä myös käyttänyt aiemmin näkemissäni peleissä pelinavausmallia 3-2-5 eli toinen laitapuolustaja jäi toppareiden seuraksi rakenteluvaiheessa, mutta tässä pelissä sellaista ei näkynyt niissä pätkissä, jotka katsoin, vaan molemmat laitapuolustajat nousivat heti vähintään pohjapelaajien rinnalle ja siitä sitten vielä ylemmäs kohti ylänelikkoa tarvittaessa. Kolmas variaatio puolestaan on ollut 3-3-4 eli laitapuolustajista toinen on jäänyt toppareiden rinnalle ja toinen keskikentän keskustan kaksikon rinnalle ja sitten ylänelikko on pörrännyt ylhäällä.
Kuten näkyy, ylhäällä on kuusi pelaajaa tavoittelemassa topparin pystyavausta. Kohdepelaaja oikeassa laidassa on sinne noussut oikea laitapuolustaja ja joukkueen kapteeni Omar Elabdellaoui.
Erikoistilanteet:
Kulmapotkuissa Norja nosti boksiin viisi pelaajaa, joista tässä variaatiossa kaksi on etualueella ja kolme juoksee maalille taaempaa. Kypros käytti miesvartiointia, joka on Suomellekin tuttu tapa puolustaa kulmapotkuja tämän syksyn Kansojen liigasta. Kulmapotkuvastuussa oli tässä puolustava keskikenttäpelaaja Ole Selnaes (Saint-Etienne) vasurillaan.
Vapaapotkuvastuussa oli taitava vasen laituri Mohamed Elyounoussi (Southampton)
BulgariaPaperi: 3-4-1-2 (2 ottelua)/4-4-2 (2 ottelua)/
4-2-3-1 (1 ottelu)/3-5-2 (1 ottelu)
Puolustus:
Bulgaria prässäsi todella korkealta. Koko yläkuusikko miesvartioi pelaajiaan ja vain puolustuslinja oli keskiviivan alapuolella sellaisenaan linjassa. Tämän kanssa voipi tulla vaikeuksia, jos Bulgaria tulee vastaan.
Syvemmällä sitten muoto muuttui 4-4-2:een kuten Suomella ja Kreikalla.
Toinen kuva samasta 4-4-2 muodosta syvällä omissa. Puolestaan silloin, kun Bulgaria on tänä syksynä pelannut kolmella topparilla (3-5-2 tai 3-4-1-2), puolustusmuoto on ollut 5-3-2 wingbackien laskeutuessa puolustuslinjaan toppareiden rinnalle.
Hyökkäys:
Bulgaria pelasi 4-2-3-1 ryhmityksessä, joten arvasin jo etukäteen, että pelinavausmalli on luultavimmin sama kuin Suomella oli 2-4-4. Kreikkakin toki käytti samaa oltuaan paperilla 4-2-3-1 muodossa eli tätä vastaan puolustamista Suomi sai harjoitella jo kuluvana syksynä.
Toinen kuva samasta aiheesta. 2-4-4 muoto, jossa ylänelikosta yksi pelaaja pudottautuu lisäksi palloa vastaan keskikentän kaksikon tueksi, kun Slovenia prässää osittaisella miesvartioinnilla. Toki laidassa on jo alueellinen 3v2 ylivoima eli luultavasti ilman yhtä lisämiestäkin Bulgaria olisi selvinnyt elävänä tilanteesta. Silloin, kun Bulgaria on pelannut kolmella topparilla, pelinavausmalli on ollut useimmiten 3-3-4. Tämä on tarkoittanut sitä, että kärkiparin lisäksi yksi keskikenttäpelaaja ja toinen laitapuolustaja on noussut vastustajan puolustuslinjan tasolle. Joskus tuo on muuntunut jopa 2-3-5:een, jolloin molemmat laitapuolustajat, kärkipari ja yksi keskikentistä on vastustajan linjojen välissä etsimässä tilaa. Samalla jompikumpi laitimmaisista toppareista kolmen linjassa on noussut kahden muun keskikenttäpelaajan tasolle keskimmäiseen linjaan, jolloin luonnollisesti alas on jäänyt vain kaksi topparia.
Norjan tavoin myös Bulgaria käytti laitapuolustajia hyväksi hyökkäyspelissään venyttämässä vastustajan muotoa leveyssuunnassa. Tämän kanssahan Suomella joutui painimaan myös viimeisimmässä ottelussaan Unkaria vastaan. Toisaalta tämä on myös melko riskialtista, koska pallonmenetyksen sattuessa vain topparipari on pallon alapuolella ja Suomi pystyisi haavoittamaan varmasti Lodin, Pukin, Pohjanpalon ja Soirin johdolla Bulgariaa puolentoista vuoden kuluttua.
