Mko
 Poissa
|
 |
Vastaus #100 : 31.07.2017 klo 20:29:06 |
|
Joo, yu-valmentajat opettavat juoksua usein korostamalla lantion eteenpäin työntämistä ja päkiäpolkaisua. Näin kehittyy etenkin hyppylajeihin optimaalinen juoksuasento, joka on kuitenkin futaajalle liian pysty. Jalkapallon nopeat suunnan- ja rytminmuutokset sekä harhautukset vaativat painopisteen viemistä selvästi alemmas, jotta tasapaino ja askeltiheys pysyvät yllä kovassa pelitempossa. Kärjistettynä futaajan juokseminen on äärinopeaa hiipimistä.
|
|
|
|
|
tuuma
Poissa
|
|
Vastaus #101 : 31.07.2017 klo 21:57:57 |
|
Joo, yu-valmentajat opettavat juoksua usein korostamalla lantion eteenpäin työntämistä ja päkiäpolkaisua. Näin kehittyy etenkin hyppylajeihin optimaalinen juoksuasento, joka on kuitenkin futaajalle liian pysty. Jalkapallon nopeat suunnan- ja rytminmuutokset sekä harhautukset vaativat painopisteen viemistä selvästi alemmas, jotta tasapaino ja askeltiheys pysyvät yllä kovassa pelitempossa. Kärjistettynä futaajan juokseminen on äärinopeaa hiipimistä.
Juuri tämä. Tuo juoksuasennon korkealle muuttaminen on se suurin yksittäinen virhe mitä tyypilliset yleisurheiluvalmentajat tekevät jalkapalloilijoiden kohdalla. |
|
|
|
|
fingerström
Poissa
|
|
Vastaus #102 : 31.07.2017 klo 22:03:23 |
|
Keitä nämä 3-4 sitten ovat? Tuosta voisi sitten heiltä suoraan kysyä.
No mun rekisterissäni sekä numerot 1, 2 että 3 ja 4 ovat Jouni Kareinen. En tiedä, tekeekö Jouni enää valmennusduunia, mutta toivottavasti hän on opettanut nuorempia. Onhan se nyt selvää, että futaaja liikkuu eri tavalla; painopiste oltava alhaalla (TJEU Messi tai Pele), kiireisiä käännöksiä, pallon kanssa toimintaa jne jne. |
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #103 : 31.07.2017 klo 22:45:57 |
|
Oletteko sitä mieltä, että juoksun korkea painopiste on futiksessa joka tilanteessa huono juttu? Jos juostaan 40 metriä suoraa pallon perään, niin pitääkö silti olla matalampi painopiste? Vai tilanteen mukaan?
|
|
|
|
|
Mko
Poissa
|
|
Vastaus #104 : 31.07.2017 klo 23:03:44 |
|
Oletteko sitä mieltä, että juoksun korkea painopiste on futiksessa joka tilanteessa huono juttu? Jos juostaan 40 metriä suoraa pallon perään, niin pitääkö silti olla matalampi painopiste? Vai tilanteen mukaan?
Pitkässä (~30 m ja yli) suorassa täysvauhtisessa pallottomassa juoksussa ns. juoksijan asennosta on tietysti hyötyä, koska siinä maksimoidaan voimansiirto eteenpäin vievään liikkeeseen. Näitä vain tulee jalkapallossa niin vähän, että ko. tekniikan opetteleminen ei ole hyödyllistä - varsinkaan, kun sillä on taipumus heijastua juoksuasentoon myös pelissä jatkuvasti tapahtuvassa lajinomaisessa liikkumisessa. |
|
|
|
|
tuuma
Poissa
|
|
Vastaus #105 : 31.07.2017 klo 23:05:06 |
|
Oletteko sitä mieltä, että juoksun korkea painopiste on futiksessa joka tilanteessa huono juttu? Jos juostaan 40 metriä suoraa pallon perään, niin pitääkö silti olla matalampi painopiste? Vai tilanteen mukaan?
Ehkä ennemminkin pitäisi opettaa tilanteen mukaan juoksuliikkeen sulava jatkuminen ja siirtyminen pelitilanteesta toiseen. Matalasta asennosta on paremmat edellytykset suunnanmuutokselle, ja lyhyitä spurtteja pelissä on huomattavasti enemmän mitä pitkiä suoraviivaisia spurtteja. Tietysti pelipaikka vaikuttaa myös tähän. Mutta paljon näkee junioreita joilla ei edes perusjuokseminen onnistu, jolloin lajinomaisia hienouksia ei voi heti alkaa miettiä. Yksi asia myös mitä ei paljoa näe on että varsinkin keskuspuolustajille ei opeteta luontevaa taaksepäinjuoksuliikettä. |
|
|
|
|
Mko
Poissa
|
|
Vastaus #106 : 31.07.2017 klo 23:22:25 |
|
Kaiken A ja O futaajan pelinopeuden kannalta on askeltiheys. Se pitää rakentaa ensimmäisenä (herkkyyskausi alkaa jo pikkulapsena) ja siitä on pidettävä huolta koko uran ajan. Korkea askeltiheys yhdistettynä hyvään tasapainoon, koordinaatioon ja ketteryyteen (kyky muuttaa suuntaa ja kehon asentoa nopeasti ja hallitusti) mahdollistaa terävän ja pelitilanteeseen mukautuvan, vaivattoman liikkumisen.
|
|
|
|
|
korhonen86
Poissa
|
|
Vastaus #107 : 22.07.2018 klo 22:02:35 |
|
Tuossa Kalevan kisojen jälkeisessä lähetyksessä tuli mielenkiintoisia testituloksia muutamalta yleisurheilijalta. Pituushyppääjä Eero Haapala, pikajuoksija Eetu Rantala ja keihäänheittäjä Jami Kinnunen laitettiin juoksemaan jalkapallosta tuttu nopeustesti 30 metriä paikaltaan. Nopein oli Haapala ajalla 3,63. Rantalan aika 3,73 ja Kinnusen 3,93. Saattaa nopeimmat suomalaisfutarit vetää lähelle Rantalan aikaa? Pesäpalloilija Sami Karjala erään uutisen mukaan juossut 3,66.
|
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #108 : 23.07.2018 klo 08:32:42 |
|
Tuossa Kalevan kisojen jälkeisessä lähetyksessä tuli mielenkiintoisia testituloksia muutamalta yleisurheilijalta. Pituushyppääjä Eero Haapala, pikajuoksija Eetu Rantala ja keihäänheittäjä Jami Kinnunen laitettiin juoksemaan jalkapallosta tuttu nopeustesti 30 metriä paikaltaan. Nopein oli Haapala ajalla 3,63. Rantalan aika 3,73 ja Kinnusen 3,93. Saattaa nopeimmat suomalaisfutarit vetää lähelle Rantalan aikaa? Pesäpalloilija Sami Karjala erään uutisen mukaan juossut 3,66.
Tod näk ainakin aika lähelle. Kappe Hämäläisellä Eerikkilässä oli ainakin joku tietyn ikäisenä junnumajussa vedetty ennätys(oisko ollu U19) ja se oli joku 3,7? aika muistaakseni. Tuon jälkeen se ero sitten nopeasti tuleekin. Ronaldohan juoksu 3,61s tuossa youtubesta löytyvässä testipatterissa(toki lähtö telineistä), jossa Portugalin 100m mestaria vastaan testailevat noita erilaisia juoksuhommia. Suorassa juoksussa häviää, mutta heti jos on vähänkin käännöksiä niin Ronaldo vie aivan pystyyn homman. |
|
|
|
|
Art2
Poissa
Suosikkijoukkue: RoPS, Spurs
|
|
Vastaus #109 : 23.07.2018 klo 09:23:42 |
|
Noissa testin suoritustavoissa on ihan valtavia eroja. Jotkut lähtee heijaamalla liikkeelle, jotkut lähtee metrin viivan takaa ja joillakin kennot on nilkan korkeudella.
Todellisuudessa Haapala tuskin on noin valtavasti Rantalaa nopeampi 30 metrillä, vaan ero voi tulla joko lähdöstä tai maaliintulosta, riippuen siitä mikä osa kennoon sattuu osumaan.
Rantalan lähtö lienee kuitenkin Suomen parhaimpia ellei paras.
Esimerkkinä mittaustavan vaikutuksesta: Coleman oli viime vuoden MM-kisojen nopein 30 metrillä ajalla 3.65, joka on sama aika kuin Boltin ME-juoksussa.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 23.07.2018 klo 09:40:25 kirjoittanut Art2 »
|
|
|
|
|
korhonen86
Poissa
|
|
Vastaus #110 : 23.07.2018 klo 09:29:24 |
|
Noissa testin suoritustavoissa on ihan valtavia eroja. Jotkut lähtee heijaamalla liikkeelle, jotkut lähtee metrin viivan takaa ja joillakin kennot on nilkan korkeudella.
Todellisuudessa Haapala tuskin on noin valtavasti Rantalaa nopeampi 30 metrillä, vaan ero voi tulla joko lähdöstä tai maaliintulosta, riippuen siitä mikä osa kennoon sattuu osumaan.
Rantalan lähtö lienee kuitenkin Suomen parhaimpia ellei paras. Jep, nämä ovat kyllä totta. Kennonhan voi pysäyttää vaikka ojentamalla käsi suoraksi ennen viivan ylitystä. Vertailukelpoisuus on vähän niin ja näin, mutta suuntaa antavina nuo ajat nyt ainakin jotain voi kertoa. |
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #111 : 23.07.2018 klo 09:59:58 |
|
Noissa testin suoritustavoissa on ihan valtavia eroja. Jotkut lähtee heijaamalla liikkeelle, jotkut lähtee metrin viivan takaa ja joillakin kennot on nilkan korkeudella.
Todellisuudessa Haapala tuskin on noin valtavasti Rantalaa nopeampi 30 metrillä, vaan ero voi tulla joko lähdöstä tai maaliintulosta, riippuen siitä mikä osa kennoon sattuu osumaan.
Rantalan lähtö lienee kuitenkin Suomen parhaimpia ellei paras.
Esimerkkinä mittaustavan vaikutuksesta: Coleman oli viime vuoden MM-kisojen nopein 30 metrillä ajalla 3.65, joka on sama aika kuin Boltin ME-juoksussa.
Tuo totta... Tuossa Ronaldon videossa tuo 100m juoksija voittaa Rollen kahdella kymmenyksellä, kun molemmat lähtevät telineistä ja mittaustapa on täysin sama. Muistaakseni tuolla Eerikkilässä tuo mitataan jalkapalloilijoilta tuolla lähdöllä metri viivan takaa. |
|
|
|
|
|
|
|
