FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
19.09.2017 klo 20:46:09 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook, Google+ & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 2 [3] 4 ... 6
 
Kirjoittaja Aihe: Suomen ongelma. Lahjakkaimmat eivät pelaa jalkapalloa  (Luettu 16538 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
kallee

Poissa Poissa


Vastaus #50 : 29.12.2016 klo 18:19:44


Palataan vielä hieman näihin 1 V 1 tilanteisiin sekä pelaajien pituuksiin.  Syystä tai toisesta pelaajien keskipituudet ovat nousussa
niin jalkapallossa kuin jääkiekossakin. Pelaajatilastojen valossa pitää pituutta olla yli 180 jos mielii huipulle. Kyllä joo! Poikkeuksia kyllä löytyy. Hyvä näin. Mutta Tilastollisesti alle 180 pitkillä pelaajilla on huonommat mahdollisuudet pelata huipulla.


5. Bundesligassa ovat suurimmat pelaajat (koon puolesta)


Saksan Bundesligaa kutsutaan todella usein fyysiseksi ja kovaksi sarjaksi. Tuossa on perää, sillä Bundesligassa pelaajat ovat pitkiä ja vahvoja. CIES:n analyysi kertoo Saksan pääsarjan pelaajien keskipituuden olevan jopa 183,56 senttimetriä, joka on enemmän kuin Englannissa, Italiassa, Ranskassa ja varsinkaan Espanjassa. Keskipituus on kuitenkin hieman pudonnut, sillä esimerkiksi kaudella 2011-12 tuo luku oli 183,93 senttimetriä.

Tuota tilastoa voidaan lähteä purkamaan sen verran, että Valioliigassa on kuitenkin pisimmät maalivahdit (191,39 senttimetriä) verrattuna esimerkiksi Saksaan (190,19 senttimetriä). Sama pätee myös kärkihyökkääjiin (184,01 senttimetriä vastaan 183,70 senttimetriä), kun taas puolustuksessa ja keskikentällä Saksa jää paremmaksi (185,02 senttimetriä ja 180,66 senttimetriä). Loppujen lopuksi voidaan summata pituuden ehkä tuovan hieman leikkimielisesti menestystäkin, sillä viiden parhaan seuran keskipituus on suurempi (184,47 senttimetriä) kuin keskikastin (183,17 senttimetriä) tai viiden heikoimman (183,28 senttimetriä).

http://www.paitsio.com/foorumi/index.php?/topic/5953-keskustelua-eri-sarjojen-eroavaisuuksista/


http://kymppipaikka.fi/Veikkausliiga/Veikkausliiga-2013-Kymppipaikka.fin-kattava-kausiennakko


HJK kausi 2013

1. HJK

Kotikenttä: Sonera Stadium

Kapasiteetti: 10 300

Pelaajabudjetti: 1 233 000

Keski-ikä: 24,9

Keskipituus: 179,9

Keskipaino: 75,3



Kiekon puolella liigan keskiarvo on 183,49

Keskimittaisen suomalaisen 20-35-vuotiaan miehen pituus on 178 senttiä. Jokaisen SM-liigajoukkueen keskiarvollinen pituus ylittää tämän, sillä liigan pienimmän joukkueen, SaiPan, keskipituus on 180,97 senttiä. Liigan keskiarvo on 183,49 ja keskiarvoa korkempaan tulokseen pääsee seitsemän joukkuetta.

http://yle.fi/urheilu/3-8329194



NHL-pelaajien keskipituus on noin 186-187 senttiä ja paino 92 kiloa. Tuo massa sijoitettuna pieneen kaukaloon kertoo siitä, että törmäykset ovat kovia. Kokoero oli iso syy siihen miksi esimerkiksi Mikael Granlundilla oli ensimmäisellä kaudella vaikeuksia.

https://nhlblogi.com/2014/08/27/koolla-on-valia/



Pelaajien keskipituus ei kuitenkaan ole yksi yhteen väestön kanssa. Espanjalaisten ammattilaisfutaajien keskipituus vuonna 2011 oli 180,7 cm(lähde Professional Football Players Observatory). Selvä ero siis verrattuna koko väestön keskipituuteen. Sama luku oli Saksassa 183,2 cm ja Ranskassa 180,9 cm. Suomalaisista ei ole tietoa, mutta Veikkausliigajoukkueiden keskipituudet antavat jotain kuvaa. Lyhin joukkue on FC Lahti(179,2 cm) ja pisin FC Inter (183,5 cm).

Näiden pohjalta vaikuttaisi siltä, että pituus antaa kyllä jonkinlaisen edun, koska kaikissa maissa huipun eli ammattilaisuuden saavuttavat ovat väestön keskipituutta pitempiä.

http://futisforum2.org/index.php?topic=154971.525

Mikä on pituus keskiarvo Veikkausliigassa/maajoukkueessa ?

Mutta oli sitten kyse jalkapallosta tai jääkiekosta. Niin kysyntää on pitkille pelaajille. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin.
Huippu joukkueissa pallon/kiekon puolella otetaan selvää mikä on vanhempien pituus. Koska on hyvä tietää mikä on tulevan
lupauksen mahdollinen pituus aikuisena.



papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #51 : 29.12.2016 klo 19:53:18

Kyllä mulla Julio on tulppa vielä melko tiukassa enkä oikein tiedä mikä sitä olisi mihinkään edes liikuttanut. Sun lainaukset tyhjine kommentteineen vai?

Sä oot kyllä hyvä selittää oireita, mutta voisitko edes hieman selittää todellisia syitä näiden oireiden takaa?
Suomen pelaajatuotanto ei ole riittävä kansainväliselle tasolle. Newsflash. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä.
Voisitko selittää mistä se johtuu ilman mitään "Alaja ulos" ja "palloliiton valmennuslinja on perseestä" lapsuksia.

E: samalla voisit kertoa oliko Rive Kanerva väärässä kun hän puhui julkisesti olosuhteiden riittämättömyydestä.
Riihilahti taas puhui aikoinaan radiossa siitä miten olemme ottaneet samalla askeleen kun muut ovat ottaneet kaksi. Kun katsot seurojen talouksia maailmalta tajuat asian.

E2: Niin ja tuosta omasta tekemisestä. Jos tietäisit pitäisit turpasi kiinni. Minä nimenomaan teen enkä syyttele Alajaa ja Palloliittoa kaikesta. Sehän se syöpä on kun kitistään sitä kun ei päästä valmiiseen pöytään.

E3: Eikä mulla ole mitään tarvetta kitistä siitä, että lätkä vie resurssit ellei tietämättömät juntit ala vertailemaan asioita päin persettä. Se on harhaanjohtavaa paskaa joka ei hyödytä ketään. Tai jos verrataan niin verrataan sitä kuinka paljon rahaa on lypsätty toiseen ja kuinka vähän toiseen. Tuon vertailun voi aloittaa ihan vaikka pelkästään liiga joukkueiden kotiareenoista ja stadioneista.

E4: Voisitko vielä selittää miksi meillä on maailman luokan hiihtäjiä ja pesäpalloilijoita, mutta ei pikajuoksijoita ja tenniksen pelaajia ja vielä päälle miksi me emme vaadi näiltä menestystä kuten futikselta.
« Viimeksi muokattu: 29.12.2016 klo 20:26:23 kirjoittanut papadopoulos »
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #52 : 29.12.2016 klo 20:26:54

Isojen pelaajien esiinmarssia on ennustettu jo ainakin viimeiset 30 vuotta. Espanjalaiset Guardiola etunenässä vain olivat välillä eri mieltä ja kehittivät pelityylin, joka sopi erityisesti pienille ja ketterille pelaajille. Tili-taka oli jonkinlainen täsmäase isoja ja kamppailuvoimaisia pelaajia vastaan, kun mörssärit eivät vain yksinkertaisesti ehtineet taklaamaan ja siinä juostessa sitten iso koko kääntyi haittapuoleksi. Uskon kuitenkin itsekin siihen, että tulevaisuudessa yhä enemmän futis on isojen poikien peli.
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #53 : 29.12.2016 klo 20:28:55


Portugalissa mennään koulutettujen, mutta kulukorvauksilla hommiaan tekevien valkkujen johdolla ihan pikkuriikkisillä budjeteilla ja paikoin varsin karuissa olosuhteissa. Maa on Euroopan mestari ja tuottaa jatkuvalla syötöllä pelaajia ihan ylimälle huipulle asti.

Muutenkin kaipaisin vähän konkretiaa tuon puhtaasti lonkalta heitetyn olosuhdeväitteen tueksi. Missä on menty olosuhteiden puolesta tuplasti Suomen vauhtia eteenpäin? Islanti on ainoa, jossa on tehty tuntuvia panostuksia kertarykäyksellä, ja sielläkin syynä on maan täysin poikkeuksellinen ilmasto. Yhtä ainutta toista maata en keksi, joten valista toki lähteiden kera lisää.  

e. Riihilahti ei puolestaan viittaa olosuhteisiin, vaan valmennusjärjestelmään ja junioripolkuun. Toki olosuhteet ovat yksi pieni osa näitä.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2016 klo 09:39:03 kirjoittanut koera »
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #54 : 29.12.2016 klo 20:43:41

Portugalissa mennään koulutettujen, mutta kulukorvauksilla hommiaan tekevien valkkujen johdolla ihan pikkuriikkisillä budjeteilla ja paikoin varsin karuissa olosuhteissa. Maa on Euroopan mestari ja tuottaa jatkuvalla syötöllä pelaajia ihan ylimälle huipulle asti.

Muutenkin kaipaisin vähän konkretiaa tuon puhtaasti lonkalta heitetyn olosuhdeväitteen tueksi? Missä on menty olosuhteiden puolesta tuplasti Suomen vauhtia eteenpäin? Islanti on ainoa, jossa on tehty tuntuvia panostuksia kertarykäyksellä, ja sielläkin syynä on maan täysin poikkeuksellinen ilmasto. Yhtä ainutta toista maata en keksi, joten valista toki lähteiden kera lisää.   

e. Riihilahti ei puolestaan viittaa olosuhteisiin, vaan valmennusjärjestelmään ja junioripolkuun. Toki olosuhteet ovat yksi pieni osa näitä.

Esimerkiksi Unkari. Tietoa löytää 5 minuutin googletuksella.
En ole sanonut, että olosuhteissa ollaan menty tuplasti eteenpäin vaan se on teidän oletus. Yleisesti sanonta kulkee "ollaan otettu askel siinä kuin toiset kaksi" ja pitää sisällään kokonaisuuden. Olosuhteet, rahoitus yms.

Tiesitkö muuten Koera, että Portugalilainen ajattelumalli ei tue edes tasoryhmiä ja että Portugalissa jalkapallon asema on täysin suvereeni. Minä tiedän sillä minulla on paikallisia ystäviä joiden kanssa olen asioista keskustellut.
« Viimeksi muokattu: 29.12.2016 klo 20:47:37 kirjoittanut papadopoulos »
julio gonzales

Poissa Poissa


Vastaus #55 : 29.12.2016 klo 20:47:27

Ei nyt ole enää kyse sun mielipiteistä, vaan nämä kendoväitteet on puhuttu suohon jo kymmeniä kertoja. Vastineeks oot ignorettanu kaikki argumentit ja jatkanu aiheen sivusta samaa valitusta. Aivan kuten tämäki viestisi. Heität pallon takas edes koskematta siihen noilla lukusilla kysymyksillä, joista harva edes koskee varsinaista kiistelyn aihetta. Miten hiihto liittyy mihinkään? Ketä kiinnostaa vastata idiootille, joka ei itse vastaa, vaan sivuuttaa kaikki kysymykset? No ilmeisesti mua...

