Veikkausliiga on kasvattajasarja!

[Sp1]

Ehkä Veikkausliigan kovin seurajohtaja Raipe nosti asian rohkeasti esiin julkisuudessa. Fakta täytyy tunnustaa ilman pelkoa rasistileimasta. Veikkausliigassa on liian paljon keskinkertaisia ulkomaalais"vahvistuksia". Tämä kaikki vaikuttaa isosti myös maajoukkueen eteenpäin menoon.

Nuoret suomalaispelaajat eivät saa riittävästi peliaikaa, sillä korkeintaan keskitason ulkomaalaispelaajat syövät heidän minuuttinsa, hän pamauttaa.

- Olemme itsekin tehneet isoja virheitä pelaajahankinnoissa. Jouduimme pistämään kesken kauden pihalle ulkomaalaispelaajiamme, jotka eivät olleet yksinkertaisesti riittäävän hyviä vahvistuksia, Sarajärvi painottaa.

http://www.mtv.fi/sport/jalkapallo/veikkausliiga/artikkeli/sjk-n-puheenjohtaja-veikkausliiga-on-kasvattajasarja/6120474

Muutos on saatava jo ensi kaudeksi. Ei soppareita keskinkertaisten ulkkareiden kanssa tai jäähdyttelevien suomalaisten kanssa vaan rohkeasti junnuja kokoonpanoon. Tälläkin kaudella kentällä on esiintynyt toistakymmentä nuorta jotka ovat osoittaneet tasonsa Veikkausliigapelaajina.

Veikkausliigan pitäisi profiloitua isommin kasvattajasarjaksi, jotta taso nousisi aivan uudelle tasolle. Vain se status saisi lahjakkaimmat nuoret pysymään täällä ja houkutelisi lahjakkaita ulkkareita sarjaamme. Me olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista, pystymme siihen kun vain tajuamme sen ja haluamme muutoksen!

[rangaistuspotku]

Ehkä Veikkausliigan kovin seurajohtaja Raipe nosti asian rohkeasti esiin julkisuudessa. Fakta täytyy tunnustaa ilman pelkoa rasistileimasta. Veikkausliigassa on liian paljon keskinkertaisia ulkomaalais"vahvistuksia". Tämä kaikki vaikuttaa isosti myös maajoukkueen eteenpäin menoon.

http://www.mtv.fi/sport/jalkapallo/veikkausliiga/artikkeli/sjk-n-puheenjohtaja-veikkausliiga-on-kasvattajasarja/6120474

Muutos on saatava jo ensi kaudeksi. Ei soppareita keskinkertaisten ulkkareiden kanssa tai jäähdyttelevien suomalaisten kanssa vaan rohkeasti junnuja kokoonpanoon. Tälläkin kaudella kentällä on esiintynyt toistakymmentä nuorta jotka ovat osoittaneet tasonsa Veikkausliigapelaajina.

Veikkausliigan pitäisi profiloitua isommin kasvattajasarjaksi, jotta taso nousisi aivan uudelle tasolle. Vain se status saisi lahjakkaimmat nuoret pysymään täällä ja houkutelisi lahjakkaita ulkkareita sarjaamme. Me olemme yksi maailman koulutetuimmista kansoista, pystymme siihen kun vain tajuamme sen ja haluamme muutoksen!

En halua Veikkausliigasta mitään junnusarjaa. Junnujen pitää pelaamalla ansaita paikkansa kokoonpanossa. Parhaat pelaa. Jos ei taso riitä pelaamiseen Veikkausliigassa, niin sellaisen pitää hakea peliaikaa alemmilla tasoilla.

Tusinaulkomaalaisia en toki kaipaa. Mutta mielestäni Veikkausliigassa on viime vuosina pelannut useita loistavia ulkomaalaisia. En nyt kaikkia edes muista mutta tältä kaudelta ainakin Tendeng, Billy Ions, Tanaka, Salami,  Taye Taiwo, Anthony Annan, viime kaudella Allan, aiemmin esim Kandji ja Dickson. Hutejakin tulee väkisin, mutta viime vuosina on ollut paljon hyviä, jotka ovat osaltaan nostaneet liigan tasoa. Lisäksi tarvitaan kokeneita, tasokkaita kotimaisia ja hyviä nuoria, mutta jokaisen pitää ansaita paikkansa kokoonpanoon. Ehkä nourten sijaan ongelma on, että moni kotimainen pelaaja lopettaa uran vähän ennenaikaisesti, vaikka pelivuosia olisi vielä edessä.

SJK:lla ei tänä vuonna onnistunut hankinnat, olisiko Raimolla eri ääni kellossa, jos olisi löytynyt joku ulkomaanhelmi täksi kaudeksi? Tai, hankittiinhan meille kauden aikana Ions, joka on loistava pelimies.

[Hiiritin]

Eli Veikkausliigan taso pitäisi saada laskuun väkisinpeluuttamalla junnuja, jotta suomalaisen jalkapallon taso saataisiin muka sitä kautta nousuun? Kyllä se nimenomaan menee niin, että kova kotimainen liiga nostaa suomalaisen jalkapallon arvostusta ja tasoa, koostui se sitten kotimaisista tai ulkomaisista pelaajista. Ihan jo vaikka kun miettii, kuinka paljon esim Klubi on europelirahoja satsannut juniorityöhön. Lisäksi kovien ulkomaalaisten pelaajien kanssa treenaaminen ja pelaaminen kehittää myös niitä lupaavimpia junnuja.

Jos pointti oli Sarajärvellä tai ap:lla, että paskoja ulkkareita ei pitäisi hankkia, niin tähän on helppo yhtyä. Aika itsestäänselvyys. Mutta nämä ovat työtapaturmia joita rajallisilla resursseila toimiessa sattuu. Tällä kaudella liigassa on ollut paljon fantastisia ulkomaalaisia pelaajia, kuten vaikka (rangaistuspotkun listaa jatkaakseni) Morelos, Medo, Aksalu, Orgill jne. Totta kai on aina tragedia, jos joku timantti jää syntymättä koska ei saa peliaikaa. Pakko kuitenkin ihmetellä, että mitä iloa on suomalaiselle jalkapallolle pelaajista, jotka eivät saa syrjäytettyä "keskinkertaisia ulkkareita"? Kyllähän sitä peliaikaa on tarjolla huonommassa sarjassa esim ykkösessä tai kakkosessa.

