Suomen ongelma. Lahjakkaimmat eivät pelaa jalkapalloa

[papadopoulos]

Vanha ja idylinen La Masia ei ole ollut vuosiin toiminnassa, joten ihan Camp Nouta ei kyllä uuden akatemian ikkunoista näe.

Joo ei siitä uudesta taida enää "nähdä Camp Nouta ikkunasta". 2011 muuttivat uusiin tiloihin.

Jostain luin, että ajatus oli aikanaan se, että nuoret näkisivät Camp Nou stadionin ikkunasta joka päivä jotta he unelmoisivat sinne pääsystä jatkuvasti.

[pallojalassa]

Varmasti helpotti koti-ikävää stadionin näkeminen...

[papadopoulos]

Onhan toi aika touhua.

Olen melko varma, että ainakin allekirjoittanut olisi aikanaan juossut takaisin kotiin äidin luokse unelmoimaan mukavasta toimistotyöstä.

[Lenko]

-

[papadopoulos]

Miten joukkueen treenit voi vaatia vähemmän olosuhteilta kun omatoimiset... Voisin taas lähteä kommentoimaan tuossa esiintyviä väärinymmärryksiä, mutta antaa olla.

Sen sijaan nostan esiin tuon tavoitteellisuuden. Pääasiassa kuulen sanan "tavoitteellisuus" vain aikuisten suusta. Ongelma tuossa on se, että siitä tavoitteellisuudesta päättää loppujen lopuksi vain ja ainoastaan lapsi itse. Valmentajina me voimme ainoastaan tukea ja asettaa ulkoisia kannustimia, mutta velvollisuuden tunteella emme saa mitään aikaiseksi.
Halusimme tai emme niin kalenteriin laitettu harjoitus on aina harjoitus johon osallistutaan velvollisuuden tunteesta. Lapsi voi vaikuttaa innostuneelta ja sitä ihan oikeasti ollakin, mutta se ei ikinä korvaa tilannetta jossa lapsi alkaa harjoitella vain ja ainoastaan omista syistään.

[Earl Godwin]

Juuri kulttuurieroista ja ilmastosta johtuen La Masiaa ja ohjatun treenin määrää ei kannata käyttää esimerkkinä. Ainakin kun viimeksi katsoin, La Masia oli sisäoppilaitos. Tällaista tuskin Suomeen tulee. Syynä on paitsi raha myös syvä kulttuuriero liberaalin suomalaisen elämäntavan ja  sisäoppilaitoksen sisäänrakennetun kurinalaisuuden välillä. No, mitä lapsi tekee, kun hänet suljetaan huoneeseen, jossa on pallo eikä muita ärsykkeitä. Leikkii pallolla. Sitä sisäoppilaitoksen jalkapalloa hengittävää ilmapiiriä on lähes mahdotonta toistaa ilman sisäoppilaitosta.

Turha paisutella idean radikaalisuutta. Sisäoppilaitoksia on nyky-Suomessakin yläasteiästä eteenpäin. Jos maataloutta voi opiskella sisäoppilaitoksessa, miksi ei futista.

[Lenko]

-

[papadopoulos]

En nyt ole täysin varma, mutta eikö La Masia toimi niin, että pelaajat asuvat ja harjoittelevat samassa paikassa, mutta käyvät koulua alueen kouluissa? Ei kai tuo olisi mitenkään mahdotonta toteuttaa Suomessa.

En sitä kuitenkaan näe realistisena joten hyvä valmennus ja olosuhteet pitäisi tuoda lähelle kuntien suurimmille seuroille tasaisesti.

[Pussikalja]

Allekirjoitan kalleen havainnot. Jalkapallo ei hoida leiviskäänsä hyvin. Mutta nää ei ole vastakkainasettelukysymyksiä.

Olosuhteet. Suomessa ne ovat loistavat. Unohtuu et ennen barcaa jalkapallokulttureissa jalkapaloa pelataan puistoissa, betonilla, auringon polttamalla kivikovalla hiekalla. Jalkapalloa voi pelata missä vain. Yhtä paljon vaatii vaivaa saada nurmi kukoistamaan etelässä, kuin sulattaa suomalainen tekonurmi. Nyt on kasvanut sukupolvi, jolle olosuhteet on tekosyy olla treenaamatta.

Harjotusmäärät. Ne on saman joukkueen sisällä liian isot ja liian vähäiset. 8 vanhat on jaettu tasoryhmiin, on se sitten eri jengien nimillä, väreillä yms. Ja sille ykkösringille on sit taitokouluja, spesiaalitreenejä yms ja osalle ei sen jengin ainoan valkun aika riitä, ne treenaa 2-3 kertaa apu, apu valkun kanssa. Kyse ei ole siitä, mikä harjoitus on vaan siitä, mitä treenillä haluaa opettaa, se luo eroja joukkueen sisällä. Puhumattakaan siitä, et toiset saa enemmän kyllästymiseen asti, toiset liian vähän mut valinta perustuu arvaukseen kelle mikäkin ryhmä sattuu. Eikä me hyvin edelleenkään ymmärretä harjoituksen tarkoitusta jalkapallossa, vaikka niitä kopioidaan ja toteutetaankin monipuolisesti. Idea usein jää hämärän peittoon. Pelaamaan oppii pelkällä jalkapallollakin, mut ei ilman ideaa. Siks monipuolisen taustan omaavat pärjää paremmin.

Ja jalkapalloa oppiui vain pelaamalla jaloin ei ole absoluuttinen totuus. Joo pallon hallinta vaatii toistoja. Mut itse peli, ne kolmiot kentällä on jokaisessa pallopelissä olemassa. Ja koordinaatio, se kehittyy myös jalkoihin liikkumalla monipuolisesti, kesyttämällä palloa käsin, oppii lukemaan pallon myös jaloissa. Jalkapallo vaatii leikkejä ja oheisia, jotta pelaaja oppisi edes kaatumaan tai takaperin juoksemaan, itse lajissa ne ei kehity. Paljon pitäs oppia ja kehittää futista, jotta jalkapallossa saataisiin aikaan myös urheilullisuus. Siinä on mentyu alaspäin eniten, jalkapalloilijat ei enää edes jaksa juosta, kun lenkkeilykin on ihan turhaa nykyoppien mukaan.

Et turha on jankata, lätkä vai futis, liikaa vain liian vähän, talvi vai ei, ne ei oo selitys. Pitäs räjäyttää koko valmennusmetodit palasiks ja lähtee kattomaan, minkälainen peli jalkapallo oikein on. Mitä se oikeesti vaatii. Suomessa olosuhteet kehittää pienestä massasta lapsia huippuja ovat loistavat, mut nykysysteemillä se ei onnistu edes lahjakkaimmista ja innokkaimmista, ne hajoaa jo ennen murrosikää kun ollaan niin sisäsiittoisia ja unohdetaan et kroppa kestääkseen vaatii paljon enemmän kuin jalkapallo voi tarjota.

[Lenko]

-

[Finte]

Lenkon ajatus on toiminnassa Baijerissa. Siis eliittijunioreille. Lisäksi jalkapalloliitto järjestää lahjakkaalle massalle Stützpunkt-lisäharjoituksia parin viikon välein. Järjestelmä näyttää toimivan hyvin.

Tuli näistä olosuhdekeskusteluista mieleen että ainakin täällä joulukuusta maaliskuun puoliväliin asti kilpatoiminta siirtyy ulkoa halliin. Ja halli ei täällä tarkoita siis mitään kuplaa tekonurmella vaan ihan perus liikuntasaleja. Tähän hallifutiskauteen osallistuvat siis myös kaikki eliittijuniorit ainakin D-junioriajan loppuun asti. Peli on erilaista kuin pihalla ja omanlaistaan. Silti skouttaustoiminta hallikaudella on todella aktiivista. Kovalla lattialla pomppivan pallon (ei futsal) kesyttämisessä jyvät erottuvat akanoista. Tätä toimintaa luulisi olevan optimaalista järjestää myös Suomessa talvisin.

Lisäksi on sitten vielä turnauksia futsal-pallolla ja säännöillä.

Ja tämä siis myös aikoina kun sää sallisi ulkona pelaamisen.

[koera]

Harjotusmäärät. Ne on saman joukkueen sisällä liian isot ja liian vähäiset. 8 vanhat on jaettu tasoryhmiin, on se sitten eri jengien nimillä, väreillä yms. Ja sille ykkösringille on sit taitokouluja, spesiaalitreenejä yms ja osalle ei sen jengin ainoan valkun aika riitä, ne treenaa 2-3 kertaa apu, apu valkun kanssa. Kyse ei ole siitä, mikä harjoitus on vaan siitä, mitä treenillä haluaa opettaa, se luo eroja joukkueen sisällä.

Kerro nyt vielä missä näin harjoitellaan? Noin keskimäärin joukkueet ovat melko homogeenisiä, ja joukkueiden sisällä tasoryhmät tehdään aina kulloinkin harjoiteltavan teeman mukaan, eli ne saattavat vaihtua jopa treenistä toiseen. Yleensä palkatut valmentajat vetävät useamman ikäluokan ja joukkueen treenejä, enkä ole vielä kuullut niin puupäisestä valmentajasta, joka vetää vain kilpajoukkueen parhaan ryhmän treenejä. Suoraan sanoen jos jostain moinen löytyy, niin eipä liene kovin kummoinen valkku.

Ja jalkapalloa oppiui vain pelaamalla jaloin ei ole absoluuttinen totuus. Joo pallon hallinta vaatii toistoja. Mut itse peli, ne kolmiot kentällä on jokaisessa pallopelissä olemassa. Ja koordinaatio, se kehittyy myös jalkoihin liikkumalla monipuolisesti, kesyttämällä palloa käsin, oppii lukemaan pallon myös jaloissa.

Voisit etsiä vaikka yhden (1) tutkimuksen, joka tukee väitettä käsillä pelaamisen hyödystä jaloille. Vähän tuntuu siltä että edes ero hieno- ja karkeamotoriikan välillä ei ole kirkastunut. Sen sijaan tuoreehko tutkmius vahvisti sen, että jalkojen hienomotorisella kehityksellä todella on herkkyyskaudet, mikä on vahva argumentti varhaisen erikoistumisen puolesta.

[Kyttääjä-Lasse]

Tämä ei nyt mene oikeaan topiciin varmastikaan, mutta joo lahjakkaimmat ei tosiaankaan pelaa näköjään jalkapalloa. Katselen Marokon ja Suomen peliä niin jotain oksettavan ja järkyttävän välimaastossa tuo Suomen touhu yksilötasolla. Tää Simon Skrabbikin näyttää just siltä että pomputtelee vaikka kyrvällään 160 päivää putkeen palloa, mutta vittu kun mitään terävyyttä ja räjähtävyyttä ei löydy näiltä janareilta niin eihän tuosta voi mitään tulla. Motoriikan voi jakaa hieno- ja karkeamotoriikkaan, mutta ei näillä ole kumpikaan kunnossa. Marokon jätkät hölkkää samaa vauhtia kuin suomalaiset juoksee ja pyörähtää 360 astetta samassa ajassa kuin suomalaiset 90 astetta.

Onko suomalaiset oikeasti vaan noin lahjattomia vai mennäänkö treeneissä metsään siinä että tempo on jatkuvasti liian alhainen tai harjoitteissa pallokontrollia kovemmassa vauhdissa yms ei treenata? Ei mulle vaan mee enää läpi se että treenataan liian vähän tai pallokosketuksia tulee liian vähän tai jotain kun noistakin maajoukkuejanareista jokainen kyllä kikkailee sillä pallolla yksinään paineettomasti ihan loputtomiin. Mikä vittu siinä vaan on että heti kun kyse on pelitilanteesta niin Kari Arkivuot muuttuu potkupallisteiksi jotka korkean pallon tullessa ja lähimmän vastustajan ollessa 10m päässä puskevat pallon mahdollisimman hätäisesti sinne jonnekin missä lähin oma pelaaja on sen 10m päässä.

Paska kunto? Oikeasti kansainvälisellä mittapuulla huomattavasti lahjattomampaa (paino lahjakkuudessa, ei lopputuloksessa) pelaajamassaa? Miten motoriikkaa ja koordinaatiokykyä treenataan? Tulee paha olo kun katsoo tätä peliä.

[Pussikalja]

Koera, eiköhän näin ole jokaisessa jalkapalloseurassa suomessa. Niissä isoimmissa ja hienoimmissakin, joissa kun ikäluokkaa kohden on 100/200 pelaajaa, jako on ikäluokassa sitten alueellisessa, edustus on kerätty jo. Ja edustusten rinki on just niin iso, kuin monta oikeaa valmentajaa on vara siihen satsata. Ja oikeita valmentajia, oikeesti hyviä ei taida riittää jalkapallossa edes yhteen seuraan jokaiseen ikäluokkaan. Ei niitä riitä lätkässäkään, mut suhteellisesti paljon enemmän ja suuremmalla todennäköisyydellä jääkiekkoilija pääsee hyvään valmennukseen edes joskus junioripolkunsa aikana, jalkapallossa tuskin kukaan koko junioripolkunsa aikaa. Kun ei meillä niitä ole, ei edes nuorisomaajoukkueissa laatu valmennuksessa päätä huimaa. Vai onko meillä valmentajia joilla ois esittää näyttöjä, tulee pelaajia just sieltä jotka pärjää sitten edustuksissa systemaattisesti jostain seurasta? Ei, kyllä niitä on helvetin vähän, jossain kuopiossa voisi väittää et liigapelureita kyllä saadaan aikaseksi jokaisesta ikäluokasta ainakin pari. Onks meillä joku oikeesti hyvä junioriseura joiden pelaajat tekee uraa? Enpä ole vielä törmännyt, hämmentävän vähän junnusarjoja dominoivista seuroista pelaajia kentille aikuisuraa jää tekemään, ikäluokien suomenmestaruuden niin sanotussa huipuvalmennuksessa ei takaa pelipaikkaa edes kakkosdivarissa miehissä. Jalkapallo opitaan edelleen vasta aikuisena ja se kertoo kuin heikkoa meidän valmennus junnuissa oikeasti on.

Niin et selitätkö Koera ihan vakavissasi, seuroissa pelaajat pääsee tasapuolisesti hyvään valmennukseen jalkapallon parissa. Missä ne laatupelaajat sitten on?

[papadopoulos]

Tulee paha olo kun katsoo tätä peliä.

Suomi voittaa B-maajoukkueella Afrikan mestaruuskisoihin valmistautuvan Suomea 6 kertaa suuremman Marokon ja Lassella on paha olo.

On se hyvä, että meillä on Lassen kaltaisia sankareita tulossa kertomaan miten hommat hoidetaan. You go girl!


Edit. Niin sanottakoon vielä selvennyksenä, että Marokolla oli ymmärtääkseni 1. miehistö Euroopan suurista sarjoista ja Suomella pelaajia vain pohjoismaista. No hattu pois. Lasse on paikalla.

[Kyttääjä-Lasse]

Suomi voittaa B-maajoukkueella Afrikan mestaruuskisoihin valmistautuvan Suomea 6 kertaa suuremman Marokon ja Lassella on paha olo.

On se hyvä, että meillä on Lassen kaltaisia sankareita tulossa kertomaan miten hommat hoidetaan. You go girl!


Edit. Niin sanottakoon vielä selvennyksenä, että Marokolla oli ymmärtääkseni 1. miehistö Euroopan suurista sarjoista ja Suomella pelaajia vain pohjoismaista. No hattu pois. Lasse on paikalla.

Joo tuli paha olo. Tokaa puoliaikaa en pystynyt katsomaan enää kun olin vessassa oksentamassa. Unohdit faktoista myös sen, että Marokon jampoista useammalla tosiaan kaudet menossa ja äijät parhaassa tikissä kun ainakin suurimmalla osalla suomalaisista tilanne täysin päinvastainen.

Ei mulla ollut tarkoitus vähätellä mitenkään tulosta. Tuloshan ei mulla ollut edes tiedossa kun viestiä kirjoitin. Tiedostan kyllä faktat että ei Suomi ainakaan omana elinaikanani tule olemaan mikään barcamaisella pallonhallinnalla futismaailmaa dominoiva maa. Tuskin tulee olemaan ikinä kun lähtökohdat ovat sen verran heikommat väkiluvusta ja olosuhteista lähtien. Toki yritän omalla toiminnallani edistää saastumista ja ilmastonmuutosta jotta saataisiin tänne paremmat olosuhteet ja päiväntasaajan alue muuttuisi asuinkelvottomaksi, mutta siihen menee joka tapauksessa vielä aikaa. Kyllä se hodaripallo on realistisin tapa Suomessa saavuttaa menestystä nykyresursseilla, ei täällä kannata joulukuusta pystyttää edes jouluna.

Mutta se mikä mua kiinnostaa on asiantuntijoiden mielipiteet suomalaisten motoriikasta, koordinaatiokyvystä ja fysiikasta ylipäätään. Voit papa kysellä niiltä muutamalta/useilta ulkomaalaisilta valmentajilta kun tapaat seuraavan kerran. Ja kyllä, muutamat = useat mutta useat mistäseneiyhtäsuuruusmerkinsaa muutamat. Mietipä sitä.

Onko kyse pelkästä lahjakkuudesta (geeneistä?) tai sen puutteesta vai harjoitellaanko Suomessa väärin koordinaatiota ja motoriikkaa? Kyllähän sen nyt näkee sokea Einarikin että erot ovat selvät eikä ne johdu (pelkästään) siitä että brassit tai spanskit ovat saaneet enemmän pallokosketuksia. Osaako joku vastata tähän? Olen lukenut mutuilulta tuntuvia juttuja että "joo kyllä ne brassit on luontaisesti kevytrakenteisempia" mutta onko tuosta mustaa valkoisella tai jotain tutkimustuloksia. Keski-ikäisten ylipainoisuusprosentteja ei kannata tähän linkitellä. Eikä kendojanarien rasvaprosentteja. Viimeinen lähinnä papadopoulokselle tiedoksi.

Edit. Batrik Laine loukkaantu ja Puljujärvi ei mahdu pelaamaan. Eli ei ne lahjakkaimmat pelaa kendookaan. Karma is the bitch!

[koera]

Koera, eiköhän näin ole jokaisessa jalkapalloseurassa suomessa. Niissä isoimmissa ja hienoimmissakin, joissa kun ikäluokkaa kohden on 100/200 pelaajaa, jako on ikäluokassa sitten alueellisessa, edustus on kerätty jo. Ja edustusten rinki on just niin iso, kuin monta oikeaa valmentajaa on vara siihen satsata. Ja oikeita valmentajia, oikeesti hyviä ei taida riittää jalkapallossa edes yhteen seuraan jokaiseen ikäluokkaan.

No ei ole. Kerro nyt edes yksi esimerkki missä paras valmennus keskittyy yhden joukkueen eliittiporukkaan. Kaikki päätoimiset valmentajat joita tiedän/tunnen osallistuvat useamman joukkueen valmentamiseen, ja usein vielä auttavat osa-aikaisia treenien suunnittelussa ja käyvät välillä antamassa palautetta ja vinkkejä. Tietysti hyviä valmentajia saisi olla lisää, mutta ajatus siitä että tasoryhmäajattelu on jonkinlainen este suomalaisjunnujen kehittymiseen on ihan nurinkurinen. Tosiasiassa hyviä valmentajia on haulikolla ammuttuna pienillä paikkakunnilla. Suurilla paikkakunnilla he hakeutuvat sellaisiin seuroihin joissa

1) pystyy kehittymään (kaikki aika ei mene järjestelemiseen, varainkeruuseen ja vanhempien kanssa väittelyyn)
2) joissa arvostetaan osaamista ja pystytään katsomaan tulosten taakse
3) joissa on seurakulttuuri, toimintafilosofia ja selvät käytännöt arkipäivään, jolloin valmentajalla jää enemmän energiaa valmentamiseen

Tästä johtuen tietyt seurat haalivat parhaat päältä, ja valmennus on hyvällä tasolla kautta linjan (aina tietysti suureen seuraan mahtuu muutama poikkeus). Näitä seuroja on liian vähän, mutta esim. HJK on pystynyt tuottamaan melko tasaisesti huippupelaajia jopa Kaikki Pelaan pahimmista ikäluokista. Varsinainen seurakulttuurin muutos on siltikin melko tuore ilmiö, esim. KäPa oli vielä n. 15 vuotta sitten joka ikäluokassa täysi heittopussi.

Suuressa kuvassa siis tietyt seurat tukevat valmentamisen arkea ja valmentajan kehitystä, ja toisissa fokus on jossain ihan muualla.

Niin et selitätkö Koera ihan vakavissasi, seuroissa pelaajat pääsee tasapuolisesti hyvään valmennukseen jalkapallon parissa. Missä ne laatupelaajat sitten on?

Tässä kohtaa taas oletat, että esim. kilpajoukkueelle jotain taitojuttuja opettamassa käyvä entinen liigapeluri olisi harrasteryhmälle jotenkin optimaalinen valkku. Ei olisi, hermo pettäisi viimeistään vartin jälkeen. On olemassa valmentajatyyppi, joka pärjää melkein jokaisessa tilanteessa, mutta hyvin usein harrasteryhmän valkku on se paras valkku harrasteryhmälle. Ts. kärsivällisyys riittää ja metodit ovat riittävän pehmeitä, jotta harrastus pysyy mukavana eikä synny drop-outtia. Tietysti sisältöosaaminen pitäisi olla samalla tasolla valmennettavasta ryhmästä riippumatta, ja nappuloiden sekä harraste- ja haastajaporukoiden valmentajien kouluttautumista voitaisiin tukea enemmän (esim. ihan puhtaasti rahallisesti). Mutta ei tilanne sillä korjaudu, että kaikki laitetaan saman kilparyhmän valmentajan hiustenkuivaajakäsittelyyn.

Tilanne korjaantuu siten, että seurat ja liitto alkavat panostaa nykyistä tuntuvasti enemmän valmentajien kouluttamiseen, ja seuroja alettaan palkita tiettyjen laatustandardien täyttämisestä. Se korjaantuu siten, että pienet ja keskisuuret seurat heräävät siihen että hyvät valmentajat pysyvät mielummin kotona, kuin ottavat vastaan varojenkeruu-, organisointi- ja valmennusrumbaa, josta palkkiona on kylmää kättä ja vanhempien jatkuvaa marmatusta. Aivan ehdoton minimi olisi se, että myös pienissä seuroissa valmentajan tehtävänä on pelkästään valmentaminen ja valmentamisen suunnittelu, ja lisäksi ainakin kaikki liiton koulutukset mahdollisine leireineen kuuluisi osaksi sopimusta.

[Pussikalja]

No. Hankala laittaa seuraa nimellä, jos mielii edes joten kuten olla anonyymi. Esimerkkejä on useasta hyypiäseurasta, näin niinkuin esimerkkinä.

Parhaista parhaimpien ei pitäs nyt valmentaa pelaajia ja joukkuetta, vaan valmentaa ja ohjata valmentajia. Näyttää esimerkkiä, selostaa harjoituksen teema ja levittää osaamistaan seurassa. Niiden osaamisen sais silloin jokainen seuran pelaaja ja valmentaja omakseen, koulutus jalkautuisi kentille eikä nettiin harjoitusalustan rakentamiseen. Ja silti pitäs räjäyttää valmennus ensin, kattoo miks ei kestä paikat, puuttuu ilo pelaajilta ja pelaajien taso on heikko. Palloliitto ei tule avuksi, seurat vois sisäisesti priorosoida paremmin osaamisen jos sitä löytyy. Mut ennen sitä pitäs tunnustaa tosiasiat, valmennuksen taso on laskenut ja painotukset ja luulot nojaa vääriin oletuksiin ja vääriin tutkimuksiin. Jalkapallo on edelleen juoksupeli ja kamppailulaji, johon taito luo ajan ja tilan yhdessä muiden pelaajien kanssa. Se on unohtunut.

[Riemumieli]

En tiedä, liittykö lahjakkuuteen, mutta kendon parista löytyy huomattavasti enemmän pidempiä ja isompia lapsia kuin futiksesta. Voi liittyä jo aiemmin kritisoimaani juttuun eli siihen, että potkiksessa tunnutaan arvostavan vain vikkeliä minityyppejä. Ei ymmärretä yhtään sitä, että isompi jamppa kehittyy ehkä hitaammin mutta myös raameja tarvitaan iän myötä enenevässä määrin ja että erikoistilanteisiin tarvittaisiin pääpelivoimaa ja ihan vain voimaa. Kun ei arvosteta, on mukavampi mennä kendoilemaan, siellä ymmärretään fyysisyyden edut potkista huomattavasti paremmin. Ei majussakaan ole juuri molaria lukuun ottamatta kuin pieniä tuulen nussimia vinkuheiniä ja omissa soi kaiken aikaa. En usko, että joulukusi, 352 ja mikään muukaan formaatio tuo muutosta tuohon.

[Mombasa]

En tiedä, liittykö lahjakkuuteen, mutta kendon parista löytyy huomattavasti enemmän pidempiä ja isompia lapsia kuin futiksesta. Voi liittyä jo aiemmin kritisoimaani juttuun eli siihen, että potkiksessa tunnutaan arvostavan vain vikkeliä minityyppejä. Ei ymmärretä yhtään sitä, että isompi jamppa kehittyy ehkä hitaammin mutta myös raameja tarvitaan iän myötä enenevässä määrin ja että erikoistilanteisiin tarvittaisiin pääpelivoimaa ja ihan vain voimaa. Kun ei arvosteta, on mukavampi mennä kendoilemaan, siellä ymmärretään fyysisyyden edut potkista huomattavasti paremmin. Ei majussakaan ole juuri molaria lukuun ottamatta kuin pieniä tuulen nussimia vinkuheiniä ja omissa soi kaiken aikaa. En usko, että joulukusi, 352 ja mikään muukaan formaatio tuo muutosta tuohon.

En tiedä oletko seurannut oikeasti junnujen kehitystä seuroissa, mutta valitettavasti melkein poikkeuksettahan aikaisemmin "kypsyvät/kasvavat" pääsevät seuroissa edustusjoukkueisiin yms. Tämän myötä myös pidemmät ja isommat pelaajat pääsevät helpommin maajoukkueseen tms. Tällähän hetkellä maajoukkue huutaa laidoilleen juuri näitä pieniä/muita pallotaitureita laitaravureiksi, joita pelaajatyyppeinä ei Suomesta millään löydy.

[Riemumieli]

Oma näkemykseni perustuu ihan vain potkiksen junnujoukkueiden näkemiseen useiden vuosien ajalta ja kendon vastaavien vajaalta vuodelta. Isoja on kendossa huomattavasti enemmän, ja meno on fyysistä vaikkei taklata saakaan. Äidin pikkumussukat tyylin Urkel, jotka katkeavat tuulessa rasittavat useimmiten potkista.

Ja mitä tulee Suomen majuun, pääpeli on paskaa ja jos laidoille ei löydy pikku kipittäjää, puolustukseen ja keskikentälle muuta ei löydykään.

[Lenko]

-

[Lenko]

-

[naumanen]

Senhän pitäisi mennä niin päin kuin tuon Hesarin jutun mukaan Hongassa: isokokoinen -02 pelaa -00 seurassa.

[Lenko]

-