FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
24.09.2017 klo 18:00:29 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Isä ja poika liikenteessä, München-Salzburg 25.-28.11.2016  (Luettu 2333 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
anselmibanda

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Bayern München, LoPS 04 Black, LoPS 04 Yellow


: 05.12.2016 klo 09:40:13

Forumilla taitaa olla harvemmin kirjoiteltu matkaraportteja, joissa olisi myös hieman nuorempia reissaajia matkassa. Joten tässä nyt tällainen isä-poika-reissusepustus. Tosin ei tätä mistään lapsen näkövinkkelistä ole kirjoitettu. Mutta oltiinpa taas kuitenkin miesten reissulla ja ihan kahdestaan. Kaikista matseista ym. huolimatta se on kuitenkin se reissun tärkein asia.

Kyseessä on melko kokenut Saksan futismatkailukaksikko. Isällä 48 nähtyä ottelua Saksanmaalla ennen tätä ja nyt 12-vuotiaalla jälkikasvullakin jo kyseessä tällä reissulla 27. Saksassa nähty matsi. Joten jokunen stadion ympäri Saksaa on kierretty myös pojan kanssa joko kahdestaan, muun perheen tai pojan futisjoukkueen kanssa. Yleensä pyrimme mahduttamaan samaan reissuun pari matsia, muutaman kerran olemme viettäneet kolmen matsin viikonloppujakin Düsseldorf tukikohtanamme sukkuloiden sieltä Leverkuseniin, Mönchengladbachiin, Gelsenkircheniin, Duisburgiin, Bochumiin… Ekat matsit Saksassa nähtiin lokakuussa 2011, jolloin olimme Mainzissa koko perheen voimin (Mainz-Augsburg). Olkoon tämä nyt sitten jonkinlainen viisivuotisjuhlareissu.

Molemmilta matkaajilta löytyy lompakosta Bayernin jäsenkortit. Poika lienee vielä astetta kovempi fani kuin isänsä, jos tällaista vertailua on tarpeen tehdä. Molempien fanitusta ovat vuosien varrella lujittaneet yllätykselliset kohtaamiset pelaajien kanssa niin Säbener Strassella (joulukuu 2014, kuvia/nimmareita Lewandowski, Robben ja Dante) kuin Münchenin lentoasemallakin (helmikuu 2016 yhteiskuvia Müller, Lewandowski, Ribery, Coman, Costa, Rafinha…). Ja arvatenkin kamera lauloi iloisesti molemmilla kerroilla. Eka Bayernin peli nähtiin pojan kanssa marraskuussa 2011 Mainzissa.

Allianz Arena on tuttu jo aiemmilta keikoilta. Viisi matsia olemme siellä nähneet aiemmin, viimeisin tuossa toukokuussa livenä paikalla nähty 2016 kaudenpäätös- ja mestaruushulinamatsi Bayern-Hannover.  

Tosiaan useampi stadion on jo yhdessä kierretty. Muutaman kerran olemme ostaneet hotelli-/lippupaketin, etenkin kun olemme halunneet Bayernin peliin, mutta toki ylivoimaisesti suurin osa lipuista on ostettu suoraan seurojen nettilippukaupoista. En edes tiedä kuinka monen seuran lippukauppaan olen rekisteröitynyt. Familienblockit ovat tulleet tutuiksi silloin, kun sellainen mahdollisuus on ollut lipunmyynnissä mahdollista. Yleisesti ottaen nuo perhekatsomot ovat todella edukkaita vaihtoehtoja. Olkoonkin, että ovat useimmiten päädyissä/kurveissa. Mutta toisaalta hieman kun tinkii paikasta, niin perhekatsomon halvemman lipun kylkeen saa sitten erotuksella ostettua fanihuivia ym.
Siinä kaksikon taustoja. Ei muuta kuin tämän reissun kimppuun.

Bayernin matsiin hommattiin hotelli-/lippupaketit elokuun alussa Feridereisenin kautta. Pian oman ostoksemme jälkeen paketit olivatkin jo sitten ausverkauft. Muistaakseni Bayernin paketit tulivat myyntiin heinä-elokuun vaihteessa. Jos joku on hinnoista kiinnostunut, niin todettakoon, että kaksi yötä hotellissa + lippu blockista 107 pitkältä sivulta oli reilut 200€/nuppi. Mitään lapsialennuksia näissä ei ollut eikä tullut. No okei, olisin voinut Bayernin jäsenenä kytätä lippuja Bayernin Ticketzweitmarktista, mutta haluan mieluummin pelata näillä reissuilla varman päälle ja ostaa liput + lennot heti kun mahdollista. Voihan tuosta laskeskella, että kun lippu on hinnaltaan 70€ noille paikoille, joten tokihan matkatoimisto ottaa välistä siivun. Toisaalta kun olemme saman matkatoimiston reissuilla olleet kuudenkin hengen porukalla ja istuneet loppuunmyydyillä stadioneilla (Dortmund, Berliini…) kaikki kuusi vierekkäin, niin melko lailla mahdotonta olisi esim. Dortmundin kaudenpäätösmatsiin ollut mitään muuta kautta vastaavaa settiä saada. Eli summa summarum: pienen siivun maksan ilomielin näistä palveluista matkatoimistolle, jos se on varmin tapa päästä haluttuun matsiin. Painotus sanalla palvelu.



Tämän reissun kotipysäkki.

Hotelli oli tällä reissulla Park Inn Munich Ost, joka sijaitsee aivan Johanneskirchenin S-aseman kupeessa, matkaa asemalta hotelliin joku 200-250 m. Yhden extrayön otimme suoraan hotellin varaussivuilta oman kahden yön pakettimme jatkeeksi. Hinta tuolle extrayölle vaatimaton 60€ sis. aamiaiset. Itse hotelli oli tosi siisti, aamupala vallan mainio verrattuna moneen muuhun hotelliin, joissa on yövytty futisreissuilla. Plussaa reilun kokoisesta jääkaapista. Parvekkeella ei ollut valitettavasti tällä reissulla käyttöä, kesäaikaan varmasti olisikin ollut. Ja huone oli normihuonetta isompi, vaikka standard-statuksella kulkikin. Ja siitä jälkikasvun vinkkelistä: riemulla ei ollut rajaa, kun hotellissa oli Pokestop. Hotellilta S8-junalla lentokentältä/lentokentälle matkaa 20 minsaa, Marienplatzille 17 minuuttia. Vinkki: jos tuohon hotelliin majoitut, pyydä rauhallinen huone. Junarata kulkee aivan hotellin vierestä. Me olimme sillä rauhallisella puolella eikä ainoatakaan junan ääntä kuulunut. Vaan enpä tiedä olisiko kuulunut radan puolellakaan.

Saavuimme Müncheniin perjantai-illalla 25.11. Lentokentän Mülleristä hieman jääkaapin täytettä hotellille ja junaan. Lyhykäisen junamatkan jälkeen hotellilla check-in, jonka yhteydessä saimme respasta matkatoimiston sinne toimittamat matsiliput Bayernin peliin.  Pintapuolinen matkatavaroiden purku ja pientä relaa oleskelua. Aivan hotellin vieressä on Dicke Sophie -niminen ravintola, joka oli jonnin verran täynnä perjantai-iltana. Pienen odottelun jälkeen meidät ohjattiin kuitenkin pöytään. Juniorille Aasian kokoinen schnitzel ja isälle leberkäse-annos. Kyytipojiksi omenamehu ja Ayingerin dunkel. Isää huvitti itsekseen se, että pojan mehu oli kalliimpi kuin isän olut. Ja sitten elpymään kämpille.

Lauantain 26.11. ohjelma oli selkeä: aamupäivä shoppailua Neuhauser Strassella välillä Karlsplatz-Marienplatz ja illalla klo 18.30 illan myöhäismatsi Bayern München-Bayer Leverkusen. Tämä oli juniorin ohjelmavalinta. Jos nyt lapsen näkökulmasta voi kommentoida meidän perheemme mieluisimpia Münchenin seudun matkakohteita, niin Therme Erdingin kylpylä/sisävesipuisto ja Hellabrunnin eläintarha ovat olleet ihan ykkösmestoja. Ja Therme Erding on kyllä aikuisenkin suosikki. Totta kai Münchenistä löytyy paljon muutakin nähtävää/koettavaa, mutta nämä halusin nostaa erityisesti esille, jos joku on tuonne suuntimassa lasten kanssa. Ja tähän aikaan vuotta tietenkin joulutoreja löytyy monesta paikasta. Mutta takaisin shoppailuun: loppujen lopuksi junnun etsimiä farkkuja ei löytynyt noista kaupoista (muuta toki löytyi), ei muuta kuin metrolla Olympia Einkaufs-Zentrumiin. Jollei sieltä löytyisi, sitten ei löytyisi mistään. No löytyi. Jos perheen naisväki olisi ollut mukana, olisi kyllä tuo visiitti venynyt. Siksi paljon oli vaate- ym. liikkeitä.
Anyway, kaikki tarvittavat artikkelit olivat löytyneet, joten matka vei hotellille valmistautumaan. Bayernin paidat päälle ja huivit kaulaan, fiilis alkaa nousta kuin itsestään. Isällä muutaman kauden takainen sinipunaraita, juniorilla tietenkin uusin Lewandowskin pelipaita. Tämä pian mennään -vaihe on aina yhtä hienoa!

MVV-Münchenin sivuilta oli jo hyvissä ajoin katsottu mahdolliset reitit ja siirtymät Münchenissä olomme ajaksi. Ja päiväliput oli ostettu ja printattu jo kotosalla. Siirtyminen Allianz Arenalle olikin täältä suunnasta aika yksinkertainen. Johanneskirchenin S-asemalta lähtee bussi 50, jolla suhattiin reilu vartti Studentenstadtin U-asemalle, jossa noustiin Fröttmaningiin menevään U6-junaan. Ja se matka ei kestänyt enää kuin viisi minuuttia. Toki tuota ei kannata jättää viime tinkaan, jos mielii täpötäyteen junaan mahtua. Me olimme Studentenstadtissa liikenteessä n. 1,5 h ennen matsia, jolloin kyytiin mahtui sujuvasti.



Isä ja poika Blockissa 107.



Tästä syntyy 2-1 -voittomaali.

Keväällä 2016 tuli käytyä kahdesti Allianz Arenalla, joten tuolloin ostettu Arena Card oli valmiudessa stadionin maksuliikennettä varten. Itse asiassa kortille oli ladattu kotona netin kautta luottokortin avulla hieman lisäpaukkujakin. Mukava palvelu, eipä sitten tarvinnut latauspisteitä/-paikkoja stadionilla etsiä. Perussetit Fantat ja Paulanerit + makkarat piti tietty ostaa. Paikat olivat suurin piirtein päätyrajalla pitkältä sivulta. Alakerros ja rivi 22 oli ihan kelvollinen katselupaikka. Parempiakin matseja Bayernilta ollaan nähty, kai tuo 2-1 oli jonkinlainen rutiinivoitto. Kotijoukkueesta jäi parhaiten omaan mieleen Thiagon osuus, vierailla eniten esille nousi aktiivinen Kampl. Pohjanpalo olisi ollut kiva nähdä. Ja isännistä vielä sen verran, että Hummelsin voimapusku ihan silmiemme alla ja samalla 2-1 -voitto-osuma oli kyllä hieno. Peukkua Matsille siitä! Kaikesta jonotuksesta huolimatta kotimatka sujui melko nopsasti. U6 ja bussi 50 nyt vaan siis käänteisessä järjestyksessä. Hotellilla sitten televisiosta sai seurata vielä lauantain matsien maalikimaroita. Öitä!

Sunnuntai 27.11. olikin sitten reissumme spesiaalipäivä. Spesiaalipäivä siinä mielessä, että sekä isä että poika saisivat matkakokoelmiinsa ja jalkojensa alle uuden maan, Itävallan. Varsinkin poika oli tästä aivan täpinöissään. Tähän mennessä olimme vaihtaneet jollain kesälomareissulla vain konetta Wienissä, mutta nyt kohteena oli Salzburg ja Itävallan Bundesliigan matsi Red Bull Salzburg – Admira Wacker Mödling. Itse matsin varaan ei kumpikaan meistä kovin paljoa laskenut, mutta mielenkiinto siis nähdä uusi maa, uusi kaupunki ja uusi stadion oli kova. Lapsen kanssa kun reissaa Deutsche Bahnilla, matkat ovat aika edukkaita. Meidän junamatkamme reilun 1,5 h:n päässä olevaan Salzburgiin maksoi 1. luokassa yhteensä hieman alle 70€ m/p. Toisaalta taitaa olla niin, että lapsi kulkee ilmaiseksi maksavan aikuisen kanssa. Junamatkan hinta oli reilun kympin kalliimpi kuin 2.luokassa, ei tarvinnut pohtia kummassa matkustettaisiin.



Salzburgin junassa.

Ja matka sujuikin enemmän kuin mukavasti. Juna lähti Münchenistä aamulla klo 9.34 ja Salzburgissa oltiin klo 11.00. Koko reissun ainoa arviointivirhe tapahtui täällä. Pitkät tykit ym. lämpimät stadionvermeet olivat kassissa, jottei ihan sitten läkähdyttäisi junassa. Salzburgin +4C, tihkusade ja melko navakka tuuli saivat matkanjohtajan manaamaan kuinka tyhmä voi ihminen olla. Suklaatehtailija Mozartin synnyintalot ym. tuli nähtyä, mutta muuten ei paljon ylimääräisiä tuossa kelissä Salzburgin Altstadtin katuja viitsinyt sukkuloida. Suunta otettiinkin bussilla rautatieasemalle, jonka vierestä löytyi kylmettyneille pelastus, Ramada Salzburg. Ei muuta kuin hotellin aulabaariin lämmittelemään. Lähemmäs kaksi tuntia istuskeltiin aulan lämmössä. Tuskin olen koskaan käyttänyt noin kauan aikaa yhden oluen ja yhden kahvin juomiseen. Nyt käytin, ettei vaan tultaisi ajamaan pois. No ei tultu, siinä manasin Suomeen kaverillekin hetkellistä alipukeutumista. Nakkilalaislähtöinen kaverini sitten viestitteli empaattisesti Suomesta, että ainakin Nakkilassa (ja ehkä muuallakin) on sanonta: parempi kassit tykeissä kuin tykit kasseissa. (Nakkilan) Nasta sanonta! Ja sopi meidän kahden matkamiehen tilanteeseen. Kello alkoi lähestyä jo iltapäiväkolmea, Ramadan vessaan laittamaan vihdoin ja viimein ne tykit jalkaan, ja Mäkkärin kautta junalle.



Suklaatehtailijan synnyintalo.



Ja itse jamppa.

Matsi Red Bull Arenalla alkaisi klo 16.30. Matkareitti oli katsottu valmiiksi: junalla päärautatieasemalta Taxham Europark -asemalle reilu viisi minuuttia ja siitä kävelymatkaa noin 10 minuuttia stadionille. Juna lähtisi klo 15.09, ei muuta kuin junalle. Junaan astuessamme piti ihan tarkistaa oliko tämä nyt varmasti ihan oikea juna. Ei ketään muita niissä kahdessa vaunussa, jotka olivat näkökentässä. Siinä vaiheessa oli selvää, että tuskin stadionille mitään suurta yleisöryntäystä olisikaan tulossa. Junamatka siis sujui väljästi. Onneksi tihkusadekin oli lakannut, joten tuo 10 minuutin kävelymatka Europark-ostoskeskuksen pysäkiltä sujui mukavasti.



Missä kaikki Red Bullit ovat?

Itse stadionhan vetää sisäänsä 30 000 katsojaa, mutta ruuhkaa ei päässyt nyt syntymään, sillä ottelun aikana katsojamääräksi ilmoitettiin 5000 ja rapiat päälle. Ei se meitä haitannut. Tuon katsojamäärän myötä ei palveluita tarvinnut jonotella. Ruoka-/juomapisteillä eikä vessoissa joutunut turhia seisoskelemaan.
Ruokatankkaus oli jo tehty kylillä, joten nyt testattiin salzburgilainen Stiegl-olut ja Red Bull-cola. Cola oli sen verran erikoisen makuista, että ei uponnut kumpaankaan matkaajaan, juomatta jäi. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta perheemme miesväki ei jatkossa koske tikullakaan tuohon virvokkeeseen. Stiegl sen sijaan läpäisi aikuisen maistajamme seulan.



Jeps!

Istumapaikat olivat paikallisessa perhekatsomossa pitkällä sivulla, aikuisen lippu 17€, lapsi 4€. Eka puoliaika katseltiin omilta paikoiltamme, mutta toista puoliaikaa siirryttiin katsomaan ihan kentän tasolle, 2.riville. Kotijoukkue painoi siihen päätyyn raivoisasti, joten oltiin ihan paraatipaikoilla. Tosin Red Bull Salzburg oli melkoisella nallipyssymeiningillä liikenteessä, ja niin vain altavastaajina peliin lähteneet vieraat korjasivat pistepotin ekan puoliajan maalilla 0-1. Suomalaista katsojaa moinen nollatehoilu ei ihmetyttänyt, sillä enteellisesti Salzburgin ykköskärjen nimikin oli Munas Dabbur. Että ei kai tuolla etunimellä voikaan onnistua maalinteossa. Keltaisen kortin Munas-mies onnistui kuitenkin saamaan. Tämän pelin taso oli oman arvion mukaan Saksan 2.Bundesliigaa, mutta toki siihen voi vaikuttaa Salzburgin viikolla pelaama EL-matsi Venäjällä. Kotijoukkueesta jäi parhaiten mieleen nuori ranskalaistoppari Dayot Upamecano. Vasta 18-vuotias pitkä toppari kelpaa varmaan jatkossa kovempiinkin sarjoihin, painetaanpa nimi mieleen!



Ei nimi miestä pahenna...

Paluumatka stadionilta Hbf:lle sujui käänteisesti ja väljästi. Tosin nyt oli junassa enemmän väkeä kuin tullessa. Puhtaana jalkapalloelämyksenä Salzburg ei ollut ihmeellinen, mutta ei kyllä kadutakaan tippaakaan koukkaus sinne. Matkailu avartaa, ja on aina kiva nähdä uusia paikkoja. Ja kun Saksassa olen nähnyt matseja lukuisilla stadioneilla, niin kyllä tuo Itävallan päiväreissu matseineen siihen sekaan luikahti hyvin. Salzburg-München -paluumatka sujui taas laadukkaasti 1.luokassa, matkaeväät/iltapala oli ostettu junamatkalle mukaan Salzburgin Hbf:n Sparista. Kello huiteli jo aika myöhäistä, kun päästiin Müncheniin ja hotellille.

Maanantaiaamu 28.11. valkeni harmittavan aurinkoisena. Harmittavana siksi, että totta kai arska näyttäytyi vasta lähtöpäivänämme. Aamupala, pakkaaminen ja vimonen loikka junaan tällä reissulla. Lento lähtisi puolen päivän aikaan.

Yhteenvetona reissusta todettakoon, että on tämä futismatkailu vaan hienoa. Kai tätä voi nykyään tituleerata harrastukseksikin. Ja tietenkin matkojen suunnittelu/valmistelu ainakin meikäläisen osalta vie rutkasti aikaa. Mutta aina se on ollut sen arvoista. Bayernin pelihän oli meille tietenkin se reissun ykkösjuttu, se on selvä. Salzburgin keikka oli sitten sellainen täytepala. Futiskokemuksena ei kummoinen, mutta koukkaus tehty ja paikka nähty. Täytyy kyllä reissun päälle omaa poikaakin vielä kehaista sen verran, että on mitä mainiointa matkaseuraa. Siinä ei turhia kitistä, vaikka tossua laitetaan toisen eteen kilometritolkulla. Se on oikein hieno piirre nuoressa miehessä.

Oma futismatkailu jatkuu keväällä 2017 kahdella käynnillä Müncheniin. Huhtikuussa käydään kavereiden kanssa neljän hengen retkueella katsomassa Bayern-Mainz -matsi ja toukokuussa on Bundesliigan päätöskierroksenkin matsiin Bayern-Freiburg hotelli-/lippupaketti hommattuna. Tuolloin matkaseurana onkin sitten tasapuolisuuden nimissä vaimo.

Tämän rapon kirjoittaminen olikin hauskempaa kuin etukäteen ajattelin. Ehkä tulevaisuudessa naputtelen toisenkin tällaisen.
Vähän jännittää onnistuinko saamaan kuvia liitettyä lainkaan tähän rapoon. Pian se nähdään.

No pientä säätöä näemmä vielä tarvitsee tuo kuvapuoli. Kiitos kuitenkin avusta JaskaS !

« Viimeksi muokattu: 05.12.2016 klo 10:23:33 kirjoittanut anselmibanda »
Monska

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Avram Grant


Vastaus #1 : 07.12.2016 klo 23:52:19

Hyvä ja mielenkiintoinen rapo! Ylos Tuoppi :cokis:
FrasierCrane

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 08.12.2016 klo 00:19:30

Kiva lukea tälläinen rapo kun itsekin käynyt nuorempana faijan kanssa ulkomailla jalkapallon perässä! Ylos
zanetti4

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 18.12.2016 klo 21:46:22

Kiitos raportista! Todella mielenkiintoista luettavaa jalkapallofanille.
 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines