Ari Lahti, mielestäni olisi varsin oleellista osata vastata kysymykseen: kuinka montaa ehdokasta haastateltiin ja miten ja miksi lopulta päädyttiin Kanervaan?
Eroa paskamaha, ellet pysty edes tätä hoitamaan läpinäkyvästi.
Jep. Mennyt muuten aika paljon myös futisväkeen foorumilla ja muuallakin sekä osaan tiedotusvälineiden edustajia läpi tietty liiton laiskuuksissaan hokemaa propagandaa, yhdistettynä muutamiin sitkeisiin forumtotuuksiin.
“Tarvitaan valmentaja, joka tuntee suomalaisen pelaajamateriaalin”- Kas kuinka kätevää, tämähän rajaa vaihtoehdot suomalaisiin, eli niihin ketkä kuuluvat valmiiksi saunakerhoon tai ovat helposti skoutattavissa Ruutu plus -tilauksen kautta. Riven kohdalla pelaajien tuntemus oli varmasti etu, mutta maailman sivu löytyy onnistumisia toisenlaisellakin taustalla. Plus enää ei ole kovin montaa pelaajaa Huuhkajissa niistä, jotka kulkivat Riven mukana jo nuorten maajoukkueessa. Ei jääkiekkomaajoukkuekaan todennut ensimmäisen Skoda Cupin jälkeen että nyt on mentävä aina ruotsalaisella valmentajalla, kun nyt kerran sillä tavalla onnistuttiin.
“Ulkomaiset vaihtoehdot ovat kalliita”.- Ihanko kaikissa ulkomaalaisissa on joku maaginen ulkomaalaislisä? Olisihan Klubikin voinut halutessaan aikoinaan saada sen belgialaisen huipuksi kostautuneen valmentajan Sibilan tai Token sijaan. Eli ajoitus merkitsee aika paljon. Enää tuo valmentaja ei olisi Klubin saatavissa oikein millään hinnalla.
Tässä tullaan siten rekryprosessin huolellisuuteen, oman pelitavan, vahvuuksien jne tuntemukseen, hakijoiden tarkaan analysoimiseen jne. Ja jonkun verranhan on pakko satsata jos haluaa laatua. Niin se useimmiten menee. Mut tietty helpompaa on soittaa pikavalinnasta Temelle ja Honsulle, niin homma hoituu ilman turhaa vaivannäköä. Suomalainen valmennusosaaminen on kuitenkin aina käynyt suht huonosti kaupaksi maailmalla.
“No kyllä minullekin kelpaisi ulkomainen tekijämies, mutta kun nimekkäät valkut on vaan niin vaikeasti houkuteltavissa.”- Mitä nimekkyydellä edes tarkoitetaan nyt suhteutettuna Suomen maajoukkueen valmentamiseen? Maajoukkuefutiksessa ei pyöri hirveästi staravalkkuja, eikä monikaan ole nimekäs ennen kuin on kertaalleen onnistunut. Eikö Palloliitto millään voisi ulottaa rekrylonkerot merten yli niin, että löytyisi joku hieman kannuksia hankkinut, potentiaalinen mutta ei silti mahdottoman kallis vaihtoehto? Joku jolle Suomi olisi hyvä näytönpaikka. Onko muka oikeasti vain ja ainoastaan suomalaiset valmentajat mahdollisuuksien rajoissa, sitä kun on niin kovin vaikea uskoa. Tässä tullaan taas uudelleen siihen ammattitaitoon ja vaivannäköön rekryvaiheessa.
“Pitää antaa aikaa uudelle valmennukselle/pelitavalle/pelaajille”Eli vielä yhdeksäs vuosi? Tai jos reiluja ollaan, niin Riven nykuisen pestin onnistuneen ensimmäisen vaiheen jälkeinen uusi aika alkoi viimeistään muutaman kokeneen johtajapelaajan lopettaessa vuoden 2021 lopulla. Suunnilleen nykyisellä materiaalilla on jo pelattu yksi kokonainen Kansojen liiga ja EM-karsinta. Kyllä pikku hiljaa Rivellä pitäisi olla käsitys siitä, miten kannattaa pelata, mitkä ovat vahvuudet ja heikkoukset jne. Pelaajien normaali vaihtuvuus taas nyt kuuluu maajoukkuearkeen aina. Punaisen langan ja perusperiaatteiden pitäisi olla selvillä. Mutta kaikesta päätellen eivät ole, tai sitten ne ovat liian haastavat pelaajien toteutettaviksi.
“Ei kokenutkaan ulkomainen koutsi ole väistämättä mikään sateentekijä, muistetaan vaikka Backe."Ei tietenkään, mutta miten järkevää on sitten naulata vaihtoehdot käytännössä vain kotimaisiin? Puhutaan kuitenkin Palloliiton lippulaivatuotteesta, jonka olisi tärkeää pysyä suosionsa aallonharjalla. Silloin voi joutua etsimään osaamista myös oman tutun ja turvallisen piirinsä ulkopuolelta, etenkin jos tämän piirin näytöt ovat lievästi sanottuna kevyet.
“Materiaali on vain niin huono ettei ole mitään mahdollisuuksia” Sitä sanoi Mixu ja samaa moni ajatteli viimeistään vuonna 2018 Perpan, Ringin ja R. Eremenkon lähdettyä majuringistä (no pun intented). Silloin kuitenkin löydettiin yksinkertaisen tehokas pelitapa, jolla piilotettiin heikkoudet. Nytkin Suomella on kuitenkin Serie A:ssa pelaava kärki, yksi maailman parhaista maalivahdeista, Mestarien liigaa pelaavan Sparta Prahan johtava pelintekijä jne. Aivan laatupalasia on tosi vähän, mutta viime karsinnoissakin voittoja otettiin kaikesta huolimatta aika monta. EM-kisoihin pääseminen on ihan mahdollista edelleen pienellä venymisellä. MM-kisapaikka vaatii nykyisellään jo valtavaa ylisuorittamista. Tasapaino ei ole nykymateriaalissa oikein kohdallaan, mutta kyllä tuosta pitäisi parempaa saada irti. Edes sitä yhtenäistä pelaamista niin, että ei ainakaan tarvitsisi hävetä koko ajan.