[Kim Suomisen ponnari]

Tusinaulkomaalaisia en toki kaipaa. Mutta mielestäni Veikkausliigassa on viime vuosina pelannut useita loistavia ulkomaalaisia. En nyt kaikkia edes muista mutta tältä kaudelta ainakin Tendeng, Billy Ions, Tanaka, Salami,  Taye Taiwo, Anthony Annan, viime kaudella Allan, aiemmin esim Kandji ja Dickson. Hutejakin tulee väkisin, mutta viime vuosina on ollut paljon hyviä

Nuo mainitsemasi nimet (Kandjin nimen näkeminen tuossa listassa toki merimiesnauratti) on kuitenkin erittäin pieni otanta liigassa operoivista ulkkareista joka on todiste siitä että täysosumat on edelleen laskettavissa yhden käden sormilla per kausi koko liigassa. Ainakin kannattamassani seurassa on jo vuosia kustu junnutuotannon päälle miehittämällä joukkue lupaavien junnujen sijaan paskoilla tai parhaillaankin keskinkertaisilla ulkomaalaistunareilla jonka johdosta nämä junnupeleissä useissa ikäluokissa dominoineet talentit keräävät 3-4 vuotta penkiltä käsin haistavittu-minuutteja kehityskaaren jäädessä ensin paikoilleen ennen laskuun kääntymistään.

Jonkinlainen ratkaisumalli voisi olla hitusen tiukempi ulkomaalaiskiintiö jonka johdosta toivottavasti seurat panostaisivat scouttauksessa niihin ulkomaalaisiin jotka eivät vain tulisi täyttämään pelipaikan X tarpeita vaan olisivat nimensä mukaisesti vavhvistuksia niin joukkueelle itselleen kuin liigallekin. On käsittämätöntä että seurojen kirjoilla on kaksitoistakesäisestä asti pelannut lupaavia kavereita joiden kehityksestä ja kehityssuunnitelmasta on seuralla varmasti tarkka kuva ja sitten viikon testissä ollut St. Kitts & Nevisin maajoukkueessa kuusi vuotta sitten kaksi peliä pelannut nevari saa paikan siltä seisomalta. Eiköhän se unelmiaan tavoitteleva ja niiden eteen lujasti töitä tekevä junnu tarjoa varmasti kentällä parempaa jälkeä kuin uransa keskivaiheilla seurasta toiseen vuodesta toiseen loikkiva palkkasoturi?

[Blancco]

Tästä asiasta puhuttaessa kovin usein ei mainita sitä seikkaa,että ulkomaalainen on usein halvempi vaihtoehto kuin suomalainen. Pk-seudulla esim.on paljon divaripelaajia,jotka kärjistetysti ovat syyllisiä osittain tuohon ulkomaalaisralliin koska eivät ole kiinnostuneita lähtemään mihinkään 1400e kk-tyylisiin tarjouksiin maakuntiin pelaamaan liigaa. Silloin nämä liigaseurat joutuvat pakonsanelemana hankkimaan ulkomaisia arpoja,koska he ovat valmiita näkemään pienenkin liigaseuran ponnahduslautana uralla ja ovat valmiita tekemään uhrauksia keskimäärin enemmän uransa eteen. Suomalainen liigatason pelaaja alkaa aika nopeasti katsella siviilielämän puolelta urasuunnitelmia, jos palkka ei futiksesta ole samaa luokkaa kuin mahdollisesta siviilityöstä voisi saada. En usko, että esim Kemi syrjisi suomalaisia mutta harvaa tuntuu kiinnostavan lähteä sinne 1200e kk-sopimuksilla pelaamaan.

[Faustino]

Pelaajakasvatuksen pitäisi olla jalkapalloseuran strategian ydin asia. Pelaajakasvatuksella tarkoitetaan sitä, että kasvatetaan omia junioreita edustukseen. Se tarkoittaa myös sitä, että scouttaus perustuu ensi sijaisesti siihen, että pyritään löytämään ulkomailtakin pelaajia joilla on "jälleenmyyntiarvoa". Helppoa se ei tietenkään ole, mutta erilaisten lainadiilien kautta on täysin mahdollista saada tänne lahjakkaita ulkomaailaisia hakemaan näyttöpaikka Euroopassa.

Pelaajamyynti näyttelee todella isoa osaa seurojen budjetissa eikä sen tärkeyttä voi sivuttaa, jos seuraa halutaan viedä eteenpäin eikä vain selvitä ensi kauteen. Tämä kaikki toki tarkoittaa sitä, että junioreiden on myös saatava reilusti peliaikaa. Juniorit eivät todellakaan ole "kalliita" pelaajia.

Todellisuus on todellakin se, että liigassamme pelaa useampikin ulkomaalainen, joka ei tuo mitään lisäarvoa liigallemme. Jotkut ovat jopa lähes pelkkiä penkkiveikkoja. Sen sijaan useampikin rohkeasti nuoria peluuttanut seura löytyy Veikkausliigan kärjestä kuten Ilves, Vps ja HJK.

[MacGyver]

Tästä asiasta puhuttaessa kovin usein ei mainita sitä seikkaa,että ulkomaalainen on usein halvempi vaihtoehto kuin suomalainen. Pk-seudulla esim.on paljon divaripelaajia,jotka kärjistetysti ovat syyllisiä osittain tuohon ulkomaalaisralliin koska eivät ole kiinnostuneita lähtemään mihinkään 1400e kk-tyylisiin tarjouksiin maakuntiin pelaamaan liigaa. Silloin nämä liigaseurat joutuvat pakonsanelemana hankkimaan ulkomaisia arpoja,koska he ovat valmiita näkemään pienenkin liigaseuran ponnahduslautana uralla ja ovat valmiita tekemään uhrauksia keskimäärin enemmän uransa eteen. Suomalainen liigatason pelaaja alkaa aika nopeasti katsella siviilielämän puolelta urasuunnitelmia, jos palkka ei futiksesta ole samaa luokkaa kuin mahdollisesta siviilityöstä voisi saada. En usko, että esim Kemi syrjisi suomalaisia mutta harvaa tuntuu kiinnostavan lähteä sinne 1200e kk-sopimuksilla pelaamaan.

Tämä on asian ydinkysymys. Melkein kaikki Veikkausliigaseurat joutuvat operoimaan joukkueilla joissa merkittävälle osalle pelaajista maksetaan tuollainen reilu tonni kuussa vajaan vuoden ajan. Parhaassa tapauksessa (isoissa kaupungeissa tai jos junnutuotanto on A-luokkaa) kyseessä ovat omat junnut, mutta tosiaan jollain Kemillä tai RoPSilla tuskin on muuta mahdollisuutta kuin hommata pelaajia sieltä mistä niitä saa.

[Coco]

Nuo mainitsemasi nimet (Kandjin nimen näkeminen tuossa listassa toki merimiesnauratti) on kuitenkin erittäin pieni otanta liigassa operoivista ulkkareista joka on todiste siitä että täysosumat on edelleen laskettavissa yhden käden sormilla per kausi koko liigassa. Ainakin kannattamassani seurassa on jo vuosia kustu junnutuotannon päälle miehittämällä joukkue lupaavien junnujen sijaan paskoilla tai parhaillaankin keskinkertaisilla ulkomaalaistunareilla jonka johdosta nämä junnupeleissä useissa ikäluokissa dominoineet talentit keräävät 3-4 vuotta penkiltä käsin haistavittu-minuutteja kehityskaaren jäädessä ensin paikoilleen ennen laskuun kääntymistään.

Jonkinlainen ratkaisumalli voisi olla hitusen tiukempi ulkomaalaiskiintiö jonka johdosta toivottavasti seurat panostaisivat scouttauksessa niihin ulkomaalaisiin jotka eivät vain tulisi täyttämään pelipaikan X tarpeita vaan olisivat nimensä mukaisesti vavhvistuksia niin joukkueelle itselleen kuin liigallekin. On käsittämätöntä että seurojen kirjoilla on kaksitoistakesäisestä asti pelannut lupaavia kavereita joiden kehityksestä ja kehityssuunnitelmasta on seuralla varmasti tarkka kuva ja sitten viikon testissä ollut St. Kitts & Nevisin maajoukkueessa kuusi vuotta sitten kaksi peliä pelannut nevari saa paikan siltä seisomalta. Eiköhän se unelmiaan tavoitteleva ja niiden eteen lujasti töitä tekevä junnu tarjoa varmasti kentällä parempaa jälkeä kuin uransa keskivaiheilla seurasta toiseen vuodesta toiseen loikkiva palkkasoturi?

Interissä tilanne on ollut naurettava jo vuosia kun scouttauksesta vastaa Patrick Håkans. Forumilta kuullut kaverista kaikenlaista kummaa, mutta ihmetys oli vieläkin suurempi kun katsoin hänen julkisia facebook sivujaan. Velipoika Joakim on nyt onneksi ottamassa suurempaa roolia ja junioreihinhan on nyt valmennuspuolelle ainakin tehty satsauksia kertaheitolla viime viikkoina.

[Faustino]

Tämä on asian ydinkysymys. Melkein kaikki Veikkausliigaseurat joutuvat operoimaan joukkueilla joissa merkittävälle osalle pelaajista maksetaan tuollainen reilu tonni kuussa vajaan vuoden ajan. Parhaassa tapauksessa (isoissa kaupungeissa tai jos junnutuotanto on A-luokkaa) kyseessä ovat omat junnut, mutta tosiaan jollain Kemillä tai RoPSilla tuskin on muuta mahdollisuutta kuin hommata pelaajia sieltä mistä niitä saa.

Junnuille ei tarvitse maksaa paljon. PK-seudulta löytyy useampikin tehokas juniorimylly, joka tuottaa pelaajia yli PK-seudun tarpeen. Harmittavan moni ei vaan saa koskaan näytönpaikkaa ja kiinnostus lopahtaa. Maailmallahan on nähty useitakin pelaajia, jotka ovat nousseet huipulle vähän myöhemmällä iällä kun meillä ajatellaan.

Pelkkiä selityksiä molemmat. Kyse on enemmänkin rohkeudesta tai ymmärryksestä. Kyse ei ole pärjäämisestä Veikkausliigassa kuten tämä kausi on osoittanut.

[tallywagon]

Raipelta ihan hyviä pointteja, mutta tässä kohtaa todella toivon että aloitetaan siitä omasta pesästä. Mielenkiintoista tässä on se, että Simohan on toitottanut moneen kertaan, että hän ei katso pelaajan kansalaisuutta, vaan sitä onko kyseessä hyvä ja potentiaalinen pelaaja. Jos jatkaa Kerhossa, joutunee tarkistamaan kantaansa.

Ilves on erinomainen esimerkki siitä, että liigaan löytyy hyviä nuoria pelaajia, kun vaan uskalletaan antaa vastuuta. Jotkut hv-minuutit lopusta ei riitä, vaan pitää antaa rehellinen mahdollisuus kasvaa ja kehittyä pelaajana.

[Blancco]

Raipelta ihan hyviä pointteja, mutta tässä kohtaa todella toivon että aloitetaan siitä omasta pesästä. Mielenkiintoista tässä on se, että Simohan on toitottanut moneen kertaan, että hän ei katso pelaajan kansalaisuutta, vaan sitä onko kyseessä hyvä ja potentiaalinen pelaaja. Jos jatkaa Kerhossa, joutunee tarkistamaan kantaansa.

Ilves on erinomainen esimerkki siitä, että liigaan löytyy hyviä nuoria pelaajia, kun vaan uskalletaan antaa vastuuta. Jotkut hv-minuutit lopusta ei riitä, vaan pitää antaa rehellinen mahdollisuus kasvaa ja kehittyä pelaajana.

Ilves on toki tältä kaudelta hyvä esimerkki,mutta siellä ehkä oltiin myös valmiita hyväksymään ne riskit mitä tuosta saattaa seurata. Jos liian nuoren ringin peluuttamisen hintana on esim sarjapaikan menetys, niin ymmärrän kyllä hyvin että seurajohdot luottavat vähän kokeneempiin vaihtoehtoihin,mikäli niitä on saatavilla. Ei Myyrmäessäkään ole pahemmin mitään buumia havaittavissa, vaikka kenttä on täynnä nuoria pelaajia jotka pääsevät nyt näyttämään osaamistaan. Yleisö ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita pääosin kuitenkin vain menestyksestä.