Jos tietäisit pitäisit turpasi kiinni. Minä nimenomaan teen enkä syyttele Alajaa ja Palloliittoa kaikesta.
No sitähän sä et kerro, mitä teet. Tietenkään... Oot jaksanu mainita lähinnä siitä ku hallivuokrat on liian korkeita ja ulkona liian kylmä. Sivussa sitte syytetään kendoa, vaikka ei oikeasti syytetäkään.

samalla voisit kertoa oliko Rive Kanerva väärässä kun hän puhui julkisesti olosuhteiden riittämättömyydestä.
Riihilahti taas puhui aikoinaan radiossa siitä miten olemme ottaneet samalla askeleen kun muut ovat ottaneet kaksi. Kun katsot seurojen talouksia maailmalta tajuat asian.
Riittämättömät mihin? Näillä nykysillä olosuhteilla pitäis olla aika helpostitki fifa-rankingissa jossain top50. Riittämättömät ne on Euroopan huipulle. Ja totta kai maajoukkueen päävalmentaja antaa tuollasia kommentteja ja niin pitääkin, vaikka todellisuudessa olosuhteet riittää jo tiettyyn pisteeseen asti. Silti on vielä tarve lukemattomille futishalleille.

Tietoa löytää 5 minuutin googletuksella.
:D Ylos
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #56 : 29.12.2016 klo 20:59:13

Unkarissa on luotu akatemiamalli ja panostettu valmennusosaamiseen. Kyllä, myös olosuhteita on parannettu, mutta jos olet koskaan käynyt Unkarissa, niin ymmärrät varmaan että ilmaston ja maaperän puolesta maa on aika ihanteellinen jalkapallon pelaamiseen. Alleviivaa vain pointtiani siitä, ettei kyse ole ensisijaisesti olosuhteista, vaan valmennusosaamisessa. Esimerkit taisivat loppua siihen?

Mitä tulee Portugaliin, niin siellä on käytössä akatemiamalli, jossa suuret seurat skouttaavat itse pelaajat joukkueisiinsa, joten väärin meni sekin. Joko alkaa hattu tyhjentyä mukafaktasta?
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #57 : 29.12.2016 klo 21:05:06

Ei nyt ole enää kyse sun mielipiteistä, vaan nämä kendoväitteet on puhuttu suohon jo kymmeniä kertoja. Vastineeks oot ignorettanu kaikki argumentit ja jatkanu aiheen sivusta samaa valitusta. Aivan kuten tämäki viestisi. Heität pallon takas edes koskematta siihen noilla lukusilla kysymyksillä, joista harva edes koskee varsinaista kiistelyn aihetta. Miten hiihto liittyy mihinkään? Ketä kiinnostaa vastata idiootille, joka ei itse vastaa, vaan sivuuttaa kaikki kysymykset? No ilmeisesti mua...
No sitähän sä et kerro, mitä teet. Tietenkään... Oot jaksanu mainita lähinnä siitä ku hallivuokrat on liian korkeita ja ulkona liian kylmä. Sivussa sitte syytetään kendoa, vaikka ei oikeasti syytetäkään.
Riittämättömät mihin? Näillä nykysillä olosuhteilla pitäis olla aika helpostitki fifa-rankingissa jossain top50. Riittämättömät ne on Euroopan huipulle. Ja totta kai maajoukkueen päävalmentaja antaa tuollasia kommentteja ja niin pitääkin, vaikka todellisuudessa olosuhteet riittää jo tiettyyn pisteeseen asti. Silti on vielä tarve lukemattomille futishalleille.
:D Ylos

Edelleen tulppa on kiinni ja pysyy. En tiedä mihin sä edes viittaat kun mitään ei ole puhuttu suohon muuten kun sun fantasioissa.
Ja sun esittämät mielipiteet on edelleenkin tasan nolla.

Jos sä et ymmärrä vertauskuvia ja linkityksiä sun juttuihin niin kertoo paljon.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #58 : 29.12.2016 klo 21:09:48

Unkarissa on luotu akatemiamalli ja panostettu valmennusosaamiseen. Kyllä, myös olosuhteita on parannettu, mutta jos olet koskaan käynyt Unkarissa, niin ymmärrät varmaan että ilmaston ja maaperän puolesta maa on aika ihanteellinen jalkapallon pelaamiseen. Alleviivaa vain pointtiani siitä, ettei kyse ole ensisijaisesti olosuhteista, vaan valmennusosaamisessa. Esimerkit taisivat loppua siihen?

Mitä tulee Portugaliin, niin siellä on käytössä akatemiamalli, jossa suuret seurat skouttaavat itse pelaajat joukkueisiinsa, joten väärin meni sekin. Joko alkaa hattu tyhjentyä mukafaktasta?

Niin Unkarissa on olosuhteet kunnossa ja niitä on paranneltu silti ja meillä on olosuhteet perseestä ja tehty muutama halli. Whats your point? Siellä on lypsetty valtion rahaa satoja miljoonia futikseen vähän kuin... antaa olla...

Ja tuohon Portugaliin. Käy Peimari Utd:n sivuilla mukafaktoinesi. Mitä vitun tekemistä tasoryhmillä on akatemiamallin kanssa? Pitääkö tässä alkaa selittää perusteista lähtien kaikki?
julio gonzales

Poissa Poissa


Vastaus #59 : 29.12.2016 klo 21:13:21

Edelleen tulppa on kiinni ja pysyy. En tiedä mihin sä edes viittaat kun mitään ei ole puhuttu suohon muuten kun sun fantasioissa.
Ja sun esittämät mielipiteet on edelleenkin tasan nolla.

Jos sä et ymmärrä vertauskuvia ja linkityksiä sun juttuihin niin kertoo paljon.
Olet valitettavasti hyvin sekaisin oleva yksilö. Toivottavasti et ole samanlainen niitten junnujes kanssa.

Noh, taaskaan ei tullu mitään konkreettista vastausta yhteenkään kohtaan, joten jääkööt tämä taas hetkeks osaltani tähän.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #60 : 29.12.2016 klo 21:37:14

Olet valitettavasti hyvin sekaisin oleva yksilö. Toivottavasti et ole samanlainen niitten junnujes kanssa.

Noh, taaskaan ei tullu mitään konkreettista vastausta yhteenkään kohtaan, joten jääkööt tämä taas hetkeks osaltani tähän.

