Suomen ongelma. Lahjakkaimmat eivät pelaa jalkapalloa

[papadopoulos]

"Suomessa urheilutoimintaa harjoittavan urheiluseuran tai muun yhteisön on vakuutettava urheilija tapaturman ja vanhuuden varalta, jos urheilija on alle 43-vuotias ja hänen kanssaan on sovittu, että hän saa pääasiallisesti Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkkaa vuodessa tai vuotta lyhyemmässä pelikaudessa vähintään 10 690 euroa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan Suomessa urheili vuonna 2013 yhteensä 1 195 kyseisen vakuutuksen alaista ammattiurheilijaa"

Palkka tai maksettu korvaus. Ei ole se pää kriteeri ammattilaisuudelle. Suomessa ei  juuri kukaan elätä itseään pelaamalla jalkapalloa tai
pesäpalloa. Kyse on rakkaudesta lajiin. Mutta ei nämä luvut tuulesta ole temmattuja. Totuuden kertoo  Se miten pelaaja on vakuutettu.
ei se mitä hän tienaa. Näin Suomessa. 140 000 jalkapalloilijaa.  Noin 250 ammattistatuksella. Usko omaan lajiin on koetuksella jos verrataan polttopallon pelaajiin.

Tämä tilasto kertoo oikeasta ammattilaisuudesta.
http://www.iltalehti.fi/smliiga/2015110220600239_sm.shtml

Eihän tuo kerro mistään muusta kuin siitä, että jossain vitun perähikiällä jengi on valmis maksamaan siitä, että yksi lyö palloa ja muut raapii munia.

Koita nyt hiukan miettiä asioita laajemmin.

[T-bone]

Laittaa miettimään mitä? Junioripelaajien määrän pitäisi olla jossain suhteessa aikuisena ammatikseen pelaavien määrän kanssa vai?

http://www.huippupesapalloilijat.fi/blogi/palkkiokyselyn-tulokset/

...parikymmentä prosenttia pelureista on liikkeellä pelkillä kulukorvauksilla.

...pääsarjapelaajista peräti 60 prosenttia tekee samalla muuta työtä ... Ainoastaan 10 prosenttia pelaajista keskittyy pelkästään pesäpalloon.

Tuo siis miesten pesiksestä. Se siitä ammattilaisuudesta.

Raja meni siis vajaas 11k euron tulos per vuos, jonk jälkeen on pakko signaa vakuutus. Tän raja yli siis pääsee Suomessa n. 250 futaria liigat ja divarit mukana ja  n 100 pesäpallistii. Tällei laskien ammattifutarien määrä on laskenu ja kaikkien muide joukkuelajien ammattilaiste määrä Suomes o kasvanu. Ei voi olla ihme, et laji ei vedä, jos köyhätki futariduunipaika Suomest selväst vähenee.

Jos viel otetaa se huomioo, että pesäpallos kaik on suomalaisia toisi kui muis lajeis niin oikeesti pesis työllistää enempi suomalaisia kui futis edes sen köyhäammattilaisraja eli tonni kuussa verta. Suome futiksel ei oo mitää varaa ylpistellä. Itse asas lajii o hoidettu ihan vitun huonosti.

[pallojalassa]

Tanskassa lahjakkaimmat valitsevat futiksen, suomessa jääkiekon. Tänään vähälahjaiset tanskalaiset voittivat lahjakkaat suomalaiset kendossa. Tanskassa on vähemmän populaa eli lahjakkuus reserviä.
Nyt vittu vähä uusia selityksiä kehään.

[T-bone]

Tanskassa lahjakkaimmat valitsevat futiksen, suomessa jääkiekon. Tänään vähälahjaiset tanskalaiset voittivat lahjakkaat suomalaiset kendossa. Tanskassa on vähemmän populaa eli lahjakkuus reserviä.
Nyt vittu vähä uusia selityksiä kehään.

Lahjakkaat haluu viiä lahjansa ammattiin ja tekee ammativalintaa. On se ny vähä eri juttu kun yks voitto tai tappio. 

[Jamal Malik]

Voisitko T-bone vähän panostaa kirjotusasuun? Toi sun tekstis on aivan kaameeta paskaa.

[T-bone]

Voisitko T-bone vähän panostaa kirjotusasuun? Toi sun tekstis on aivan kaameeta paskaa.

Oon kylä miettiny et mitä vittuu täälä luuraan, Tekstist valitetaa, mutta mitä vaa paskaa saa forumille lurauttaa kuhan on normityyli. Ketää ei kiinnosta.

Taitas olla kaikille paras, että meikä siirtyy muihin juttuihi. Suomifutis on ny nähty ja lähinnä alkanu vituttaa. Mite hieno laji o näin huorattu Suomes.

Pääsette rauhas hinkkaa pallqjanne!

[julio gonzales]

s

[papadopoulos]

Koko topik on alkujaan täysin lukukelvotonta sontaa. Ketjun alottaja kirjottaa puol sivua mutulla sanomatta oikeastaan mitään ja loput viesteistä toistaa itseään. Ammattilaisuus ainoa mittari jne... Vaikka aiheessa olis pientä saumaa väittelylle, ei osallistujajoukko ole kovin mairitteleva, puhumattakaan esille nostetuista perustelemattomista "faktoista".

Tuli kerran kirjoitettua viesti johon keräsin paljon oikeaa dataa huuhkajien menestyksestä tai sanotaanko menestymättömyyden harhasta. Koera poisti viestin kun oli hieman liian vittumaista faktaa hänen näkemyksiään vastaan joka ajaa Suomeen entistä jyrkempää pyramidi mallia.

En jaksa enää. Jopa forumistin totuus löytyy iltapäivälehdistä.

[kallee]

"Ei jaksa enää pätkääkään tätä laput silmillä menoa varsinkaan sen jälkeen kun meidän yksilökeskeiset superlupaukset jotka Kummola on yksin omine paksuine sormineen kasvattanut ottaa pataan suurmaa Tanskalta"

"
Tanskassa lahjakkaimmat valitsevat futiksen, suomessa jääkiekon. Tänään vähälahjaiset tanskalaiset voittivat lahjakkaat suomalaiset kendossa. Tanskassa on vähemmän populaa eli lahjakkuus reserviä.
Nyt vittu vähä uusia selityksiä kehään"

Loistavaa Tanska! juuri näin. Ennakkoluulottomasti hallitsevan mestarin päälle. Tämä antaa uskoa Tanskan kiekko junnuille.
Hyvin on toimittu. Voisiko Suomenn jalkapallo oppia tästä jotain. Kiekko ei todellakaan ole Tanskan ykköslajeja. Mutta silti
saatiin hyvä onnistuminen.

Voiton arvoa ei vähennä se ,että Suomen junnuilta puuttuu se pelaava parhaimmisto joka vois ikänsäpuolesta pelata turnauksessa. Kaverit kun pelaa nyt oikeasti työkseen. Ja se joka maksaa palkan päättää missä ja milloin pelaat.

Pulinat pois. Nyt kiekko junnut pelaa niillä junnuilla mitä on käytettävissä. Jatkon kannalta on varmasti hyvä ottaa välillä huolella
takkiinsa. Koska hypetystä ja leijumista on ollut varmasti. Mutta historia on näyttänyt. Korkealta pudotaan nopesti. Tämän jälkeen
kerätään kamat. Ja aletaan uudestaan tekemään nousua. Tämä jos mikä pitää mielen ja motivaation korkealla.  Ei Suomen
kiekko tähän turnaukseen lopu. Kiekon kannalta olis hyvä jos junnut putoaisi B sarjaan. näin junnuille muistutetaan ,että mikään ei ole pysyvää. Muiden teoilla ja menestyksellä ei voi surffata.

Tosin sitä toivoisi ,että senkin npäivän näkisi kun Suomen nuorten jalkapallomaajoukkue painisi samojen ongelmien edessä.
Pelaajat leijuvat koska viimeksi meni niin hyvin. Ja Suomen harmiksi parhaat kaverit ei pääse turnaukseen koska Palkan maksaja
ei päästä junnu turnauksiin.  Mutta näillä mennnään.

"Psps. Ja jossain en nyt muista missä joku puhui, että peli on 1v1 tilanteiden voittamista. Ei vittu..  Sanokaa jollekkin valmentaja velholle tuo. Eiköhän lähtökohta ole hyökätä ja puolustaa niin, että katkoihin ja ohituksiin päästään ilman 1v1 tilanteen voittamista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se ei olisi tärkeää, mutta ei mikään taktiikka perustu siihen"

Mielenkiintoinen näkemys. Mutta miten mahtaa menestyä pitkällä aikavälillä joukkue joka voittaa esim. 67% 1 v1 tilanteista.
Näitä 1 v1 tilanteita kyllä tilastoidaan. Mutta tämä tieto ei käsittääksen ole julkista.  Millainen mahtaa olla tilasto Suomen
maajoukkueen kohdalla.

[Belmero]

Kendoon menee kaikki lahjakkaat, täältäkö luin?

Kertokaas sitten, miksi kovin usein kendoilijat ottaa pataan liikuntapainotteisten koulujen testeissä niin yksilölajien edustajilta kuin myös futareilta? Siis testeissä, joissa mitataan sitä yleistä liikunnallista lahjakkuutta jota lajit voi sitten jalostaa omaan käyttöön.

Kun kendosta nyt puhutaan niin nykypäivän Liiga on paikka, jossa tienaat elantosi varsin vaatimattomilla urheilullisilla lahjoilla. Toki tässä on tultu 10v takaisista röllykkävatsoista eteenpäin, mutta ei perus liigapelaaja vieläkään mikään superatleetti ole.

Futis saa kyllä oman osansa lahjakkuuksista. Saako valmennus niistä kaiken irti onkin sitten ihan toinen juttu. Kendo on valmennuksessa ja valmennuksen resursseissa vielä paljon edellä futista

[joks11]

"Suomessa urheilutoimintaa harjoittavan urheiluseuran tai muun yhteisön on vakuutettava urheilija tapaturman ja vanhuuden varalta, jos urheilija on alle 43-vuotias ja hänen kanssaan on sovittu, että hän saa pääasiallisesti Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista palkkaa vuodessa tai vuotta lyhyemmässä pelikaudessa vähintään 10 690 euroa. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan Suomessa urheili vuonna 2013 yhteensä 1 195 kyseisen vakuutuksen alaista ammattiurheilijaa"

Palkka tai maksettu korvaus. Ei ole se pää kriteeri ammattilaisuudelle. Suomessa ei  juuri kukaan elätä itseään pelaamalla jalkapalloa tai
pesäpalloa. Kyse on rakkaudesta lajiin. Mutta ei nämä luvut tuulesta ole temmattuja. Totuuden kertoo  Se miten pelaaja on vakuutettu.
ei se mitä hän tienaa. Näin Suomessa. 140 000 jalkapalloilijaa.  Noin 250 ammattistatuksella. Usko omaan lajiin on koetuksella jos verrataan polttopallon pelaajiin.

Tämä tilasto kertoo oikeasta ammattilaisuudesta.
http://www.iltalehti.fi/smliiga/2015110220600239_sm.shtml

En nyt väsyneenä tajunnut täatä oikein mitään. Voi olla etten tajua myöhemminkään.

[supstanssi]

Muistetaanpa nyt että Suomessa on 140000 lisenssipelaajaa ja jalkapalloperhe voi hyvin. Tuntuu jotenkin kohtuuttomalla edes keskustella ongelmista tällaisessa tilanteessa.

[zlatanin nuttura]

Aina kun puhutaan lahjakkuudesta kaiken selittävänä tekijänä, hälytyskelloni alkavat soida. Lahjakkuutta on olemassa, se ilmenee esim. kykynä omaksua ja muistaa asioita nopeasti, mutta samaan hengenvetoon on todettava että säännöllinen harjoittelu parantaa näitä ihan samoja ominaisuuksia. Eli hitaasta oppijasta voi kehkeytyä superomaksuja pelkästään harjoittelun avulla. Jostain Vesku Loirista voi huoletta puhua poikkeuksellisen lahjakkaana oppijana, mutta nykyjalkapallon vaatimukset ovat enemmänkin suuhteellisen kapean alan erityisosaamisessa. Tämän eritysosaamisen hankkimisessa heittämällä tärkein yksittäinen osa on laadukkaat toistot.

Geenit asettavat rajat fyysisille raameille, mutta samalla on todettava että jopa nopeiden ja hitaiden lihassolujen suhdetta voi muuttaa harjoittelemalla: (etenkin nuori) ihminen on paljon muuntautumiskykyisempi kokonaisuus kuin mitä vanhentuneet, mutta sitkeästi elävät käsitykset antavat ymmärtää.

Karrikoiden ilmaistuna moderni jalkapallo on taito-, havainnointi- ja päätöksentekopeli. Lyhyen pelaajan on hankala pärjätä topparin paikalla tai targettina, ja ammattilaisfutiksen terävimmällä huipulla on hyvin vähän tilaa erityisen hitaille pelaajille, mutta noin muuten ammattilaistasolle on mahdollista nousta hyvin erilaisista fyysisistä lähtökohdista. Taidon hankkiminen vaatii omaksumisvauhdista riippumatta aivan järkyttävän määrän toistoja, joten suurin ongelma ei ole lahjakkuus tai sen puute, vaan se että suomalaisnappulat eivät vietä riittävästi aikaa pallon kanssa.

Havainnointitaitojen kehittyminen puolestaan vaatii systemaattisesti yksinkertaisista monimutkaisempiin eteneviä pienpelejä, joita ohjaavat valmentajat tietävät täsmälleen mihin kiinnittää huomiota. Havainnontinopeuden kehittyminen on puolestaan riippuvainen pienpelien temposta, eli jos joukkueessa ei ole riitävää määrää taitavia ja nopeasti ajattelevia pelaajia, havainnointi- ja päätöksentekonopeutta kehittäviä pelejä on mahdoton saada aikaiseksi. Timanttien ympärille tarvitaan siis kultaa, muuten ne jäävät hiomattomiksi.

Toisin sanoen sanan lahjakkuus käyttö suomalaisnappuloiden huonon tason yhteydessä on alibiselittelyä, joka lähemmässä tarkastelussa osoittautuu lähes kaikilta osin täydelliseksi virhepäätelmäksi. 

Sinänsä paljolti samaa mieltä, mutta samalla voisi kysyä että voiko jalkapallon huipulle päästä tai siellä pärjätä ilman erityistä lahjakkuutta pelin hahmottamiseen? Vertauskuvaksi voisi vaikka ottaa matematiikan: iso osa ihmisistä läpäisisi tarpeeksi suurella ja laadukkaalla duunin määrällä lukion pitkän matematiikan oppimäärän hyvin arvosanoin, mutta voiko matematiikkaolympialaisissa enää pärjätä ilman matemaattista lahjakkuutta?

Lahjakkuuden puutteeseen on toki turha vedota, koska tuskinpa suomalaiset ovat mitenkään geneettisesti huonompia jalkapallossa kuin vaikka uruguaylaiset ja katalonialaiset jotka saavat samankokoisesta populaatiosta paljon enemmän irti, ero tulee itsestäänselvästi siitä mihin lahjakkaat nuoret menevät ja mitä niiden lahjakkuuksien kanssa tehdään (kuten matematiikassakaan ei voi päästä huipulle ilman laadukasta ohjausta, olipa lahjoja kuinka paljon tahansa).

Tässä toki herää kysymys siitä mitä lahjakkuus oikeastaan on ja miten sitä tulisi hahmottaa. Asian voisi ajatella jakautuvan yhtäältä synnynnäisiin lahjoihin ja toisaalta siihen, kuinka paljon on jaksettu painaa hyvällä motivaatiolla, innostuksella, laadukasta duunia. Jälkimmäistäkin tosin voinee pitää jollain tavoin lahjana, koska ei kaikilla yksinkertaisesti ole kiinnostusta syvällisesti perehtyä joka päivä pallon liikkeiden tai vaikka niiden numeroiden ominaisuuksien saloihin - toisille se taas tulee refleksinomaisesti. Tässä toki yksilöä ympäröivällä kulttuurillakin on osavaikutuksensa: kuinka tärkeänä asiana jotain pidetään?

Tältä pohjalta yksilöiden Suomen jalkapallon ongelmakohtia, saavutaan seuraaviin kliseisiin päätelmiin:

-Synnynnäisesti lahjakkaista liian moni ei joko löydä itseään jalkapallon parista tai jättää sen ennemmin tai myöhemmin kesken
-Synnynnäisestä lahjakkuudesta ei saada valmennuksen puutteiden vuoksi parasta irti
-"Opittua" lahjakkuutta ei synny tarpeeksi koska: 1: em. valmennus, 2: huippujalkapallo ei ole Suomessa tarpeeksi iso asia, jolloin harjoittelu jää liikaa höntsän tasolle (huipun tavoittelemattomuus). Esimerkkinä kävisi kaikki nämä case-"johanneswestöt" - Suomessa ei ole tarpeeksi kannusteita satsata kaikkea huipun saavuttamiseen.

[papadopoulos]

Suomessa ei ole tarpeeksi kannusteita satsata kaikkea huipun saavuttamiseen.

Tässäpä tämä koko homman ydin. Ei tarvita mitään syväanalyysejä kun vedetään asia yhteen nimellä jalkapallokulttuuri.

Jalkapallokulttuurissa olet oman kylän sankari kun pelaat oman kylän edustusjoukkueessa ja Suomessa olet potkupalloilija etkä todellinen urheilija kuten esim. Virtasen Kalle joka hiihtää kansallisella tasolla tai Niemisen Tapani joka pelaa lätkää vaikka olet tehnyt duunia enemmän kuin kumpikaan noista.

Nämä foorumin "asiantuntijat" jotka selittää pelkästään kaikkea negatiivista paskaa, joka on lähes aina vailla kunnon analyysiä on yksi osa ongelmaa. Kiitos kun siirrätte tuon paskan meidän junnuillekin.
Eipä siinä paljoa kannusteita ole kun jopa lajin sisällä olevat katsoo asioita iltapäivälehtien lööppien tasolta ja kertoo miten päin vittua kaikki on.

Samaan aikaan lätkässä olet kansallissankari jonkun vitun marginaalihöntsän takia ja pääset samalla vaivalla tekemään elantosi jopa jossain vitun mestiksessä jonka pitäisi olla täysin amatöörisarja kun meillä laitetaan sekä sponsori- että julkiset varat yhteen marginaalilajiin.

Miettikää nyt perkele mikä vaikutus teidän jutuillanne on. Saman idiotismin takia yksi tosi tv tähti kusetti juuri itsensä presidentiksi.

[koera]

Nyt oli taas sen tason itkupotkut, että vaikea saada mistään kiinni. Mutta jos vaikka Islannin esimerkkiä miettii, niin ei siellä ole kovin kummoiset näkymät kotimaan pääsarjajalkapalloilijoille, mutta niin vaan valmennusjärjestelmää uudistamalla mentiin kisoihin että heilahti. Siis valmennukseen panostamalla. Pelaajille panostamisen motiiviksi riiti se, että ulkomaan kentille on hyvät mahdollisuudet hyvässä valmennuksessa.

Toinen pointti jonka taas sivuutat kokonaan on se, että aikaisemmin Suomen pelaajatuotanto oli paljon vahvempaa, vaikka pääsarjafutis oli vielä pienemmillä resursseilla vielä huonommissa olosuhteissa nyhjäämistä. Jos teesisi pitäisi vettä edes vähän alusta, parantuneet olosuhteet, pääsarjamme kehittyminen monilta osin (vertaa huviksesi vaikka Atomu Tanakan palkkaa 20 vuoden takaisiin huippuliksoihin) nostaisi tasoa automaattisesti, mutta jostain kumman syystä Suomifutis rämpii kaikkien aikojen pohjamudissa.

[papadopoulos]

Jätät sujuvasti huomioimatta sen, että se miten olemme kehittäneet olosuhteita ja varsinkin se raha jota olemme laittaneet lajiin ei riitä vertailussa meidän verrokkimaihin.
Kun me otimme askeleen niin verrokkimaat kuten vaikka Unkari otti kaksi.

Meillä seurassa panostetaan valmennukseen minkä pystymme. Uusia valmentajia haetaan ja scoutataan jatkuvasti, mutta kun ei niitä löydy ja jos löytyy niin ei ole varaa maksaa riittäviä korvauksia. Löytyisi edes hyviä aihioita niin koulutettaisiin, mutta kun ei niitäkään ole. Saadaan joku kaljavatsainen isä huutamaan erätaukoa ja karvaamista.
Junnut laitettaisiin hyville kentille treenaamaan läpi vuoden, mutta vaikka vuoroja sattuisi edes löytymään ei meillä riitä raha maksaa lähialueen hallien vuokria. Vaihtoehdoksi jää tunkea 5 joukkuetta 10 asteen pakkaseen rikkomaan jalkojaan kerran viikossa helmikuun puolesta välistä alkaen ja loppu sekoillaan liian pienessä salissa puolapuiden seassa.
Tähän onneksi Rive otti kantaa Radio Rockin haastattelussa sanomalla, että ei meillä riitä harjoitteluolosuhteet.
Futiksessa kilpailu on niin kovaa ja kun lähes kaikissa meidän verrokkimaissa on mahdollista treenata ympäri vuoden ulkona pihapelien muodossa, että meillä pitäisi olla julkisia halleja johon junnut pääsee treenaamaan aina halutessaan.
Pihapeleissä opitaan jalkapalloa ei joukkueen treeneissä. Sieltä vaan saa neuvoja.

Samaan aikaan maa on tungettu täyteen lätkähalleja ja nytkin on tarkoitus lykätä kymmeniä miljoonia uusiin liigahalleihin vaikka yleisömäärät tippuu koko ajan. Onneksi HJK pelasti edes Saharan kentän omalla stadion hankkeellaan.

Mäkihyppy on tässä hyvä vertailukohta. Samaan aikaan kun Itävalta ja muut panosti lajiin rahallisesti jäätiin Suomessa paikoilleen kun -95 höntsän takia koko kansakunta eli täydellisessä hurmoksessa.
Kummola iski tähän ja tulos on nähtävissä citymaastureiden täyttämien parkkipaikkojen viereisistä jäähalleista.

Se on ihan kiva jos haluatte muuttaa valmennuslinjoja, mutta ei sillä mitään vaikutusta ole jos emme korjaa todellisia ongelmia. Ensin pitäisi ainakin päästä eroon tuosta negatiivisesta paskasta ja katsoa  kuinka paljon hyviä suorituksia olemme tehneet näinkin huonoista olosuhteista huolimatta.

[papadopoulos]

Mielenkiintoinen näkemys. Mutta miten mahtaa menestyä pitkällä aikavälillä joukkue joka voittaa esim. 67% 1 v1 tilanteista.
Näitä 1 v1 tilanteita kyllä tilastoidaan. Mutta tämä tieto ei käsittääksen ole julkista.  Millainen mahtaa olla tilasto Suomen
maajoukkueen kohdalla.

No niin mennäänpä taas sitten siihen jalkapallon ymmärtämiseen jalkapallona ei minään painina. Se, että voitat 1v1 tilanteet pelissä ei tarkoita, että sinulla on paremmat 1v1 pelaajat.

Se tarkoittaa, että kollektiivinen pelisi toimii niin, että et ajaudu 1v1 tilanteisiin tilanteissa joissa niiden voittaminen on haasteellista. Eli siis kollektiivinen pelaamisesi johtaa tilanteeseen jossa pelaajasi pääsevät olemaan niskan päällä ajan ja tilan kanssa näissä 1v1 tilanteissa. Jotta pystyt pelaajana pelaamaan tässä kollektiivissa pitää sinun olla ns. älykäs pelaaja.
Mixun pelitavan ongelma oli juuri se, että esimerkiksi laitapakit ajautuivat liikaa 1v1 tilanteisiin vastustajan kanssa tilanteissa joissa vastustajan pystyi hallitsemaan aikaa ja tilaa. Mixun pelitapa oli liian helposti luettavissa ja vaikka esimerkiksi Romanian yksilöt olivat laadukkaampia kuin Suomen pelasi Romania kuten ne eivät olisi olleet.
Meillä joutui esimerkiksi Sebastian Sorsa yrittämään ohitusta keskialueella tilanteessa jossa vastustajalla oli 10 miestä pallon alla ja nopeat hyökkääjät odottamassa katkoa.

Tästä päästään taas siihen, että jalkapalloa pelataan päällä ja on ihan sama kuinka fyysinen tai taitava olet jos et ymmärrä peliä.
Kun valmennan 5v5 joukkuetta painotan kyllä 1v1 tilanteiden voittamista. Siinä iässä pelaajat eivät vielä pysty ymmärtämään tämän kollektiivin päälle ja silloin on hyvä opettaa voittamaan nuo tilanteet.
Hyvät 1v1 taidot on tärkeät, mutta ei pelasta ilman hyvää ymmärrystä pelistä.

[kallee]

"No niin mennäänpä taas sitten siihen jalkapallon ymmärtämiseen jalkapallona ei minään painina. Se, että voitat 1v1 tilanteet pelissä ei tarkoita, että sinulla on paremmat 1v1 pelaajat."

Jalkapallo ei ole mitään painia. Mutta Kyllä 1 v1 tilanteiden voittaminen on olennaisen tärkeää lopputuloksen kannalta. Fyysisesti heikko,arka pelaaja ei ole vahvoilla kun vastassa on vahva ja peloton pelikaveri.



Helsinginsanomat  kirjoitti mielenkiintoisen jutun taannoin.

Miten saadaan Suomi-jalkapallo nousuun ... - Helsingin Sanomat
www.hs.fi/a1436504960043
11.7.2015 - Italialainen jalkapallovalmentaja Roberto Nuccio oli juuri muuttanut Suomeen ... Nuccio sanoo, "mutta voittamisesta pitäisi tulla tärkeää 14-vuotiaista ylöspäin ... "Opetusta tarvitaan ihan yksi vastaan yksi tilanteiden perusteista ...



Helsinginsanomat toinen mielenkiintoinen juttu.

10 vinkkiä futisjunnuille: Näin otat kisapeleistä oppia
Entiset ammattijalkapalloilijat Hannu Tihinen ja Mika Nurmela sekä italialainen ammattivalmentaja Roberto Nuccio opastavat, mihin asioihin junioripelaajien kannattaa EM-turnauksen peleissä kiinnittää huomiota.

”Yksi vastaan yksi -tilanteissa joku voittaa aina, ja on pelaajia jotka voittavat kaksinkamppailut melkein aina. Juniorieiden pitäisi miettiä, miksi”, hän sanoo.

Esimerkkeinä hyvistä yksi vastaan yksi pelaajista Nuccio mainitsee Belgian Eden Hazardin ja Dries Mertensin sekä Italian topparin Andrea Barzaglin.

”Joukkue joka voittaa suurimman osan kaksinkamppailuista yleensä voittaa myös ottelun”, hän huomauttaa.

http://www.hs.fi/urheilu/art-2000002905159.html


http://yle.fi/urheilu/3-8968140

- Islanti on varmasti yksi inhottavimmista vastustajista koko turnauksessa. He voittivat Portugalia vastaan lähes kaikki yksi vastaan yksi –tilanteet, heidän asenteensa on kova ja heillä on paljon isoja ja fyysisiä pelaajia. He pelaavat aavistuksen tylsällä pelitavalla, mutta se on heidän pelitapansa, Muurinen kertaa tarujen saaren joukkuetta.



http://yle.fi/urheilu/3-9143016
Toisaalta jalkapallossa on myös se, että yksi vastaan yksi -tilanteet pitää pystyä voittamaan niin hyökkäys- kuin puolustussuunnassakin. On vain oltava kentällä paras omalla alueellaan. Jos sen pystyy tekemään, niin silloin joukkue on vahvemmilla.


http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-2000000639868.html

Meidän täytyy olla vahvempia yksi vastaan yksi -tilanteissa kuin aiemmissa otteluissa. Kun me klaarataan nämä asiat, uskon ehdottomasti meillä olevan mahdollisuudet ottaa voitto.

[papadopoulos]

Niin en ole mitenkään eri mieltä noiden linkkien kanssa eivätkä ne ole ristiriidassa mitenkään sen kanssa mitä kirjoitin.
1v1 tilanteiden voittaminen on tärkeää ja varmasti se joukkue, joka voittaa enemmän 1v1 tilanteita voittaa pelin, mutta palataan alkuperäiseen argumenttiisi.

Kaksinkamppailuiden voittaminen ei ole taitolaji. Kyse on pikemmin henkisestä voimasta. Siinä ei anneta pisteitä siitä miten saat pallon riistettyä. Kunhan riistät sääntöjen puitteissa.  Tämä tärkeä yksityiskohta jää Suomalisessa junnu toiminnassa pahasti paitsioon. Asia tulee konkreettisesti silmille

Kyseessä on nimenomaan taitolaji ja kaiken lisäksi vielä nimenomaan peliluvullinen taitolaji.
Et voita 1v1 tilannetta tahdolla vaan olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja sillä, että pelikaverisi ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ennen tätä tilannetta jolloin peliväline on jouduttu toimittamaan sinne minne se haluttiin. Lisäksi siitä 1v1 tilanteen voittamisesta ei ole mitään hyötyä ellei pelikaverisi lue tilannetta oikein tämän jälkeen.

On suloinen ajatus ajatella, että taistelufutiksella voisi joskus menestyä, mutta kyllä loppujen lopuksi sinun pitää ihan oikeasti osata myös pelata ja ymmärtää peliä.
Siinä olen kyllä samaa mieltä, että meillä ollaan liian pehmeitä. Pitäisi antaa junnujen pelata kovempaa kunhan se tehdään niin, että vältytään loukkaantumisilta. Esimerkiksi liukutaklaukset on melko turhia sillä liukutaklaamaan joutuva joukkue on mielestäni aina alakynnessä ja liukutaklaukset johtavat melko helposti pahoihin loukkaantumisiin.
Yksi syy pehmeydelle on taas tuo asennoituminen lajiin. Lapset tuodaan treeneihin kuntoilemaan eikä kilpailemaan siitä kenestä tulee ammattilainen ja kenestä ei.

[julio gonzales]

s

[papadopoulos]

Sä olet Julio hyvä kyllä lainaamaan ja kritisoimaan kaikkien viestejä, mutta mitään järkevää et pysty kyllä itse kirjoittamaan. Ei siinä mitään sillä samoilla keinoilla ne persutkin ratsasti hallitukseen.

En viitsi alkaa kommentoimaan noita sun sekoiluja kun se on niin täynnä oletuksia ja täyttä paskaa.
Olenko esimerkiksi jossain sanonut puhuneeni vain julkisesta rahasta? Yksityiset saa toki laittaa rahansa minne haluaa, mutta on aika vitun kaksinaismoraalista kertoa miten huuhkajien pitäisi menestyä paremmin ja ottaa mallia leijonilta samalla kun sponsoroi miljoonilla lätkää ja näyttää persettä futisjunnuille. Asianomaiset kyllä tietää kenestä puhun jos sattuu lukemaan tätä.
Lisäksi säkin jätät kuten Koera huomioimatta olosuhteiden parannuksen suhteessa verrokkimaihin. Viimeksi kun katsoin niin ei me kilpailla Suomen -90 luvun joukkueen kanssa vaan Belgian 2016 joukkueen kanssa. Tää on juuri sitä, että olisi aika tärkeää katsella maantieteellisten rajojen yli lajirajojen sijaan sillä karsintaottelu leijonat vs. huuhkajat on aika vitun absurdi.

Eipä tässä muuta...

[julio gonzales]

s

[kallee]

Palataan vielä hieman näihin 1 V 1 tilanteisiin sekä pelaajien pituuksiin.  Syystä tai toisesta pelaajien keskipituudet ovat nousussa
niin jalkapallossa kuin jääkiekossakin. Pelaajatilastojen valossa pitää pituutta olla yli 180 jos mielii huipulle. Kyllä joo! Poikkeuksia kyllä löytyy. Hyvä näin. Mutta Tilastollisesti alle 180 pitkillä pelaajilla on huonommat mahdollisuudet pelata huipulla.


5. Bundesligassa ovat suurimmat pelaajat (koon puolesta)


Saksan Bundesligaa kutsutaan todella usein fyysiseksi ja kovaksi sarjaksi. Tuossa on perää, sillä Bundesligassa pelaajat ovat pitkiä ja vahvoja. CIES:n analyysi kertoo Saksan pääsarjan pelaajien keskipituuden olevan jopa 183,56 senttimetriä, joka on enemmän kuin Englannissa, Italiassa, Ranskassa ja varsinkaan Espanjassa. Keskipituus on kuitenkin hieman pudonnut, sillä esimerkiksi kaudella 2011-12 tuo luku oli 183,93 senttimetriä.

Tuota tilastoa voidaan lähteä purkamaan sen verran, että Valioliigassa on kuitenkin pisimmät maalivahdit (191,39 senttimetriä) verrattuna esimerkiksi Saksaan (190,19 senttimetriä). Sama pätee myös kärkihyökkääjiin (184,01 senttimetriä vastaan 183,70 senttimetriä), kun taas puolustuksessa ja keskikentällä Saksa jää paremmaksi (185,02 senttimetriä ja 180,66 senttimetriä). Loppujen lopuksi voidaan summata pituuden ehkä tuovan hieman leikkimielisesti menestystäkin, sillä viiden parhaan seuran keskipituus on suurempi (184,47 senttimetriä) kuin keskikastin (183,17 senttimetriä) tai viiden heikoimman (183,28 senttimetriä).

http://www.paitsio.com/foorumi/index.php?/topic/5953-keskustelua-eri-sarjojen-eroavaisuuksista/


http://kymppipaikka.fi/Veikkausliiga/Veikkausliiga-2013-Kymppipaikka.fin-kattava-kausiennakko


HJK kausi 2013

1. HJK

Kotikenttä: Sonera Stadium

Kapasiteetti: 10 300

Pelaajabudjetti: 1 233 000

Keski-ikä: 24,9

Keskipituus: 179,9

Keskipaino: 75,3



Kiekon puolella liigan keskiarvo on 183,49

Keskimittaisen suomalaisen 20-35-vuotiaan miehen pituus on 178 senttiä. Jokaisen SM-liigajoukkueen keskiarvollinen pituus ylittää tämän, sillä liigan pienimmän joukkueen, SaiPan, keskipituus on 180,97 senttiä. Liigan keskiarvo on 183,49 ja keskiarvoa korkempaan tulokseen pääsee seitsemän joukkuetta.

http://yle.fi/urheilu/3-8329194



NHL-pelaajien keskipituus on noin 186-187 senttiä ja paino 92 kiloa. Tuo massa sijoitettuna pieneen kaukaloon kertoo siitä, että törmäykset ovat kovia. Kokoero oli iso syy siihen miksi esimerkiksi Mikael Granlundilla oli ensimmäisellä kaudella vaikeuksia.

https://nhlblogi.com/2014/08/27/koolla-on-valia/



Pelaajien keskipituus ei kuitenkaan ole yksi yhteen väestön kanssa. Espanjalaisten ammattilaisfutaajien keskipituus vuonna 2011 oli 180,7 cm(lähde Professional Football Players Observatory). Selvä ero siis verrattuna koko väestön keskipituuteen. Sama luku oli Saksassa 183,2 cm ja Ranskassa 180,9 cm. Suomalaisista ei ole tietoa, mutta Veikkausliigajoukkueiden keskipituudet antavat jotain kuvaa. Lyhin joukkue on FC Lahti(179,2 cm) ja pisin FC Inter (183,5 cm).

Näiden pohjalta vaikuttaisi siltä, että pituus antaa kyllä jonkinlaisen edun, koska kaikissa maissa huipun eli ammattilaisuuden saavuttavat ovat väestön keskipituutta pitempiä.

http://futisforum2.org/index.php?topic=154971.525

Mikä on pituus keskiarvo Veikkausliigassa/maajoukkueessa ?

Mutta oli sitten kyse jalkapallosta tai jääkiekosta. Niin kysyntää on pitkille pelaajille. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin.
Huippu joukkueissa pallon/kiekon puolella otetaan selvää mikä on vanhempien pituus. Koska on hyvä tietää mikä on tulevan
lupauksen mahdollinen pituus aikuisena.

[papadopoulos]

Kyllä mulla Julio on tulppa vielä melko tiukassa enkä oikein tiedä mikä sitä olisi mihinkään edes liikuttanut. Sun lainaukset tyhjine kommentteineen vai?

Sä oot kyllä hyvä selittää oireita, mutta voisitko edes hieman selittää todellisia syitä näiden oireiden takaa?
Suomen pelaajatuotanto ei ole riittävä kansainväliselle tasolle. Newsflash. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä.
Voisitko selittää mistä se johtuu ilman mitään "Alaja ulos" ja "palloliiton valmennuslinja on perseestä" lapsuksia.

E: samalla voisit kertoa oliko Rive Kanerva väärässä kun hän puhui julkisesti olosuhteiden riittämättömyydestä.
Riihilahti taas puhui aikoinaan radiossa siitä miten olemme ottaneet samalla askeleen kun muut ovat ottaneet kaksi. Kun katsot seurojen talouksia maailmalta tajuat asian.

E2: Niin ja tuosta omasta tekemisestä. Jos tietäisit pitäisit turpasi kiinni. Minä nimenomaan teen enkä syyttele Alajaa ja Palloliittoa kaikesta. Sehän se syöpä on kun kitistään sitä kun ei päästä valmiiseen pöytään.

E3: Eikä mulla ole mitään tarvetta kitistä siitä, että lätkä vie resurssit ellei tietämättömät juntit ala vertailemaan asioita päin persettä. Se on harhaanjohtavaa paskaa joka ei hyödytä ketään. Tai jos verrataan niin verrataan sitä kuinka paljon rahaa on lypsätty toiseen ja kuinka vähän toiseen. Tuon vertailun voi aloittaa ihan vaikka pelkästään liiga joukkueiden kotiareenoista ja stadioneista.

E4: Voisitko vielä selittää miksi meillä on maailman luokan hiihtäjiä ja pesäpalloilijoita, mutta ei pikajuoksijoita ja tenniksen pelaajia ja vielä päälle miksi me emme vaadi näiltä menestystä kuten futikselta.

[Lenko]

-