FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.12.2018 klo 01:34:06 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 83 [84] 85 86
 
Kirjoittaja Aihe: UEFA Nations League - väärä reitti arvokisoihin?  (Luettu 334053 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kigara

Poissa Poissa


Vastaus #2075 : 21.11.2018 klo 12:05:08

Jaksaisiko joku paremmin tietävä pyöräyttää näkyville kaikki mahdolliset parit jatkokarsintaan seuraavissa skenaarioissa:

Kisoihin suoraan karsinnoista...

1) Serbia
2) Serbia ja Norja
3) Serbia ja Skotlanti
4) Serbia, Norja ja Skotlanti
5) Norja
6) Norja ja Skotlanti
7) Skotlanti

Kiitos jo etukäteen.

1) Norja - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
2) Suomi - Bulgaria, Skotlanti - Israel
3) Suomi - Bulgaria, Norja - Israel
4) Suomi - Unkari , Bulgaria - Israel
5) Serbia - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
6) Suomi - Bulgaria, Serbia - Israel
7) Serbia - Suomi, Norja - Bulgaria
Jab1

Poissa Poissa


Vastaus #2076 : 21.11.2018 klo 12:18:32

Juuri näin. Tosin näin yksinkertaista tämä ei ole, sillä myös lohkokakkosten (Bulgaria, Israel, Unkari, Romania) mennessä karsinnoista kisoihin, nousee seuraava maa tilalle.
Sinettäj kaakkoissyvänne

Poissa Poissa


Vastaus #2077 : 21.11.2018 klo 12:39:48

Lisäksi tässä on se epävarmuustekijä, että UEFA rajaa tietyissä poikkeustapauksissa mahdollisuuden muodostaa kaavioita tavalla, joka ei ole etukäteen selvä minkään yksittäisen periaatteen perusteella. Tämä koskisi lähinnä tilanteita, missä tietyissä liigoissa on hyvin vähän joukkueita ja hyvin vähän lohkovoittajia jäljellä - ja sitä on käsitelty jo aiemmin, joten ei palata nyt siihen teknisesti.

Tässä kuitenkin A-liigan maat ja luullakseni riittävä määrä sijoituksia eri liigoissa. Neljä parasta ovat aina lohkovoittajat.

A-liiga

1.-4. Sveitsi, Portugali, Hollanti, Englanti
5. Belgia
6. Ranska
7. Espanja
8. Italia
9. Kroatia
10. Puola
11. Saksa
12. Islanti

B-liiga
13. BIH
14. Ukraina
15. Tanska
16. Ruotsi
17. Venäjä
18. Itävalta
19. Wales
20. Tshekki

C-liiga
25. Skotlanti
26. Norja
27. Serbia
28. Suomi
29. Bulgaria
30. Israel
31. Unkari
32. Romania

D-liiga
40. Georgia
41. Makedonia
42. Kosovo
43. Valko-Venäjä
44. Luxemburg
45. Armenia
46. Azerbaidzhan

Ja muistakaa taas ne perussäännöt: D-liigasta aloitetaan. Lohkovoittajia ei laiteta samaan kaavioon ylempiliigalaisten kanssa. Kaavion paras pelaa neljättä vastaan ja toinen kolmatta. Eli sieltä löytyy kaavioita, joissa on sitten Serbia-Suomi, mutta on paljon muitakin vaihtoehtoja. Riippuu suoraan karsinnasta kisoihin pääsevistä.
Plusnic

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Melchester Rovers


Vastaus #2078 : 21.11.2018 klo 12:44:39

Lainaus
1) Norja - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
2) Suomi - Bulgaria, Skotlanti - Israel
3) Suomi - Bulgaria, Norja - Israel
4) Suomi - Unkari , Bulgaria - Israel
5) Serbia - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
6) Suomi - Bulgaria, Serbia - Israel
7) Serbia - Suomi, Norja - Bulgaria

Sloboja pukkaa melkein joka skenaariossa, mutta eihän tuo nyt niin pahalta näytä. Vaatii vaan (itse)luottamusta. Hakkaapäälle!
Kolmeseiska

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Marko Arnautovic


Vastaus #2079 : 21.11.2018 klo 12:57:53

Juuri näin. Tosin näin yksinkertaista tämä ei ole, sillä myös lohkokakkosten (Bulgaria, Israel, Unkari, Romania) mennessä karsinnoista kisoihin, nousee seuraava maa tilalle.

Tuolla tosin ei ole niin hirveän suurta merkitystä kun em. jengit ei voi mitenkään pelata Suomea vastaan kotonaan.

Kiitokset listauksesta. Tuoppi
Laitalinkki

Poissa Poissa


Vastaus #2080 : 21.11.2018 klo 13:13:08

Juuri näin. Tosin näin yksinkertaista tämä ei ole, sillä myös lohkokakkosten (Bulgaria, Israel, Unkari, Romania) mennessä karsinnoista kisoihin, nousee seuraava maa tilalle.

Ja jos A- ja B-liigojen 24 maasta 17 tai enemmän selviytyy EM-kisoihin suoraan karsinnoista, pitää täydennystä hakea siinäkin tapauksessa C-liigan lohkokakkosista. Sitä kai Sinettäj Kaakkoissyvännekin yritti tuossa sanoa...?
Käpylän Harakka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK, JäPS, NUFC ja Suomi


Vastaus #2081 : 21.11.2018 klo 13:17:59

Lainaus
Host of the final to be drawn in November 2019 between the two semi-final pairings.

https://en.wikipedia.org/wiki/UEFA_Euro_2020_qualifying_play-offs

Ymmärsinkö nyt tuosta oikein, että välierät pelataan (ehkä Norjassa ja Skotlannissa) 26.–28. maaliskuuta ja finaali heti perään 29.–31. maaliskuuta. Eli finaalin pelipaikka ratkeaa vasta pari päivää ennen matsia?
Sinettäj kaakkoissyvänne

Poissa Poissa


Vastaus #2082 : 21.11.2018 klo 13:25:02

Ymmärsinkö nyt tuosta oikein, että välierät pelataan (ehkä Norjassa ja Skotlannissa) 26.–28. maaliskuuta ja finaali heti perään 29.–31. maaliskuuta. Eli finaalin pelipaikka ratkeaa vasta pari päivää ennen matsia?

Wikipedian tiedot perustuvat UEFAn sillä hetkellä voimassaoleviin dokumentteihin, eli jos nyt eivät mitään jänistä hatusta vedä ja ryhdy sotkemaan kesken kaiken, niin päivämäärät tosiaan menevät noin. Luulin itsekin jostakin syystä, että olisi enemmän väliä, mutta nyt kun tuon näin, niin kyllähän siihen on luotettava.

Sen sijaan finaalin kotietu voidaan arpoa jo pitkälti etukäteen, sillehän ei ole esteitä. Ilmoitetaan vain, että voittaja siitäjasiitä parista saa kotiedun. Muoks. Itse asiassa tuollekin on ilmoitettu jo arvonta. Marraskuussa 2019.
Kuisma

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: 261008


Vastaus #2083 : 21.11.2018 klo 13:29:18

Hankalaa varsinkin vieraskannattajille. Luulisi tuollaisen jonkun maan isännöimän turnauksen (kuten NL mestaruudesta) olevan optimaalisempi.
Käpylän Harakka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK, JäPS, NUFC ja Suomi


Vastaus #2084 : 21.11.2018 klo 13:32:40

Wikipedian tiedot perustuvat UEFAn sillä hetkellä voimassaoleviin dokumentteihin, eli jos nyt eivät mitään jänistä hatusta vedä ja ryhdy sotkemaan kesken kaiken, niin päivämäärät tosiaan menevät noin. Luulin itsekin jostakin syystä, että olisi enemmän väliä, mutta nyt kun tuon näin, niin kyllähän siihen on luotettava.

Sen sijaan finaalin kotietu voidaan arpoa jo pitkälti etukäteen, sillehän ei ole esteitä. Ilmoitetaan vain, että voittaja siitäjasiitä parista saa kotiedun. Muoks. Itse asiassa tuollekin on ilmoitettu jo arvonta. Marraskuussa 2019.

Tuon kotiedun merkitystä korostaa vielä se, että vieraskannattajien määrät jäänevät aika pieniksi. Kuinka moni on valmis hankkimaan etukäteen kaksi reissua, vaikkei kumpikaan välttämättä toteudu*. Tai maksamaan suolaisen hinnan äkkilähdöstä.

* Ja tokihan jommassa kummassa joku matsi pelataan, mutta se ei vaan välttämättä ole oma maa.
Sheriffi8

Poissa Poissa


Vastaus #2085 : 21.11.2018 klo 16:12:30

Miten kolmen päivän päästä pelattavaan matsiin edes vieraskannattajat hommaa lipun? Ei kai noita matkustustietoja huvikseenkaan täytellä, vaan jossain ne hyväksytetään?