Tuliko sinulta?
Leka Harkko

Paikalla Paikalla


Vastaus #61 : 29.12.2016 klo 21:54:10

Suomessa on näkökanta äärimmäisen suppea. Pelaajien kypsymistä ei haluta odottaa, vaan hitaasti zeniittiään etsivien pelaajien polulle pistetään stoppi 12-13 v iässä kun aletaan rakentamaan kilparyhmien runkoja. Väitän, että ikäluokasta vuosittain hassataan 30-40 % pelaajia vaativista harjoitusolosuhteista harrasteryhmiin, joiden kehittymistä ei haluta odottaa. Vähemmän yllättäen kehitys stoppaa, kun vaatimustasot putoaa ja harjoitteet yksinkertaistuvat.

papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #62 : 29.12.2016 klo 23:05:11

Suomessa on näkökanta äärimmäisen suppea. Pelaajien kypsymistä ei haluta odottaa, vaan hitaasti zeniittiään etsivien pelaajien polulle pistetään stoppi 12-13 v iässä kun aletaan rakentamaan kilparyhmien runkoja. Väitän, että ikäluokasta vuosittain hassataan 30-40 % pelaajia vaativista harjoitusolosuhteista harrasteryhmiin, joiden kehittymistä ei haluta odottaa. Vähemmän yllättäen kehitys stoppaa, kun vaatimustasot putoaa ja harjoitteet yksinkertaistuvat.



Olen täysin samaa mieltä. Pitäisi pitää pelaajat mukana pitempään, mutta en tiedä miten sen voisi tehdä jos resurssit ei riitä kaikille.
Lisäksi kulttuurin muutos siihen, että valmentajat ei laita lapsia mielessään hyviin ja huonoihin liian nuorena on vaikea.

Optimaalinen tilanne tietenkin olisi jos kaikille saataisiin riittävät olosuhteet riittävässä valmennuksessa, mutta se ei taida olla mahdollista tällä hetkellä.
Olen pakostakin taipuvainen siihen, että keskitytään vain tiettyihin yksilöihin. Muuten roiskitaan resursseja sinne tänne eikä minnekään oikein kunnolla.

Haluaisin nähdä jokaisella yli 500 juniorin seuralla oman lämmitetyn hallin jonne junnut voisivat mennä tekemään läksyjään koulun jälkeen ja neppailemaan ennen harjoitusvuorojen alkua. Tällä saataisiin tasoitettua olosuhteita kilpailijoihin ja varmistettaisiin edes joillekin yksilöille kunnon olosuhteet. Palloliitto pitäisi sitten huolen, että edes osa myöhännäisheränneista saisivat mahdollisuuden.
Islannin kunnallisilla halleilla ja koulujen yhteistyöllä toteutettu malli olisi tietenkin unelma, mutta eipä taideta sitä päivää tässä maassa nähdä.

Joka tapauksessa jos niille harrasteporukoille resursseja varataan pitäisi seurojen varmistaa, että siellä on tekeminen myös yhtä laadukasta kuin kilparyhmällä. Tämä siis alkaen valmentajan asenteesta aina olosuhteisiin asti.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #63 : 30.12.2016 klo 00:21:32

Pelaajien kypsymistä ei haluta odottaa

Tämä, ja boldattuna. Suomessa jostain syystä jo 15-17-vuotiaita pelaajia pidetään "menetettyinä", eikä nähdä että tällaisten joukossa on paljon sellaisia latebloomereita jotka voivat hyvinkin 20+ ikävaiheen jälkeen pelata kotimaan liigaa. Joillakin esim. henkinen kypsyminen ottaa vähän pidempään, mutta voivat tulla vauhdilla takaa ohi kun pää kypsyy.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #64 : 30.12.2016 klo 01:35:39

Tämä, ja boldattuna. Suomessa jostain syystä jo 15-17-vuotiaita pelaajia pidetään "menetettyinä", eikä nähdä että tällaisten joukossa on paljon sellaisia latebloomereita jotka voivat hyvinkin 20+ ikävaiheen jälkeen pelata kotimaan liigaa. Joillakin esim. henkinen kypsyminen ottaa vähän pidempään, mutta voivat tulla vauhdilla takaa ohi kun pää kypsyy.

Joo ja itse asiassa tuota tapahtuu jo paljon aikaisemmin. Siksi mielestäni lahjakkaimpien valikoituminen ei ole ongelma, koska silloin kun valinta tehdään ollaan vielä sen ikäisiä ettei oikein osaa sanoa mihin ne "lahjat" riittää. Puhun tässä ns. henkisestä valinnasta vaikka toinen laji vielä jonkun vuoden mukana roikkuisikin.

Tuo kotimaan liiga on muuten mielenkiintoinen nostatus. Miten meidän junnut ja heidän vanhempansa mahtaa asian nähdä sillä tiedän tapauksia joissa tuohon jääminen koetaan epäonnistumisena. Tässäkin tapauksessa menetetään osa huipuista jos vielä junnuna alkaakin näyttää, että maksimaalinen taso löytyy kotimaan liigasta ulkomaiden sijaan ja aletaankin panostaa muihin asioihin. Sieltä kuitenkin osa tekee vielä hienon uran ulkomaillakin hieman vanhempana.

Periaatteessa oli se taso mikä tahansa pitäisi jokaisen junnun tavoitella paikkaa omasta edustuksesta.
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #65 : 30.12.2016 klo 01:49:52

Ja tuohon Portugaliin. Käy Peimari Utd:n sivuilla mukafaktoinesi. Mitä vitun tekemistä tasoryhmillä on akatemiamallin kanssa? Pitääkö tässä alkaa selittää perusteista lähtien kaikki?

Oletko tosissasi? Portugalissa suurten seurojen kilparyhmiin ei voi edes hakea, vaan seurat itse kutsuvat skouttaamansa pelaajat rinkiin. Voisiko olla mahdollista, että noissa kilpajoukkueissa on melko kova taso? Ts. tasoryhmiä ei erikseen tarvitse järjestellä. Väitteestäsi "ei ole tasoryhmiä" syntyy sellainen mielikuva että siellä parhaat vetelevät samoissa ryhmissä heikoimpien kanssa, vaikka todellisuudessa harrastelijat eivät pääse edes samoille kentille.