[Faustino]

Ilves on toki tältä kaudelta hyvä esimerkki,mutta siellä ehkä oltiin myös valmiita hyväksymään ne riskit mitä tuosta saattaa seurata. Jos liian nuoren ringin peluuttamisen hintana on esim sarjapaikan menetys, niin ymmärrän kyllä hyvin että seurajohdot luottavat vähän kokeneempiin vaihtoehtoihin,mikäli niitä on saatavilla. Ei Myyrmäessäkään ole pahemmin mitään buumia havaittavissa, vaikka kenttä on täynnä nuoria pelaajia jotka pääsevät nyt näyttämään osaamistaan. Yleisö ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita pääosin kuitenkin vain menestyksestä.

Pk-35 nyt on aika paska esimerkki yhtään mihinkään. Se tiedät toki itsekkin.

Paljon enemmän on esimerkkejä seuroista, jotka ovat saaneet rohkealla peluutukselle nostettua junnuja jopa ihanneavariin. Näistä junnuista saattakin sitten kilahtaa euroja kassaan myöhemmin.

[Hincha en cancha]

Kyllä, Veikkausliiga on isossa kansainvälisessä kuvassa kasvattajasarja.

Ei, se ei tarkoita, että huonotasoisille junnuille pitäisi antaa peliaikaa vain siksi, että he ovat junnuja ja kotimaisia. Korkea taso pitää kehitystäkin yllä ja tällä hetkellä siihen tarvitaan myös ulkomaalaisia pelaajia.

Suomalaisseurat pelaavat kansallisen sarjan lisäksi euro-otteluita ja niissäkin pitää pyrkiä menestymään eikä lähteä vain hakemaan kokemuksia osallistumisesta. Ajankohtaisissa uutisissakin peräänkuulutetaan panostamista huippu-urheiluvaiheeseen. Siihen nähden kokoonpanokausarin antaminen junnuille liigassa olisi pahinta mahdollista karhunpalvelusta sekä seuroille että nuorille pelaajille. Paikka kovissa peleissä on ansaittava ottamalla se muilta eikä saamalla se ilmaiseksi.

Kaikki lähtee seuran rakenteesta. Edustusjoukkueessa pelaavat parhaat, jotka ovat sekoitus omia kasvatteja ja muualta hankittuja kotimaisia ja ulkomaisia pelaajia. Edarin alapuolella tarvitaan "akatemiajoukkue", jossa kasvatetaan niitä tulevaisuuden edarin pelaajia. On sitten toinen kysymys, pitäisikö akatemioille olla oma sarjansa, "U23 Veikkausliiga". Tällä hetkellä tosin vain harva seura pitää yllä uskottavaa ja laadukasta akatemiajengiä, joten moiseen sarjaan ei ole mahdollista edes ryhtyä.

[Blancco]

Pk-35 nyt on aika paska esimerkki yhtään mihinkään. Se tiedät toki itsekkin.

Paljon enemmän on esimerkkejä seuroista, jotka ovat saaneet rohkealla peluutukselle nostettua junnuja jopa ihanneavariin. Näistä junnuista saattakin sitten kilahtaa euroja kassaan myöhemmin.

Ei kai kukaan ole sitä kiistänytkään,etteikö nuorilla pelaajilla olisi jälleenmyyntiarvoa. Tähän asiaan nyt kuitenkin liittyy vähän muitakin seikkoja,vaikka helppoa onkin huudella että suomalaisia nuoria lisää joka jengiin ja mielellään avaukseen saakka. Tällaisia seikkoja ovat esim.palkanmaksukyky,pelaajan oma motivaatio,seuran tavoitteet ja pelaajan oma taso,yhteistyökumppaneiden kiinnostus nuoriin pelaajiin jne. Ja yhden kauden otanta on aina aika huono argumentti,monilla olisi vähän eri ääni helposti kellossa jos se nuorten sisäänajo ei olisikaan onnistunut ja seurauksena olisi putoaminen sarjasta.

Ja PK-35 on seurana ollut vähän pidempäänkin olemassa kuin tämän kauden,joten en oikein ymmärrä miksei se nyt sovikkaan esimerkiksi. Viime vuosi ja tämän vuoden alkupuolisko on huudeltu seuran olevan muukalaislegioona,ja nyt kun paikallisia junioreita on kenttä täynnä niin sekään ei kelpaa.

Ja lopuksi vielä,että jatkuvasti kuulee kokeneilta ja jo lopettaneilta pelaajilta samaa kommenttia,että liigassa on liikaa ja liian helposti sinne päässeitä nuoria. En nyt halua kaikkia nuoria niputtaa samaan ryhmään,mutta monilla se päivittäinen tekeminen ei ole hirveän ammattimaista vaikka ollaankin olevinaan niin liigatason ammattilaista omassa kaveripiirissä.

[Faustino]

Kysehän ei tietenkään ole siitä, että lyödään PK-35 tapaan kentällinen junnuja matsiin ja toivotaan parasta. Järkevä tapa toimia on nosta 3-5 junnua mukaan rinkiin vuosittain. Suomessahan dumataan helposti, jos et ole 18 vuotiaana huippu. Todellisuus on kuitenkin se, että vielä 25 vuotiaanakin voi breikata helposti.

Voisin listata tähän varmaan 20 junnua, jotka on tänä vuonna nostettu pelaamaan ja ovat pärjänneet erinomaisesti. Jotkut eivät ole olleet edes ikäluokkamajuissakaan. Nuorille pitää antaa mahdollisuuksia. Tämä kaikki koskee sekä suomalaisia, että ulkomaalaisianuoria, molemmat voivat muuttua euroiksi myöhemmin. Vain pelaajamyyntien kautta voimme ottaa kiinni naapurimaiden sarjoja.

[rangaistuspotku]

Ilves on toki tältä kaudelta hyvä esimerkki,mutta siellä ehkä oltiin myös valmiita hyväksymään ne riskit mitä tuosta saattaa seurata. Jos liian nuoren ringin peluuttamisen hintana on esim sarjapaikan menetys, niin ymmärrän kyllä hyvin että seurajohdot luottavat vähän kokeneempiin vaihtoehtoihin,mikäli niitä on saatavilla. Ei Myyrmäessäkään ole pahemmin mitään buumia havaittavissa, vaikka kenttä on täynnä nuoria pelaajia jotka pääsevät nyt näyttämään osaamistaan. Yleisö ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita pääosin kuitenkin vain menestyksestä.

Ennen kaikkea suomalaisten nuorten on hyvä oppia jo Veikkausliigassa siihen, että kilpailu on kovaa. Jos joskus jatkaa Suomesta ulkomaille, on kilpailu peliajasta vielä 10 kertaa kovempaa. Jos kehitys ja into lopahtaa siihen, ettei pääse Veikkausliigassa kentälle vapaalipulla, niin sitten on väärällä alalla. Kyllä taitojaan voi kehittää harjoittelemallakin, tai pelaamalla ensin alemmalla sarjatasolla. Maiilmalla ei mitään saa ilmaiseksi, eikä pidä saada myöskään Veikkausliigassa. Kilpaurheilu toimii niin, että parhaat pelaa. Ei  niin että kaikki pelaa. Peiliin saa katsoa ja harjoitella vähän lisää, jos ei kentälle pääse.

Kovasti arvostan Sarajärveä. Mutta olisikohan tälle ulostulolle taustaa myös siinä, että Raimon poika Jesse Sarajärvi ei saanut SJK:ssa peliaikaa, ja joutui hakemaan sitä Hakasta? Ykkönen on hyvä paikka nuorelle hakea pelikokemusta ja kehittyä. Lopulta jokainen pelaaja pääsee sinne, mihin oma taso edellyttää.

[Monska]

Kaikki lähtee seuran rakenteesta. Edustusjoukkueessa pelaavat parhaat, jotka ovat sekoitus omia kasvatteja ja muualta hankittuja kotimaisia ja ulkomaisia pelaajia. Edarin alapuolella tarvitaan "akatemiajoukkue", jossa kasvatetaan niitä tulevaisuuden edarin pelaajia. On sitten toinen kysymys, pitäisikö akatemioille olla oma sarjansa, "U23 Veikkausliiga". Tällä hetkellä tosin vain harva seura pitää yllä uskottavaa ja laadukasta akatemiajengiä, joten moiseen sarjaan ei ole mahdollista edes ryhtyä.

Ehkä ennemmin kuitenkin esmes Englannista tuttu ressusarja. Eli runko kasattaisiin Suomessa U19 alle, ja yhdessä matsissa saa olla kolme yli-ikäistä, esimerkiksi loukkaantumisista toipuvia pelaajia etc. U23 sarja on kaikessa absurdiudessaan Suomen olosuhteissa panostus aivan väärään paikkaan. Jos 23-vuotias pelaaja ei ole breikannut vielä Veikkausliigassa, niin semmoiselle pelaajalle on muita sarjoja. Se, että yksi Sakari Tukiainen tai Tero Taipale tulee kerran vuosikymmenessä, ei tee panostuksesta järkevää.

[Faustino]

Mitä vähemmän nuorille annetaan mahdollisuuksia, sitä aikaisemmin he lähtevät ulkomaille niitä hakemaan. Tämä johtaa siihen, että parhaat lahjakkuudet menetetään liian aikaisin eikä euromääräistä hyötyä saada maksimoitua.

Kendon puolellahan KHL-liigaa on jumaloitu juuri sen takia, että se on avannut mahdollisuudet isommalle määrälle nuoria. Tuloksia on sitten nähtävillä maajoukkuetasolla. Itse ehdottaisinkin lääkkeeksi 16 joukkueen Veikkausliigaa ja Ykköstäkin voisi isontaa muutamalla joukkueella harrastajamäärien noustessa jatkuvasti. Isoilta talousalueilta löytyy vielä seuroja, joilla on täysin realistiset mahdollisuudet pelata kyseisillä sarjaportailla.

Kuten sanottu niin PK-seudun akatemiat tuottavat todella paljon "ylimääräisiä" pelaajia siihen nähden kuinka monta seuraa täällä pelaa Veikkausliigassa. Esim. Ilves, Fc Lahti ja Vepsu ovat jo käyneet apajilla. Esim Lahti on taas ilmeisesti kaappaamassa Espoosta lupaavia junnuja riveihinsä. Ennustankin Lahdelle hyvää menetystä muutaman vuoden säteellä.

Mitä Raipeen tulee niin eiköhän tämä Meite viimeistään avannut miehen silmät. Siinä oli klassinen esimerkki pelaajasta jota ei missään nimessä kannata roudata tänne.

Mun mielestä on todella naurettavaa maalailla piruja seinille ja sanoa, että taso laskee, jos Liigassa pelaa enemmän junioreita. Tällä kaudella helposti +20 uutta nuorta jannua ovat esiintyneet todella hyvin liigassa. Täytyy muistaa, että maailma menee eteenpäin ja niin myös futisvalmennus Suomessa. Uudet juniorit saavat koko ajan laadukkaampaa ja laadukkaampaa valmennusta. Ilman pelikokemusta liigasta he eivät kuitenkaan saa tarpeeksi fyysisyyttä ja tuntumaa todelliseen pelitempoon. Uudet tuotannon junnut tulevat siis jatkuvasti parempina ja parempina mutta korvaamatonta pelikokemusta ei voi koskaan sivuttaa vaan se riski pitää uskaltaa ottaa nuoren kohdalla, että "investoinnille" voidaan saada lisäarvoa seuran kannalta.
'
Klubin budjetti etumatka johtuu isosti myös pelaajamyynneistä eikä näistä kaikki ole todellakaan pelannut Klubissa pikkupojasta asti vaan kaapattu muualta. Klubissa ymmärretään tämä ja edustuksen rinkiin pyritään joka vuosi nostamaan junnuja. Näin on yksinkertaisesti pakko toimia, jos seuran budjettia halutaan kasvattaa.

Jos joku väittää itselleen, että liigassa ei ole ainuttakaan turhaa ulkomaalaista tai kotimaista jäähdyttelijää viemässä junnuilta peliaikaa niin kusettaa kyllä itseään ja pahasti. Tai sitten ei ymmärrä ns. vittuakaan jalkapallosta.

[rangaistuspotku]

Mitä vähemmän nuorille annetaan mahdollisuuksia, sitä aikaisemmin he lähtevät ulkomaille niitä hakemaan. Tämä johtaa siihen, että parhaat lahjakkuudet menetetään liian aikaisin eikä euromääräistä hyötyä saada maksimoitua.