Erikoistilanteet:
Bulgarian kulmat antoi oikea laituri Spas Delev (Pogon Szczecin, POL). Tämä variaatio oli sattumoisin melko samanlainen kuin Norjan ylempänä. Tosin boksissa oli yksi pelaaja enemmän eli etualueelle ryntäsi kolme pelaajaa ja taaempana oli myös kolme. Slovenia hoiti tilannetta miesvartioinnilla.
SerbiaPaperi:
4-2-3-1 (6 ottelua + 3 ottelua MM-kisoissa)Puolustus:
Serbia on pelannut koko vuoden 4-2-3-1 muodolla. Puolustaessa se muuntuu Kreikan ja Suomen tavoin 4-4-2:een.
Toinen kuva samasta muodosta. Halutessaan tätä voi kutsua myös 4-4-1-1:ksi. Mitrovic on joka tapauksessa aina ylhäällä ja vierellä on sitten useimmiten kymppipaikan pelaaja.
Hyökkäys:
Serbian pelinavausmalli oli myös helppo arvata. Sama kuin Suomella ja Kreikalla eli 2-4-4.
Ja tietysti silloin ylänelikko on vastustajan puolustuslinjassa ja tulee sieltä vuorotellen palloa vastaan. Tässä pelissä Liettua tosin pelasi viiden alakerralla, joten Serbialla oli miesalivoima kuten Suomella Viroa vastaan esimerkiksi Kupittaalla.
Serbiakin käytti molempia laitapuolustajia yhtä aikaa sivurajoilla venyttämässä vastustajan muotoa sivuttaissuunnassa. Hyvä tapa alhaalla makaavaa vastustajaa kuten tässä tapauksessa Liettuaa vastaan. Ja vieläpä siksi, kun keskellä on Mitrovicin kaltainen targetpelaaja keskityspalloille.
Erikoistilanteet:
Normaalistihan nämä vapaapotkut antaisi Aleksander Kolarov (AS Roma), mutta hän oli penkillä. Adem Llajic (Besiktas) on myös pallon takana, mutta tässä keskittää oikea laituri Andrija Zivkovic (Benfica).
Kulmia antoi Llajic. Mitrovic on etualueella ja taaempaa on neljä yksilöä rangaistusalueen sisällä. Lisäksi kaksi pelaajaa on boksin rajalla kyttäämässä kakkospalloja. Boksissa ovat Isä-Mitron lisäksi vasen puolustaja Rodlc, topparit Milenkovic ja Vejlkovic sekä pohjapelaaja Maksimovic.
SkotlantiPaperi:
4-2-3-1 (2 ottelua)/3-5-2 (1 ottelu)/3-4-2-1 (1 ottelu)
Puolustus:
Skotlannin puolustusmuoto ottelussa oli tietysti 4-4-2, kun formaatio paperilla oli 4-2-3-1 eli laiturit Forrest ja Fraser laskeutuivat alas keskikentän linjaan ja Fletcher sekä kymppipaikan Christie olivat kaksistaan ylhäällä. Skotlanti pelasi myös kolmen alakerralla kahdessa ottelussa Kansojen liigassa ja silloin puolustusmuoto oli 5-3-2 eli wingbackit laskeutuivat toppareiden rinnalle puolustuslinjaan kuten Israel teki tässä pelissä.
Hyökkäys:
Pelinavausmalli oli tuttu 2-4-4 eli Robertson ja Paterson nousivat keskikentän keskustan kaksikon McGregor-Armstrong rinnalle.
Toinen kuva samasta aiheesta. Puolestaan silloin, kun Skotlanti pelasi kolmella topparilla, rakenteluvaiheessa muoto on ollut kuluvana syksynä 3-2-5/3-1-2-4. Kumpikin laitapuolustaja nousee silloin reippaasti vastustajan puolustuslinjan korkeudelle halaamaan sivurajoja.
Tässä vielä kuva Skotlannin ylänelikosta eli se oli vastustajan puolustuslinjassa muodon ollessa 2-4-4. Muun muassa Suomi ja Kreikka jälleen kerran toteuttivat tätä samaa omassa hyökkäyspelissään.
Erikoistilanteet:
Skotlanti käytti junamuodostelmaa kulmissa. Kulmat antoi Bournemouthin vasen laituri Ryan Fraser.
Tässä juna on hajonnut viiteen eri osaan. Israel puolusti parhaansa mukaan miesvartioinnilla eli varmaan Huuhkajat tekisi samoin. Toisaalta Viroa vastaan Suomella on kokemusta junan puolustamisesta ja silloinhan Huuhkajat käytti aluepuolustusta eli vain Lod asettui junan eteen ja muut pelaajat sitten asettuivat tasaisesti rangaistuspisteen alapuolelle ja vitosen viivan väliin.
IsraelPaperi:
5-3-2 (3 ottelua)/3-5-2 (1 ottelu)
Puolustus:
Israel pelasi kolme peliä neljästä Kansojen liigassa tällä puolustusmuotilla 5-3-2. Itse asiassa siinä neljännessäkin pelissä, jossa paperilla ryhmitys oli 3-5-2, wingbackit laskeutuvat tähän tapaan toppareiden rinnalle.
Hyökkäys:
Israel avaa peliä kolmen topparinsa voimin. Yleensä muoto on 3-2-5 eli laitapuolustajat ja yksi kolmesta keskikentästä nousee tukemaan kärkiparia vastustajan puolustuslinjan korkeudelle.
Kuten näkyy kuvan ylälaidassa, vasen laitapuolustaja Taleb Tawatha (Frankfurt) halaa sivurajaa Skotlannin alakerran korkeudella.
Tässä Israel on juuri riistänyt pallon. Kiinnittäkää huomio jälleen ympyröityyn Tawathaan. Pallo puolestaan on kapteeni Bibras Natcholla (Olympiakos), joka on se keskikentän priimus motor mitä tulee syöttelyyn.
Viisi sekuntia edellisestä ja hän on jo noussut järisyttävää vauhtia aiheuttamaan uhkaa Skotlannille. Keskikentän maestron Natchon pallo tavoittaa hänet ja tästä hyökkäyksestä tuli Israelin ottelun ensimmäinen kulmapotku, josta esimerkki alempana.
Yksi tapa hyökätä Israelilla on se, että toppari avaa pitkän pallon vastustajan kahden ylimmän prässilinjan yli ja kärkipari tulee palloa vastaan puolustuslinjan etupuolelle kuten tässä tapahtuu. Tässä kuvassa sekä Munas Dabbur (Red Bull Salzburg) että Eran Zahavi (Guangzhou) ovat tulleet molemmat palloa vastaan ja pitkä avaus tavoittaakin heistä toisen, joka pääsi tempokuljettamaan kasvot maalia kohden.
Erikoistilanteet:
Israel nosti kulmissa boksiin viisi pelaajaa. Yksi oli etutolpalla ja neljä juoksi kauempaa kohdealueelle. Skotlanti puolusti mielenkiintoisella alue- ja miesvartioinnin sekoituksella eli miehet eivät olleet iholla kiinni, mutta silti periaatteessa jokaiselle löytyi oma seurattava pelaaja. Kulmapotkun antoi toinen kärkipelaaja Zahavi.
Yhteenveto:- Norjaa vastaan pelatessa Suomi pelaisi kuin itseään vastaan sillä erotuksella, että Norjan laitapuolustajat ovat ehkä hitusen ahnaammin ylöspäin nousevia.
- Serbia on kuin ilmetty Kreikka, mutta nopeampi liikuttamaan palloa ja paremmilla yksilöillä.
- Israelin viiden alakerran murtamisesta Suomella on kokemusta Viroa vastaan. Erona on se, että Virolla keskikentän linjassa oli lisäksi neljä pelaajaa, mutta Israelilla vain kolme ja kärjessä on kaksi pelaajaa prässäämässä.
- Bulgarian ollessa paperilla 4-2-3-1 muodossa, sen puolustus- ja pelinavausmallit ovat kuin Suomen ja Kreikan. Toki kuuden miehen korkea miesvartiointiprässi on se, mikä erottaa Bulgarian esimerkiksi Suomesta. Jos se pelaa kolmen alakerralla, Suomelle voipi tulla vaikeuksia kuten Unkaria vastaan, jolloin topparit liikuttivat Suomen kärkikaksikkoa Pukki-Tuominen/Lod miten tahtoivat. Silloin on olennaista, että keskikentän linjan pallollisen puolen laituri tulee tarpeeksi vastaan ja pumppaa itsensä keskikentän linjasta jopa kärkiparin rinnalle muodostamaan 3v3-tilanteen toppareita vastaan. Sama koskee toki Israelin pelinavausta.
- Skotlantin ollessa paperilla 4-2-3-1:ssa Huuhkajat pelaisi kuin Kreikkaa vastaan sillä erotuksella, että vastustaja olisi aavistuksen suoraviivaisempi. Jos Skotlanti pelaa kolmen alakerralla, on syytä kiinnittää huomiota nouseviin laitapuolustajiin, jotka eivät epäröi muodostaa Suomen puolustuslinjaan 5v4 ylivoimaa.
