Suomesta jalkapalloyhteiskunta

[Davo]

(kyllä, klikkasin yhden linkeistä )

Kulttuurintappaja!

[Titanic]

Suomesta jalkapalloyhteiskunta? - Ei tule toteutumaan, koskaan. (kyllä, klikkasin yhden linkeistä )

Samalla tavoin ne on Veikkausliigan kohuotsikot olleet luetuimpia uutisia kuten esim jokainen keke-casen juttu.

[gv39]

Nyt ollaan jalkapalloyhteiskunta ja valitus voidaan lopettaa.

Urho Nissinen valittiin vuoden kuopiolaiseksi. Tarkemmat tiedot saatavilla UN ketjussa.

Taakse jäi mm. neverheard Iivo Niskanen, jonka kulta ja pronssi kotikisoista ei herkistänyt.

[Hiljainen kostaja]

Nyt ollaan jalkapalloyhteiskunta ja valitus voidaan lopettaa.

Urho Nissinen valittiin vuoden kuopiolaiseksi. Tarkemmat tiedot saatavilla UN ketjussa.

Taakse jäi mm. neverheard Iivo Niskanen, jonka kulta ja pronssi kotikisoista ei herkistänyt.

Se siitä yhteiskunnasta.

[Seppo14]

[Kurkkusalaatti]

Joko mennään?

[eighteen]

https://joulupuu.org/lahjavinkit/

Joulupuu-keräyksessä näyttää lähes joka ikäluokassa olevan erikseen listattuna luistimia, mailoja ja kiekkoja. Jalkapallot/nappikset/säärisuojat puuttuvat listalta kokonaan. Foorumistit voisivat varmaan omilla valinnoillaan vaikuttaa asiaan? ;-)

[Sepp Lichtenegger]

En tiedä, onko tämä viimeisin otsikko, jonka alla keskustellaan aiheesta. Jos ei, niin sori siitä.

Joka tapauksessa, sen jälkeen kun Suomi varmisti EM-kisapaikkansa ja varsinkin eilisen "kaksoisvoiton" jälkeen, termiä on toistettu sekä perinteisessä että varsinkin sosiaalisessa mediassa kyllästymiseen asti. Harva kuitenkaan muistaa, että käsitteen "jalkapalloyhteiskunta" keksi vanhalla foorumilla oululainen kirjoittaja ttr, joka ei koskaan kotiutunut tänne uudelle ja jolla, mahdollisesti, ei ole (enää) edes kirjoitusoikeuksia tänne.

Niin tai näin, vastakkainasettelun aika on ohi. EM-kisapaikan ja sitä seuranneen buumin johdosta ei ole enää "parempaa isänmaallisuutta" niin kuin jotkut Tommy Lindgrenin tai Paavo Arhinmäen tapaiset ääliöt omahyväisyydessään ajattelevat. Jalkapallosta on tullut karjalalippisten asia, tahdottiinpa sitä tai ei. Ja mikäpä siinä jos niikseen tulee.

Eli korostettakoon vielä, että "jalkapalloyhteiskunnan" tekijänoikeudet kuuluvat ttr:lle, eivät lainaajille.

[Peledinho]

Moi ttr!

[Jalitsumies]

Kiitos manifestistasi ttr

[Marko79]

https://www.youtube.com/watch?v=KoeSXpRoVgQ&t=110s derby:poliisit-sarja

https://www.youtube.com/watch?v=f9niADmvMzM&t=218s Jalkapallohuliganismin maihinnousu

https://www.youtube.com/watch?v=BUzhRkhkFeg Hifkiläisen sekoilu

https://www.youtube.com/watch?v=iQG6d3fx36Y Honka-pich invasion by hjk

https://www.youtube.com/watch?v=5HdcRiGd3MY Hjk-hifk tappelu

https://www.youtube.com/watch?v=OU9CS8HFhjA Myllyt

https://www.youtube.com/watch?v=KhfGQulKw1k Derby tappelu

[ttr]

Eli korostettakoon vielä, että "jalkapalloyhteiskunnan" tekijänoikeudet kuuluvat ttr:lle, eivät lainaajille.

Hei Sepp - Steppis oletan?

Siitä on jo sukupolvi aikaa, kun kirjoitin manifestin, ja totisesti siitä tuntuu olevan kauan aikaa. Ymmärrän, että en oikeastaan voi muuta kuin katsoa miten tämä käsite etenee Suomessa, ja toisaalta ehkä oli tarkoituskin, että itse olisin vain tämän aatteen alkuun sysääjä, ja sitten kohtalo veisi valtakuntaa kohti tuota onnellista aikaa.

Ja eikö nyt tunnu siltä, että aikakausi olisi muuttumassa peruuttamattomalla tavalla? 20 vuotta tulee täyteen ja kirjoitukset käyvät toteen.

[Jalitsumies]

Vielä on paljon tehtävää. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi jalkapalloa ei otettu mukaan tähän tutkimukseen? Pakko olla joku järkevä syy miksi lajeiksi on valittu jääkiekko, koripallo, pesäpallo & salibandy.

Boldaukset otsikkoa lukuunottamatta omia.

Yleisömäärät kasvoivat, palkattua henkilökuntaa on eniten ja liigaseurat toimivat osakeyhtiöinä
Tutkimus kuvaa jääkiekkoa ammattimaistumisen edelläkävijäksi suomalaisessa joukkuepalloilussa.


Jääkiekon SM-liiga onnistui yli kolminkertaistamaan katsojamääränsä 30 vuoden aikana, ja jääkiekossa ammattiurheilu on Suomessa eriytynyt selvästi lajin harrastamisen rakenteista. Jääkiekossa on eniten palkattua henkilökuntaa muihin palloilulajeihin verrattuna.

Tiedot selviävät Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) tutkimuksesta, joka kuvaa jääkiekkoa suomalaisen joukkueurheilun ammattimaistumisen edelläkävijäksi. Tutkimus vertasi miesten jääkiekon, koripallon, pesäpallon ja salibandyn ammattimaistumisprosesseja vuosina 1975–2018. Tutkittavana oli lajien kansallinen huippu-urheilu eli liigatoiminta, jossa tutkittiin pelaajia, valmentajia sekä johtoa ja organisaatiotasoa.

Monissa Euroopan maissa jalkapallo johtaa ammattimaistumiskehitystä, mutta Suomessa jääkiekko on edelläkävijä tutkimuksen jokaisella tasolla. Jääkiekossa on tutkimuksen lajeista selvästi eniten ammattipelaajia ja valmentajia, Liigan seurat ovat osakeyhtiötä, ja niiden liikevaihto on moninkertainen muiden lajien liigaseuroihin verrattuna.

Jääkiekossa pelataan myös selvästi muita lajeja enemmän. Yli 30 vuoden aikana ottelujen määrä yli kaksinkertaistui, mutta samalla katsojamäärä kolminkertaistui.

Tutkimuksen mukaan muut joukkuelajit eivät Suomessa yllä lähellekään miesten jääkiekon markkinoita.

– Jotta kansallinen urheilu menestyy kilpailussa, tarvitaan systeemistä ammattimaistumista: uusia pelisääntöjä ammattiurheilua toteuttavien tahojen kesken sekä kykyä kestää uudet ja aiempaa suuremmat riskit, sanoo tutkija Jari Lämsä Kihusta tiedotteessa.

Jatkuva näkyvyys lisää markkinoita
Ammattiurheilu on markkinaehtoista, ja jatkuva kilpailutoiminta sekä näkyminen mediassa ovat toiminnan elinehtoja, tutkimuksessa todetaan. Ammattiurheilua paikan päällä seuraavan yleisön määrällä mitattuna jääkiekko on onnistuja.

SM-liigan kokonaisyleisömäärä kolminkertaistui kausien 1975/76–2012/13 aikana 750 000 katsojasta yli 2,4 miljoonaan katsojaan. Myös pelien kokonaismäärä yli kaksinkertaistui 188:sta 463:een. Muissa tutkituissa lajeissa kausittaiset kokonaisyleisömäärät ovat liikkuneet 200 000–400 000 katsojan välillä ja kokonaispelimäärät 200–250 ottelussa.

– Pesäpallolla oli 1980- ja 90-luvuilla vahva kasvukausi, joka kuitenkin päättyi epäonnistuneeseen Helsingin valloitukseen ja sopupeleihin. Koripallon ja salibandyn liigaseuroilta ei ole toistaiseksi löytynyt vahvaa yhteistä näkemystä itsenäisemmän liigan pyörittämisestä. Näissä lajeissa myös sarjatoiminnan hallinnointi kokonaisuutena nähdään vahvana arvona, josta ei haluta luopua, Lämsä toteaa.

https://yle.fi/urheilu/3-11333836

[sahaparru]

Vielä on paljon tehtävää. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi jalkapalloa ei otettu mukaan tähän tutkimukseen? Pakko olla joku järkevä syy miksi lajeiksi on valittu jääkiekko, koripallo, pesäpallo & salibandy.

Lajivalintoja on hieman perusteltu artikkelin tiivistelmässä: https://www.kihu.fi/wp-content/uploads/2020/04/Ammattilaisuus_amatorismin_kesyttajana_TIIVISTELM%C3%84.pdf.

[Virallinen]

Nykyiset keskimääräiset katsojamäärät Lügassa ovat pudonneet takaisin 70-luvun tasolle.

[Tiksa]

Vielä on paljon tehtävää. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi jalkapalloa ei otettu mukaan tähän tutkimukseen? Pakko olla joku järkevä syy miksi lajeiksi on valittu jääkiekko, koripallo, pesäpallo & salibandy.

Kuten tuosta linkatusta tiivistelmästäkin käy ilmi, niin case-tutkimuksessa on tarkoituksena on etsiä laadullisesti erilaisia tapauksia.
Jääkiekko, joka on kiistatta edelläkävijä ammattilaistumisessa ja menestyksekäs sellainen.
Pesäpallo, joka yritti kovin ammattilaistua 90-luvulla, mutta epäonnistui siinä pahoin.
Koripallo, joka on vapaaehtoisesti jättäytynyt puoliammattilaistoiminnaksi, jossa on joitain ammattiurhelijoita, mutta organisaatio ja järjestelmä kokonaisuudessaan on epäammattilainen.
Salibandy, jossa ei ole edes yritetty ammattilaistua.

Futis ei laadullisesti olisi niin erilainen jääkiekosta. Seurataan samaa polkua kuin SM-liiga, myöhemmin ja pienemmin resurssein, mutta sama iso strategia ja sama tahtotila. Noissa muissa on tehty selkeästi erilaisia valintoja siitä mitä halutaan olla.

[13ergkamp]

Luturistinen kirjoitus

[Oxnek]

Hyvän mielen kirjoitus viimeisen päälle

[batong]

Ristolle

[Piippu-Virtanen]

Nykyiset keskimääräiset katsojamäärät Lügassa ovat pudonneet takaisin 70-luvun tasolle.

Saahan sitä unelmoida, mutta siihen on vielä pitkä matka.

Etenkin kun viimeisen parin vuoden ajan Jääkiekon Liigan katsojamäärät ovat tai olivat kyllä huonot, mutta vain sarjakaudelle 1984-1985 asti verraten kun silloin viimeksi oli näin huonot katsojaluvut kuin mitä tuolloin, viime vuonna tai nyt oli.

Tällä kaudella ne olisivat olleet paremmat ilman koronaa, mutta korona aiheutti niiden nyt olleet katsojaluvut olemaan myös huonoimmat sitten sarjakauden 1984-1985 asti viime vuoden tai parin viime vuoden tapaan ja viime vuoteen tai pariin viime vuoteen nähden olivat aivan niiden perässä tai ihan niukasti jo sellaisenaan niitä molempia vuosia paremmatkin ennen kuin korona meni keskeyttämään kaiken sarjassa eikä mestaruutta jaettu ensi kerran sitten silloisen Jääkiekon nk. Sotasarjan sarjakauden 1943-1944.

Sarjakaudella 1944-1945 pelattiin viimeinen Jääkiekon nk. Sotasarja huolimatta Lapin Sodasta ja jälkikäteen tuo kausi kuten kaikki edelliset kaudet olivat tai ovat myöhemmin luettu osaksi Jääkiekon SM-Sarjaa tai erittäin vanhanaikaista Jääkiekon Mestaruussarjaa kun 1950-luvulta lähtien juuri jääkiekko Suomessa alkoi erottua muista nimenomaan Jääkiekon SM-Sarjana kun lähes joka paikassa oli muussa urheilussa koko ajan käytössä kunkin lajin Mestaruussarja enemmistönimenä.

Mitä nyt Jalkapallossa oli toki nimenä välillä myös SM-Sarja tai Jalkapallon Pääsarja vaihtelevasti vuoteen 1972 asti ja Mestaruussarja aina vuoteen 1979 asti.

Puhumattakaan sitten vuosien 1970-1972 aikana pitkälti brittijalkapalloa matkien ollut nimitys Suomen Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona eli tuolloiselta lempinimeltään nk. Kruunu-Divari huolimatta toki myös Jalkapallon Pääsarjankin enemmistönimestä.

Kaikki nimet kotimaan jalkapallossa kun olivat vuosina 1970-1972 divisioonasarjoja tai myös nk. Divarisarjoja mukailevat hieman vanhan ajan Norjan jääkiekon tapaan ennen kuin Norjaan tuli Jääkiekon Eliteserien vuodeksi 1989 ja vaihtelevasti myös vuonna 1990 eli samana vuonna kun Jalkapallon SM-Sarjasta tuli Jalkapallon Futisliiga.

Ja nythän erikoisesti Norjan Jalkapallon pääsarja kaikkien vaiheiden jälkeen onkin juurikin Jalkapallon Eliteserien siinä missä Norjan Jääkiekon pääsarja on GET-Ligaen!

1970-luvun Jääkiekon SM-Liigan puhumattakaan sitten sitä edeltävästä Jääkiekon SM-Sarjan katsojaluvuista ei todellakaan kannata haaveilla sillä ne olisivat olleet nykyisiäkin valovuosia jäljessä.

Eli saattaa siihen tavoitteeseen vierähtää melkoinen tovi ja silloinkin jalkapallolla on tai olisi kova työ ne saavuttaa.

Siihenkin taitaisi vaatia useita arvokisapääsyjä ja pääsyn ainakin edes kerran maajoukkuepuolella myös Jalkapallon MM:n puolellekin asti.

Menestyäkin vielä pitäisi pääsyn jälkeen.

Sitten voisikin ehkä jo vihjaista niistä 1970-luvun katsojaluvuista nk. Lügan puolelle.

[Virallinen]

Saahan sitä unelmoida, mutta siihen on vielä pitkä matka.

Ei nyt ehkä niinkään.

Viimeisimmän täyden SM-liigakauden 18-19 keskimääräinen katsojamäärä per ottelu: 4232
Viimeisen viiden vuoden korkein vastaava (kausi 14-15): 4 336

Kauden 74-75 (kausi ennen SM-liigaa) vastaava: 4249

70-luvulla SM-liiga:
1979-80  3959
1978-79  4284
1977-78  4224
1976-77  4165
1975-76  3885

E: koko 1970-luku lisätty (ja puolikas kausi kasarilta).
E2: lisätty maininta kaudesta 14-15.

Mielestäni voidaan todeta, että samalla tasolla mennään, etenkin kun nykyään ilmoitetaan yleisömäärät yläkanttiin.

[Piippu-Virtanen]

Ei nyt ehkä niinkään.

Viimeisimmän täyden SM-liigakauden 18-19 keskimääräinen katsojamäärä per ottelu: 4232
Viimeisen viiden vuoden korkein vastaava (kausi 14-15): 4 336

Kauden 74-75 (kausi ennen SM-liigaa) vastaava: 4249

70-luvulla SM-liiga:
1979-80  3959
1978-79  4284
1977-78  4224
1976-77  4165
1975-76  3885

E: koko 1970-luku lisätty (ja puolikas kausi kasarilta).
E2: lisätty maininta kaudesta 14-15.

Mielestäni voidaan todeta, että samalla tasolla mennään, etenkin kun nykyään ilmoitetaan yleisömäärät yläkanttiin.

Osin meni itselläni väärin kun en katsonut tuota keskiarvoa/keskimääräistä katsojalukemaa vaan puhuin pelkästään kokonaiskatsojalukujen kannalta.

Toisaalta keskiarvoisestikin ollaan nimenomaan jalkapalloa edelleen edellä huolimatta tosiaan muutaman viime vuoden taantumasta joka tänä vuonna olisi hyvin todennäköisesti päättynyt ilman koronaa.

Yleisömäärien ilmoittamisissa jääkiekkopuolella on kuitenkin asiat olleet valitettavasti monella tapaa yleensä paremmat kuin jalkapallossa joitakin ihan yksittäisten viime vuosien paikkakuntia huomioimatta joilla on myös satunnaisesti tai silloin tällöin taipumusta ilmoittaa katsojalukuja yläkanttiin.

Siihen nähden olisin kyllä ollut tai olen enemmän huolissani ihan kotimaisen jalkapallon katsojalukujen ilmoituksista kun varsinkin niissä on ollut välillä ajoittain aivan liian paljon muun muassa vapaalippulaisia ilmoitettu näihin suurimpiin katsojalukuihin.

Kun välillä kriteerejäkin on jouduttu muuttamaan monta kertaa enemmän siinä missä jääkiekossa ei alkuongelmien jälkeen juuri sitä ole tarvinnut tehdä.

Osin kriteerien vaihtuvuuden takiahan jotkut eivät hyväksy lainkaan ennen vuotta 1975 olleita jalkapallon yleisöennätyksiä tai sitten kun tuosta yleisömäärien silloisista ilmoituksista tehtiin lopullisesti sitovia vuonna 1978 osana jalkapallon silloista pohjakosketusta niin tuolloin jotkut tahot eivät sitten voineet hyväksyä ennen vuotta 1978 olleita yleisöennätyksiä.

Ja kesti melko kauan tuonkin jälkeen ennen kuin lopulta on ollut melko paljon tai erittäin luotettavaa jalkapallon yleisöseuranta.

Huonoimmillaan jopa melkein nettiajan (Todella laajan sellaisen kun nettiaikakausikin on äärimmillään melkoisen pitkälle ulottuvaa kaiken laskien.) alkuun asti oli ollut epäselvyyksiä tai kyseenalaistuksia ilmoitetuista yleisöluvuista.

Osin tuostakin asiasta voinee takavuosien tai takavuosikymmenten ratkaisujen pohjalta syyttää Palloliittoa tai sen lähellä olevia muita toimielimiä joilla ei vain ole ollut kovinkaan paljon kiinnostusta tilastointiin tai ennen kaikkea tilastojen tarkkana määrittelyn pysymiseen tiukkana.

Jääkiekossa on parhaimmillaan tilastoitu äärimmäisenkin matalia sarjatasoja tavalla joista jalkapallon osalta ainakin nyt tutkimusten jälkeen ja osin ennen tutkimuksiakin olleiden muistikuvien tai mielikuvien pohjalta voidaan tai on voitu vain uneksia.

[Virallinen]

Toki Veikkausliigaa edellä.

Ja tietysti kokonaiskatsojamäärä on noussut, mutta en pidä sitä varsinaisesti vertailukelpoisena mittarina, sillä joukkueita ja otteluita on nykyään enemmän.

[Piippu-Virtanen]

Toki Veikkausliigaa edellä.

Ja tietysti kokonaiskatsojamäärä on noussut, mutta en pidä sitä varsinaisesti vertailukelpoisena mittarina, sillä joukkueita ja otteluita on nykyään enemmän.

Niin.

Ottelumäärä kieltämättä on noussut erittäin suuresti ja on aika hurjaakin luokkaa.

Joukkuemäärä taas ei nyt ihan liian suuri ole kun parhaimmillaan vuoden 1948 Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa silloisessa nk. Jalkapallon Mammuttisarjassa oli 16 joukkuetta ainoan kerran kotimaisen jalkapallon osalta eli yhden verran enemmän kun muutoin tietysti on menty 8-14 joukkueen osalta ja vielä enemmän lähinnä mallia 10-12 joukkueen osalta kotimaisessa jalkapallossa.

Jääkiekon SM-Sarja oli ajoittain laajenemispuheista huolimatta vanhempaan aikaan jopa konservatiivisempi suhteessa myöhempään SM-Liigaan.

Siinä eli Jääkiekon SM-Sarjassa kun ei joskus olleista 14-16 joukkueenkin laajenemispuheista huolimatta koskaan pelannut 12 joukkuetta enempää ja puheita oli lopulta keskimääräisen 10 joukkueen sarjan lisäksi pelaamisesta joskus mieluiten vain 8-10 ja jopa vain 6 joukkueen sarjana, mutta sitä sentään usein seurat vastustivat riittävän paljon, että niin ei käynyt jolloin viimeinen 8 joukkueen jääkiekkokausi oli viimeinen lähtökohtainen Jääkiekon Mestaruussarjan ja ensimmäinen melko virallinen Jääkiekon SM-Sarjan sarjakausi eli 1949-1950 kun tämän jälkeen oli aina 10 tai 12 joukkuetta.

Ongelmana tietysti tulee myös tietenkin Jääkiekon SM-Liigan alusta alkaen tapahtunut siirtymä sarjapeleistä hyväksymään myös Playoff-ottelut mitä ei jalkapallossa ole tehty kuin kolmesti koko lajin historiassa ennen tätä kun viime vuonna joistakin ennakoista poiketen ei tullut sellaista vaan sen asemasta oli tämä nk. Mestaruussarja ja nk. Haastajasarja Putoamiskarsinnan lisäksi.
 
Puhumattakaan siitä, että lopulta tänä vuonnakin koronan mahdollisesta syystä kenties pelata Playoff-sarja siitäkin huolimatta luovuttiin ja pidettiin viime vuoden tapa pelata tämä nk. Mestaruussarja ja nk. Haastajasarja ilman nimiään Yläloppusarjana ja Alaloppusarjana.

Tänä vuonna ei tietenkään pelata muutosten johdossa mitenkään Europelikarsintoja keskinäisesti tai edes Eurofinaalia.

Tosin 1970-luvulla puhuttiin kausittain uhkakuvin katsojataantuman takia, että siirrytään Playoff-sarjaan kapeana (Välierät hyväksyen.) tai laajana (Puolivälierät ja Välierät hyväksyen, mutta laajempikin Playoff-sarja olisi ollut mahdollinen mikäli seurat sitä olisivat halunneet myös silloisen mahdollisen sarjalaajentuman johdosta.) milloin tahansa kun lopulta vuoteen 1980 mennessä hankkeesta luovuttiin katsojalukujen ollessa riittävän hyvät vuonna 1978 ja 1979.

[JoenDoe]

https://www.dropbox.com/s/85yazjplhxh9cc4/Kohti%20vahvempaa%20seurakulttuuria%20-opas%20%282020%29.pdf?dl=0&fbclid=IwAR19fyncaOZu5UYIS0HpvmJrspecWX5u2dmYTB3uZZjyO-bk5WvHx038qi4

Erkko Meri on turauttanut ulos tekstin seurakulttuurin kehittämisestä Suomessa.