Mitä tulee Unkariin, niin siellä oli pitkän aikaa hyvät olosuhteet, mutta ei akatemiatoimintaa ja valmennuskoulutus aivan retuperällä. Sitten panostettiin skouttakseen ja valmennuskoulutukseen, akatemiatoiminta käynnistettiin, ja kenttiä pistettiin parempaan jamaan. Ja sinun mielestä tuossa se ratkaiseva osuus on se, että olosuhteet paranivat? Selvä, en aio takoa päätäni seinään enää tämän pitempään. Hyvää jatkoa vaan valitsemallasi tiellä.  
« Viimeksi muokattu: 30.12.2016 klo 09:40:37 kirjoittanut koera »
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #66 : 30.12.2016 klo 02:21:59

Oletko tosissasi? Portugalissa suurten seurojen kilparyhmiin ei voi edes hakea, vaan seurat itse kutsuvat skouttaamansa pelaajat rinkiin. Voisiko olla mahdollista, että noissa kilpajoukkueissa on melko kova taso? Ts. tasoryhmiä ei erikseen tarvitse järjestellä. Väitteestäsi "ei ole tasoryhmiä" tulee sellainen mielikuva että siellä parhaat vetelevät samoissa ryhmissä heikoimpien kanssa, vaikka todellisuudessa harrastelijat eivät pääse edes samoille kentille.

Mitä tulee Unkariin, niin siellä oli pitkän aikaa hyvät olosuhteet, mutta ei akatemiatoimintaa, ja valmennuskoulutus aivan retuperällä. Sitten panostettiin skouttakseen, akatemiatoiminta käynnistettiin, valmennuskoulutukseen panostettiin ja kenttiä pistettiin parempaan jamaan. Ja sinun mielestä tuossa se ratkaiseva osuus on se, että olosuhteet paranivat? Selvä, en aio takoa päätäni seinään enää tämän pitempään. Hyvää jatkoa vaan valitsemallasi tiellä.   

Portugalilainen tapa päiväkodin pihalta eteenpäin on se, että lapsia ei erotella. Akatemia toiminta ja se, että tietyt yksilöt laitetaan tutkan alle halutun tyyliseen opetukseen ei liity siihen. Sekoitat jälleen asioita turhaan.

Olenko sanonut, että olosuhteet oli Unkarissa ratkaiseva asia? Ratkaisevin asia oli se, että siellä laitettiin rahaa toimintaan joka sitten käytettiin näihin mainitsemiisi asioihin olosuhteet yhtenä niistä.

Suomessa sitä rahaa ei ole tulossa ei sponsoreilta eikä julkiselta.
Haluaisin kuulla millä rahalla ne akatemiat ja valmennusuudistukset tehdään? Ei ne Alajan katkarapuleivät nyt ihan niin kalliita ole kun Unkarinkin tapauksessa jossa ei edes tarvittu lämmitettyjä halleja laitettiin kehiin monia kymmeniä miljoonia.

Ja jos ne akatemiat sitten saadaan kunnolla käyntiin niin missä ne treenaa? Potkitaan harrasteporukat pois ja keskitytään huippuihin? Ikävä kyllä näin joudutaan varmaan toimimaan, että saadaan edes joillekkin kunnon olosuhteet, mutta sitten karsimmekin mahdollisuudet näiltä myöhännäisheränneisiltä.

Olisi hyvä ymmärtää, että kun esim. unkarilainen junnu astuu ovesta ulos pystyy hän alkaa neppailemaan pallon kanssa takapihalla 365 päivää vuodessa. Meillä alkoi piha olemaan marraskuussa siinä kunnossa ettei siinä pystynyt juosta kastamatta sukkiaan heti ja viime ajat sinne meno on ollut jo vaarallista. Ei ole meidän superjunnu paljon siellä viitsinyt nappiksilla juosta ja lähin kenttä on niin kaukana ettei sinne voi vielä yksin lähteä.

E: Ei siellä kentällä muuten ole edes tilaa kohta kun lämmityskausi on käynnissä eli omatoiminen harjoittelu saa odottaa seuraavat 3 kuukautta vaikka tässä ehtisi kuskaamaankin.

Ja näin...
« Viimeksi muokattu: 30.12.2016 klo 03:02:02 kirjoittanut papadopoulos »
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #67 : 30.12.2016 klo 04:25:32

Portugalilainen tapa päiväkodin pihalta eteenpäin on se, että lapsia ei erotella. Akatemia toiminta ja se, että tietyt yksilöt laitetaan tutkan alle halutun tyyliseen opetukseen ei liity siihen. Sekoitat jälleen asioita turhaan.

Portugalissa aloitetaan sekä kilpasarjat, että akatemiatoiminta huomattavan varhain. Portugalissa akatemiatoiminta alkaa 8-vuotiaana, ja suuri osa maan maajoukkuepelaajista on kulkenut akatemioiden kautta. Kun siellä toisin sanoen käsin poimitaan parhaat nappulat omiin ryhmiinsä joukkueisiinsa, niin miten tuo muka ei ole käytännössä sama asia kuin ryhmiin jaoittelu tason perusteella?

Jos et usko niin hae vaikka sci-hubin kautta tämä:
The developmental activities of elite soccer players aged under-16 years from Brazil, England, France, Ghana, Mexico, Portugal and Sweden, Journal of Sports Sciences, 2012

Olenko sanonut, että olosuhteet oli Unkarissa ratkaiseva asia? Ratkaisevin asia oli se, että siellä laitettiin rahaa toimintaan joka sitten käytettiin näihin mainitsemiisi asioihin olosuhteet yhtenä niistä.

Suomessa sitä rahaa ei ole tulossa ei sponsoreilta eikä julkiselta.
Haluaisin kuulla millä rahalla ne akatemiat ja valmennusuudistukset tehdään? Ei ne Alajan katkarapuleivät nyt ihan niin kalliita ole kun Unkarinkin tapauksessa jossa ei edes tarvittu lämmitettyjä halleja laitettiin kehiin monia kymmeniä miljoonia.

On jo käyty Helsingin osalta läpi se, kuinka kaupungin ja valtion osuus kenttien rakentamisessa ja kunnostamisessa on huomattavan suuri. Mainitsemasi Alaja edellisessä liiton virassaan oli mukana lennättämässä yhteistyökumppaneita yksityiskoneella Azereihin, mihin paloi satojatuhansia euroja. Lisäksi liiton rahankäytössä oli paljon muitakin epäselvyyksiä, ja kirsikkana kakun päällä huuhkajien TV-oikeudet on neuvoteltu vuosikymmenet päin hevon helvettiä. Tämä selviää yksiselitteisesti vertailemalla eri pohjoismaiden sopimuksia. Suomi ei kiinnosta tietysti samalla tavalla kuin vaikka länsinaapuri, mutta jos tulot ei nouse huippumaita vilisevässä lohkossa lähellekään, niin joku on pahasti pielessä.

Eli liiton taloutta on hoidettu päin persettä, eikä aikanaan lihavina vuosina kertyneillä rahoilla tehty ainuttakaan järkevää liikettä. Alaja ilmaisi pj:n virkaan astuessaan tyytymättömyytensä SHA:n osallistuviin seuroihin. Ei se nyt herranen aika kendon tai olosuhteiden vika voi olla, että suomalainen seuraväki valitsee tieten tahtoen korruptiosta tuomitun, kilpafutisvastaisen kabinettipelurin toiselle kaudelleen.

Lisäksi jätät huomioimatta edelleen täysin suvereenisti, että rankingissa meistä menee ohi milloin Viron ja milloin Färsaarten kaltaisia maita, joissa on vähemmän laadukkaita harjoitteluolosuhteita kuin pääkaupunkiseudulla. Koita nyt vaan varovaisesti taivuttaa sitä päätä pois sieltä perseestä.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #68 : 30.12.2016 klo 09:41:40

Lainaus
Portugalissa aloitetaan sekä kilpasarjat, että akatemiatoiminta huomattavan varhain. Portugalissa akatemiatoiminta alkaa 8-vuotiaana, ja suuri osa maan maajoukkuepelaajista on kulkenut akatemioiden kautta. Kun siellä toisin sanoen käsin poimitaan parhaat nappulat omiin ryhmiinsä joukkueisiinsa, niin miten tuo muka ei ole käytännössä sama asia kuin ryhmiin jaoittelu tason perusteella?

Jos et usko niin hae vaikka sci-hubin kautta tämä:
The developmental activities of elite soccer players aged under-16 years from Brazil, England, France, Ghana, Mexico, Portugal and Sweden, Journal of Sports Sciences, 2012

Olen edelleen puhunut tasoryhmistä. Luulen, että meillä on pieni ongelma retoriikan kanssa tällä hetkellä joten nostan kädet ylös ja luovutan.

Lainaus
On jo käyty Helsingin osalta läpi se, kuinka kaupungin ja valtion osuus kenttien rakentamisessa ja kunnostamisessa on huomattavan suuri. Mainitsemasi Alaja edellisessä liiton virassaan oli mukana lennättämässä yhteistyökumppaneita yksityiskoneella Azereihin, mihin paloi satojatuhansia euroja. Lisäksi liiton rahankäytössä oli paljon muitakin epäselvyyksiä, ja kirsikkana kakun päällä huuhkajien TV-oikeudet on neuvoteltu vuosikymmenet päin hevon helvettiä. Tämä selviää yksiselitteisesti vertailemalla eri pohjoismaiden sopimuksia. Suomi ei kiinnosta tietysti samalla tavalla kuin vaikka länsinaapuri, mutta jos tulot ei nouse huippumaita vilisevässä lohkossa lähellekään, niin joku on pahasti pielessä.

Eli liiton taloutta on hoidettu päin persettä, eikä aikanaan lihavina vuosina kertyneillä rahoilla tehty ainuttakaan järkevää liikettä. Alaja ilmaisi pj:n virkaan astuessaan tyytymättömyytensä SHA:n osallistuviin seuroihin. Ei se nyt herranen aika kendon tai olosuhteiden vika voi olla, että suomalainen seuraväki valitsee tieten tahtoen korruptiosta tuomitun, kilpafutisvastaisen kabinettipelurin toiselle kaudelleen.

Lisäksi jätät huomioimatta edelleen täysin suvereenisti, että rankingissa meistä menee ohi milloin Viron ja milloin Färsaarten kaltaisia maita, joissa on vähemmän laadukkaita harjoitteluolosuhteita kuin pääkaupunkiseudulla. Koita nyt vaan varovaisesti taivuttaa sitä päätä pois sieltä perseestä.

Mistäköhän taas lähtisi liikkeelle kun tässä päästiin tähän herrat huijaa teemaan...

Otetaan nyt vaikka ensin tuo avainsana "yhteistyökumppani". Oletko kuullut, että esimerkiksi yrityksillä on asiakassuhde toimintaa? Onkohan tuon toiminnan tarkoitus tehdä rahaa vai kuluttaa sitä?
Sitten tuo tv-sopimus. Sinulla on selvästi tietoa kuinka paljon siitä saatiin ja kuinka paljon olisi pitänyt saada joten pistäpä nyt lukuja pöytään. Kuinka suuri se huonosti neuvotellun sopimuksen takia menetetty raha oli? Ratkaisevaa Pohjois-Irlanti-Suomi karsintaa katsoi joku 300 000 ihmistä joten ei se nyt voi niin hirveän arvokas olla.
Voisitko kertoa tarkemmin esimerkeillä joissa näkyy joitain euromääriä miten liiton taloutta on hoidettu päin persettä? Tällä hetkellä tieto siitä, että sitä on hoidettu päin persettä perustuu vain siihen, että kirjoitit, että sitä on hoidettu päin persettä.

Voisitko käydä kysymässä tamperelaiselta jalkapalloväeltä kuinka tyytyväisiä siellä ollaan kunnan käyttämiin rahoihin eri lajien välillä niin minä voin kertoa sillä välin esimerkin kotikaupungistani Turusta.

Turussa on periaatteessa neljä suurta seuraa edustustasolla eli FC TPS, HC TPS, Inter Turku ja TuTo.

Inter Turku pelaa Veritas stadionilla, jota pyörittää seuran yksityinen omistaja ja jonka rakentamisesta saamme kiittää samaa tahoa.
FC TPS joutuu pelaamaan erillisluvalla liian pienellä yleisurheilustadionilla, koska Veritas stadionia pyörittää yksityinen taho. Kaupunki ei ollut aikoinaan valmis rahoittamaan stadionin rakentamista nykytasolle ja siksi ollaan nyt tämän ongelman edessä.
HC TPS pelaa kaupungin rakentamassa ja ylläpitämässä 10 000 hengen jäähallissa.
TuTo ei tietenkään voi mistään järkisyystä pelata samassa kaupungin pyörittämässä hallissa joten sille piti rakentaa oma halli vuonna 2006, joka on siis myös kaupungin kustantama ja hallinnoima.