Viisumeista puhumattakaan.
Molitika

Poissa Poissa


Vastaus #2086 : 21.11.2018 klo 17:37:14

Osallistujamaiden kannalta on varmaankin järkevintä, että jokaisella play-off-polulla pelataan "pronssiottelu" ystävyysottelustatuksella siinä mahdollisessa finaali-isäntämaassa, joka häviää seminsä. Joka tapauksessa kumpikin potentiaalinen finaali-isäntä joutuu varaamaan stadionin ja tekemään muita valmisteluja jo ennen semifinaalituloksen selviämistä. Joukkueidenkin on mahdotonta sopia ystävyysottelua kenenkään muun kanssa tuolla aikataululla.

Vieraskannattajien tuskaa tämä toki ei helpota, koska pitäisi varata matkat ja majoitus kahteen eri maahan eikä etukäteen tiedä, pelaako oma joukkue ratkaisevan karsintaottelun vai höntsän.
kokistuoppi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallokulttuurimarxismi


Vastaus #2087 : 22.11.2018 klo 13:14:13

Jonkun ailahtelevan Bulgarian kohtaaminen kotikentällä kuulostaisi aika hyvältä diililtä.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #2088 : 22.11.2018 klo 22:10:12

1) Norja - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
2) Suomi - Bulgaria, Skotlanti - Israel
3) Suomi - Bulgaria, Norja - Israel
4) Suomi - Unkari , Bulgaria - Israel
5) Serbia - Suomi, Skotlanti - Bulgaria
6) Suomi - Bulgaria, Serbia - Israel
7) Serbia - Suomi, Norja - Bulgaria
Tein tämän pohjalta hyvin vaatimattomat ja pienimuotoiset joukkue-esittelyt viidestä mahdollisesta vastustajasta. Katsoin siis näiden joukkueiden viimeisimmästä ottelusta viitisentoista minuuttia ja otin ylös sen, että miten joukkueet puolustivat ja hyökkäsivät noissa otteluissa. Bonuksena on lisäksi jokin erikoistilanne kultakin joukkueelta. Mitään sen syvällisempää analyysia en kokenut tarpeelliseksi tehdä, koska viiteen eri joukkueeseen täydellinen perehtyminen olisi vaatinut liikaa aikaa, joten tein tällaisen pikaisen katsauksen, jotta minä ja myös te arvon lukijat saisitte alustavan käsityksen siitä, että millaisia joukkueita on mahdollisesti tulossa vastaan. EM-lohkoarvonnan jälkeen otan tavoitteeksi puolestaan tehdä jonkinlaisen syvemmän ennakon Suomen lohkoon arvotuista joukkueista, koska siihen on aikaa sentään neljä kuukautta joulukuusta maaliskuuhun, mutta tässä on nyt tällaiset lyhyet maistiaiset Norjasta, Bulgariasta, Serbiasta, Skotlannista ja Israelista.

Norja

Paperiryhmitys Kansojen liigassa: 4-4-2 (6 ottelua)

Puolustus:

Kuten paperiryhmityksesta jo pystyi päättelemään, Norja puolustaa Suomen tavoin 4-4-2:ssa. Kaikki kuusi ottelua se pelasi tällä muodolla kuten Suomi.


4-4-2 tässäkin käytössä, prässi ei ollut mitenkään älyttömän kova Norjan mentyä johtoon.

Hyökkäys:

Norja rakensi hyökkäyksen melko samoin kuin Suomi. Alhaalta rakentaessa malli oli pääosin 2-4-4 kuten Suomellakin eli laitapuolustajat nousivat keskikentän keskustan pelaajien tasolle.


Ylänelikko puolestaan viihtyy vastustajan puolustuslinjassa kuten Suomellakin Pukki, Tuominen, Soiri ja Lod. Vuorollaan sieltä toki tullaan palloa vastaan kuten tässäkin on yksi norjalainen kuvan alalaidassa tullut ja kolme on ylempänä.