Jos nuori ei ole riittävän hyvä pelatakseen veikkausliigassa, niin miten ihmeessä se olisi riittävän hyvä pelaamaan jossain ulkomailla? Kyllä niitä mahdollisuuksia on Suomessakin, jos ei Veikkausliigaan pääse niin siitä vain osoittamaan taitonsa ja kehittymään ykkösessä tai kakkosessa.  Ei Veikkausliiga ole mikään sellainen "kaikki pelaa" sarja, jossa nuoren suomalaisen ei pidä ansaita peliaikaansa.  Jos ei kestä kilpailua Veikkausliigassa, niin ei sitä kestä ulkomaillakaan.

[Wanha futaaja]

Nuo mainitsemasi nimet (Kandjin nimen näkeminen tuossa listassa toki merimiesnauratti) on kuitenkin erittäin pieni otanta liigassa operoivista ulkkareista joka on todiste siitä että täysosumat on edelleen laskettavissa yhden käden sormilla per kausi koko liigassa. Ainakin kannattamassani seurassa on jo vuosia kustu junnutuotannon päälle miehittämällä joukkue lupaavien junnujen sijaan paskoilla tai parhaillaankin keskinkertaisilla ulkomaalaistunareilla jonka johdosta nämä junnupeleissä useissa ikäluokissa dominoineet talentit keräävät 3-4 vuotta penkiltä käsin haistavittu-minuutteja kehityskaaren jäädessä ensin paikoilleen ennen laskuun kääntymistään.

Jonkinlainen ratkaisumalli voisi olla hitusen tiukempi ulkomaalaiskiintiö jonka johdosta toivottavasti seurat panostaisivat scouttauksessa niihin ulkomaalaisiin jotka eivät vain tulisi täyttämään pelipaikan X tarpeita vaan olisivat nimensä mukaisesti vavhvistuksia niin joukkueelle itselleen kuin liigallekin. On käsittämätöntä että seurojen kirjoilla on kaksitoistakesäisestä asti pelannut lupaavia kavereita joiden kehityksestä ja kehityssuunnitelmasta on seuralla varmasti tarkka kuva ja sitten viikon testissä ollut St. Kitts & Nevisin maajoukkueessa kuusi vuotta sitten kaksi peliä pelannut nevari saa paikan siltä seisomalta. Eiköhän se unelmiaan tavoitteleva ja niiden eteen lujasti töitä tekevä junnu tarjoa varmasti kentällä parempaa jälkeä kuin uransa keskivaiheilla seurasta toiseen vuodesta toiseen loikkiva palkkasoturi?

Pitkälti samaa mieltä. Hyvin kirjoitit. Eli, tiivistettynä vielä: Vähemmän ulkkareita ja vain sellaisia, jotka ratkaisevasti nostavat joukkueen tasoa. Ja vastaavasti enemmän näytönpaikkoja ja kehitysmahdollisuuksia kotimaisille junnuille.

Vaikka saataisiinkin aavistus "tasoa" lisää pistämällä aina 8-10 ulkomaista pelaajaa kentälle, niin entäs sitten? Vieläkin ollaan todella kaukana huippumaiden tasosta ja se ajanoloon näivettää suomalaisen futiksen, kun vain muutamat kaikkein lupaavimmat junnut saavat mahdollisuuden. Moni kehityskelpoinen suomalainen pelaaja lopettaa kokonaan, kun ei välttämättä pääse edes penkille.

[Rikkiviisas]

Harva joukkue hankkii ulkomaalaisia penkin täytteeksi.
Ongelmahan näidenkin kanssa on sama kuin kotimaisten junnujen eli pitäisi testeissä tai muuten selvittää, että riittääkö taso Veikkausliigaan. Tokihan sama ongelma on kaikissa hankinnoissa kaikkialla, että pelaaja ei sitten sovikaan joukkueeseen, taktiikkaan tai jostain muusta kiikastaa. Muualla maailmassa jopa sadan miljoonan pelaajan suoritukset ovat vaisuja, Suomessa pelataan paljon pienemmillä summilla eli ollaan junnuaikaisen valmentajan tai ulkomaalaisten tapauksessa agentin sanan varassa sekä voidaan maaliskuussa pitää hallissa joku testijakso. Nyt uutena piirteenä on ollut, että aika kovan luokan CV:lla ja aiemmalla hyvällä veikkausliigakokemuksella tulleet pelaajat ovat kanssa flopanneet. Aika monella foorumistilla on hyvä ura tiedossa liigaseurojen palveluksessa kun nämäkin ovat osanneet etukäteen ennustaa.

Kotimaisten nuorten pelaajien kanssa on aina se kysymys siitä, että pitääkö näyttöpaikka antaa hopealautasella vai pitääkö se ottaa. Jos pelaaja mielii ulkomaille, niin silloin pelipaikka tulee ottaa. Tokihan myöhään varttuneita on, mutta jos pelaaja ei ole kakskymppisenä liigatasoa, niin silloin päätyy puoliammattilaiseksi. Veikkausliigassa on sen verran joukkueita, että jos taso riittää niin pelipaikan saa jostain ja alemmissa sarjoissa voi pelata opiskelujen ohessa. Tilaisuuksia on kyllä tarjolla.

Oikeastaan päästään siis 2010-luvun suurimpaan ongelmaan eli liigajyrien katoamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä missä etenkin 2000-luvun ammattilaisuusasteen (ja jopa palkkojen) kasvaessa liigaan tuleva nuori pelaaja saattoi haaveilla ulkomaiden kentistä ja tavallaan varalla oli mahdollisuus onnistuessa pelata Veikkausliigaa rivimiehenä ihan ookoo palkalla, niin nyt vaihtoehdot ovat läpimurto ulkomaille tai sitten kitkutteleminen taskurahoilla tai puoliammattilaisena. Jälkimmäisessä puoliammattilaisuus tarkoittaa usein sitä, että myöhemmin kypsyvät pelaajat eivät pysty ja saa riittävästi harjoitusta. Liigajyrien katoaminen on johtanut myös ulkomaalaisiin, koska PK-seudun ulkopuolella ulkomaalainen pelaaja on halvempi kuin muualta Suomesta tullut kotimainen.

Sitten on tietysti muutama seura, joissa tunnutaan järjestelmällisesti suosivan ulkomaan arpoja ja suomalaisten junnujen kanssa ei haluta ottaa riskiä. Siitä huolimatta tämäkin kysymys palautuu suurelta osalta rahaan ja siihen, että sitä liigassa ei ole kamalasti. Toisaalta kysymys on myös siitä, että mitä suomalaiset junnut odottavat ja mihin ovat valmiita voidakseen pelata jalkapalloa ammattimaisissa olosuhteissa. Ei se syy ole pelkästään "pahoissa seuroissa", jos on niin ei muuta kuin käärimään hihat ja tekemään jotain.

[Blancco]

Harva joukkue hankkii ulkomaalaisia penkin täytteeksi.
Ongelmahan näidenkin kanssa on sama kuin kotimaisten junnujen eli pitäisi testeissä tai muuten selvittää, että riittääkö taso Veikkausliigaan. Tokihan sama ongelma on kaikissa hankinnoissa kaikkialla, että pelaaja ei sitten sovikaan joukkueeseen, taktiikkaan tai jostain muusta kiikastaa. Muualla maailmassa jopa sadan miljoonan pelaajan suoritukset ovat vaisuja, Suomessa pelataan paljon pienemmillä summilla eli ollaan junnuaikaisen valmentajan tai ulkomaalaisten tapauksessa agentin sanan varassa sekä voidaan maaliskuussa pitää hallissa joku testijakso. Nyt uutena piirteenä on ollut, että aika kovan luokan CV:lla ja aiemmalla hyvällä veikkausliigakokemuksella tulleet pelaajat ovat kanssa flopanneet. Aika monella foorumistilla on hyvä ura tiedossa liigaseurojen palveluksessa kun nämäkin ovat osanneet etukäteen ennustaa.

Kotimaisten nuorten pelaajien kanssa on aina se kysymys siitä, että pitääkö näyttöpaikka antaa hopealautasella vai pitääkö se ottaa. Jos pelaaja mielii ulkomaille, niin silloin pelipaikka tulee ottaa. Tokihan myöhään varttuneita on, mutta jos pelaaja ei ole kakskymppisenä liigatasoa, niin silloin päätyy puoliammattilaiseksi. Veikkausliigassa on sen verran joukkueita, että jos taso riittää niin pelipaikan saa jostain ja alemmissa sarjoissa voi pelata opiskelujen ohessa. Tilaisuuksia on kyllä tarjolla.

Oikeastaan päästään siis 2010-luvun suurimpaan ongelmaan eli liigajyrien katoamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että siinä missä etenkin 2000-luvun ammattilaisuusasteen (ja jopa palkkojen) kasvaessa liigaan tuleva nuori pelaaja saattoi haaveilla ulkomaiden kentistä ja tavallaan varalla oli mahdollisuus onnistuessa pelata Veikkausliigaa rivimiehenä ihan ookoo palkalla, niin nyt vaihtoehdot ovat läpimurto ulkomaille tai sitten kitkutteleminen taskurahoilla tai puoliammattilaisena. Jälkimmäisessä puoliammattilaisuus tarkoittaa usein sitä, että myöhemmin kypsyvät pelaajat eivät pysty ja saa riittävästi harjoitusta. Liigajyrien katoaminen on johtanut myös ulkomaalaisiin, koska PK-seudun ulkopuolella ulkomaalainen pelaaja on halvempi kuin muualta Suomesta tullut kotimainen.

Sitten on tietysti muutama seura, joissa tunnutaan järjestelmällisesti suosivan ulkomaan arpoja ja suomalaisten junnujen kanssa ei haluta ottaa riskiä. Siitä huolimatta tämäkin kysymys palautuu suurelta osalta rahaan ja siihen, että sitä liigassa ei ole kamalasti. Toisaalta kysymys on myös siitä, että mitä suomalaiset junnut odottavat ja mihin ovat valmiita voidakseen pelata jalkapalloa ammattimaisissa olosuhteissa. Ei se syy ole pelkästään "pahoissa seuroissa", jos on niin ei muuta kuin käärimään hihat ja tekemään jotain.

Hyvä kirjoitus,tässä oikeastaan kaikki oleellinen aiheesta.

[Faustino]

Jos nuori ei ole riittävän hyvä pelatakseen veikkausliigassa, niin miten ihmeessä se olisi riittävän hyvä pelaamaan jossain ulkomailla? Kyllä niitä mahdollisuuksia on Suomessakin, jos ei Veikkausliigaan pääse niin siitä vain osoittamaan taitonsa ja kehittymään ykkösessä tai kakkosessa.  Ei Veikkausliiga ole mikään sellainen "kaikki pelaa" sarja, jossa nuoren suomalaisen ei pidä ansaita peliaikaansa.  Jos ei kestä kilpailua Veikkausliigassa, niin ei sitä kestä ulkomaillakaan.

Kyse on niistä nuorista, jotka lähtevät todella nuorina ulkomaille kun selkeää urakehitystä ei pystytä takaamaan Suomessa eivätkä, jotkut 2 divarin reservipelit enää kehitä tarpeeksi. Suurseurat ottavat mielellään suurimpia lupauksia akatemioihinsa jo nuorina ja säästävät näin pitkän pennin joka taas on pois suomalaisilta seuroilta.

Joku sanoo, että nuoren peluuttaminen on hyväntekeväisyyttä ja joku taas sanoo, että se on investointi seuran tulevaisuuteen. Lähes kaikki seurajohtajat, jotka ovat menestyneet bisneksissään jalkapallon ulkopuolella vannovat nimenomaan junnuihin, koska he näkevät sen investointina(Raipe, Ollis, Lahti). Nuoresta (ulkomaalaisesta tai kotimaisesta) saadaan ehkä myyntieuroja tai pitkäaikainen runkopelaaja. Harva nuori tulee Veikkausliigan täysin valmiina, monella taitotaso riittää mutta pelitempoon ja fyysisyyteen tottumiseen menee usein aikaa. Tärkeintä onkin, että junnuja nostetaan joka vuosi edustukseen rinkiin harjoittelemaan ja annetaan realistinen mahdollisuus breikata eikä hirtetä epäonnistumisesta.

Itse kannattan siis isompaa liiga ja isompaa ykköstä jolloin kovempia pelejä tulisi väkisinkin junnuillemme enemmän. Jos joku luulee jonkun kakkosen kehittävän loputtomiin niin on aika ulapalla.

Jotkut väittä ettei ulkomaalaisia penkkiveikkoja muka ole ? Kyllä niitä on ollut tällä kaudella monessa seurassa. NYt alkuun vaikka Inter, Klubi, Fc Lahti jne jne.

Veikkausliigan kehittymisestä keskustelemisessa tulee aina esiin klassinen "muna vai kana"-kysymys. Tarvitaan lisää rahaa, joo. Mistä sitä rahaa saadaan lisää ? Pelaajakehitys on se tapa ansaita rahaa mihin seura pystyy itse eniten vaikuttamaan, se on todellinen investointi tulevaisuuteen. Tämä vaatii rohkeutta nostaa nuoria vuosittain edustukseen. Ja mikä parasta tämä kaikki ei edes välttämättä vaadi merkittävää omaa junnutoimintaa, koska muut akatemiat tuottavat pelaajia jo nyt yli tarpeidensa.

[Blancco]

Kyse on niistä nuorista, jotka lähtevät todella nuorina ulkomaille kun selkeää urakehitystä ei pystytä takaamaan Suomessa eivätkä, jotkut 2 divarin reservipelit enää kehitä tarpeeksi. Suurseurat ottavat mielellään suurimpia lupauksia akatemioihinsa jo nuorina ja säästävät näin pitkän pennin joka taas on pois suomalaisilta seuroilta.

Joku sanoo, että nuoren peluuttaminen on hyväntekeväisyyttä ja joku taas sanoo, että se on investointi seuran tulevaisuuteen. Lähes kaikki seurajohtajat, jotka ovat menestyneet bisneksissään jalkapallon ulkopuolella vannovat nimenomaan junnuihin, koska he näkevät sen investointina(Raipe, Ollis, Lahti). Nuoresta (ulkomaalaisesta tai kotimaisesta) saadaan ehkä myyntieuroja tai pitkäaikainen runkopelaaja. Harva nuori tulee Veikkausliigan täysin valmiina, monella taitotaso riittää mutta pelitempoon ja fyysisyyteen tottumiseen menee usein aikaa. Tärkeintä onkin, että junnuja nostetaan joka vuosi edustukseen rinkiin harjoittelemaan ja annetaan realistinen mahdollisuus breikata eikä hirtetä epäonnistumisesta.

Itse kannattan siis isompaa liiga ja isompaa ykköstä jolloin kovempia pelejä tulisi väkisinkin junnuillemme enemmän. Jos joku luulee jonkun kakkosen kehittävän loputtomiin niin on aika ulapalla.

Jotkut väittä ettei ulkomaalaisia penkkiveikkoja muka ole ? Kyllä niitä on ollut tällä kaudella monessa seurassa. NYt alkuun vaikka Inter, Klubi, Fc Lahti jne jne.

Veikkausliigan kehittymisestä keskustelemisessa tulee aina esiin klassinen "muna vai kana"-kysymys. Tarvitaan lisää rahaa, joo. Mistä sitä rahaa saadaan lisää ? Pelaajakehitys on se tapa ansaita rahaa mihin seura pystyy itse eniten vaikuttamaan, se on todellinen investointi tulevaisuuteen. Tämä vaatii rohkeutta nostaa nuoria vuosittain edustukseen. Ja mikä parasta tämä kaikki ei edes välttämättä vaadi merkittävää omaa junnutoimintaa, koska muut akatemiat tuottavat pelaajia jo nyt yli tarpeidensa.

Voisitko heitellä vaikka joitakin nimiä niistä noin 14-18v nuorista, jotka ovat lähteneet ulkomaille sen takia, että ovat pelanneet vähintään 2div tasolla erittäin hyvin mutta eivät ole saaneet ylemmillä sarjatasoilla Suomessa mitään mahdollisuuksia? Kun kerran otit esiin että tällaisia pelaajia on paljon ja nämä nimenomaan pitäisi liigatasolla ja Ykkösessä seurojen scoutata paremmin ja antaa mahdollisuuksia. Itselläni on nimittäin asiasta vähän erilainen mielipide ja jokainen teini-ikäinen, jonka tiedän ulkomaille lähteneen on itse sanonut, että halusivat katsoa sen kortin koska voi olla kerran elämässä-tyylinen mahdollisuus. Kukaan ei ole lähtenyt sen takia, etteikö Suomesta olisi sopivaa seuraa löytynyt heidän tasolleen. Tuolla on jokaisessa liigajoukkueessa tälläkin hetkellä lupaavia nuoria kasvamassa ja kehittymässä, jotka tulevat saamaan suurella todennäköisyydellä peliaikaa silloin kun heidän aikansa on oikea ja tasonsa riittävä. Sama tilanne on myös Ykkösessä monilla seuroilla. Sinun kirjoituksistasi saa vähän sellaisen vaikutelman, että Suomesta on jokin suuri virta jatkuvasti ulospäin, kun puhutaan huippulahjakkaista nuorista.

[Monska]

Voisitko heitellä vaikka joitakin nimiä niistä noin 14-18v nuorista, jotka ovat lähteneet ulkomaille sen takia, että ovat pelanneet vähintään 2div tasolla erittäin hyvin mutta eivät ole saaneet ylemmillä sarjatasoilla Suomessa mitään mahdollisuuksia? Kun kerran otit esiin että tällaisia pelaajia on paljon ja nämä nimenomaan pitäisi liigatasolla ja Ykkösessä seurojen scoutata paremmin ja antaa mahdollisuuksia. Itselläni on nimittäin asiasta vähän erilainen mielipide ja jokainen teini-ikäinen, jonka tiedän ulkomaille lähteneen on itse sanonut, että halusivat katsoa sen kortin koska voi olla kerran elämässä-tyylinen mahdollisuus. Kukaan ei ole lähtenyt sen takia, etteikö Suomesta olisi sopivaa seuraa löytynyt heidän tasolleen. Tuolla on jokaisessa liigajoukkueessa tälläkin hetkellä lupaavia nuoria kasvamassa ja kehittymässä, jotka tulevat saamaan suurella todennäköisyydellä peliaikaa silloin kun heidän aikansa on oikea ja tasonsa riittävä. Sama tilanne on myös Ykkösessä monilla seuroilla. Sinun kirjoituksistasi saa vähän sellaisen vaikutelman, että Suomesta on jokin suuri virta jatkuvasti ulospäin, kun puhutaan huippulahjakkaista nuorista.

Monista en tiedä, mutta Lukas Hradecky lähti juuri siksi, koska liigassa ei ollut paikkaa ja kakkonen oli nähty. Sanoi itse näin kesällä haastattelussa. Eli nykyinen maajoukkuemaalivahtimme ei ole koskaan pelannut maamme kahdella korkeimmalla sarjatasolla.