Samaan hengenvetoon voisit myös kertoa millä hoidan sen ongelman, että poikani ja monet muut suomalaiset junnut joutuvat antamaan etua melkein kaikille muille kilpailijamaiden lapsille siinä, että he eivät voi astua ovesta ulos ja mennä pihalle neppailemaan pallon kanssa kuin maksimissaan 3/4 vuodesta? Ihan kylmä fakta on se, että lähin kenttä jonne voin poikani päästää yksin on seuraavan kerran pelikunnossa huhtikuun alussa kun siihen jäädytetty jää on sulanut vedeksi ja imeytynyt maaperään.
Tanskassa ei ole talvea enää ollenkaan ja jos katsot karttaa niin Eurooppa oikeastaan vasta alkaa siitä.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2016 klo 09:46:53 kirjoittanut papadopoulos »
kallee

Poissa Poissa


Vastaus #69 : 30.12.2016 klo 12:07:46

Ei tämä kaveri marise hallien puutteesta. Muusta kylläkin.

Suomi-futiksen timantti: Suomessa ei kilpailla riittävästi

- Tempo, taitotaso ja kovuus ovat ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Ja tietenkin valmennus, Kairinen luettelee.
- Treeneissä kun ei aina menty lähellekään täysillä, niin ei aina tarvinnut antaakaan kauheasti itsestään. Vaatimustaso ei ollut riittävän kovalla tasolla. Sellainen ei kehitä pelaajaa riittävästi, mutta Tanskassa on erilainen meininki, Kairinen laukoo jääkylmän faktan.


Missä asioissa olet kehittynyt vuoden aikana eniten Tanskassa?

- Fysiikkani on kohentunut, joten osaan käyttää voimaa paremmin kamppailutilanteissa.

http://www.mtv.fi/sport/jalkapallo/uutiset/artikkeli/suomi-futiksen-timantti-suomessa-ei-kilpailla-riittavasti/6243522



Tähän on hyvä lopettaa tämä ketju.
Lopuksi suora lainaus Pertti Kemppisen Facebook-sivulta:

”Eteenpäin on menty – harrastajamäärät ovat kasvussa

Palloliitossa ja sen alaisissa organisaatioissa hykerretään ja taputetaan käsiä. Harrastemäärien kasvu jatkuu. Harrastajamäärän kasvusta on tullut tärkein suomalaisen jalkapallon mittari. Seuroja kannustetaan seuraamaan säännöllisesti ja systemaattisesti jäsenluetteloja. Näin tehtiin myös poliittisissa nuorisojärjestöissä 1970- ja 80-luvuilla. Mitä enemmän oli jäseniä, sitä enemmän oli rahaa, viihdettä, kähmintää ja vaikutusvaltaa.

Yhä harvempi lisenssipelaaja tähtää enää jalkapalloilijaksi, tai ei edes pitempiaikaiseksi jalkapallon harrastelijaksi. Tärkeintä on olla hetkessä mukana – ilman sitoutumista.

Jos tämä joukko on se ominaisuus tai ominaisuusjoukko, joka tekee Suomen jalkapallosta tasokkaampaa ja kilpailukykyisempää – muuttaa entistä suuremmasta määrästä entistä parempaa laatua, niin näin ei tule tapahtumaan.

Huippujalkapallolla on olemassa oma substanssinsa ja me olemme ajautuneet liian kauaksi sen olemuksesta.

Sillä mitä Suomi-futis on nyt pohjimmiltaan, on entistä vähemmän tekemistä sen kanssa, miten huipulle tähdätään jalkapallossa. Suomi-futis aukenee nyt sen kautta, mitä ja miten massat harrastaa. Eli yhä useampaa ei innosta enää jalkapalloon mukaan tulemisessa itsensä vakavampi kehittäminen, vaan pikemminkin osallistuminen, näyttäytyminen, kavereiden tapaaminen, kentällä hengaileminen, kuntoliikunta ja verkostoituminen.

Huippujalkapallossa määrän ja laadun oleellinen ero on siinä, että on olemassa joitakin oleellista -huippujalkapallon olemusta korostavaa ja ilmentävää todellisuutta.

Jalkapallon olemusta kuvaava kielemme on muuttumassa yhä enemmän massojen liikuntaa kuvaavaksi. Piireihin ja Palloliittoon hakeutuu ja myös palkataan entistä enemmän ”massaliikuttajia”. Jalkapalloa massoille – on kansan enemmistön suosimaa valtakulttuuria, joten sitä tulee kunnioittaa.

Huippujalkapalloilun olemus ulkoistuu ja siirtyy Suomesta yhä kauemmaksi. Katselemme huippujalkapalloa diki-härveleiden välityksellä. Ostamme korkeimmille sarjatasoille pelaajat ulkomailta. Matkustamme Barcelonaa katsomaan huippujalkapalloa. Luemme lehdistä, mitä huippujalkapallossa tapahtuu. ”Sosiaalitutkijat (sosiologit)” kertovat meille, miten meidän pitää valmentaa tai missä iässä jalkapalloa pitää alkaa pelaamaan tosissaan.

Huippujalkapallon olemus kohdataan entistä useammin ”nojatuolitasolta”; esimerkiksi maksulliset televisiokanavat ovat moninkertaistaneet tarjontansa. Yhä useammasta on tullut urheiluviihteen suurkuluttajia; futista ei tarvitse enää harrastaa oman ruumiinsa kautta niin aktiivisesti kuin ennen. Tarjolla on sujuvaa, viihdyttävää ja aivan mielettömän näyttävääkin futispelaamista – esimerkiksi playstationia voi pelata ilman että lähdetään sateessa harjoittelemaan. Jalkapallon harjoitteleminen ja myös pelaaminen on muuttunut viihteellisemmäksi, niukemmin rasitusta sisältäväksi, vähemmän vaativaksi ja viihtyisimmillä kenttäpinnoilla pelailuksi.

