Kevät 2017 Baijerissa - Müllermilchin seikkailut pallon perässä

[Müllermilch]

18.2 Jahn Regensburg - FSV Frankfurt

Lauantaiaamuna heräsin herätyskellon ääneen siinä kahdeksan pintaan. Puin päälleni ja pakkasin kamat, koska aamupalan jälkeen ei ollut aikomusta palata enää tuohon huoneeseen. En syönyt kuin yhden sämpylän ja menin chekkaamaan itseni hostellista ulos. Petivaatteetkin jäivät laittamatta niille tarkoitettuun koriin, koska ei huvittanut. Sitten marssin rautatieasemalle, tein päätökseni lähteä Regensburgiin ja ostin kännykkääni Bayern-tiketin. 25 euroa sisältäen junat Regensburgiin ja takaisin sekä vielä Münchenistä Grosskaroon. Juna lähti vasta ennen varttia vaille kymmenen, koska en ehtinyt aikaisempaan. Kävin Lidlistä ostamassa vähän juotavaa (tällä kertaa ihan vettä) ja sen jälkeen painelin junaan. Puolitoista tuntia ja juna oli saavuttanut Regensburgin.

Regensburgissa haahuilin muutaman tunnin kierrellen perusnähtävyydet. Sama fiilis jäi kuin aikaisemmista kaupungeista, eli ihan mukavan oloinen paikka. Kävin Galeria Kaufhofista poistamassa vielä Jahnin huivin kymmenen euron hintaan. Sen jälkeen lähdin kävelemään kohti stadionia, mikä ei ollut kuin kolmisen kilometriä keskustasta. Matsilippua en ollut hommannut etukäteen, mutta pienen googlettelun perusteella ei pitänyt olla ongelmia ostaa se vasta stadionilta. Ainakaan muutaman tarkastelemani alkukauden pelin perusteella yleisömäärät olivat luokkaa 3000-7000. Stadion kun vetää sen 15000 katsojaa, niin luulisi siis lipun löytyvän ja FSV Frankfurtkaan ei mikään erityinen yleisömagneetti ole. Ja hoituihan se lippu kätevästi luukulta, hintaa oli 12 euroa seisomakatsomoon. Istumapaikat vähän houkuttelivat parin-kolmen tunnin kävelyn jälkeen, mutta yli kymmenen euroa kalliimmat hinnat saivat vaakakupin lopulta kääntymään seisomakatsomon puoleen.





Kaupunkikierroksen satoa.


Regensburgissakin on vähän sitä sun tätä. Myös pieni häivähdys Italiaa oli havaittavissa.




Stadionhan on varsin uusi ja valmistunut vasta muutama vuosi sitten. Sijainti aivan moottoritien vieressä ja kaupungin suunnasta kävellessä se pitääkin ylittää siltaa pitkin päästäkseen stadionille. Ihan kiva stadionbongaus. Sisällä jouduin jättämään reppuni säilöön pelin ajaksi, koska kuulemma puhelimen laturia ei saa katsomoon viedä. Sitten menin ostamaan jotain syötävää. Olut+bratwurst-kombo maksaa 6euroa, mikä ei ole ollenkaan paha hinta. Puolisen tuntia ennen peliä seisomakatsomossa oli jo hyvin porukkaa, muissa katsomoissa taas paljon tyhjiä paikkoja. Yleisömääräksi ilmoitettiin noin 4500 katsojaa, mutta siihen nähden meno oli erittäin hyvä varsinkin tuolla seisomapaikoilla.

Tällaiseen ympäristöön on stadion pystytetty.


Tämä on sitten vähän lähempää. Ihan tyylikäs ja kompakti stadion.

12 eurolla sai pari tuntia hyvää viihdykettä


 Kummallakaan joukkueella ei mitenkään erityisen nimekäs pelaajalista ollut. Tunnetuimpana pelaajana varmasti Frankfurtin kapteeni, mm. Bayernissa ja Eintrachtissa pelannut Patrick Ochs. Peli alkoi Regensburgin hallinnassa, mutta FSV teki kuitenkin ensimmäisen maalin. Vähän myöhemmin kotijoukkueelta jäi mielestäni selvä rankkari viheltämättä. Regensburg jatkoi kuitenkin painostusta ja puoliajan loppupuolella sai rankkarin. Andreas Geipl asettui laukomaan ja pisti pallon maaliin ohi FSV-kassari Sören Pirsonin. Tuttu mies hänkin saksafutista seuranneille. Puoliajalle tasatilanteessa.

Toinen puoliaika jatkui samanlaisena. Regensburg hallitsi ja loi paremmat paikat, toki myös vierasjoukkueella oli omat tilanteensa. Todella vauhdikasta peliä kuitenkin ja hyviä tilanteita kumpaankin päähän. Erityisesti kotijoukkueen nuori Erik Thommy vaikutti ihan kovalta pelimieheltä ollen yksi ottelun parhaista pelaajista. 68 minuutilla kotijoukkueen uurastus palkittiin Marco Grüttnerin viedessä Jahnin johtoon. Tosin nyt näyttää tilastoja katsellessa, että olisi merkitty omaksi maaliksi, mutta ainakin stadikalla huudatettiin Grüttnerin nimeä. Regensburg myös voitti ottelun 2-1 ja heillä on voiton myötä vielä pienet mahdollisuudet liittyä nousutaisteluun paikoista kakkosbundesiin. Tasaista tuolla taulukossa kuitenkin on, Duisburgin jälkeen sijat 2-19 ovat 14 pisteen sisällä. Jahnilla on nyt 33 pistettä ja miehittävät yhdeksännen sijan, tosin suoran nousijan paikalle viisi ja karsijan paikalle kolme pistettä. Eli kaikki on vielä auki. Pitää tulla useamminkin katsomaan näitä alasarjan pelejä, kun meno näyttää olevan kohdillaan ja pelikin on viihdyttävää. Ei hyvä matsikokemus aina tarvitse mitään isolla rahalla kasattuja joukkueita ja kansainvälisiä tähtiä, vaan alasarjoistakin voi saada todella hyviä futiselämyksiä! Jatkoon.

Regensburgin päädyssä oli hyvä meno.


Tässä vähän laajempi kuva. Frankfurtista oli tullut silmämääräisesti arvioiden alle 100 kannattajaa.



Pelin jälkeen ei jäänyt valitettavasti aikaa jäädä muiden kanssa kiittelemään kotijoukkueen pelaajia, vaan suuntasin takaisin juna-asemalle. Kolmisenkymmentä minuuttia ja olin kohteessa ja junaankin ehdin, ettei tarvinnut paria tuntia jäädä odottelemaan seuraavaa. Loppupäivä menikin junassa ja kahdeksan aikaan olin taas kotosalla ja ehdin vielä iltaruoallekin. Tsekkailin illalla vielä juna-aikatauluja, jos lähtisi seuraavana päivänä Hochfilzeniin. Sopivia yhteyksiä ei kuitenkaan oikein löytynyt, jos ei olisi ollut valmis heräämään ns. vitun aikaisin. Päätin siis jättää ampumahiihdon mömmömit väliin pitkien yöunien viedessä tällä kertaa voiton. Lippujakaan ei ollut enää tarjolla kuin radanvarteen, joten katsoin sitten viimeisen kisapäivän kotosalla. Ehkä ihan hyvä päätös, mutta ehdottomasti vielä tulevaisuudessa pitää vastaavaa tapahtumaa päästä livenä katsomaan.

Ensi viikon ohjelmasta sen verran, että lauantaina Bayern - HSV ja sunnuntaina Ingolstadt - Mönchengladbach. Seuraavana maanantaina olisi sitten lähtö Madridiin, kun halusin jonnekin lämpimään ja tuo viikko on itselläni vapaa. Tosin täälläkin on jo parina päivänä lämpöasteet huidelleet siinä viidentoista pinnassa auringon paistaessa. Sattumalta Real Madridilla on silloin keskiviikkona Las Palmasia vastaan peli ja torstaina Sevilla kohtaisi Athleticin. Sevillaan asti en muuten varmaan lähtisi, mutta yksi kaveri on sattumalta tuolla päin silloin, niin ehkä voisi sielläkin käväistä ensimmäinen yö bussissa ja toinen yö hotellissa -tyylisellä ratkaisulla.

[Müllermilch]

Nyt voisi puskea jotain raportteja eetteriin kun on tuosta Espanjan reissusta toipunut.

25.2 Bayern München - HSV


Pieni krapula edellisillan brenkuttelusta johtuen oli päällä Allianzille siirtyessäni ja peliä seuratessani. Niin taisi olla myös vierasjoukkueen pelaajilla heidän peliesityksistä päätellen. 8-0. Eiköhän tuo riitä siitä pelistä ja siirrytään suosiolla seuraavan matsin rapoon.



26.2 Ingolstadt - Borussia Mönchengladbach

Tämä olikin viikonlopun pääpeli minulle. Majoituin koko viikonlopun Hackerbrücken A&O Hostellissa ennen kuin lähtisin Lufthansan siivillä Madridiin. Lähdin aamusta talsimaan päärautatieasemalle, josta otin paikallisjunan kohti Ingolstadtia. Menopaluulle tuli hintaa kaksikymmentä euroa matkan ollessa tunnin verran suuntaansa. Ingolstadtin päässä otin rautatieasemalta stadionille vievän bussin, joka sattui olemaan täynnä Gladbachin faneja laulamassa pilkkaavaan sävyyn mm. kölniläisistä ja Timo Werneristä. Matkaa stadionille oli noin viisi kilometriä ja vartin jälkeen näkyvissä alkoi häämöttää Audi Sportpark. Tähän peliin oli itsellä kaksi lippua, mutta kun kaveri päätti viime hetkellä perua tulemisensa niin otin molemmat liput mukaan stadionille ja yritin päästä toisesta eroon. Olin yli tuntia ennen avauspotkua stadionilla, joten aikaa ylimääräisestä lipusta eroon pääsemiseksi piti ainakin olla riittävästi.


Täällä Ingolstadt pelaa kotipelinsä.



Eipä siinä kuitenkaan tainnut minuuttiakaan mennä, kun joku tulee kysymään, että olisiko ylimääräistä lippua tarjolla. Tämä jannu halusi kuitenkin molemmat lippuni, joten jouduttiin tekemään sellainen kuvio, että hommataan yhdessä minulle vielä kolmas lippu. Sellainen sitten löytyikin varsin nopeasti joltain vieraskannattajalta kymmenen euron hintaan ja saatiin lippuasiat hoidettua onnistuneesti. Sattumalta uusi lippuni olikin vieraiden seisomakatsomoon, mikä ei ollut ollenkaan huono asia. Turvatarkastus tuolla oli ehkä tarkempi kuin missään aiemmin. Kaikki taskut täytyi tyhjentää pöydälle ja jopa kengät piti ottaa pois, jotta pystyttiin varmistamaan, ettei siellä ole mitään kiellettyä tavaraa. Ehkä myös oma pukeutumiseni saattoi vaikuttaa asiaan, sillä muita ihmisiä, joilla ei sattunut olemaan tietyn koodiston vaatteita pääsi tarkastuksesta läpi ilman sen tarkempaa syynäämistä...

Yksi huono puoli tuossa vieraskatsomossa kuitenkin oli: (alkoholipitoista) olutta ei tarjottu. Tyydyin sitten ottamaan colan ja sen kaveriksi bratwurstin. Näiden jälkeen suuntasin katsomonosaani, joka oli jo tuntia ennen pelin alkua lähes täynnä Gladbach-faneja. Ingolstadtin päädyssä oli myös jonkun verran porukkaa, mutta koko muu stadion oli vielä tuohon aikaan lähes autio. No, ottelun alkaessa stadionkin täyttyi mukavasti ja jäljelle jäi enää muutamia tyhjiä paikkoja. Yleisömääräksi ilmoitettiin 15200, mikä tarkoittaa loppuunmyytyä.


Loppuunmyyty stadion juuri ennen pelin alkua.



Peli pääsi alkamaan ja tunnelma vierasblokissa oli erittäin hyvä. Myös Gladin joukkueella oli hyvä vire päällä, kun takana oli juuri voitokas vieraspeli Firenzessä ja näin ollen kotiintuomisena jatkopaikka eurooppaliigassa. Juttelin vieressä seisoneen janarin kanssa niitä näitä ja kyselin mm. että oliko hän itse tuolla Florenzissa katsomassa peliä. Ei ollut, mutta osasi osoittaa vierestä pari kourallista onnekkaita, jotka siellä olivat olleet. Itsekin olisin ehdottomasti mennyt, mikäli aikataulut olisivat tämän mahdollistaneet.


Gästeblockin tunnelmaa.



 Ensimmäinen puoliaika oli pelillisesti kuitenkin pettymys ja tilanteiden valossa yksi huonoimmista, mitä on ikinä tullut todistettua. Ehkä pelaajilla oli ajatukset vielä osittain tuossa huikeassa torstain pelissä, vaikka rotaatiota kokoonpanossa olikin jonkun verran edellispeliin nähden. Toinen puoliaika taas oli selvästi parempaa ja Gladikin hyökkäsi rohkeammin. Tunnin kohdalla vieraskatsomo sai aihetta juhlaan, kun kulmapotkun seurauksena Lars Stindl sohii pallon maaliin ja tulee joukkueen kanssa juhlimaan katsomomme eteen. Tästähän Gladin blokki innostui vielä entisestään ja laulut raikasivat tunnelman ollessa todellakin kohdillaan. Ingolstadtilla ei kovin vaarallisia paikkoja tuon jälkeen enää ollutkaan ja vieraiden voitto näytti varmalta. Lopussa vaihdosta kentälle tullut Andre Hahn pisti pallon vielä lisäajalla toistamiseen Ingolstadtin häkkiin ja juhlat olivat valmiita alkamaan. Koko Mönchengladbachin joukkue tuli vielä tuttuun tapaan pelin jälkeen huudattamaan paikanpäälle matkanneita kannattajia.



Pelaajat kiittelemässä faneja kannustuksesta. Ylemmässä kuvassa etualalla ensimmäistä kertaa Mönchengladbachin peliä isänsä kanssa seuraamaan tullut pikkupoika, jolle joku ystävällinen kannattaja lahjoitti oman huivinsa .




Tämän jälkeen lähdin stadionin ulkopuolella odottavaan bussiin, joka veisi takaisin rautatieasemalle. Matka sujui kuitenkin tuskallisen hitaasti, koska stadionille autoillaan saapuneet katumaasturimiehet olivat onnistuneet ruuhkauttamaan liikenteen totaalisesti. Puolessa tunnissa edettiinkin huimat 500 metriä ja olisin varmaan ollut jo kävellen tuossa vaiheessa melkein perillä. Isoimmasta ruuhkasta selvittäessä loppumatka menikin ihan sujuvasti ja ehdin vielä kioskin kautta omaan junaanikin. Münchenissä lähdin suoraan hotelliini valmistautumaan tulevaan Madridin reissuun...


Tällaiseen hirvitykseen törmäsin vielä kotimatkalla ennen hotelliani. Jos olisi ollut vähääkään kusihätä, olisin varmasti kussut päälle.

[Müllermilch]

1.3 Real Madrid - UD Las Palmas

Maanantaina otin suunnaksi Münchenin lentokentän ja sen kautta Madridin. Lento meni mukavasti ja jopa ateriakin tarjoiltiin 2,5 tunnin lennolla. Juomaksi otin ilmaisen white wine. Madridin päässä kaikki ei sitten mennytkään ihan putkeen. Aluksi suunnitelmissa oli ottaa metro Atochaan, mutta paljastuikin, ettei se ollut ilmeisesti huoltotöiden takia käytössä. Sitten piti etsiä bussi ja sekään ei ollut helppoa. Jostain löysin jonkun tolpan, jossa luki että siitä lähtisi bussi Atochalle, mutta bussin tullessa paikalle kuski sanoi, ettei ota tästä ketään kyytiin, menehän tuolta muualta yrittämään. Lopulta noin tunnin palloilun jälkeen löysin oikean paikan sekä bussin ja pääsin siirtymään kohti hostelliani. Majoitukseksi valikoitui ihan kelpo Mad Hostel miltei keskustassa. Kuudellakympillä sai neljä yötä aamupaloineen, mutta en selvinnyt kertaakaan tuota aamupalaa testaamaan.

Maanantai ja tiistai menivät enemmän tai vähemmän kaupungin nähtävyyksiä kierrellessä sekä etenkin brenkutellessa. Litran white wine maksoi lähikioskissa euron ja niitä tuli muutamat kumottua. Myös rehdeistä espanjalaisista saatiin heti toisena päivänä erittäin hyviä kokemuksia. Kävin bongaamassa Atleticon Vicente Calderonin ja yhtäkkiä siellä joku janari hyökkäsi takaapäin ilmoittaen että annapas kellosi tänne. Tuolla oli toinen käsi takin sisällä, josta ainakin itse sain sellaisen käsityksen, että siellä saattaisi olla ase, tuskinpa oli oikeasti. Ei tarvinnut kuitenkaan karkuun juosta, kun tuo tajusi itse lähteä vittuun huomatessaan, että ranteessa olikin vain vaatemerkin paskakello. Säikähdyksellä selvittiin, mutta Espanja on silti paska maa. On muuten myös ainoa maa missä olen joutunut ryöstetyksi, mutta tuo tapahtui Barcelonassa neljä vuotta sitten kuuden aikaan aamulla kävellessäni baarista hotelliin helvetin humalaisena.


Ticon tyylikäs stadion, jonka päädyn ali kulkee autotie.


Plaza Mayorilla turisteilemassa ja japskien tapaan kännykkäkameralla kuvaamassa.


Iltapala oli usein tätä luokkaa...

 
Keskiviikkona pääsinkin sitten reissun kohokohtaan, eli futispeliin Santiago Bernabeulle Real Madridin ja Las Palmasin kohtaamiseen. Matsilipun olin ostanut aiemmin seuran verkkosivuilta, hintaa sille tuli 37 euroa ja sen pystyi lataamaan kätevästi puhelimeen, joten tulostinta ei tarvinnut. Hotelliltani oli viitisen kilometriä matkaa pelipaikalle, ja lähdin sinne ihan kävellen, koska en ollut aiemmin tuolla päin liikuskellut ja metrosta ei kovin hyvin maisemia näe. Tunnin jälkeen olinkin stadionin edessä ja etsin oman katsomonosani, joka oli stadionin eteläpuolella. Paikkani oli ihan tuolla ylhäällä, lähes piippuhyllyllä, koska siellä liput olivat halvimmat. Tuolta pystyi peliä seuraamaan kuitenkin hyvin, vaikkakaan ei nähnyt Ronaldoa ja muita ihquja pelaajia ihan lähietäisyydeltä.


Matkalla Bernabeulle Madridin ilta alkoi jo hämärtyä.


Siinä se on. Melko järkälemäinen rakennelma.



Ottelun alku oli todella vauhdikas ja viihdyttävä. Real Madrid teki heti maalin, mutta se hylättiin paitsiona, mikä sai kotiyleisön vitutuksen valtaan. Vähän myöhemmin onnistuivat kuitenkin tekemään ihan hyväksytyn maalinkin ja siirtymään johtoon. Se ei kuitenkaan kauaa kestänyt, vaan Las Palmas pelasi yllättävän hyvin ja iski heti perään tasoituksen. Puoliajalle mentiin tasatilanteessa, vaikka kummallakin joukkueella oli  paikkansa lisätä omaa maalisarakettaan. Toinen puoliaika alkoi Realin näkökulmasta katastrofaalisesti. Gareth Bale nappasi idioottimaisella tempullaan itselleen punaisen ja vaikeutti näin isäntien urakkaa. Kauaa ei mennyt, kun omissa soi. Ja uudestaan. Yhtäkkiä tilanne olikin 3-1 Las Palmasille, tätä ei tuskin edes villisti pomppiva vieraskatsomo osannut odottaa. Pitkään näytti siltä, että vieraat nappaisivat tästä sensaatiomaisen voiton kotiyleisön käydessä erittäin kuumana, mutta toisin kävi. Rolle kavensi viisi minuuttia ennen loppua pilkulta ja sama mies iski uudestaan vielä hetkeä ennen päätösvihellystä. 3-3-lopputulokseen tuskin kumpikaan joukkue oli täysin tyytyväinen, etenkin kun Las Palmasilla oli kaikki mahdollisuudet tappaa peli tekemällä se ratkaiseva 4-1-maali. Mutta näin puolueettoman tuularin näkökulmasta erittäin hyvä matsi, jota oli oikein viihdyttävä seurata.


Tällaiselta paikalta seurailin peliä.



  Loppuvihellyksen jälkeen poistuminen stadionilta oli taas oma juttunsa. Portaat alas olivat aivan tukossa ihmisten rynniessä niihin joka puolelta ja kesti varmaan viisitoista minuuttia, ennen kuin olin taas stadionin ulkopuolella. Sen jälkeen lähdin kävellen kohti hotellihuonettani, koska baariin en oikein jaksanut enää lähteä. Mainittakoon nyt täälläkin, että edellisiltana tuli jossain latinobaarissa juotua sadan euron edestä kolmen euron bissejä, mikä varmaan selittää sitä ettei tuona päivänä tehnyt oikein olutta mieli. Loppuloma menikin taas kaupunkia kierrellessä ja perjantaiaamuna pääsin palaamaan takaisin Müncheniin ja saksalaisen jalkapallon pariin. Sanaakaan en muuten tuolla rallienglantiani käyttänyt, vaan Serranon perheestä opitulla espanjalla pärjättiin ihan hyvin. Tuskin ihan hetkeen ainakaan palaan Espanjaan.

[Müllermilch]

3.3 FC Bayern II - FC Ingolstadt II

Perjantaina matka jatkui parin tunnin turbulenssin täyteisen lennon jälkeen kohti seuraavaa peliä. Regionalligan, eli Saksan triplapinpin pitkääkin pitkempi talvitauko oli samana päivänä tullut päätökseensä ja lähdinkin katsastamaan Grünwalder Stadionin menoa. Ennen peliä tapoin aikaa mm. Isarin rannalla kävellessä ja puiston penkeillä istuskellessani. Kävin vielä ennen stadionille menoa katsomassa Säbener Strasselta, että näkyisikö siellä tuttuja naamoja, mutta aika hiljaista oli. Joka tapauksessa kun joskus bongaan Bayernin sivuilta, että seuralla on avoimet harjoitukset, niin menen ehdottomasti niitä seuraamaan Paulaner kädessä.

Menin ostamaan lipun peliin ja omaksi paikaksi valikoitui pohjoispääty, jossa näemmä olikin jonkinlainen n. parisataahenkinen kannattajaporukkakin. Lippu maksoi kymmenen euroa ja hanasta sai olutta alle neljällä eurolla. Kysyin ovimieheltä, josko voisin jättää reppuni pelin ajaksi jonnekin säilöön, mutta tuo sanoi että ei tarvitse, ota mukaasi katsomoon vaan. Bayernin amatöörit lähtivät peliin selvänä suosikkina heidän ollessa sarjataulukossa sijalla kaksi, lähes varmasti ensi kaudeksi nousevan Unterhachingin takana. Ingolstadt taas löytyi sarjan häntäpäästä putoamistaistelusta.


Stadion an der Grünwalder Strasse. Tyylikäs vanhan liiton stadion reilulla 20000 kapasiteetilla.



Peli alkoi Ingolstadtin komennossa. Ensimmäinen puoliaika oli kuitenkin varsin rikkonaista ja pelikatkojen täytteistä, eikä kovin vaarallisia maalipaikkoja nähty. Bayernilta ykkösjoukkueessakin pelannut Benko välillä väläytteli ja kärjessä ollut Pantovic samoin. Kannattajat pitivät kuitenkin koko ajan hyvää tunnelmaa yllä. Yleisömääräksi ilmoitettiin reilu 600, mutta siihen nähden suhteutettuna meno katsomossa oli ihan kelpoa. Toisella puoliajalla Bayernin puolustaja Tim Häussler ajettiin ulos ja tämän jälkeen Ingolstadt otti yhä enemmän pelin hallintaa itselleen. 73. minuutilla vieraiden Patrick Hasenhüttl (nimestä ja kansalaisuudesta päätellen Ralphin poika) siirsi vieraat yllätysjohtoon. Olisiko ollut muutenkin vahvan ottelun pelannut japski Watanabe, jonka upeasta esityöstä tuo syntyi. Laittoi pari puolustajaa kahville ja syötti pallon takatolpalle, josta Hasenhüttlin oli helppo sijoittaa pallo tyhjään maaliin. Tämän jälkeen Bayern nosti miesalivoimastaan huolimatta miehiä ylös ja vaihtoi myös kärkipelaaja Thorsten Oehrlin kärkkymään palloja boksiin. Bayern painosti lopussa kovasti, mutta lukuisista paikoista huolimatta pallo ei koskaan löytänyt tietään Ingolstadtin maaliin ja näin Ingolstadt pääsi juhlimaan arvokasta Auswärtssiegiä.


Matsilippu.


Pelipaikka sisältäpäin. Kuvat ovat taas vaihteeksi aivan paskalaatuisia, mutta ihan sama, minulla on noissa peleissä  keskittyminen ihan jossain muussa kuin kännykällä kuvaamisessa.




Pelin jälkeen lähdin talsimaan kohti läheistä Kolumbusplatzin metropysäkkiä. Suunnitelmissa oli vielä käväistä eräässä nuorisotapahtumassa, ennen kuin palaisin viikon tauon jälkeen takaisin Grosskaroon. Matkalla asemalle kävelin jonkun jätkäporukan ohi, joka katsoi minua pitkään ja tarkasti ja yksi noista lähtikin seuraamaan minua asemalle. Metrolippua ostaessani tuo tulee kysymään, että olinko pelissä. Sanoin että joo ja tämän jälkeen tulee lisäkysymys, että olenko ultra. Vastasin, että en varsinaisesti, kiertelen täällä alueella vain eri joukkueiden peleissä, enkä ole edes kotoisin täältä. Kysyi vielä uudestaan, että onko varma, etten ole ultra. Ilmeisesti hieman casuaalimpi vaatetukseni sai tuon luulemaan, että olisin, mutta kiistin asian. Enkä kyllä todellakaan pidä itseäni minään vitun ultrana, vaan nautin yleensä puolueettomasti vain jalkapallon tarjoamasta viihteestä, oli kyseessä sitten mitkä joukkueet tahansa. Viimein tuo uskoi ja sanoi vielä, että kaikki on hyvin niin kauan kunhan en ole Bayernin ultra.  Jotain tuollaista osasinkin odottaa ja vähän aavistelin, että kyseessä taisi olla 1860 Münchenin kannattajia... No tuosta selvittiin tosiaan ihan puhumalla jä pääsin lopulta nuorisotapahtuman kautta kotiin lepäämään rankan viikon jälkeen.


