Miksi jalkapallo ei ole ykköslaji Suomessa?

[joninpeura]

En löytänyt topiccia aiheesta, mutta kysymys siis kuuluu miksi jalkapallo ei ole (enää) ykköslaji Suomessa?

Ilmeisesti ennen jääkiekon nousua valtalajiksi 1960-luvilla olivat Suomen suosituimmat lajit kuitenkin jalkapallo ja jääpallo. Jalkapalloliigassa yleisömäärätkin olivat tuolloin hyviä.

- Mikä aiheutti jääkiekon nousun ykköslajiksi

- Mikä esti jalkapallon nousemisen suurimmaksi lajiksi? Aiheuttiko sen Tahko Pihkala vai mikä?

- Samaan aikaan Ruotsissa jalkapallo oli päässyt selvästi suurimman lajin asemaan, eikä jääkiekko ole ikinä uhannut sen asemaa Ruotsin suosituimpana lajina. Miksi näin?

- Miksi jalkapallo juurtui niin vahvasti muihin Pohjoismaihin ja miksi Suomesta tuli tällainen eristyksissä oleva kiekkoilun pesäke?

- Muissa ilmastoltaan samanlaisissa ja perinteisissä talviurheilumaissa kuten Norjassa on jääkiekko jäänyt marginaalilajiksi. Futis sen sijaan nauttii suurta suosiota. Miksi?

- Virossa ei pelata juuri lainkaan jääkiekkoa. Minkä takia? Sielläkin futis on ykköslaji.

- Olisiko Palloliitto voinut tehdä aikoinaan jotain toisin, jolla olisi saatu jalkapallosta Suomen ykköslaji?

- Onko enää toivoakaan kääntää kelkkaa toisinpäin ja saada futista ykköslajiksi?

Lähdetään nyt näistä kysymyksistä liikkeelle hieromaan keskustelua. Lisääkin kysymyksiä tulee varmasti mieleen keskustelun edetessä.

[Jonzza]

Periaatteessa jalkapallo ja jääkiekko vois tehdä yhteistyötä. Mua ei ainakaa haittaa että jääkiekko on suosittua NIIN KAUAN KUIN jalkapallo on suosittua, MUTTA tuntuu että se menis vähä niin että toinen on pois toiselta. Onko näin?

[joninpeura]

Eipä itseäkään muuten haittaa jääkiekon suosio, mutta se ottaa päähän että lajit eivät ole mitenkään tasapuolisessa asemassa. Jääkiekko ihmisiltä kuulee koko ajan jalkapallon vähättelyä ja haukkumista. Media hehkuttaa jatkuvasti kaikenmaailman Puljujärveä, Lainetta ja mitä lie karjalaturnauksia. Futista vähätellään mediankin toimesta, erityisesti maajoukkuetta. Yleinen ilmapiiri on Suomessa niin futisvastainen että välillä ihan oksettaa.

[Jonzza]

Eipä itseäkään muuten haittaa jääkiekon suosio, mutta se ottaa päähän että lajit eivät ole mitenkään tasapuolisessa asemassa. Jääkiekko ihmisiltä kuulee koko ajan jalkapallon vähättelyä ja haukkumista. Media hehkuttaa jatkuvasti kaikenmaailman Puljujärveä, Lainetta ja mitä lie karjalaturnauksia. Futista vähätellään mediankin toimesta, erityisesti maajoukkuetta. Yleinen ilmapiiri on Suomessa niin futisvastainen että välillä ihan oksettaa.

Onneks media ei vähättele Veikkausliigaa enää samaan malliin kun vaikka 2000-luvun alkuaikoina.

[Musta Aurinko]

Onneks media ei vähättele Veikkausliigaa enää samaan malliin kun vaikka 2000-luvun alkuaikoina.