Norja ei pelkää nostaa molempia laitapuolustajia ylös yhtäaikaisesti, jos pallo saadaan keskiympyrään. Muoto muuttuu 2-2-6:een eli laitapuolustajat nousevat ylänelikon (kärkipari+laiturit) tueksi hämmentämään jopa vastustajan puolustuslinjan tasolle. Norja on tänä syksynä myös käyttänyt aiemmin näkemissäni peleissä pelinavausmallia 3-2-5 eli toinen laitapuolustaja jäi toppareiden seuraksi rakenteluvaiheessa, mutta tässä pelissä sellaista ei näkynyt niissä pätkissä, jotka katsoin, vaan molemmat laitapuolustajat nousivat heti vähintään pohjapelaajien rinnalle ja siitä sitten vielä ylemmäs kohti ylänelikkoa tarvittaessa. Kolmas variaatio puolestaan on ollut 3-3-4 eli laitapuolustajista toinen on jäänyt toppareiden rinnalle ja toinen keskikentän keskustan kaksikon rinnalle ja sitten ylänelikko on pörrännyt ylhäällä.


Kuten näkyy, ylhäällä on kuusi pelaajaa tavoittelemassa topparin pystyavausta. Kohdepelaaja oikeassa laidassa on sinne noussut oikea laitapuolustaja ja joukkueen kapteeni Omar Elabdellaoui.

Erikoistilanteet:

Kulmapotkuissa Norja nosti boksiin viisi pelaajaa, joista tässä variaatiossa kaksi on etualueella ja kolme juoksee maalille taaempaa. Kypros käytti miesvartiointia, joka on Suomellekin tuttu tapa puolustaa kulmapotkuja tämän syksyn Kansojen liigasta. Kulmapotkuvastuussa oli tässä puolustava keskikenttäpelaaja Ole Selnaes (Saint-Etienne) vasurillaan.


Vapaapotkuvastuussa oli taitava vasen laituri Mohamed Elyounoussi (Southampton)

Bulgaria

Paperi: 3-4-1-2 (2 ottelua)/4-4-2 (2 ottelua)/4-2-3-1 (1 ottelu)/3-5-2 (1 ottelu)

Puolustus:

Bulgaria prässäsi todella korkealta. Koko yläkuusikko miesvartioi pelaajiaan ja vain puolustuslinja oli keskiviivan alapuolella sellaisenaan linjassa. Tämän kanssa voipi tulla vaikeuksia, jos Bulgaria tulee vastaan.


Syvemmällä sitten muoto muuttui 4-4-2:een kuten Suomella ja Kreikalla.


Toinen kuva samasta 4-4-2 muodosta syvällä omissa. Puolestaan silloin, kun Bulgaria on tänä syksynä pelannut kolmella topparilla (3-5-2 tai 3-4-1-2), puolustusmuoto on ollut 5-3-2 wingbackien laskeutuessa puolustuslinjaan toppareiden rinnalle.

Hyökkäys:

Bulgaria pelasi 4-2-3-1 ryhmityksessä, joten arvasin jo etukäteen, että pelinavausmalli on luultavimmin sama kuin Suomella oli 2-4-4. Kreikkakin toki käytti samaa oltuaan paperilla 4-2-3-1 muodossa eli tätä vastaan puolustamista Suomi sai harjoitella jo kuluvana syksynä.


Toinen kuva samasta aiheesta. 2-4-4 muoto, jossa ylänelikosta yksi pelaaja pudottautuu lisäksi palloa vastaan keskikentän kaksikon tueksi, kun Slovenia prässää osittaisella miesvartioinnilla. Toki laidassa on jo alueellinen 3v2 ylivoima eli luultavasti ilman yhtä lisämiestäkin Bulgaria olisi selvinnyt elävänä tilanteesta. Silloin, kun Bulgaria on pelannut kolmella topparilla, pelinavausmalli on ollut useimmiten 3-3-4. Tämä on tarkoittanut sitä, että kärkiparin lisäksi yksi keskikenttäpelaaja ja toinen laitapuolustaja on noussut vastustajan puolustuslinjan tasolle. Joskus tuo on muuntunut jopa 2-3-5:een, jolloin molemmat laitapuolustajat, kärkipari ja yksi keskikentistä on vastustajan linjojen välissä etsimässä tilaa. Samalla jompikumpi laitimmaisista toppareista kolmen linjassa on noussut kahden muun keskikenttäpelaajan tasolle keskimmäiseen linjaan, jolloin luonnollisesti alas on jäänyt vain kaksi topparia.


Norjan tavoin myös Bulgaria käytti laitapuolustajia hyväksi hyökkäyspelissään venyttämässä vastustajan muotoa leveyssuunnassa. Tämän kanssahan Suomella joutui painimaan myös viimeisimmässä ottelussaan Unkaria vastaan. Toisaalta tämä on myös melko riskialtista, koska pallonmenetyksen sattuessa vain topparipari on pallon alapuolella ja Suomi pystyisi haavoittamaan varmasti Lodin, Pukin, Pohjanpalon ja Soirin johdolla Bulgariaa puolentoista vuoden kuluttua.

Erikoistilanteet:

Bulgarian kulmat antoi oikea laituri Spas Delev (Pogon Szczecin, POL). Tämä variaatio oli sattumoisin melko samanlainen kuin Norjan ylempänä. Tosin boksissa oli yksi pelaaja enemmän eli etualueelle ryntäsi kolme pelaajaa ja taaempana oli myös kolme. Slovenia hoiti tilannetta miesvartioinnilla.

Serbia

Paperi: 4-2-3-1 (6 ottelua + 3 ottelua MM-kisoissa)

Puolustus:

Serbia on pelannut koko vuoden 4-2-3-1 muodolla. Puolustaessa se muuntuu Kreikan ja Suomen tavoin 4-4-2:een.


Toinen kuva samasta muodosta. Halutessaan tätä voi kutsua myös 4-4-1-1:ksi. Mitrovic on joka tapauksessa aina ylhäällä ja vierellä on sitten useimmiten kymppipaikan pelaaja.

Hyökkäys:

Serbian pelinavausmalli oli myös helppo arvata. Sama kuin Suomella ja Kreikalla eli 2-4-4.


Ja tietysti silloin ylänelikko on vastustajan puolustuslinjassa ja tulee sieltä vuorotellen palloa vastaan. Tässä pelissä Liettua tosin pelasi viiden alakerralla, joten Serbialla oli miesalivoima kuten Suomella Viroa vastaan esimerkiksi Kupittaalla.


Serbiakin käytti molempia laitapuolustajia yhtä aikaa sivurajoilla venyttämässä vastustajan muotoa sivuttaissuunnassa. Hyvä tapa alhaalla makaavaa vastustajaa kuten tässä tapauksessa Liettuaa vastaan. Ja vieläpä siksi, kun keskellä on Mitrovicin kaltainen targetpelaaja keskityspalloille.

Erikoistilanteet:

Normaalistihan nämä vapaapotkut antaisi Aleksander Kolarov (AS Roma), mutta hän oli penkillä. Adem Llajic (Besiktas) on myös pallon takana, mutta tässä keskittää oikea laituri Andrija Zivkovic (Benfica).


Kulmia antoi Llajic. Mitrovic on etualueella ja taaempaa on neljä yksilöä rangaistusalueen sisällä. Lisäksi kaksi pelaajaa on boksin rajalla kyttäämässä kakkospalloja. Boksissa ovat Isä-Mitron lisäksi vasen puolustaja Rodlc, topparit Milenkovic ja Vejlkovic sekä pohjapelaaja Maksimovic.

Skotlanti

Paperi: 4-2-3-1 (2 ottelua)/3-5-2 (1 ottelu)/3-4-2-1 (1 ottelu)

Puolustus:

Skotlannin puolustusmuoto ottelussa oli tietysti 4-4-2, kun formaatio paperilla oli 4-2-3-1 eli laiturit Forrest ja Fraser laskeutuivat alas keskikentän linjaan ja Fletcher sekä kymppipaikan Christie olivat kaksistaan ylhäällä. Skotlanti pelasi myös kolmen alakerralla kahdessa ottelussa Kansojen liigassa ja silloin puolustusmuoto oli 5-3-2 eli wingbackit laskeutuivat toppareiden rinnalle puolustuslinjaan kuten Israel teki tässä pelissä.

Hyökkäys:

Pelinavausmalli oli tuttu 2-4-4 eli Robertson ja Paterson nousivat keskikentän keskustan kaksikon McGregor-Armstrong rinnalle.


Toinen kuva samasta aiheesta. Puolestaan silloin, kun Skotlanti pelasi kolmella topparilla, rakenteluvaiheessa muoto on ollut kuluvana syksynä 3-2-5/3-1-2-4. Kumpikin laitapuolustaja nousee silloin reippaasti vastustajan puolustuslinjan korkeudelle halaamaan sivurajoja.


Tässä vielä kuva Skotlannin ylänelikosta eli se oli vastustajan puolustuslinjassa muodon ollessa 2-4-4. Muun muassa Suomi ja Kreikka jälleen kerran toteuttivat tätä samaa omassa hyökkäyspelissään.

Erikoistilanteet:

Skotlanti käytti junamuodostelmaa kulmissa. Kulmat antoi Bournemouthin vasen laituri Ryan Fraser.


Tässä juna on hajonnut viiteen eri osaan. Israel puolusti parhaansa mukaan miesvartioinnilla eli varmaan Huuhkajat tekisi samoin. Toisaalta Viroa vastaan Suomella on kokemusta junan puolustamisesta ja silloinhan Huuhkajat käytti aluepuolustusta eli vain Lod asettui junan eteen ja muut pelaajat sitten asettuivat tasaisesti rangaistuspisteen alapuolelle ja vitosen viivan väliin.

Israel

Paperi: 5-3-2 (3 ottelua)/3-5-2 (1 ottelu)

Puolustus:

Israel pelasi kolme peliä neljästä Kansojen liigassa tällä puolustusmuotilla 5-3-2. Itse asiassa siinä neljännessäkin pelissä, jossa paperilla ryhmitys oli 3-5-2, wingbackit laskeutuvat tähän tapaan toppareiden rinnalle.

Hyökkäys:

Israel avaa peliä kolmen topparinsa voimin. Yleensä muoto on 3-2-5 eli laitapuolustajat ja yksi kolmesta keskikentästä nousee tukemaan kärkiparia vastustajan puolustuslinjan korkeudelle.


Kuten näkyy kuvan ylälaidassa, vasen laitapuolustaja Taleb Tawatha (Frankfurt) halaa sivurajaa Skotlannin alakerran korkeudella.


Tässä Israel on juuri riistänyt pallon. Kiinnittäkää huomio jälleen ympyröityyn Tawathaan. Pallo puolestaan on kapteeni Bibras Natcholla (Olympiakos), joka on se keskikentän priimus motor mitä tulee syöttelyyn.


Viisi sekuntia edellisestä ja hän on jo noussut järisyttävää vauhtia aiheuttamaan uhkaa Skotlannille. Keskikentän maestron Natchon pallo tavoittaa hänet ja tästä hyökkäyksestä tuli Israelin ottelun ensimmäinen kulmapotku, josta esimerkki alempana.


Yksi tapa hyökätä Israelilla on se, että toppari avaa pitkän pallon vastustajan kahden ylimmän prässilinjan yli ja kärkipari tulee palloa vastaan puolustuslinjan etupuolelle kuten tässä tapahtuu. Tässä kuvassa sekä Munas Dabbur (Red Bull Salzburg) että Eran Zahavi (Guangzhou) ovat tulleet molemmat palloa vastaan ja pitkä avaus tavoittaakin heistä toisen, joka pääsi tempokuljettamaan kasvot maalia kohden.

Erikoistilanteet:

Israel nosti kulmissa boksiin viisi pelaajaa. Yksi oli etutolpalla ja neljä juoksi kauempaa kohdealueelle. Skotlanti puolusti mielenkiintoisella alue- ja miesvartioinnin sekoituksella eli miehet eivät olleet iholla kiinni, mutta silti periaatteessa jokaiselle löytyi oma seurattava pelaaja. Kulmapotkun antoi toinen kärkipelaaja Zahavi.

Yhteenveto:
- Norjaa vastaan pelatessa Suomi pelaisi kuin itseään vastaan sillä erotuksella, että Norjan laitapuolustajat ovat ehkä hitusen ahnaammin ylöspäin nousevia.
- Serbia on kuin ilmetty Kreikka, mutta nopeampi liikuttamaan palloa ja paremmilla yksilöillä.
- Israelin viiden alakerran murtamisesta Suomella on kokemusta Viroa vastaan. Erona on se, että Virolla keskikentän linjassa oli lisäksi neljä pelaajaa, mutta Israelilla vain kolme ja kärjessä on kaksi pelaajaa prässäämässä.
- Bulgarian ollessa paperilla 4-2-3-1 muodossa, sen puolustus- ja pelinavausmallit ovat kuin Suomen ja Kreikan. Toki kuuden miehen korkea miesvartiointiprässi on se, mikä erottaa Bulgarian esimerkiksi Suomesta. Jos se pelaa kolmen alakerralla, Suomelle voipi tulla vaikeuksia kuten Unkaria vastaan, jolloin topparit liikuttivat Suomen kärkikaksikkoa Pukki-Tuominen/Lod miten tahtoivat. Silloin on olennaista, että keskikentän linjan pallollisen puolen laituri tulee tarpeeksi vastaan ja pumppaa itsensä keskikentän linjasta jopa kärkiparin rinnalle muodostamaan 3v3-tilanteen toppareita vastaan. Sama koskee toki Israelin pelinavausta.
- Skotlantin ollessa paperilla 4-2-3-1:ssa Huuhkajat pelaisi kuin Kreikkaa vastaan sillä erotuksella, että vastustaja olisi aavistuksen suoraviivaisempi. Jos Skotlanti pelaa kolmen alakerralla, on syytä kiinnittää huomiota nouseviin laitapuolustajiin, jotka eivät epäröi muodostaa Suomen puolustuslinjaan 5v4 ylivoimaa.
Peledinho

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, modetiimi, 6-1


Vastaus #2089 : 22.11.2018 klo 22:13:00

Uuh/uhh Ylos
GimMole

Poissa Poissa


Vastaus #2090 : 23.11.2018 klo 12:13:46

"Arvon lukijana" on kyllä ollut ilo lukea näitä Salmingin syväluotaavia ja perehdyttäviä alustuksia sekä analyysejä. Kokonaisvaltainen kiitos kaikista näistä :)

Yllättävää, että lohkovoittoja on saavutettu suht "perus 442"-pelillä, vaikkakin jokaisella maalla näyttää olevan sekä yksilöistä että valmentajan viboista riippuvaisia mausteita. Ei näy Joulukuusta tms. Olisi mukava kuulla huomasitko kuinka paljon esim pelitempo tai suunnanmuutoksiin vastaaminen eroavat toisistaan. Liekö muilla "katiskaa" käytössä?

Milloin muuten tiedetään mikä maa olisi Suomen semifinal vastustaja, jos yksikään ei pääse karsinnoista kisoihin?
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #2091 : 23.11.2018 klo 12:23:34

"Arvon lukijana" on kyllä ollut ilo lukea näitä Salmingin syväluotaavia ja perehdyttäviä alustuksia sekä analyysejä. Kokonaisvaltainen kiitos kaikista näistä :)

Yllättävää, että lohkovoittoja on saavutettu suht "perus 442"-pelillä, vaikkakin jokaisella maalla näyttää olevan sekä yksilöistä että valmentajan viboista riippuvaisia mausteita. Ei näy Joulukuusta tms. Olisi mukava kuulla huomasitko kuinka paljon esim pelitempo tai suunnanmuutoksiin vastaaminen eroavat toisistaan. Liekö muilla "katiskaa" käytössä?

Milloin muuten tiedetään mikä maa olisi Suomen semifinal vastustaja, jos yksikään ei pääse karsinnoista kisoihin?
Kiitoksia palautteesta, hyvä jos näistä on ollut jotain hyötyä. Suomi pelaa Skotlantia vastaan, jos kukaan C-liigan lohkovoittajista ei pääse karsinnoista kisoihin.

Pelitemmoista tein vain sen nopean huomion, että Skotlanti pelasi tosiaan melko suoraviivaisesti ylöspäin laitapuolustajien kautta ja Serbiakin pyrki liikuttamaan palloa melko liukkaasti vaikkapa Kreikkaan verrattuna. Muutoin pitäisi katsoa 1-2 kokonaista ottelua, että noista saisi paremman käsityksen jokaiselta joukkueelta.
Jorma Teräs

Poissa Poissa


Vastaus #2092 : 23.11.2018 klo 15:30:57

No ei. Tasurista ei olisi ollut mitään hyötyä, maalin voitolla olisi ohitettu vain Serbia. Kahden maalin voitolla olisi ohitettu Norja, tietysti sillä oletuksella että eri lähtökohdista pelattu Kypros-Norja olisi päättynyt samaan lopputulokseen.
GimMole

Poissa Poissa


Vastaus #2093 : 23.11.2018 klo 17:04:33

Toisaalta olihan Huuhkajien puoleltakin ne omat paikat lopputuloksen kannalta, jolloin tilanne olisi toinen. En kuitenkaan nähnyt että kummassakaan pelissä oltaisiin koko 90 min purkupalloa heitetty tai bussia hakattu, vaan rakenneltiin hyvällä tahdilla maalipaikkoja, joista vain viimeistely ontui joko taidosta tai tuurista riippuen. Omalla tavallaan jalkapallo on myös tuurissaan (melko paljonkin, koska muuten ei vakioveikkausta olisi) ja jos todennäköisyydet pallon oikealla tavalla pomppimiseen ovat yleisessä harmoniassa, niin olihan nämä ne "oikeat" maju-pelit hävitä. Onhan toki totaallista dominanssia olemassa, lähinnä johtuen materiaalieroista, mutta Huuhkajien osalta tämä ei ole lähivuosina todennäköistä (joskin haaveissa toivottavaa).

Joten mielestäni on melko sama mikä vastustajista saadaan vastaan (kunhan ei ole Unkari :)) Lisäksi voitiin todeta että yleinen peli-ilme pysyi kasassa, vaikka muutoksia avaukseen tehtiinkin. Ja huomattiin miten kolmen alakerta kiertää suomen karvauksen. Eli dataa saatiin. Olisin nähnyt myös joitain taktisia kokeiluja, jolloin Suomen scouttaamisesta tulisi hankalampaa.
Plusnic

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Melchester Rovers


Vastaus #2094 : 23.11.2018 klo 18:09:27

No ei. Tasurista ei olisi ollut mitään hyötyä, maalin voitolla olisi ohitettu vain Serbia. Kahden maalin voitolla olisi ohitettu Norja, tietysti sillä oletuksella että eri lähtökohdista pelattu Kypros-Norja olisi päättynyt samaan lopputulokseen.

Näin, joten eiköhän laiteta aamenta tälle pohdinnalle. Kisapaikassa on vielä niin monta liikkuvaa osaa, ettei kannata itteään repiä insinööritason spekuloinnilla. Ensimmäiset kirveet tosin lentää kaivoon jo 2. joulukuuta, optimistit kattelee karsinnat tyynen rauhallisesti..
orm

Poissa Poissa


Vastaus #2095 : 25.11.2018 klo 12:52:58

Hankalaa varsinkin vieraskannattajille. Luulisi tuollaisen jonkun maan isännöimän turnauksen (kuten NL mestaruudesta) olevan optimaalisempi.

Tuo olisi huomattavasti järkevämpi tapa ja isännöinti pitäisi antaa maalle, joka on liigassa rankingin paras.
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #2096 : 25.11.2018 klo 16:16:44

Näin, joten eiköhän laiteta aamenta tälle pohdinnalle. Kisapaikassa on vielä niin monta liikkuvaa osaa, ettei kannata itteään repiä insinööritason spekuloinnilla. Ensimmäiset kirveet tosin lentää kaivoon jo 2. joulukuuta, optimistit kattelee karsinnat tyynen rauhallisesti..

Joo, mitä sitä suotta lähteä sitten kotietua tosissaan hakemaan toiseen kahdesta pelistä, jotka voittamalla oltaisiin kisoissa. Yhtä lähellä kisapaikkaa kun ollaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, niin tuleehan näitä mahdollisuuksia.
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Slavia Sofia


Vastaus #2097 : 25.11.2018 klo 16:55:45

Joo, mitä sitä suotta lähteä sitten kotietua tosissaan hakemaan toiseen kahdesta pelistä, jotka voittamalla oltaisiin kisoissa. Yhtä lähellä kisapaikkaa kun ollaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, niin tuleehan näitä mahdollisuuksia.

Löytyiskö vielä joku kolmas topic johon heittää tämän uutta mielenkiintoista näkökulmaa tuovan ana lyysin?

Tilastolliselle näkemykselle vielä erikseen Ylos
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #2098 : 25.11.2018 klo 20:09:01

Löytyiskö vielä joku kolmas topic johon heittää tämän uutta mielenkiintoista näkökulmaa tuovan ana lyysin?

Tilastolliselle näkemykselle vielä erikseen Ylos

Voisihan tuon vaikka Riven omaan ketjuun heittää.

Todella koomista vain kuinka Riveluutio-kiimapärinöissään jengi pyrkii kääntämään tämän käsittämättömän ratkaisun parhain päin. Tulee mieleen muutaman vuoden takainen kevät, kun tuore jalkapallomessias Bana Lehkosuo "harjoitteli europelejä varten" Veikkausliigassa, vaikka tosiasiassa paska oli sitä itseään. Se ei kuitenkaan estänyt fanipoikia (joihin varmasti itsekin lukeuduin) kääntämästä asiaa niin päin, että kyse oli vain Banan neroudesta.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2018 klo 20:14:12 kirjoittanut Hiiritin »
Ia

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KTP ja Aleksi Pahkasalon erikoistilanteet


Vastaus #2099 : 26.11.2018 klo 18:10:17

Onko nyt niin, että seuraavassa liiga-arvonnassa Suomi menee nousijana automaattisesti B-liigan alimpaan pottaan?

 
Sivuja: 1 ... 83 [84] 85 86
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines