Hesarissa juttua aiheesta:
http://www.hs.fi/m/hyvinvointi/a1477458235525Suurin osa urheiluvammoista johtuu omasta kömpelyydestä – näin ehkäiset vammat, neuvoo tutkija
Suurin osa urheiluvammoista johtuu urheilijan omasta kömpelyydestä, huonosta valmistautumisesta tai keskittymisen puutteesta. Näitä vammoja olisi helppoa ehkäistä, tutkija neuvoo.
Nilkkojen ja polvien äkilliset vammat ovat yleisimmät urheiluvammat, joista palloilulajien harrastajat joutuvat kärsimään, sanoo Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkija Mari Leppänen, joka viimeistelee väitöskirjaa urheiluvammoista ja niiden ehkäisystä.
Leppäsen mukaan moni vammoista olisi ehkäistävissä, koska suurin osa vammoista johtuu urheilijan omasta kömpelyydestä, huonosta valmistautumisesta tai keskittymisen puutteesta.
”Suurin osa äkillisistä vammoista syntyy ilman ulkoista syytä. Vammat johtuvat liikehallinnan pettämisestä, kömpelyydestä ja huonosta lämmittelystä”, hän sanoo.
Väitöskirjassaan Leppänen tutki 12–21-vuotiaita salibandyn ja koripallon pelaajia. Leppänen huomasi, että näiden lajien harrastajat kärsivät erityisesti äkillisistä polvi- ja nilkkavammoista, mutta myös polven ja selän rasitusvammoista.
Rasitusvammat olivat Leppäsen mukaan uusi havainto. Rasitusvammojen taustalla on yleensä liiallinen tai vääränlainen kuormitus. Tosin myös rasitusvammat voivat johtua kehonhallinnan ongelmista ja toistuvista tekniikkavirheistä.
”Yleensä on ajateltu, että rasitusvammoja tulee etenkin kestävyysurheilussa, mutta nyt on huomattu, että niitä tapahtuu myös erityylisissä palloilulajeissa.”
PALLOILULAJIT ovat ihmisen keholle rankkoja, koska vauhti on kova, ja kroppa joutuu jatkuvasti taipumaan yllättäviin asentoihin.
”Kentällä tulee nopeita suunnanmuutoksia, hyppyjä ja alastuloja, joissa vammoja tapahtuu paljon.”
Leppäsen mukaan monet ajattelevat, että vammat johtuvat huonosta tuurista, mutta suurin osa vammoista olisi kuitenkin ehkäistävissä.
”Sillä on iso merkitys, että kroppa on valmis harjoitukseen. Jos hermosto ei ole hereillä eikä valmis nopeisiin liikkeisiin, vammoja voi tulla.”
Leppäsen mukaan vammoja voi ehkäistä monipuolisella harjoittelulla ja hyvällä lämmittelyllä. Lämmittelyn loppuvaiheessa kannattaa herätellä kroppaa myös nopeisiin liikkeisiin, jotta keho ja mieli ovat valmiit itse urheilusuoritukseen.
Myös oikeaoppisilla suoritustekniikoilla on suuri merkitys: jos liikkeitä ei osaa, vammariski kasvaa. Eri lajien tekniikkaharjoittelu on siis tärkeää.
Monet palloilulajien harrastajat eivät kuitenkaan harjoittele suoritustekniikoita sen kummemmin, kunhan vain pelaavat. Silloin korostuu yleinen kehonhallinta ja lihashuolto, joista pitää pitää huolta.
”Olen tutkinut urheilijoiden liikehallintaa suoritusten aikana. Oikea tekniikka on hyvin tärkeää akuuttien vammojen ja rasitusvammojen kannalta. Kehonhallinta vaatii lihasvoimaa etenkin keskivartaloon ja alaraajoihin.”
Leppäsen mukaan urheilun harrastajan ei välttämättä tarvitse huhkia punttisalilla, mutta lihaskuntoharjoituksia olisi kuitenkin syytä tehdä ainakin pari kertaa viikossa.
Lihaskuntoharjoittelun voi tehdä vaikkapa alkulämmittelyn yhteydessä tai itse liikuntasuorituksen jälkeen.
”Parikymmentä minuuttia riittää. Keskivartaloa tukevia liikkeitä, askelkyykkyjä”, Leppänen listaa.
Tärkeää on antaa palautumiselle riittävästi aikaa.
”Harjoittelusta palautuminen hidastuu vanhemmiten. Riittävä uni, lepo ja hyvä ravitsemus ovat kuitenkin tärkeitä kaikenikäisille.”