4.3 1860 München - FC Sankt Pauli

Seuraavana päivänä oli lähtö taas vaihteeksi Allianz Arenalle. Tuo alkaa olla jo niin arkipäivää, etten tästä jaksa mitään sen suurempia tarinoita kirjoitella. Peli oli kuitenkin viihdyttävä ja vähän pääsi yllättämään, että yleisöäkin oli saapunut paikoille yli 30000. Stadion ei enää näyttänyt niin kolkolta kuin edellisessä 1860:n paikanpäällä todistamassani pelissä Fürthiä vastaan. Kotijoukkueen toiminta, lähinnä johtoportaan on tällä hetkellä niin jalkapalloa raiskaavaa, ettei minulta löydy mitään sympatioita Sechzgeriä kohtaan. Arvioin tuon seuran sympaattisuudessaan nykyään samaan kastiin hoffenheimien ja wolfsburgien kanssa. Olin siis St. Paulin puolella, vaikka ei tuokaan porukka mitään suuria tunteita itsessä herätä. Aluksi näytti pahalta, kun 1860 siirtyi johtoon ja hallitsi peliä, mutta Bibiana Steinhausin tuomitsema rankkari vieraille muutti pelinkulun täysin. Puolustaja Sobiech pisti pallon pilkulta varmasti pussiin ja vielä puoliajan lopussa Bouhaddouz pääsi puskemaan vieraat taukojohtoon. Olin tyytyväinen, mutta muu stadion kirosi mm. tuomari Stenhausin toimintaa. Minun mielestäni tuo tuomaroi kuitenkin ihan hyvin, joten en pystynyt ihan täsyin ymmärtämään yleisön vihaa tätä kohtaan. Onneksi toisella puolikkaalla ei lisämaaleja nähty ja peli myös päättyi noihin lukemiin. 1860 voisi puolestani hyvin pudota dritteen, mutta en näe tuota kovin todennäköisenä skenaariona, valitettavasti.


30000-päinen Allianz. Vieraskannattajat eivät mahtuneet kuvaan, mutta heitä oli arviolta pari-kolme tuhatta.




5.3 Starbulls Rosenheim - Dresdner Eislöwen

Ei ehkä täysin kuulu tähän topiciin, mutta laitetaan silti pieni rapo myös vierailemastani kendopelistä. Alunperin oli suunnitteilla lähteä Fürthin ja Nürnbergin derbyyn, mutta unohdin lipunmyynnin täysin ja loppuunmyydystä pelistä johtuen en onnistunut lipppuja hommaamaan. Piti siis muuttaa suunnitelmia ja päätin lähteä viiden kilometrin päähän Rosenheimiin kendon divaria seuraamaan.


Emilo-kendohalli. Ei ole pitkän matkan päässä Rosenheimin rautatieasemalta. Kapasiteetti 4750, joista suurin osa seisomapaikkoja.



Dresden on sarjataulukon kärkipäässä ja Rosenheim taas pohjalla. Mitään en jääkiekosta ymmärrä, mutta se ei asiaa haitannut. Luukulta sai seisomalipun 14e hintaan ja sisältä olutta 2,90 euron hinnalla, nam nam. Päätin pitää saamani Starbulls-mukin muistona siitä, että on tällaisessakin tullut käytyä. Meininki katsomossa vähän yllätti, en olisi uskonut, että kendon divari saa paikalle yli kaksi tuhatta katsojaa, mutta näin oli. Hallissa huomasin toisessa päädyssä olevan Suomen lipun, joten otin oman paikkani sen läheisyydestä. Rosenheimissa pelasi joku suomalainen ja vierasjoukkueella myös kaksi, pelaajista en toki ollut koskaan mitään kuullutkaan.


Ottelulippu.


Suomi mainittu!

Starbulls pääsi heti ensimmäisessä erässä näyttämään ylivoimansa vahvuutta. Ensin Dresdenin suomalainen Rinkinen pääsee läpi ja laukoo kiekon takanurkkaan, 1-0. Hetkeä myöhemmin tuli vielä toinen alivoimamaali, joten vakuuttavaa ylivoimapelaamista Rosenheimilta. Erän loppuessa tilanne oli jo 3-0 vieraille. Peli päättyi lopulta 7-0, joten paikanpäälle matkanneet parikymmentä Dresdenin kannattajaa saivat siitä ilon aihetta paluumatkalleen. Pelin tasosta en osaa sanoa oikeastaan mitään, kun kokemukset Suomessa rajoittuvat kahteen livenä nähtyyn SM-liigapeliin. Tunnelman väittäisin kuitenkin olleen tässä pelissä parempi kuin noissa todistamissani Saipan kotipeleissä. Ihan ok viihdykettä jos ei muutakaan keksi, mutta eihän tuo jalkapalloa ole, ei sitten millään.


Tässä vaiheessa Starbullsilla oli asiat vielä hyvin. Tuo kuvassa näkyvä luisteleva härkä oli muuten ihan vekkuli näky.


Tämä viikko saattaakin sitten olla jalkapalloton, uuh. Harmin paikka, sillä lauantaina olisi Würzburg - Dynamo ja Bayern - Eintracht, mutta olen silloin pakotettu olemaan lapsenvahtina, joten jää välistä. Sunnuntain Nürnberg - Arminia olisi mahdollinen, mutta saa nähdä, jaksaako lähteä.

E. Vituillaan olleet päivämäärät korjattu oikeiksi.

[Ulos T.]

Hyvää rapsaa taas

[drakon]

Tämä viikko saattaakin sitten olla jalkapalloton, uuh. Harmin paikka, sillä lauantaina olisi Würzburg - Dynamo ja Bayern - Eintracht, mutta olen silloin pakotettu olemaan lapsenvahtina, joten jää välistä. Sunnuntain Nürnberg - Arminia olisi mahdollinen, mutta saa nähdä, jaksaako lähteä.

Huominen #amateurderby Grünwalderilla  luulisi olevan mahdollinen, jos kerran Nürnberg on..? Aika eri meininki kuin tuossa edellisessä amatöörien pelissä.

[Catweazle]

Amateurderby on parasta, mitä müncheniläinen palloilu pystyy nykyisellään tarjoamaan. (Saksan mittakaavassakin lähtökohtaisesti mielettömän kova tapahtuma.) Raahaat vaikka penskat väkisin mukaan.

[Müllermilch]

Huominen #amateurderby Grünwalderilla  luulisi olevan mahdollinen, jos kerran Nürnberg on..? Aika eri meininki kuin tuossa edellisessä amatöörien pelissä.

Oho, niinpä näyttää olevan, kiitos tiedosta . Kickerin sivut olivat vähän epäselvät, kun nuo kierrokset menevät näköjään miten sattuu ja katsoin aluksi, ettei sunnuntaina olisi lähistöllä mitään ihmeellistä. Olin suunnitellut sunnuntaille laskettelua Garmischissa naisseurassa, mutta taisin juuri saada parempaa tekemistä .

[Pastor of Muppets]

Amateurderby muuten televisioidaan sport 1 kanavalla, mikä näkyy Suomessakin ilmaiseksi, jos katolta löytyy sopivasti suunnattu lautanen.

[drakon]

Oho, niinpä näyttää olevan, kiitos tiedosta . Kickerin sivut olivat vähän epäselvät, kun nuo kierrokset menevät näköjään miten sattuu ja katsoin aluksi, ettei sunnuntaina olisi lähistöllä mitään ihmeellistä. Olin suunnitellut sunnuntaille laskettelua Garmischissa naisseurassa, mutta taisin juuri saada parempaa tekemistä .

Pelipäivät heitti häränpyllyä joskus toista viikkoa sitten kun tuo peli siirtyi lopulliseen aikaansa ja sen tieltä siirtyi molemmilta yhdet pelit oikealta kierrokselta. Ainakin Bayernin ennakon perusteella lippuja saa ovelta (kun on ajoissa).

[Müllermilch]

12.3 Amateurderby FC Bayern Amateure - TSV 1860 München II

Meinasi mennä tämä hieno tapahtuma tosiaan itseltä kokonaan ohi, mutta onneksi foorumistit tulivat muistuttamaan, että tällainen olisi tarjolla sunnuntai-päivälle. Tunnelman luulisi olevan hyvä, jos jopa itse Catweazle niin väittää. Ja niinhän se olikin. Tosin yleisömäärä oli pienoinen pettymys, syksyllä kyseiseen peliin saapui lähemmäs 10000 silmäparia, mutta tällä kertaa jäätiin alle kuuden tuhannen.

Lähdin jo aikaisin Grünwalderille varmistaakseni lipunsaannin. Bayernin amatöörien peleihin ei mitään ennakkomyyntejä ole, vaan ainoa tapa saada liput on ostaa ne lippuluukulta ennen peliä. Kävelin Ostbahnhofilta pelipaikalle ja matkalla tapahtuma näkyi katukuvassa melko hyvin. Lähempänä Grünwalderia kävin kioskilta ostamassa 0,5 litran janojuomakkeen ennen peliä nautittavaksi. Suojatiellä juuri ennen stadionia jouduin kuitenkin pariksi minuutiksi poliisien puhutteluun. Kyselivät kumpaa joukkuetta kannatan ja onko varma, että olen Bayernin puolella. En kyllä vieläkään ymmärrä, että mitä vittua se noita poliiseja kiinnostaa, että kumman puolella olen. Pääsin kuitenkin lopulta ylittämään suojatien ja ostamaan lipun. Sen saikin ilman jonottamista, 11 eurolla Bayernin miehittämään Nordkurveen. Ottelun alkuun oli vielä sen verran paljon aikaa, että päätin mennä viereiseen puistoon juomaan olueni loppuun. Vähän ajan päästä alkoi kuulua bängerien paukkumista ja Bayernin kannattajien lauluja. Huomasin, että sieltä oli tulossa Bayernin kannattajien marssi stadionille ja menin lähemmäs ihmettelemään tätä. Sieltä tuli sitten joku idiootti tönimään ja sanoi minulle, että verpiss dich. En toki lähtenyt mihinkään, tunsin oloni varsin turvalliseksi lukuisten poliisien läsnäolosta johtuen. Eikä kyseisen sankarin fyysinen preesenskään kovin pelottava ollut, vaikka tuo varmaan itse luuli olevansa joku saatanan supermies. En lähtenyt mihinkään, enkä myöskään jaksanut alkaa haastaa itse riitaa tuon kanssa. Lopulta idiootti lähti matkoihinsa ja sanoi poistuessaan vielä minua Löwenhureksi. Tajusin, että tämä johtui varmaankin minun sinisestä takistani, josta tämä päätteli minun olevan 1860:n kannattaja... Joo, ei ehkä fiksuinta lähteä sininen takki päällä tuonne ja varsinkin Bayernin katsomonosaan, mutta olihan tuonkin tyypin toiminta ihan vitun vammaista.


Matkalla stadionille kävelin jonkun Löwen-kannattajien miehittämän kuppilan ohi. Heidän mielipiteensä seuran taustalla häärivästä Hasan Ismaikista ei jäänyt epäselväksi.


Muutama poliisipartio. Ja tämä on vain murto-osa siitä, niitä oli tuolla aivan älytön määrä.


Puistossa nauttimassa beer. Ja matsilippukin hoitui ongelmitta.




Bayernin kannattajien marssi. Heidän kadotessa näköpiiristä jäljelle jäi vain punainen savuvana.





Stadionilla oli suunnitelmissa mennä ostamaan vielä toinen olut, mutta eihän tuolla sellaista edes myyty. Olisi pitänyt tajuta, sen verran riskialtis peli tämä nimittäin on. Päädyin sitten ottamaan Colan. Otin paikkani katsomossa keskeltä ylätasanteelta. Ja kuinkas sattuikaan, tuo äskeinen idiootti oli siinä vieressä ja tuli taas luokseni juttelemaan, vähemmän ystävälliseen sävyyn . Tuo luuli edelleen, että olen TSV:n kannattaja, mutta vilauttamalla Bayernin jäsenkorttiani tuo pahoitteli käytöstään ja poistui paikalta hymyillen.



Auf geht`s!



Ottelun alkaessa molemmilla päädyillä oli hyvä meno päällä. Bayernin kannattajia oli ehkä hieman enemmän saapunut paikalle. Alku oli Bayernin hallintaa, mutta TSV pääsi yllättävän helposti vastaiskuilla yrittämään pariinkin otteeseen maalintekoa. 11. minuutin kohdalla vieraiden Pongracic pääsi yksin läpi ja laittoi pallon maaliin ohi Bayernin hölmistyneen Leo Weinkaufin. Tämän jälkeen ote siirtyi taas enemmän Bayernille, mutta erityisen vaarallisia paikkoja hekään eivät pystyneet luomaan. Ja TSV vaikutti edelleen vaaralliselta aina pallon saadessaan. Bayernilta oikeastaan vain Benko pystyi rakentamaan peliä, mutta ei hänkään yksin ihmeitä tehnyt. Muiden pelaajien tuki oli heikkoa ja varsinkin keskikentän pohjan ja puolustuksen välissä oli hirveästi tilaa, minkä TSV käyttikin vastahyökkäyksissään hyödykseen. Tauolle vieraiden 1-0-johdossa.

Toiselle puoliajalle Fabian Benko jostain syystä oli jätetty pukukoppiin ja hänet korvasi Raphael Obermair. Tai yritti korvata, mutta samalla viimeinenkin idea Bayernin pelistä katosi.  Itse vaihdoin puoliajalla myös paikkaani alemmas auringonpaisteeseen, koska tuolla ylempänä varjossa alkoi tulla vähän kylmä. TSV pääsi pariin kertaan hyville paikoille, mutta Weinkauf venyi hienoihin torjuntoihin pitäen lukemat edelleen yhdessä nollassa. 78. minuutilla Weinkaufinkaan hyvät otteet eivät enää riittäneet, vaan vieraiden Nicolas Andermatt pääsi laukomaan TSV:n kahden maalin johtoon. Nämä jäivät lopullisiksi lukemiksi ja näin TSV nousi sarjataulukossa Bayernin ohi toiseksi 42 pisteellä. Bayern on nyt kakkospaikasta kolmen pisteen päässä yhden ottelun enemmän pelanneena. Heikosti on amatöörien kevätkausi startannut, kolmesta pelistä yksi piste maalierolla 1-4. Jotain pitäisi tapahtua, jos mielivät vielä takaisin kakkospaikalle.


TSV-kannattajien soihdutus toisella puoliajalla.



Bayernin kannattajat poistumassa pettyneinä stadionilta.


Seuraavaksi ohjelmassa on yksi kevään odotetuimmista viikonlopuista, kaveriporukan reissu Kölniin. Matseina perjantaina BVB-Ingolstadt ja lauantaina Köln-Hertha. Perjantaille liput ovat aivan Gelbe Wandin lähettyviltä, josta suunnitelmanamme onkin stroomaaminen sinne sekaan. Koossa on nyt sellainen kattaus ammattistroomaajia, että tuo saattaa jopa onnistuakin. Ja sanomattakin selvää, että olutta menee taas aivan järkyttävä määrä, saa nähdä että kuka tällä kertaa ui Rheinissä ja selvitäänkö reissusta ilman miestappioita...

[Anzander]

Hyvää raporttia taas. Pysy siellä!

[Müllermilch]

Hyvää raporttia taas. Pysy siellä!

Vähän houkuttelisi vielä toinen vuosi esimerkiksi Ruhrin alueella tai Itä-Saksassa, mutta toisaalta olisi ehkä jo korkea aika lähteä opiskelemaan. Ikää kuitenkin jo 22 vuotta ja kovatasoisen lukion jälkeen ei ole kouluja tullut käytyä (Suomen suurinta kuntokoulua lukuunottamatta).

Ja Hampuriinkin on reissua suunnitteilla tässä kevään mittaan .

[Catweazle]

Sankt Paulia ja HFC Falkea katsomaan vaan.

Vähän houkuttelisi vielä toinen vuosi esimerkiksi Ruhrin alueella tai Itä-Saksassa, mutta toisaalta olisi ehkä jo korkea aika lähteä opiskelemaan. Ikää kuitenkin jo 22 vuotta ja kovatasoisen lukion jälkeen ei ole kouluja tullut käytyä (Suomen suurinta kuntokoulua lukuunottamatta).

Saksassa voi ymmärtääkseni myös opiskella. Kielitaito täytynee todistaa muodollisesti jonkinlaisen testin kautta, mutta ei liene paha rasti. Ylioppilastodistus taas kääntynee suht vaivatta saksalaiseksi vastineekseen.

[Müllermilch]

Saksassa voi ymmärtääkseni myös opiskella.

Näin näyttää tosiaan olevan. Tämä on toki yksi vaihtoehto, jota olen jo jonkun aikaa mietiskellyt.

Pitää kyllä yrittää mahduttaa myös yksi Gelsenkirchenin keikka kalenteriin, tuo kun on jostain syystä jäänyt vielä omalta osalta kokematta...

[Huupponen]

Jää kiako. Teemu "Kylmä" Rinkinen mainittu raportissa.

SaiPan kova pelimies Ville Hämäläinen olisi voinut ola avaajalle tuttu kun Saipan matsissa mainitsi käyneensä.

Erityismaininta 33 tuopille illan aikana. Turon siskon mieskään ei pysty samaan.

[Rehellinen mustalainen]

Erityismaininta 33 tuopille illan aikana. Turon siskon mieskään ei pysty samaan.

Au pair-urokset on erikseen

[Osterdeich]

Hyvää settiä, tuota opiskelua Saksassa kannattaa tosiaan harkita, yliopistoihin pääsy kohtuullisen kielitaidon omaavalle suomalaiselle selvästi helpompaa kuin vastaaville paikoille Suomessa (ellei nyt lääketieteelliseen tai psykologiaa opiskelemaan tähtää). Opetuksen taso hyvää ja työmarkkinat vetävät. Pääsiäisenä Nordderbyssä meitä foorumisteja taas useita paikalla, Bremeniin kannattaa toki aina tulla.

[Müllermilch]

Pääsiäisenä Nordderbyssä meitä foorumisteja taas useita paikalla, Bremeniin kannattaa toki aina tulla.

Lippuhakemus Nordderbyyn on myös täällä vetämässä ja eikö tuon joskus ensi viikolla pitänyt selvitä, että tärppääkö?

[Finte]

Hyvää settiä, tuota opiskelua Saksassa kannattaa tosiaan harkita, yliopistoihin pääsy kohtuullisen kielitaidon omaavalle suomalaiselle selvästi helpompaa kuin vastaaville paikoille Suomessa (ellei nyt lääketieteelliseen tai psykologiaa opiskelemaan tähtää). Opetuksen taso hyvää ja työmarkkinat vetävät.

Ylläolevaan sama. Paitsi Sechzigin anal yysien osalta .

DSH 2 taso pitää suorittaa Saksan kielessä että ovet yliopistoon aukeaa. Tietysti kansainväliset ohjelmat erikseen... Kielikokeeseen voi treenata intensiivikurssilla jos kertauksen tarvetta on. Sisäänpääsy helpompaa kuin Suomessa mutta helpompi tippua myös pois.

[Müllermilch]

17.3 Borussia Dortmund - Ingolstadt

Pikkuhiljaa alan toipua kuluneesta viikonlopusta ja voisin kirjoittaa siitä pientä raporttia. Perjantaina herätyskello oli soimassa seitsemältä aamulla. Olin hommannut itselleni tuon päivän vapaaksi, jotta ehtisin illaksi Dortmundiin. Aamulla oli vielä pieniä kotitöitä ja aamupalan syömisen sekä edellisillan salkkarien läppäriltä katsomisen jälkeen aloitin matkani. Yhdeksän jälkeen lähdin kävelemään kahden kilometrin päässä sijaitsevalle kotiasemalleni. Tästä alkoi  pitkä junamatkustamisen, brenkuttelun ja livefutiksen täyttämä viikonloppu.


Ensimmäinen junanvaihto oli tottakai Münchenissä. Aikaa seuraavan junan lähtemiseen oli puoli tuntia, joten kävin siinä välissä ostamassa aseman lidlistä pussillisen leivonnaisia sekä pullon valkoviiniä. Viereiseltä kioskilta lähti mukaan myös muutama purkki nuuskaa. Olin ostanut junalipun jo kuukautta aiemmin, jolloin sen sai halvalla. München-Dortmund väli 14 euroa. Tuossakin piti vaihtaa junaa kolmen tunnin jälkeen Kassel-Wilhelmshöhessä. Deutsche Bahn saapui Kasseliin yllättäen lähes ajallaan, joten kerkesin siellä päässä vetäistä naamariin currywurstit ennen seuraavaan junaan nousua. Takaisin raiteella näin kuitenkin ilmoitustaulusta, että juna on tänään 30 minuuttia myöhässä. Loistavaa. Puoli tuntia odottelin, kunnes yhtäkkiä tuo juna katosi kokonaan ilmoitustaululta. Ihmettelin siinä hetken, että mitähän vittua nyt taas, kunnes tulee kuulutus: "teknisten ongelmien takia juna on tänään peruttu." Vitun upeaa. Ei muuta kuin DB-infosta kysymään, että mitäs nytte, pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä Dortmundiin. Junayhteys löytyikin ja pääsin luonnollisesti matkustamaan tuolla perutun junan lipulla. Nyt vain kaksi tuntia alkuperäistä aikataulua myöhässä. Aluksi oli puhetta, että nähtäisiin koko porukka Dortmundissa ja mentäisiin safkaamaan ennen peliä. Tuon junan peruuntumisen johdosta jouduin omalta osaltani hylkäämään tuon ajatuksen ja matkustaa vain mahdollisimman nopeasti Signal Iduna Parkille. Kaksi ja puoli tuntia kestäneen tuskallisen junamatkan jälkeen pääsin Schwerteen, jossa olisi vielä yksi junavaihto. Minulla ei ollut mitään käsitystä, että missä koko Schwerte edes sijaitsee, mutta Google Mapsista katsottuna näytti olevan kymmenisen  kilometriä Dortmundista etelään. Oltiin siis jo melko lähellä. Tässä vaiheessa olin matkustanut päivän aikana sellaiset 10 tuntia. Join tuolla matkalla aiemmin ostamani viinipullon tyhjäksi, helpotti vähän vitutusta. Schwertessä kävin vielä poistamassa asemalta bissen ennen kuin menin odottamaan sitä viimeistä junaa. Huomasin kuitenkin, että asemalta lähti myös suora junayhteys stadionille ja hyppäsinkin siihen enempiä miettimättä. Reilu kymmenen minuuttia myöhemmin olinkin jo stadionin pysäkillä ja pelin alkuunkin oli yli tunti, joten kaikki päättyi ihan hyvin loppujen lopuksi.


Juna Kasselista  sinne vitun Schwerteen pysähteli mitä ihmeellisimmillä asemilla. Tässä yksi niistä.


Tällainen kumotaan kohdalle sattuessaan reaktiomaisesti.





Mukanani oli myös reppu, kun koko viikonloppu oltiin reissaamassa ja sehän piti saada säilöön. Löysin jonkun kojun jonne sain sen jätettyä ja sen jälkeen painelin BVB-Fanweltiin, jossa minua odotti kolme kappaletta lippuja Südtribüneen henkkareita vastaan. Alunperinhän meidän piti mennä muistaakseni Südwestiin, mutta huomattiin vielä lähempänä peliä, että Dortmundin Zweitmarktista löytyy hajapaikkoja ihan Südiin. Heitettiin omat kalliimmat lippumme myyntiin ja ostettiin tilalle halvemmat seisomakatsomosta. Lippurajoitus oli kuitenkin 4/henkilö, joten minä ostin kolme ja kaveri loput kaksi. Kaikki toki eri blokeista, mutta yritettiin päästä koko porukka samaan ja hyvinhän se onnistui. Tapasin myös tuolla Fanweltissa muun ryhmämme, joka vaikutti jo ihan yhtä marinoituneelta kuin allekirjoittanutkin. Siinä Fanweltin vieressä pyöri myös joku trokari myymässä lippuja ja kyselin häneltä huvikseni hintoja. Vastasin hänen kysymykseensä paljonko maksaisin, että kymmenen euroa ja lähti melko vittuuntuneen oloisena pois sanomatta mitään. Omat lippummehan maksoivat sen 18e/kpl, mutta esimerkiksi jotkut ruotsalaiset olivat maksaneet viisinkertaisen hinnan samoille paikoille ilmeisesti viagogon kautta, kun joku ryhmämme jäsen oli heitä jututtanut.



Nämä odottivat Fanweltissa.



  Stadionille päästiin ja ensimmäiseksi ohjelmassa oli kusitauko ja stadionkortin hommaaminen. Otettiin kaksi korttia, toiselle 40e ja toiselle 60e. Luulisi riittävän helposti viiden nuoren miehen oluttarpeisiin, mutta toisin kävi. Ensimmäisellä kierroksella otettiin heti kaksi mieheen ja lähdettiin sen jälkeen paikoillemme. Turvatarkastaja ei edes vilkaissut, että mitä siinä lipussa lukee ja pääsimme sulavasti koko porukka sujahtamaan samaan blokkiin. Peli alkoi ja muistikuvat hämärtyivät. Aubameyang teki maalin, mutta se jäi varmaan koko porukalta näkemättä meidän keskittyessä enemmän brenkutteluun. Oli ilmeisesti paska peli, joten paljoa emme menettäneet. Bürki kai torjui ihan hyvin, kun muistan hänen nimeään chantanneeni. Juomat alkoivat pikkuhiljaa vähentyä ja sanoin, että voin käydä hakemassa täydennystä. Painelin hetkeä ennen puoliaikaa nopeasti oluttiskille, ennen kuin jonot käyvät liian pitkiksi. Annoin myyjälle korttini sanoen "so viel Bier wie möglich". Rahaa oli jäljellä noin 40 euroa, joten takaisin katsomoon mennessäni sain kymmenen olutta kannettavakseni. Melkoinen kuningasidea taas, mutta näitä sattuu. Sain kuin sainkin oluet kuitenkin kannettua ylös paikoillemme asti.



Ennen peliä hymy oli herkässä kun pääsi sihauttamaan beer.


Matsi valmis alkamaan.


Pakollinen mieshuorakuva vielä ennen peliä. Viime kevään Hampurin loma ryyppy reissun porukka koossa tylerdurdenia lukuunottamatta.



Toisesta puoliajasta ei paljon kerrottavaa jäänyt. Ainakaan meidän porukalta. Dortmund voitti, vaikkei välttämättä olisi sitä ansainnut. Loppuvihellyksen tullessa oluetkin oli jo tuhottu. Laskimme myöhemmin seuraavana aamuna hotellilla, että joimme niitä yhteensä 32 kappaletta stadionilla. Pelin jälkeen piti kuitenkin vielä noutaa reppu sieltä jostain pisteeltä, minne olin sen jättänyt. Sanomattakin selvää, ettei minulla ollut siinä kunnossa enää mitään hajuakaan, että missä se sijaitsee. Yritettiin etsiä sitä, välillä hoiperrellen, välillä kontaten ja viimein löysimme sen. Mutta se oli jo kiinni, koska peli oli loppunut noin tunti aiemmin. Joku ilmeisesti sanoi, että menkää Fanweltiin. Sieltä sanottiin, että menkää sinne kiinni olevalle tavaroiden säilytyspaikalle. Palloteltiin siinä taas jonkin aikaa, mutta ilmeisesti reppu oli lopulta löytynyt jostain, kun se aamulla oli hotellihuoneessa.

  Kello oli jo ties kuinka paljon ja meidän piti vielä selvitä Kölniin, josta olimme varanneet hotellin kahdeksi yöksi. Ilmeisesti puolet porukasta oli jo lähtenyt aiemmin kohti Dortmundin HBF:ia saaden allekirjoittaneen reppusekoilusta tarpeekseen. Otettiin joku juna kohti Kölniä ja sekään ei tainnut mikään maailman nopein olla. Taisi jotkut jonnet tulla siellä asemalla vielä riitaakin haastamaan, mutta myllyt eivät olleet sallittuja. Matsilipuilla olisimme päässeet Düsseldorfiin asti, mutta ei tuossa jaksanut enää sille välille mitään lippuja ostaa, vaan menimme ihan pokkana Schwarzfahrtilla. Eikä lippuja onneksi tultu kysymäänkään. Kölnissä olimme joskus kolmen jälkeen ja hotellissa puoli neljä. Sitten pääsimme nukkumaan pariksi tunniksi, jotta jaksaa taas seuraavan päivän vetää samalla tyylillä.


18.3 Köln - Hertha Berlin

Kello oli noin yksitoista kun porukka alkoi heräillä. Aamupalaa hotellilla tarjoiltiin vielä puoleen päivään asti, joten sinnekin selvisimme. Pari sämpylää ja mehua naamariin, pikainen akkujen lataus vielä huoneessa ja kohti keskustaa. Sää oli vähän sateinen, mutta se ei haitannut. Ensimmäiseksi suuntasimme automaatille nostamaan lisää rahaa. Yllättäen koko viikonlopulle suunniteltu budjetti oli palanut jo ekana iltana. Sen jälkeen Kölnin Fanshoppiin, josta löytyi jokaiselle huivi kymmenen euron tarjoushinnalla. Viereisestä kioskista löytyi vielä päivän ensimmäiset Kölschit. Pari jannua osti vielä lisäksi jotain urheilujuomaa, koska oli kuulemma hieman nestehukan tuntua. Neumarktilla hyppäsimme ratikkaan, joka vei kohti stadionia. Matsilippuunhan sisältyy luonnollisesti paikallisliikenne. Ratikka oli aivan täynnä Kölnin faneja ja lyhyehkö matka stadionille kesti tuskallisen kauan. Puolen tunnin jälkeen näköpiiriin ilmeistyi lopulta RheinEnergie-Stadion. Vihdoinkin.


Huoneemme ikkunasta näkyi mm. Kölner Dom.


Kioskilta oluet kaikille ja kohti stadionia.


Siellä se on. Nurmikon edessä seisoi joku järkkäri huomauttelemassa, että "nicht über die Wiese". Ei näyttänyt porukkaa kiinnostavan ja mekin oikaisimme nurmikon poikki.


Tässä ollan jo vähän lähempänä.





Parit kuvat stadionin edustalta ja portista sisään. Lippumme olivat eteläpäätyyn, 22,50/kpl. Sisällä bratwurstit ja oluet käteen ja paikat tsekkaamaan. Paikkojemme läheisyydessä kiersi myös oluenmyyjä, joten täydennystä sai tarvittaessa. Tosin hänen myymänsä oluet olivat puoliksi kuohua, mutta tuli sellainenkin kokeiltua. Ennen peliä kajahti komeasti Mer stonn zo dir FC Kölle, joka on yksi omista suosikeistani stadionhymnien saralla. Hienoa kuulla se livenä koko stadionin laulaessa mukana. Kölnin pääty meistä vähän oikealla alhaalla piti hyvää tunnelmaa koko pelin ajan. Myös Herthalta oli saapunut paikalle ihan hyvin kannattajia, veikkaisin jotain kolmea tuhatta. Pelistäkin jäi vähän enemmän itselle käteen kuin Dortmundissa, osittain pelitapahtumien ja osittain pienemmän kaljoittelun takia.


Kölnin hymni ja loppuunmyyty stadion.



Köln aloitti vahvasti. Tai oikeastaan Hertha oli ensimmäiset 45 minuuttia kasa höyryävää paskaa. 6 minuuttia, Osako 1-0. Hieno veto, mutta näytti menevän vähän helposti Jarsteinin käsien kautta maaliin. 35 min Modeste 2-0. Kaksi minuuttia myöhemmin sama mies ja 3-0. Peli alkoi olla taputeltu. Puoliajan viettoon. Kölnin hyvät esitykset vaikuttivat mielialaani siten, että päätin tilata toiselle puoliajalle 5 olutta. Taas näitä kuningasideoita. Riviä alempana istunut hiekkaisen oloinen naishenkilö katsoi hieman paheksuvasti käveltyäni viiden tuopposen kanssa takaisin paikalleni. Kaverikin totesi, että mitä vittua nyt taas, et sä näitä kaikkia oo juomassa. No, kyllä olin.


Sain tällaisen vieruskaverin toiselle puoliajalle.



Toinen puoliaika alkoi Herthan pilkulla, joka vaikutti aika kevyeltä tuomiolta. Ibisevic laittoi pallon maaliin ja Hertha pääsi taas iskuetäisyydelle. Kymmenisen minuuttia myöhemmin man of the match Modeste kruunasi täydellisen iltansa hattutempulla ja räjäytti RheinEnergie-Stadionin jo neljännen kerran. Hertha teki vielä yhden, mutta kiri jäi vaisuksi. 4-2 taululla pelin päättyessä eikä meidän tarvinnut poistua pettyneinä stadionilta. Noista viidestä tilaamastani bissestä join lopulta kolme; kaveri auttoi yhden verran ja toinen myytiin takana istuneelle miehelle hänen kysyttyä että saako ostaa yhden noista. Pyydettiin vielä jotain herraa ottamaan meistä yhteiskuva, ennen kuin lähdettiin menemään (lue: juomaan lisää olutta).


Koko porukka samassa kuvassa.



Matka kävi takaisin siihen uskomattoman hitaaseen ratikkaan. Olin aiemmin uhonnut, että kävelen mieluummin kuin menen sillä, mutta kun ideani ei saanut kovin suurta kannatusta niin menin toki sinne muiden kanssa. Taas meni yli puoli tuntia, saattoi mennä enemmänkin. Jäimme keskustassa pois, josta lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Parin täyden ravintolan jälkeen löytyi paikka, missä oli seurueellemme tilaa. Aluksi pöytään tilattiin meterbier, joka ei kauaa vanhentunut. Tilasimme ruokamme ja saimme oikein maukkaat perussaksalaiset ravintola-annokset. Ja tuotiinhan pöytäämme samalla myös toinen meterbier edellisen tyhjennyttyä. Emme olleet ainoat humalaiset suomalaiset paikassa, sillä jostain kuului pöytäämme suomen kieltä. Joku porukka keski-ikäisiä ja lihavia suomalaismiehiä näytti olevan myös samassa paikassa. Melkoisen facepalm-rektion saivat meissä aikaan, kun alkoivat hetkeä myöhemmin huutaa kovaan ääneen Tapparaa... Ei saatana, mutta en toki tarkoita, että meidän käyttäytymisemme olisi paljon mallikelpoisempaa ollut.




Hyvää ja kevyttä saksalaista ruokaa.



Loppuilta meni baareja kierrellessä. Erään baarin edustalla juttelimme jonkun Bayernin kannattajan kanssa. Tämä ei uskonut meidän olevan suomalaisia. Vilautin janarille fuppien keräämiseksi Bayernin jäsenkorttiani, jonka jälkeen tuo kysyikin suosikkipelaajaani. Sanoin luonnollisesti Müller, johon janari vastasi, että ei välitä Mülleristä ja hänen suosikkipelaajansa on Thiago. Piti siinä sitten pitää pieni saarna aiheesta Thiago, Bernat, Alonso ja Pep Guardiola. Sain tuolta tyypiltä lopulta kaljankin, mikä kyllä kelpasi. Joku toinen tyyppi tuli vielä antamaan porukallemme auton maton ja sanoi että saatte pitää. Mitä vittua nyt taas Köln? Viimeiseksi menimme vielä Das Ding-yökerhoon. Sanomatta selvää, ettei sieltä meidän porukalle oluen lisäksi mitään muuta irronnut. Pettyneenä joutui taas menemään huoneeseen nukkumaan.

Aamulla hyvästelin matkaseurueeni ja lähdin juna-asemalle. Eipä ollut tälläkään kertaa junat aikataulussa. Saavuin Müncheniin vajaa tunti aikataulua myöhässä. Jossain vaiheessa Mannheimin jälkeen junassa kuulutettiin matkan myöhästyvän, koska kuljettajan pitää ajaa todella hitaasti sen takia, että raiteilla saattaa olla eläimiä. Taattua Deutsche Bahnia. Menin vielä illaksi Ostbahnhofin lähellä sijaitsevaan TonHalleen kuuntelemaan saksalaisen rap-artistin musiikkia. Sen jälkeen Burger Kingin kautta Grosskaroon helvetin väsyneenä, darraisena ja mitä näitä nyt on.

Tällä viikolla ei Bundesliigaa pelata maaottelutauon takia, mutta voisihan sitä viikonloppuna mennä vaikka Passauhun katsomaan Regionalligaa. Ihan nätti kaupunkikin pitäisi olla. Viikon päästä maanantaina matka käy kohti Innsbruckia, jossa pelataan Itävalta-Suomi-maaottelu. Huomenna yritän myös ostaa liput maaottelutauon jälkeen pelattavaan Stuttgart-Dynamo-peliin.

[Weltklasse]

Vahvaa tykitystä jälleen!

[tylerdurden]

No nyt oli väkevää settiä. Vaikken mukana ollutkaan, pystyin aika hyvin kuvien ja tekstin perusteella aistimaan tunnelman. Hyvä että joku muukin osaa tilata kerralla kunnolla olutta. Ei tarvitse kokoajan olla hakemassa lisää.
Ilmeisesti ensimmäisen illan pieni kaljoittelu ja budjetin ylittyminen kuitenkin vesitti haaveet pillunsaannista.

[Müllermilch]

25.3 Schalding-Heining- FC Ingolstadt II

Bundesliigan ja zweiten ollessa maaottelutauolla, en keksinyt viikonlopuksi muutakaan tekemistä kuin lähteä Bayernticketillä Passauhun Baijerin Regionalligaa seuraamaan. Seitsemän tuntia oli taas luvassa lauantaille Deutsche Bahnia, kun matka kestää paikallisjunassa suuntaansa sen 2,5 tuntia. Herätyskello oli jo puoli kahdeksalta soimassa ja tuntia myöhemmin odotin ensimmäistä junayhteyttä kohti Müncheniä. Aamupala ei erityisemmin maistunut, koska edellisiltana olin hankkinut erään jalkapallopelin lopputuloksen vuoksi pienet vitutuskännit. Aamun ensimmäinen ruokailu saikin odottaa aina sinne Passauhun saakka, sitä ennen mentiin ihan nuuskan voimalla.

Yritin nukkua junassa, mutta puoli tuntia ennen määränpäätä viereeni tulleet italialaiset akat tulivat pilaamaan uneni puhuen taukoamatta tällä rakkauden kielellä vitun ärsyttävillä äänillään. Mielessäni saattoi myös tuona aikana käydä ajatuksia päästä ja patterista, mutta ei siitä sen enempää. Passaussa jotain purtavaa aseman viereisestä kaupasta ja sen jälkeen pienelle kaupunkikierrokselle. Mielenkiintoisen tuosta kaupungistahan tekee se, että siellä yhdistyy kolme jokea, Tonava, Inn sekä Ilz. Innin rantaa kävellessä kaupunki muistutti mielestäni vähän Salzburgia, kun taas Tonavan viertä talsiessa tuli melkoiset Innsbruck-vibat noista rannan vieressä sijaitsevista värikkäistä taloista.


Tässä nyt ollaan siinä jokien yhtymäkohdassa.



Kävelykierroksen jälkeen takaisin HBF:lle, josta bussilinja 10 vei lähelle päivän pelipaikkaa, eli Sportanlage am Reuthinger Wegiä. Bussilippua ei tarvinnut ostaa, koska ymmärsin sen sisältyvän tuohon aiemmin ostamaani Bayerntickettiin. Parikymmentä minuuttia bussissa kohti Schaldingia kaupungin ulkopuolelle ja sitten oli aika jäädä pois Reuthinger Wegin pysäkillä. Siitä piti vielä kavuta mäki ylös jonka jälkeen alkoi kenttä näkyä. Se oli kirjaimellisesti aivan keskellä peltoa. Matsilippu oli yllättävän kallis, 10 euroa Regionalpelistä. Olut sen sijaan oli todella edullista ja piti oikein hieraista silmiä, että voiko se oikeasti urheilutapahtumassa maksaa vain 2,5e. Kyllä voi ja ihan maukasta olutta oli. Stadionin yhdellä sivustalla oli istumakatsomo, muualla ihmiset seisoivat kentän laidalla. Itse otin paikkani ihan ensimmäiseltä riviltä kun saapuessani oli vielä pari istumapaikkaa tyhjillään. Ainakin pääsi seuraamaan pelitapahtumia aivan kentän laidalta.

Tähän bussi minut jätti. Vähän yllätti, ettei kukaan muu tullut samalla bussilla peliin.


Ja syy siihen on tässä. Brömistelykansan oli tietenkin tultava tännekin omilla autoillaan.


Matsilippu hommattu ja kohti katsomoa. Joukkueiden pukukopit sijaitsivat tuosta kuvasta vasemmalle, joten pelaajat tulivat sieltä kentälle kaljalla olevien ihmisten välittömästä läheisyydestä.



  Schalding oli sarjataulukossa ennen peliä toisiksi viimeisenä ja näin putoajan paikalla. Ingolstadt löytyi vähän ylempää, sijalta 13. Schaldingin kevätkausi oli alkanut tuloksellisesti heikosti ja edes maaliverkkoakaan eivät olleet onnistuneet heiluttamaan. Nyt asiaan toivottiin muutosta ja kurssin kääntäminen ei olisi sekään vielä liian myöhäistä. Yleisöä oli saapunut paikalle yllättävän hyvin AM:n ollessa 1014. Varmaankin kaunis sää oli saanut ihmisiä liikkeelle ja itsellekin tuli tuolla niin kuuma että oli pakko ottaa takki pois auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Vihreäasuinen Schalding aloitti pelin hyvin ja Ingolstadt ei vaikuttanut yhtään siltä samalta joukkueelta, joka pari viikkoa aiemmin oli onnistunut Bayernia vastaan kolme pistettä nappaamaan. Kotijoukkueen Michael Pillmaierille siunaantui parhaat paikat, mutta ensiksi mies sössi läpiajon ja vähän tämän jälkeen oli mahdollisuus puskea pallo tyhjään maaliin, muttei tuo edes osunut palloon. 36 minuutin kohdalla kotijoukkue sai vapaapotkun siitä Alexander Kurz pääsi laukomaan isännät johtoon. Näin mentiin myös tauolle ja itse lähdin samalla hakemaan juomatäydennystä. Toinen puoliaika meni mukavasti ehkäpä maailman parhaan kesäjuoman, eli Radlerin seurassa.




Vieraiden numerolla 13 varsin vekkuli nimi.



Schalding tuli myös toiselle puoliajalle pirteänä. Heti alkuun pääsivät yrittää maalia läpiajosta, mutta ei seissyt tällä kertaa. Ingolstadt oli kyllä aivan paska ja varsinkin kun he alkoivat hakea rohkeammin tasoitusmaalia nostamalla pelaajia ylös, avautui Schaldingille todella vaarallisia vastahyökkäyksiä. Lopulta 74 minuutilla hieman aiemmin kentälle tullut Fabian Wiesmaier pääsi taas vaihteeksi läpiajosta viemään joukkueensa kahden maalin johtoon. Loppu oli lähinnä höntsäämistä, joten kotijoukkue sai maalihanojen aukeamisen lisäksi tärkeän voiton plakkariin. Ihan kiva kokemus kyllä tämäkin ja veikkaanpa, ettei kovin moni muu foorumisti ole kyseiselle kentälle eksynyt. Pelin jälkeen bussi-juna-kebab-juna-kombo ja illalla yhdeksän aikoihin taisin olla taas kotona. Sunnuntai meni urheillessa ja lepäillessä, mutta maanantai ja tiistai taisivat sitten mennä jossain aivan toisenlaisissa merkeissä...


Matsin jälkeen jotkut pelaajat tulivat katsomoon tuttujen luokse istumaan, toiset jäivät taas tuohon kentän laidalle vaihtamaan kuulumisia kylänmiesten kanssa.


Tässä uloskäynnin vieressä. Bussia kaupunkiin saikin sitten odotella tunnin verran, koska edellinen oli juuri mennyt ja tunnin välein nuo kulkevat.


Innsbruckin visiitistä tulee sitten materiaalia, kun muistikuvat alkavat kunnolla palautua, mutta olihan taas varsin loistava awayreissu.

[pallopumppu]

Hyviä raportteja. Seuraavaa odotellessa