Veikkausliiga on nyt nosteessa mediassa varmaankin IS yhteistyön takia. Vähättelyyn en ole törmännyt parina viime vuotena

[Kurvi52]

Nyt tulee lievästi provokatiivista tekstiä, mutta en voi faktoja muuksi muuttaa.
Onkohan tuo jalkapallon vähättely paikkakuntasidonnaista, koska Helsingissä en ole vielä Suomipotkiksen dumaajia tavannut. Ehkä "yhden lajin" pitäjissä tälläinen voi olla mahdollista ja esimerkiksi niissä kunnissa, jotka ovat kasvukeskusten lähellä, mutta joissa ei ole pääsarjatason joukkueita jalkapallossa, eikä jääkiekossa. Nämä menevät sitten pääosin Leijonien kelkassa, siinä samalla hakemalla gloriaa jonkun Liigajoukkueen siivellä.
Uskon myös, että mitä pidemmälle susimetsään mennään, sitä varmemmin saat "potkupallosta" kuulla, eli näitä vahvasti mongerruksella puhuvia notta/sie/mie/deep south-tason mestoja (Terveisiä Hesasta).

[Mulattimunkki]

Nyt tulee lievästi provokatiivista tekstiä, mutta en voi faktoja muuksi muuttaa.
Onkohan tuo jalkapallon vähättely paikkakuntasidonnaista, koska Helsingissä en ole vielä Suomipotkiksen dumaajia tavannut. Ehkä "yhden lajin" pitäjissä tälläinen voi olla mahdollista ja esimerkiksi niissä kunnissa, jotka ovat kasvukeskusten lähellä, mutta joissa ei ole pääsarjatason joukkueita jalkapallossa, eikä jääkiekossa. Nämä menevät sitten pääosin Leijonien kelkassa, siinä samalla hakemalla gloriaa jonkun Liigajoukkueen siivellä.
Uskon myös, että mitä pidemmälle susimetsään mennään, sitä varmemmin saat "potkupallosta" kuulla, eli näitä vahvasti mongerruksella puhuvia notta/sie/mie/deep south-tason mestoja (Terveisiä Hesasta).

Oma kokemus ei ole ihan samanlainen. Helsingissä asuneena olen törmännyt paljonkin noihin vähättelijöihin. Toki myös maakunnissa. Mutta väittäisin, että pienten taajamien "juntit" pääasiassa arvostavat paikallista urheilua ja on olemassa tietty pieni katsojakunta, joka käy katsomassa paikallista futista kolmosdivarista alaspäin mutta jota Veikkausliiga ei kiinnosta. Sama porukka käy katsomassa oman kylän pesistä/lentistä (mikä se paikallinen suosikkilaji sattuukaan olemaan) jos sitä vain on tarjolla. Ja sitten toki telkkarista hiihtoa ja lätkää.

Ehkä suurempi ongelma ovat nämä isompien kaupunkien ns. jalkapalloihmiset, joille kelpaa vain Valioliiga tai Mestarien liiga.

[mkL]

Yksikertainen syy on menestys. Suomen paras saavutus jalkapallossa on Tukholman olympialaisten neljäs sija vuonna 1912. Jos tuolloin olisi tullut edes mitali, niin kehitys olisi voinut olla toisenlainen. Suomessa kuten monessa muussakin maassa urheilumenestys liitetään vahvasti kansallistunteeseen. Suomessa tämä ehkä korostuu, koska suomalaiset ovat kokeneet olevansa pieni yhtenäinen kansa, joka kamppailee urheilussa suurempia maita vastaan. Jalkapallomaajoukkueeseen ei ole voinut liittää samanlaisia mielikuvia kuten Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus "Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle".

Jääkiekon suosio kasvoi erityisesti 90-luvulla maailmanmestaruuden jälkeen. Siitä eteenpäin jääkiekkomaajoukkueen ottelut jokakeväisissä mm-kisoissa on tavoittanut varsinkin suomalaiset tv-katsojat. Toisaalta myös jalkapallossa Litmasen ja Hyypiän nousu huippupelaajiksi nosti maajoukkueen suosiota ja uskoa menestysmahdollisuuksiin maailman suurimmassa lajissa. Voisiko esimerkiksi SMJK:n jäsenmäärän kasvu juontaa juurensa myös eräänlaiseen gloryhunttaamiseen eli siihen, että meillä oli maajoukkueessa yksi maailman parhaista pelaajista.

On turha murehtia, että jalkapallon suosio Suomessa ainakaan heikkenisi tulevaisuudessa. Esimerkiksi netin vuoksi maailmanlaajuiset ilmiöt leviävät ja jalkapallon asema maailman suosituimpana urheilulajina vaikuttaa myös suomalaisten suhtautumiseen lajia kohtaan. Jalkapallon etuna on se, että pelaajamäärässä se on Suomen suurin laji. Lapsista kasvaa jalkapalloharrastuksen myötä laji-ihmisiä, joille jalkapallo on se tutuin laji. Suomessa kaupungistuminen on vielä käynnissä ja kansallistunteen rinnalla ihmiset tuntevat ylpeyttä myös omasta kotikaupungistaan. Tällöin kaupungin seurajoukkueiden menestys koetaan yhä enemmän tärkeäksi, eikä kaikki riipu vain Suomen maajoukkueen menestyksestä.

[törömömmö]

Eipä itseäkään muuten haittaa jääkiekon suosio, mutta se ottaa päähän että lajit eivät ole mitenkään tasapuolisessa asemassa. Jääkiekko ihmisiltä kuulee koko ajan jalkapallon vähättelyä ja haukkumista. Media hehkuttaa jatkuvasti kaikenmaailman Puljujärveä, Lainetta ja mitä lie karjalaturnauksia. Futista vähätellään mediankin toimesta, erityisesti maajoukkuetta. Yleinen ilmapiiri on Suomessa niin futisvastainen että välillä ihan oksettaa.

Ja fudisyhteisö ei tietenkään lainkaan vähättele kend... eikun jääkiekkoa?

[nptuomin]

- Virossa ei pelata juuri lainkaan jääkiekkoa. Minkä takia? Sielläkin futis on ykköslaji.

Kyllä Viron ykköslaji on koripallo. Laajemmat analyysit Virosta myöhemmin.

[Edmundo]

Kyllä Viron ykköslaji on koripallo. Laajemmat analyysit Virosta myöhemmin.

Tämän kuuluisan kuvan mukaan Viron suosituin laji on hiihto.

[malminmanne]

Yksikertainen syy on menestys. Suomen paras saavutus jalkapallossa on Tukholman olympialaisten neljäs sija vuonna 1912. Jos tuolloin olisi tullut edes mitali, niin kehitys olisi voinut olla toisenlainen. Suomessa kuten monessa muussakin maassa urheilumenestys liitetään vahvasti kansallistunteeseen. Suomessa tämä ehkä korostuu, koska suomalaiset ovat kokeneet olevansa pieni yhtenäinen kansa, joka kamppailee urheilussa suurempia maita vastaan. Jalkapallomaajoukkueeseen ei ole voinut liittää samanlaisia mielikuvia kuten Suomen Urheilulehden 1939 keksimä ilmaus "Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle".

Jääkiekon suosio kasvoi erityisesti 90-luvulla maailmanmestaruuden jälkeen. Siitä eteenpäin jääkiekkomaajoukkueen ottelut jokakeväisissä mm-kisoissa on tavoittanut varsinkin suomalaiset tv-katsojat. Toisaalta myös jalkapallossa Litmasen ja Hyypiän nousu huippupelaajiksi nosti maajoukkueen suosiota ja uskoa menestysmahdollisuuksiin maailman suurimmassa lajissa. Voisiko esimerkiksi SMJK:n jäsenmäärän kasvu juontaa juurensa myös eräänlaiseen gloryhunttaamiseen eli siihen, että meillä oli maajoukkueessa yksi maailman parhaista pelaajista.

On turha murehtia, että jalkapallon suosio Suomessa ainakaan heikkenisi tulevaisuudessa. Esimerkiksi netin vuoksi maailmanlaajuiset ilmiöt leviävät ja jalkapallon asema maailman suosituimpana urheilulajina vaikuttaa myös suomalaisten suhtautumiseen lajia kohtaan. Jalkapallon etuna on se, että pelaajamäärässä se on Suomen suurin laji. Lapsista kasvaa jalkapalloharrastuksen myötä laji-ihmisiä, joille jalkapallo on se tutuin laji. Suomessa kaupungistuminen on vielä käynnissä ja kansallistunteen rinnalla ihmiset tuntevat ylpeyttä myös omasta kotikaupungistaan. Tällöin kaupungin seurajoukkueiden menestys koetaan yhä enemmän tärkeäksi, eikä kaikki riipu vain Suomen maajoukkueen menestyksestä.

Hyvää ja asiallista kommentointia sekä olet selvästi ajatellut ja perehtynyt asiaan.

Mielestäni taas pitää palata 1960-luvulle ja niihin aikoihin kun Suomen valtio ja kunnat laittoivat helvetisti rahaa palamaan jääkiekon olosuhteiden parantamiseen, no miten niin se on merkityksellistä, joku kysyisi, no yritänpä vastata.

Jääkiekko oli vielä 1960-luvulla laji, jota pelattiin ulkoilmassa ja katsojaluvut olivat huonompia kuin esim. jääpallolla eli sitä pelattiin jäästadioneilla. Kun olosuhteet paranivat suuresti 1960-70 luvulla lajin löysivät myös katsojat, joiden ei enään tarvinnut hypotermiaa uhmaten, katsoa pelejä.
Kun yleisö löysi pelin, seurasi media perässä, eli laji sai kansallista medianäkyvyyttä josta taas yritykset kiinnostuivat ja toivat lajiin rahaa, sponsorisopimusten muodossa.

Sponsoreillekin ovat olosuhteet merkittävässä asemassa, jos mietitään, että vietkö mieluummin yritysvieraitasi suomalaiselle "futisstadionille" syömään ja juomaan, jonnekin telttaan ja kuselle bajamajaan vai vetämään katkarapu voileipiä tanssityttöjen viereen.

Olosuhteiden takia, jotka on tuonut ne rahat suomalaiseen jääkiekkoon, on myös pystytty ammattimaistamaan se kaikista tärkein eli pelaajakehitys. Sillä on helvetin iso ero, että käytkö ensin palkkatöissä ja sitten omalla vapaa-ajalla suunnittelet harjoituksia ja yrität kehittää itseäsi valmentajana vai teetkö sen itseopiskelun ja harjoitusten suunnittelun, sillä aikaa kun muut ovat töissä. Valmentaminen ei ole osa-aika työtä vaan täysipäiväinen työ, jos sen haluat hallita. Jääkiekon puolella tämä on pystytty tekemään, jalkapallon puolella ei, juuri rahan takia.

Eli jääkiekon puolelle yhteiskunta on antanut mahdollisuudet menestykseen rakentamalla SEUROILLE sen kivijalan, jonka päälle seurat ovat pystyneet rakentamaan muun toiminnan tarpeeksi ammattimaiselle tasolle, pärjätäkseen.

NIMIMERKILLÄ: Odottaen olosuhteiden päivittämistä 2010-luvulle suomalaisessa jalkapallossa

[Leka Harkko]

Uskomatonta paskaa taas kerran. Huomaa, että oman elämänsä lajispedet eivät ymmärrä mistään mitään kun ainoa mittari on joku vitun arvausliigan yleisömäärät. Alasarjoissakin katsomoissa on hyvä kuhina, vaikkei tonneja rikota silmäpareissa.

Kun puhutaan jalkapallosta ja suosiosta kannatta muistaa, että Futiksessa harrastajia ja seuroja on tuplat hokiin verrattuna ja ainoa todellinen uhka on Sählybändi, joka voi jopa mennä harrastajien määrässä ohi. On jokseenkin paradoksaalista katsoa vain huipputasoa ja vetää siitä johtopäätöksiä. Jalkapallo suomessa elää ja voi äärimmäisen hyvin ottaen huomioon ettei KV tasolla tule menestystä. Se, että jotai hokia ei menestyksessä haasteta on monen asian summa. Moneen otteeseen olen kirjoittanut, miten täällä ei ole samanlaista pelaajapolkua, jossa talenteista muokataan parempia pelimiehiä. Futiksessa ostetaan joku vahvistus ulkomailta viemään junnuilta paikka, koska omaan tekemiseen junnujen kehittämisessä ei ole luottoa tai seuralla ei ole siihen halua ja se verhotaan menestyspaineden alle. Olosuhteet näillä lakeuksilla on hyvät ja seuroilla on massaa mistä luoda huippufutareita. Ei ole muiden lajien vika, että futisväki huipputasolla itse tekee sen loppupeleissä.

Kun nyt muuhun maailmaan aina verrataan, kannattaa tutustua Latvian futiskeneen ja etsiä sieltä sitä fanipoikien automaatiota, jonka mukaan arvokisapaikka luo mielettömän nosteen...

[oman_elämänsä_sankari]

Urheilulajien vastakkainasettelussa ei riitä todellakaan pelkkä jääkiekkoakseli, vaan huomioon pitää ottaa, että agraarisessa Suomessa yksilölajien (yleisurheilu, hiihto, paini) suosio on ollut todella suurta. Kaksi edellistä taitaa edelleenkin vetää lätkän ohella suurempia tv-katsojamääriä kuin futis, edes arvokisakilpailut tai chämppäri.

[Zazar]

Kun nyt muuhun maailmaan aina verrataan, kannattaa tutustua Latvian futiskeneen ja etsiä sieltä sitä fanipoikien automaatiota, jonka mukaan arvokisapaikka luo mielettömän nosteen...

Jos olisit ite tutustunut Latvian futisskeneen niin tietäisit, että pääsyy miksi edes arvokisapaikka ei aiheuttanut mitään kestävää nostetta löytyy siitä, että futis on siellä venäläisten laji (eikä varmaan tarvi kertoa että balteissa tuo ryssäviha on vähän eri tasolla kuin suomalaisten hurriviha). Kun kombossa on lisäksi se, että koko maasta tuskin löytyy kolmea seuraa mitkä eivät viimeisen 5 vuoden aikana jossain sopupelipaskassa ole rypeneet niin ei tarvi ihmetellä miksi yksi arvokisapaikka ei pitkällä tähtäimellä muuttanut sitä, että nationalistiset kiimapiikit otetaan paljon mieluummin Skoda-cupista kuin paikallisesta futiksesta.

Parempi vertailukohta Suomen futikselle on esim. joku USA jossa soccer on nykyään koko kansan laji aina wööld kapin aikaan, tai vaikkapa Australia. https://www.youtube.com/watch?v=0zBgNvY0YcY

ps. huom. en silti kannata sitä että suomifutiksen ongelmia pitäisi lähteä ratkomaan ihan sillä suunnitelmalla että otetaan arvokisapaikka ja sitten profit.

[Triangelikostaja]

Jääkiekko on kallis laji niin harrastusmielessä ja olosuhteiden rakentamisessa / ylläpidossa, niin siinä nyt on ainakin yksi syy miksi Virossa laji ei ole menestynyt.

Mielestäni taas pitää palata 1960-luvulle ja niihin aikoihin kun Suomen valtio ja kunnat laittoivat helvetisti rahaa palamaan jääkiekon olosuhteiden parantamiseen, no miten niin se on merkityksellistä, joku kysyisi, no yritänpä vastata.

Tämä on ihan mielenkiintoinen asia. Tuohon aikaanhan Suomessa oli vielä vahvasti sellainen ajatusmaailma, että kyllähän urheilussa pitää pärjätä. Jääkiekko sitten ilmeisesti sai tuosta erittäin paljon hyötyä ja kivijalka lajin ylivoimalle saatiin luotua. Nyt sitten lähihistoriassa täällä on kelkka kääntynyt erittäin vahvasti siihen suuntaan, että yleisesti ottaen urheilijoiden olosuhteet ja toimeentulo pitäisi olla ilmeisesti yksityisellä rahalla ylläpidettävää. Eli tuo vahva kansallinen ylpeys ja identiteetin rakentaminen on irrotettu urheilumenestyksestä kokonaan pois.

[Giantkilleri]

Jääkiekko oli vielä 1960-luvulla laji, jota pelattiin ulkoilmassa ja katsojaluvut olivat huonompia kuin esim. jääpallolla eli sitä pelattiin jäästadioneilla. Kun olosuhteet paranivat suuresti 1960-70 luvulla lajin löysivät myös katsojat, joiden ei enään tarvinnut hypotermiaa uhmaten, katsoa pelejä.
Kun yleisö löysi pelin, seurasi media perässä, eli laji sai kansallista medianäkyvyyttä josta taas yritykset kiinnostuivat ja toivat lajiin rahaa, sponsorisopimusten muodossa.

Sponsoreillekin ovat olosuhteet merkittävässä asemassa, jos mietitään, että vietkö mieluummin yritysvieraitasi suomalaiselle "futisstadionille" syömään ja juomaan, jonnekin telttaan ja kuselle bajamajaan vai vetämään katkarapu voileipiä tanssityttöjen viereen.

Varhaiset jäähallit taisivat olla nykymittapuilla nimensä mukaisia, eli kylmiä. Toki niissä ei tuullut. Myöskään ei pidä kaiken katsoa muuttuneen sen johdosta, että joillakin isoilla paikkakunnilla oli jäähalli. Kiekkoa pelattiin yleisesti vielä pitkään ulko-olosuhteissa ja vaikkapa Jyväskylässä jäähalli tuli vasta 1980-luvun alussa. Ja yhdet hallit paikkakuntaa kohti eivät suinkaan kaikkeen lajitoimintaan riittäneet.

Sponsorit tulivat urheiluun isosti mukaan joskus 1980-luvulla. Yritysvieras-juttu on aika moderni ilmiö, liekö alkanut jostain hjallis-touhuista?

[Seeteufel]

Jääkiekko on kallis laji niin harrastusmielessä ja olosuhteiden rakentamisessa / ylläpidossa, niin siinä nyt on ainakin yksi syy miksi Virossa laji ei ole menestynyt.

Jääkiekko mielletään Virossa venäläisten lajiksi.
Etelänaapureissa puolestaan koripallo se on se ykköslaji, koska ne pärjäsivät siinä myös neukkuaikana.
Jääkiekkoon ei ollut oikein Baltiassa kelvollisia olosuhteita eivät baltialaiset joukkueet pärjänneet isompien tasavaltojen joukkueita vastaan edes vähää alusta.

Suomessa liigahallit olivat tälle vuosituhannelle saakka niitä samoja vanhoja tekojääratoja, joihin oli kyhätty jonkinlainen katto päälle. Porin hallissa ei esimerkiksi alunperin ollut lainkaan omia pukukoppeja tai lämmitystä.

[Volk]

Futista vähätellään mediankin toimesta, erityisesti maajoukkuetta.

Ylistääkkö majua pitäisi..ja syystä että?

[jhr]

Etelänaapureissa puolestaan koripallo se on se ykköslaji, koska ne pärjäsivät siinä myös neukkuaikana.
Jääkiekkoon ei ollut oikein Baltiassa kelvollisia olosuhteita eivät baltialaiset joukkueet pärjänneet isompien tasavaltojen joukkueita vastaan edes vähää alusta.

Eikös se ollut Neuvostoliiton tehokas suunnitelmatalous, joka ohjasi Baltiaa ja jakoi sen eri lajeille. Virossa panostettiin lentopalloon, Latviassa jääkiekkoon ja Liettuassa koripalloon. Tämä jako näkyy edelleen. Kuka ehdotti Viroa koripallomaaksi? FIBAn rankingissa se on sijalla 84 kun yhteensä 91 maata on rankattu. Lentopallonkin ranking on pudonnut roimasti vuosien mittaan (nyt jo 45.) eikä SM-sarjassakaan taida olla enää kuin pari virolaispelaajaa.

Jalkapalloa pelataan tasapuolisesti kaikissa ja on varmaan ykköslaji nykyään muualla paitsi Liettuassa.

[EduardoS]

Mielestäni jääkiekko ei ole ongelma laisinkaan. Lahjakkuuksia riittää ja tekemistäkin moneen lajiin. Ero vaikkapa Islantiin tai Norjaankin omien mielikuvieni mukaan on se että siellä panostetaan urheiluun tosissaan, tekemisessä on aivan eri meininki. Kun Suomessa vaihdetaan verkkarit pussikaljaan siellä jaksetaan painaa. Silloin niitä vertaisurheilijoitakin on enemmän ja taso kautta linjan kovempi kaikissa lajeissa. Samalla tietenkin arvostuskin on eri tasolla. Kovista urheilumaista tulee tekijöitä moneen lajiin.

[Volk]

Jalkapalloa pelataan tasapuolisesti kaikissa ja on varmaan ykköslaji nykyään muualla paitsi Liettuassa.

Hieman OT tämä baltian asioista tässä jauhaminen, mutta taitaa futis jäädä Latviassa koriksen ja lätkän taakse. Seurat uskalsivat vetää vituiksi hyvän mahdollisuuden nosteeseen kun tilaisuus siihen oli.

[Timppa Lammas]

Eipä jääkiekkokaan kiinnosta enää Latviassa samalla tavalla, maajoukkue ei oikein pärjää ja Riian ylpeys Dinamo on KHL:ssa pahnan pohjimmaisena ja yleisömäärät puolittuneet parhaista päivistä.

[Titanic]

Eipä itseäkään muuten haittaa jääkiekon suosio, mutta se ottaa päähän että lajit eivät ole mitenkään tasapuolisessa asemassa. Jääkiekko ihmisiltä kuulee koko ajan jalkapallon vähättelyä ja haukkumista. Media hehkuttaa jatkuvasti kaikenmaailman Puljujärveä, Lainetta ja mitä lie karjalaturnauksia. Futista vähätellään mediankin toimesta, erityisesti maajoukkuetta. Yleinen ilmapiiri on Suomessa niin futisvastainen että välillä ihan oksettaa.

Useat ihmiset ovat heikkoja  ja heikkojen täytyy kieltää ikäviä asioita kuten futismaajoukkue itsesuojelumekanismina. Tästä se futiksen vähättely johtuu, mutta takki kääntyy hyvin nopeasti siinä vaiheessa, kun maaajoukkue alkaa menestymään. 

Veikkausliigasta sen sijaan ei juurikaan vähättelyä ole ollut havaittavissa. Päinvastoin.

[drone]

- Olisiko Palloliitto voinut tehdä aikoinaan jotain toisin, jolla olisi saatu jalkapallosta Suomen ykköslaji?
- Onko enää toivoakaan kääntää kelkkaa toisinpäin ja saada futista ykköslajiksi?

Mielenkiintoista, että tässä ketjussa ei ole enemmälti ruodittu Palloliittoa suomalaisen jalkapalloilun kroonisen alennustilan syntipukkina. Muissa ketjuissa Palloliiton rooli korruptoituneena "saunaseurana", jolla on salainen suhde kenttäväkeen, on useaankin otteeseen mainittu.

Tällä hetkellä Palloliiton suurin kömmähdys on siinä, että sen mielestä jalkapallo on jo Suomen ykköslaji. "Kaikki pelaa" on vaihtunut sloganiin "jalkapalloa jokaiselle". Hoidetaan homma siten, että tehdään jokaisesta suomalaisesta jalkapallon harrastaja. (Ei tule toimimaan.)

Voidaanko kelkka vielä kääntää? Kyllä voidaan, mutta siihen menee aikaa. Ensimmäinen askel olisi kaivaa naftaliinista visio 2020, tehdä siitä päivitetty versio ja lähteä päämäärätietoisesti toteuttamaan muutoksen edellyttämiä toimenpiteitä kentällä. Oleellisena osana strategian oikaisuun kuuluu tiukka analyysi siitä, mitä kilpailijamaissa tapahtuu. Imetään meille parhaat opit sieltä missä asiat on tehty oikein. Esimerkkimaita on pitkä litania: Islanti, Pohjois-Irlanti, Wales, Belgia...

Kun maajoukkueet alkavat menestyä junioreista alkaen, herää pikku hiljaa kenttäväen ja kannattajien usko, sitten median. Vähitellen terve positiivisuus leviää myös tuulipukukansan keskuuteen. Silloin vasta voimme alkaa puhua itsestämme jalkapallomaana.