Ilves - Åland United 4 - 0 (2 - 0).Hyvän pelillisen ryhtiliikkeen tehnyt Ilves varmisti itselleen yläloppusarjapaikan päättäväisin ottein ja sysäsi samalla vaisusti pelanneet saarelaiset taistelemaan putoamista vastaan.
Ipalle avautui ensimmäinen loistopaikka jo puolentoista minuutin kohdalla, kun kärkipelaaja (Ärväs?) pelattiin avopaikkaan boksin sisälle. Marjukka Mikkonen Åland-maalissa venytti kuitenkin huipputorjunnan. Avausjakso eteni tämän jälkeen lievästi Ilveksen hallinnassa, vaikkakin peliä käytiin enimmäkseen keskialueella. Ilves yritti laukoa kaukaa, mutta Åland ei tainnut päästä edes vetopaikoille ennen kuin aivan jakson lopulla. Jakson puolivälin paikkeilla Ålandin topparipari Raadik-Porali sähläsi huolella ja Roosa Tuominen vapautti kaimansa Ärväksen maalintekoon 1-0. Hetkeä myöhemmin WoM Ärväs pommitti kaukaa todellisen unelmalaukauksen ristikon kautta sisään (tosin en olisi ihan sata siitä kävikö pallo kokonaan maalin sisällä, kun se palautui pompusta takaisin kentän puolelle ja vieri lopulta maalin vastakkaisen tolpan ohi), siirtäen kotijoukkueen ansaittuun 2-0 -taukojohtoon.
Ålandin pelaaminen ylöspäin oli kaiken kaikkiaan todella vaisua, kun keskikentälle ja kärkeen ei näyttänyt löytyvän riittävästi laatua. Kärkipari Burn - Mattsson oli tälle sarjatasolle melko kevyttä kamaa, eikä kumpikaan tehnyt pallottomana tarpeellisia aloitteita esim. Jenny Danielssonin hakiessa vasemmalta laidalta murtosyöttöjä. Erityisesti hämmästelin jenkkitytön passiivista pelaamista ja verkkaista liikkumista muutenkin, enkä ymmärrä miksi hänet on joukkueeseen värvätty. Ålandin puolustuslinjan oikealla laidalla toinen Mattssonin sisaruksista oli myöskin jatkuvassa viennissä, kun Ilves pyrki aktiivisesti hyödyntämään nopeusylivoimaansa.
Åland harrasti ottelun kuluessa melkoista pelipaikkalottoa, kun esim. Jenny Danielsson aloitti matsin vasempana laitalinkkinä, siirtyi sitten jakson loppupuolella kärkeen, toisen puoliajan aikana keskikentän keskustaan, sitten edelleen oikean pakin tontille ja valui lopussa jo puolustuslinjan alapuolelle hakemaan palloa. Maalivahtina ei sentään tarvinnut toimia...
Aneemisen avausjakson jälkeen Åland tuli kopista ryminällä ja pisti pystyyn melkoisen mylläkän toisen puoliajan ekan vartin ajaksi. Ilves-vahti Annika Laihanen oli kuitenkin huimalla pelipäällä ja napsi eleettömästi ainakin 3 gamesaveria torjuen onnistuneesti mm. Jenny Danielssonin läpiajon. Tunnin kohdalla olisi tilanne voinut maalipaikkojen valossa olla jopa Ålandin eduksi 2-3, tosin Ilveksen muutamat ylärimat avausjaksolla olisivat toki myöskin voineet mennä sisään.
Ålandin rimpuilu päättyi lopulta Eini Vesaniemen 3-0 -osumaan, jonka jälkeen saarelaisten pelaaminen lässähti pahemman kerran. Viimeisen niitin iski vaihdosta tullut Rosa-Tuulia Mikkola, jonka Roosa Ärväksen oivaltava pystysyöttö vapautti maalintekoon 72. minuutilla. Vaihtoruletti sotki sitten molempien joukkueiden pelin viimeisen vartin ollessa melkoista pelailua.
Tämän matsin perusteella joukkueiden keskinäinen sijoitus sarjataulukossa on aivan oikein, eikä ÅU:n taso tänä vuonna ole todellakaan yläloppusarjaan riittävä. Saarelaisille kyseessä onkin pahemman luokan mahalasku, sillä vuoden 2008 jälkeen seura on ollut 4:n parhaan joukossa joka kerta.
e. Aamulehden rapsa
https://www.aamulehti.fi/urheilu/ilves-varmisti-paikan-ylemmassa-jatkosarjassa-upea-kauko-osuma-kruunasi-maalijuhlat-200254311/ paljastaa, että Ipa on treenannut viime aikoina intensiivisesti pelin avaamista ja pallollista rohkeutta. Se näkyi tänään kentällä, eli itseäni lainaten jotain tartti tehdä ja se tehtiin
.
Äänestys