Hyvällä on myös varjopuolensa. Hyvätkin hampaan menevät huonoon kuntoon – liiasta makean syönnistä. Kun pelaajia on paljon, ei kaikille voida tarjota laadukasta valmennusta. Tällä hetkellä laatua ei kohtaa edes se vähemmistö, joka palloilee kilpasarjoissa.

Voidaan ajatella, että massojen virta ohjaa jalkapallon priorisointia kohti mediaalia (keskitasossa sijaitsevaa). Kun näin tapahtuu, huippujalkapalloilun kriisi syvenee. Seurajohtajien ja valmentajien puheissa sekä tekemissä alkaa olla syvää toivottomuutta. Osaamisen, rahan ja jatkuvuuden puutteesta seuraa hätiköityjä päätöksiä ja epämääräistä tekemistä. Ilman pitkäjänteistä, tavoitteellista, tuloksia tekevää, kannustavaa ja osaavaa valmennusta – ei näytä valoisalta. Aikaperspektiivi tulevaisuuteen kadotetaan.
 Olen ajautunut eksistentialistiseen kriisiin – suomalaisen jalkapallon kehittämispyrkimysten suhteen. Kannattaako enää sanoa, miten asioiden täytyisi olla, vaan olisiko parempi vaan katsoa, miten asia ovat?

Kysymys on todellisuuden ilmentymisestä, siitä millainen suhde minulla on todellisuuteen – jalkapallotodellisuuden eri puolien ja käsitteiden ilmenemiseen.

Mitä enemmän suomalainen jalkapallo ajautuu kohti keskiarvoa tai laajojen tarjottimien suuntaan, sitä vaikeampaa on kilpaurheileminen tai huipulle tähtäävä tekeminen hahmottaa. Me ihmiset olemme tietoisia itseämme koskevista odotuksista ja käsitteellistyksistä, näin odotukset ja käsitteet vaikuttavat käyttäytymiseemme, tai peräti jopa siihen, mitä me olemme.”

 

– Pertti Kemppinen, 19.8.2016, Kemppisen Facebook-seinä –

https://blog.paf.com/petterisihvonen/2016/08/19/harhaoppiset-suomalaisen-huippu-urheilun-asialla/#.WGYjfY9OJZg



papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #70 : 30.12.2016 klo 12:25:27

Lainaus
Ei tämä kaveri marise hallien puutteesta. Muusta kylläkin.

Hyvä esimerkki. Kiitos siitä.

Kairinen on nimittäin Runosmäestä, joka sijaitsee lähellä Impivaaraa jossa on lämmin jalkapallohalli ja nykyään vielä Javenture areena. Javenture Areena avattiin Kairisen ollessa hyvässä kehitysvaiheessa 12 vuotiaana.

Tuossa vielä erikseen "Runosmäen taiasta"

http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/201612142200040586_jp.shtml
Leka Harkko

Paikalla Paikalla


Vastaus #71 : 30.12.2016 klo 13:01:25

Tämä, ja boldattuna. Suomessa jostain syystä jo 15-17-vuotiaita pelaajia pidetään "menetettyinä", eikä nähdä että tällaisten joukossa on paljon sellaisia latebloomereita jotka voivat hyvinkin 20+ ikävaiheen jälkeen pelata kotimaan liigaa. Joillakin esim. henkinen kypsyminen ottaa vähän pidempään, mutta voivat tulla vauhdilla takaa ohi kun pää kypsyy.

Toki sanottava, että pelaajillakin on asiassa osansa. Yleensä ei nähdä isoa kuvaa. Muutama vuosi on tullut seurattua vierestä yhden huippuryhmän tryout kuvioita ja tuolta on rankattu ulos hyvääkin porukkaa ja tarjottu paikkaa organisaation kakkosryhmässä. Tämä paikka taas ei ole pelaajille kelvannut, koska sarjotaso on alempana. Tässä kohtaa pitäisi pelaajankin yrittää nähdä muukin kuin sarjataso esim olosuhteet, kehitysmahdollisuudet jne...
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #72 : 30.12.2016 klo 16:15:38

Toki sanottava, että pelaajillakin on asiassa osansa. Yleensä ei nähdä isoa kuvaa. Muutama vuosi on tullut seurattua vierestä yhden huippuryhmän tryout kuvioita ja tuolta on rankattu ulos hyvääkin porukkaa ja tarjottu paikkaa organisaation kakkosryhmässä. Tämä paikka taas ei ole pelaajille kelvannut, koska sarjotaso on alempana. Tässä kohtaa pitäisi pelaajankin yrittää nähdä muukin kuin sarjataso esim olosuhteet, kehitysmahdollisuudet jne...

Toki näinkin, ei kaikki ole joka kerta valmentajien vika yksistään.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #73 : 30.12.2016 klo 17:42:25

Toki näinkin, ei kaikki ole joka kerta valmentajien vika yksistään.

Eikä pelaajien ja valmentajien vaan pitää ottaa vielä vanhemmat mukaan kuvioon.

Mulla on yksi junnu jonka kanssa joutuu olee varpaillaan kun kaveri saa kilarit jos ei pääse parhaiden kanssa samaan ryhmään. Vaihtelen ryhmiä usein sen mukaan mitä kenellekin haluan opettaa.

Pelisäännöt oli tehty vanhempien kanssa selväksi ja kenelläkään ei ole ongelmia mun ryhmittämisen kanssa. Tää junnu tuli myöhemmin paremman valmennuksen perässä ja vanhemmat jäi tuota infoa vaille.

Nyt alkaa näyttää, että isä siellä on ton pojan asenteen takana.
Stürmer

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: YJPKKÄ & Suomen naiset.


Vastaus #74 : 30.12.2016 klo 23:27:11


Samaan hengenvetoon voisit myös kertoa millä hoidan sen ongelman, että poikani ja monet muut suomalaiset junnut joutuvat antamaan etua melkein kaikille muille kilpailijamaiden lapsille siinä, että he eivät voi astua ovesta ulos ja mennä pihalle neppailemaan pallon kanssa kuin maksimissaan 3/4 vuodesta?


Varaa niille puoli-ilmainen höntsyvuoro vaikka joka iltapäiväksi paikallisen koulun salista ja pistä ne pelaamaan futsalia.  Itse tein näin.

 
Sivuja: 1 2 [3] 4 ... 6
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines