FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.04.2017 klo 15:29:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 [2] 3
 
Kirjoittaja Aihe: U15 (1.1.2002->)  (Luettu 16478 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
durban

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 26.02.2017 klo 10:35:50

Pitää odottaa Erkan nimeämiset huhtikuun Slovakia otteluihin. Ainakain Valtista oli vahva pelaaja päässyt leirille mukaan.
Eihän Lehkola ole suomalaisten nuorten asialla vaan helsinkiläisten. Tässähän tämä palloliiton syöpä on kun nuorten valmennukseen valitaan kavereita ja kavereiden kavereita. Ei parhaita ja osaavimpia. Lehtolakin vaatii muilta valmentajilta tuloksia(mm. Mixu, backke) mutta oma osaamattomuus selitetellään pitkäjänteisyydellä.
ajat muuttuvat

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 28.02.2017 klo 10:17:40

Huomenta Suomi, oli mukava palata Suomeen etelän lämmöstä ja todeta, että durban on kompannut ajatuksia. Sen verran aurinkotuolissa seurasin Lehtolan kommentteja Englannin jälkipyykin osalta, että on ainakin paperilla ymmärtänyt, että kaksinkamppailut pitäisi voittaa. Vaikka ollaan nyt 2002 ikäluokan ketjussa, olen puhunut 2000-2002 ikäluokista. Saas nähdä, muuttuuko oikeasti mikään edes 2001 ikäluokassa. Tuota tahtopelaamista kun on aika vaikea 15-16 vuotilaalle enää opettaa.

Ulkomailla jo ihan pienet pojat pelaavat kovaa kaksinkamppailupeliä jo siitä lähtien, kun saavat nappikset jalkaan. Jottei Erkalle tule uusia yllätyksiä jatkossa, kannattaisi vaihtaa pelaajaprofiileja urakalla maajoukkueisiin. Lisää aitoja tahtopelaajia, kaksinkamppailut voittavia ja muutenkin pelaajia, jotka osaavat voittaa isoja pelejä. Tämä ei tarkoita, että taito unohdetaan, ei missään nimessä. Mutta kun se ja näpertely ovat määräävät elementit nykyään valinnoissa.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jälleen kerran, muuttuuko sanat teoiksi vai jatketaanko samaa ennalta määrättyä linjaa.

Koom

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 28.02.2017 klo 10:33:41

Hieman ihmetyttää myös seikka, että u15 ja u16 joukkueita valmentaa sama mies. Jokaiselle ikäluokalle oma valmennusryhmä ja aito kilpailutilanne myös valmentajille. Taitaa tosin olla toiveajattelua.
Koom

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 28.02.2017 klo 10:40:24

Ulkomailla jo ihan pienet pojat pelaavat kovaa kaksinkamppailupeliä jo siitä lähtien, kun saavat nappikset jalkaan. Jottei Erkalle tule uusia yllätyksiä jatkossa, kannattaisi vaihtaa pelaajaprofiileja urakalla maajoukkueisiin. Lisää aitoja tahtopelaajia, kaksinkamppailut voittavia ja muutenkin pelaajia, jotka osaavat voittaa isoja pelejä. Tämä ei tarkoita, että taito unohdetaan, ei missään nimessä. Mutta kun se ja näpertely ovat määräävät elementit nykyään valinnoissa.
Tässä ollaan totuuden lähteillä. Meillä keskitytään yksilövalmennukseen ja etsitään talentteja kun monessa muussa maassa kaikki lähtee joukkuepelaamisesta ja toimimisesta joukkueen eteen hyvin pienestä pojasta lähtien.
Yourworstnightmare

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Suomi, West Ham


Vastaus #29 : 28.02.2017 klo 11:31:11

Onneksi meillä noita huipputaitavia, vahvoja tahtopelaajia on Suomessa ihan loputtomiin. Eikun niistä valitsemaan parhaat päältä.
ajat muuttuvat

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 28.02.2017 klo 13:02:43

Ihanaa sarkasmia. Tahtoa, luonnetta on vaikeampi opettaa 15-17 vuotialle, mutta taitoa vielä voi. Meillä asiat yritetään tehdä toisin päin, jos sitäkään. On aivan sama asia, että ison ja fyysisen valmentaja saa taitavaksi, mutta pientä ja näppärää valmentaja ei saa isoksi vaikka mitä tekisi. En aloita fysiikkakeskustelua tällä, mutta totesin sen esimerkkinä.

Voidaan sanoa, että taitoa pitää olla riittävästi pelaamiseen, sen jälkeen ratkaisee muut asiat.

Ehkä ne vanhemmat pitäisi poistaa jo aikaisessa vaiheessa sieltä joukkueen luota niistämästä pojan nenää puoliajalla taikka tyrkyttämästä banaania. Tämäkään ei tarkoita, että vanhempia pitäisiä syrjiä, ainoastaan luoda rajat joukkueen pelitoiminnan ja muun toiminnan välille. Lopetetaan se kauhistelu katsomossa, pelissä sattuu ja tapahtuu. Myös suomalainen erotuomaritoiminta vaatisi ryhtiliikkeen. Lopetetaan se tissiposkitoiminta ja annetaan poikien pelata, kuten Euroopassa.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 28.02.2017 klo 14:46:49

Ihanaa sarkasmia. Tahtoa, luonnetta on vaikeampi opettaa 15-17 vuotialle, mutta taitoa vielä voi. Meillä asiat yritetään tehdä toisin päin, jos sitäkään. On aivan sama asia, että ison ja fyysisen valmentaja saa taitavaksi, mutta pientä ja näppärää valmentaja ei saa isoksi vaikka mitä tekisi. En aloita fysiikkakeskustelua tällä, mutta totesin sen esimerkkinä.

Voidaan sanoa, että taitoa pitää olla riittävästi pelaamiseen, sen jälkeen ratkaisee muut asiat.

Ehkä ne vanhemmat pitäisi poistaa jo aikaisessa vaiheessa sieltä joukkueen luota niistämästä pojan nenää puoliajalla taikka tyrkyttämästä banaania. Tämäkään ei tarkoita, että vanhempia pitäisiä syrjiä, ainoastaan luoda rajat joukkueen pelitoiminnan ja muun toiminnan välille. Lopetetaan se kauhistelu katsomossa, pelissä sattuu ja tapahtuu. Myös suomalainen erotuomaritoiminta vaatisi ryhtiliikkeen. Lopetetaan se tissiposkitoiminta ja annetaan poikien pelata, kuten Euroopassa.

Aikani lueskelin näitä kommentteja enkä enää voinut olla avaamatta sanaista arkkuani:-)

Toivottavasti ymmärrän tämän(kin) viestin väärin, mutta luullakseni en, sillä niin selkeästi tässä nyt kuitenkin eräitä asioita tuodaan esiin. Tämän mukaan taitoa voi vielä hyvinkin opettaa 15-17-vuotiaille, mutta tahtoa ja luonnetta on vaikeampi opettaa. Tästä olen kutakuinkin täysin eri mieltä, ja niin on toki ihan tutkimustietokin liittyen lasten taitojen kehittymiseen---> mikäli tuonne 15-17-vuotiaaksi on pidetty jotain muuta kuin taitoa ylivoimaisesti suurimpana opetettavana asiana, niin tuohon ikään mennessä on "juna mennyt". Tämä EI siis tarkoita sitä, etteikö taitoakin voisi tuossa iässä opettaa. Totta kai voi. Mutta suurin osa jalkapallossa tarvittavista mm. motorisista taidoista tulee olla opittuina jo merkittävästi nuorempana, jolloin lapsella on herkkyyskausi.

Kerrot vielä, ettei "pientä ja näppärää pelaajaa valmentaja saa isoksi". No ei saa ei....Mitä sitten? Jokainen jalkapalloa ymmärtävä käsittää, ettei iso koko ole yhtä kuin tilannekovuus. Onko mielestäsi Messi "pieni, näppärä ja hentoinen" pelimies? Joku voisi sanoa, että miehellä on ihan riittävä tilannekovuus. Millä hän erottuu? Öö, itse sanoisin taidon olevan kohtalaisen merkittävässä roolissa...

Kerrot, että "taitoa pitää olla riittävästi pelaamiseen, sen jälkeen ratkaisevat muut asiat". Ongelma nyt vain on se, ettei suomalaisilla pelaajilla kerta kaikkiaan ole sitä taitoa riittävästi!!! Ei A-maajoukkueessa eikä 15-vuotiaiden maajoukkueessa. Kun taitoa ei ole riittävästi, niin sen jälkeen on vaikeampi pelata. "Taho ja luonne" auttavat vain tiettyyn rajaan asti, kun taitotaso on vajaavainen. Toki voidaan sanoa, että A-maajoukkue voisi pärjätä esim. Islanti-tyyppisellä pelitavalla nykyistä paremmin. Niin voisi. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jos pelaajien perustaitotaso olisi parempi, pärjääminen olisi merkittävästi helpompaa!

On erittäin vaarallista lähteä sille linjalle, että korostetaan "tahdon ja luonteen" opetusta taidon kustannuksella esim. 6-12-vuotiaana. Taidosta (joka on laaja käsite) kaikki lähtee, ja se olisi hyvä käsittää suomalaisessa futiskulttuurissa kaikilla tasoilla. Toki tämä on ainakin isoimmissa seuroissa jo vuosia sitten jo tajuttukin ja hyvä niin. Nyt tarvitaan eniten Palloliiton apua silloin, kun seurojen resurssit eivät enää riitä--> siis 14-vuotiaasta eteenpäin, kun muualla mennään akatemioihin, ja meillä jatketaan seuroissa sekä samalla käydään koulussa--> tällöinhän suomalaiset putoavat kehityksen kelkasta. Mikä olisi Suomen malli? On selvää, etteivät nykyiset pienemmät muutokset riitä siihen, että Euroopan kärkimaita saavutettaisiin.     

Siitä olen samaa mieltä sinun ja monen muun kirjoittajan kanssa, että toki suomalaisella pelaajalla pitäisi olla myös lujempi luonne ja tahtotaso. 
Jariel Haan

Poissa Poissa


Vastaus #32 : 28.02.2017 klo 18:13:06

Aikani lueskelin näitä kommentteja enkä enää voinut olla avaamatta sanaista arkkuani:-)

Toivottavasti ymmärrän tämän(kin) viestin väärin, mutta luullakseni en, sillä niin selkeästi tässä nyt kuitenkin eräitä asioita tuodaan esiin. Tämän mukaan taitoa voi vielä hyvinkin opettaa 15-17-vuotiaille, mutta tahtoa ja luonnetta on vaikeampi opettaa. Tästä olen kutakuinkin täysin eri mieltä, ja niin on toki ihan tutkimustietokin liittyen lasten taitojen kehittymiseen---> mikäli tuonne 15-17-vuotiaaksi on pidetty jotain muuta kuin taitoa ylivoimaisesti suurimpana opetettavana asiana, niin tuohon ikään mennessä on "juna mennyt". Tämä EI siis tarkoita sitä, etteikö taitoakin voisi tuossa iässä opettaa. Totta kai voi. Mutta suurin osa jalkapallossa tarvittavista mm. motorisista taidoista tulee olla opittuina jo merkittävästi nuorempana, jolloin lapsella on herkkyyskausi...    

Siitä olen samaa mieltä sinun ja monen muun kirjoittajan kanssa, että toki suomalaisella pelaajalla pitäisi olla myös lujempi luonne ja tahtotaso.  

Hieno kirjoitus ja komppaan täysin.

Sekä Messi ja Slatan olivat lapsina pienikokoisia, mutta taitavia. Nyt aikuisina Slatan on isokokoinen ja Messi aika pienikokoinen. Kuitenkin molemmat pärjäävät taidolla, jonka he jo nuorina oppivat.

Jos katsoo missä seurajoukkueissa Islannin ja Suomen majupelaajat pelaavat niin kyllä vaakakuppi Islannin eduksi kääntyy. Eli pärjäisikö Suomi samalla pelitavalla ei ole varmaa.
ajat muuttuvat

Poissa Poissa


Vastaus #33 : 03.03.2017 klo 09:50:45

Aikani lueskelin näitä kommentteja enkä enää voinut olla avaamatta sanaista arkkuani:-)

Toivottavasti ymmärrän tämän(kin) viestin väärin, mutta luullakseni en, sillä niin selkeästi tässä nyt kuitenkin eräitä asioita tuodaan esiin. Tämän mukaan taitoa voi vielä hyvinkin opettaa 15-17-vuotiaille, mutta tahtoa ja luonnetta on vaikeampi opettaa. Tästä olen kutakuinkin täysin eri mieltä, ja niin on toki ihan tutkimustietokin liittyen lasten taitojen kehittymiseen---> mikäli tuonne 15-17-vuotiaaksi on pidetty jotain muuta kuin taitoa ylivoimaisesti suurimpana opetettavana asiana, niin tuohon ikään mennessä on "juna mennyt". Tämä EI siis tarkoita sitä, etteikö taitoakin voisi tuossa iässä opettaa. Totta kai voi. Mutta suurin osa jalkapallossa tarvittavista mm. motorisista taidoista tulee olla opittuina jo merkittävästi nuorempana, jolloin lapsella on herkkyyskausi.

Kerrot vielä, ettei "pientä ja näppärää pelaajaa valmentaja saa isoksi". No ei saa ei....Mitä sitten? Jokainen jalkapalloa ymmärtävä käsittää, ettei iso koko ole yhtä kuin tilannekovuus. Onko mielestäsi Messi "pieni, näppärä ja hentoinen" pelimies? Joku voisi sanoa, että miehellä on ihan riittävä tilannekovuus. Millä hän erottuu? Öö, itse sanoisin taidon olevan kohtalaisen merkittävässä roolissa...

Kerrot, että "taitoa pitää olla riittävästi pelaamiseen, sen jälkeen ratkaisevat muut asiat". Ongelma nyt vain on se, ettei suomalaisilla pelaajilla kerta kaikkiaan ole sitä taitoa riittävästi!!! Ei A-maajoukkueessa eikä 15-vuotiaiden maajoukkueessa. Kun taitoa ei ole riittävästi, niin sen jälkeen on vaikeampi pelata. "Taho ja luonne" auttavat vain tiettyyn rajaan asti, kun taitotaso on vajaavainen. Toki voidaan sanoa, että A-maajoukkue voisi pärjätä esim. Islanti-tyyppisellä pelitavalla nykyistä paremmin. Niin voisi. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jos pelaajien perustaitotaso olisi parempi, pärjääminen olisi merkittävästi helpompaa!

On erittäin vaarallista lähteä sille linjalle, että korostetaan "tahdon ja luonteen" opetusta taidon kustannuksella esim. 6-12-vuotiaana. Taidosta (joka on laaja käsite) kaikki lähtee, ja se olisi hyvä käsittää suomalaisessa futiskulttuurissa kaikilla tasoilla. Toki tämä on ainakin isoimmissa seuroissa jo vuosia sitten jo tajuttukin ja hyvä niin. Nyt tarvitaan eniten Palloliiton apua silloin, kun seurojen resurssit eivät enää riitä--> siis 14-vuotiaasta eteenpäin, kun muualla mennään akatemioihin, ja meillä jatketaan seuroissa sekä samalla käydään koulussa--> tällöinhän suomalaiset putoavat kehityksen kelkasta. Mikä olisi Suomen malli? On selvää, etteivät nykyiset pienemmät muutokset riitä siihen, että Euroopan kärkimaita saavutettaisiin.     

Siitä olen samaa mieltä sinun ja monen muun kirjoittajan kanssa, että toki suomalaisella pelaajalla pitäisi olla myös lujempi luonne ja tahtotaso. 


Kuten olen alussa jo tässä viestiketjussa todennut, että taito on nostettu asemaan ja jätetty toisarvoiseen asemaan fyysiset omisnaisuudet ja tahto. Olen sama mieltä kirjoittajan kanssa, että taitoa vaaditaan, mutta haluaisin nähdä, että myös tahtopelaamiseen ja fyysisiin ominaisuuksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota valinnoissa.

Olen kahden ikäluokan kanssa kiertänyt maailmalla ja katsonut pelejä suurseuroja vastaan, myös majupelejä. Jäämme jälkeen pienestä pitäen tahdossa ja fyysisissä ominaisuuksissa. Jotenkin tuntuu, että tätä ei haluta Suomessa nähdä, saati ymmärtää ja huomioida. Menestymme pelillisesti 10-12 ikävuoten saakka pelillisesti, jonka jälkeen ryhdymme jäämään pelikäsityksessäkin jälkeen, saati taidossa ja eritoten fyysisissä ominaisuksissa.

Lapsen herkkyyskaudet tulee harjoittelussa ottaa huomioon, josta olen samaa mieltä ja siitä, että taitoa pitää harjoitella.

Islanti pelaa Islanti-palloa. Heillä on sentään luonnetta uskaltaa pelata omanlaista palloa, kun taas Suomi apinoi jotain jälkijunassa, missä emme voi edes teoriassa saavuttaa espanjalaisia ja brasseja. Minusta on turha keskustella Messistä, koska Messejä  on vain yksi maailmassa, mutta toisaalta, mitä Messi pystyy tekemään Argentiinan maajoukkueessa verrattuna Barcelonaan.

Mutta olihan tuo 2001 syntyneiden maajoukkueen esitys Englannissa aika paljon kertova, maaliero 3-14. Turha puolustella nykyistä systeemiä, koska faktat puhuu puolestaan. Jotain radikaalia muutosta pelaajatuotantoon täytyy tehdä. Itse näen, että taidon ohella pitää ryhtyä kiinnittämään huomiota tahtopelaamisen, kovuuteen ja fyysisiin ominaisuuksiin ja hyvän joukkuepelaamisen kehittämiseen. Nykymenolla ja -valinnoilla tähän ei päästä.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 03.03.2017 klo 12:20:31


Kuten olen alussa jo tässä viestiketjussa todennut, että taito on nostettu asemaan ja jätetty toisarvoiseen asemaan fyysiset omisnaisuudet ja tahto. Olen sama mieltä kirjoittajan kanssa, että taitoa vaaditaan, mutta haluaisin nähdä, että myös tahtopelaamiseen ja fyysisiin ominaisuuksiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota valinnoissa.

Olen kahden ikäluokan kanssa kiertänyt maailmalla ja katsonut pelejä suurseuroja vastaan, myös majupelejä. Jäämme jälkeen pienestä pitäen tahdossa ja fyysisissä ominaisuuksissa. Jotenkin tuntuu, että tätä ei haluta Suomessa nähdä, saati ymmärtää ja huomioida. Menestymme pelillisesti 10-12 ikävuoten saakka pelillisesti, jonka jälkeen ryhdymme jäämään pelikäsityksessäkin jälkeen, saati taidossa ja eritoten fyysisissä ominaisuksissa.

Lapsen herkkyyskaudet tulee harjoittelussa ottaa huomioon, josta olen samaa mieltä ja siitä, että taitoa pitää harjoitella.

Islanti pelaa Islanti-palloa. Heillä on sentään luonnetta uskaltaa pelata omanlaista palloa, kun taas Suomi apinoi jotain jälkijunassa, missä emme voi edes teoriassa saavuttaa espanjalaisia ja brasseja. Minusta on turha keskustella Messistä, koska Messejä  on vain yksi maailmassa, mutta toisaalta, mitä Messi pystyy tekemään Argentiinan maajoukkueessa verrattuna Barcelonaan.

Mutta olihan tuo 2001 syntyneiden maajoukkueen esitys Englannissa aika paljon kertova, maaliero 3-14. Turha puolustella nykyistä systeemiä, koska faktat puhuu puolestaan. Jotain radikaalia muutosta pelaajatuotantoon täytyy tehdä. Itse näen, että taidon ohella pitää ryhtyä kiinnittämään huomiota tahtopelaamisen, kovuuteen ja fyysisiin ominaisuuksiin ja hyvän joukkuepelaamisen kehittämiseen. Nykymenolla ja -valinnoilla tähän ei päästä.

Tämä ei missään nimessä ole mikään "joko tai -keskustelu". Ensinnäkin, minä olen tasan niitä viimeisiä henkilöitä Suomen maassa, joka "puolustelee nykysysteemiä"!! Faktat puhuvat puolestaan, ja nimenomaan sen puolesta, että tuosta murrosikäisestä alkaen suomalaiset alkavat jäämään muista merkittävästi jälkeen. Miksi?

Suurin syy on siinä kokonaisuudessa, kun muualla nuoret menevät akatemioihin kokonaisvaltaisesti futikselle omistautuen (toki kouluakin käyden), niin Suomessa jatketaan seuroissa pelaamista ja koulussa käymistä entiseen tapaan. Mitään akatemiamallia ei maassamme ole olemassa. Pelaajien kehitysmahdollisuudet ovat merkittävästi heikommat, minkä nyt tajuaa ihan maalaisjärjellä. Yksinkertaisesti: jos suomalainen pelaaja on 13-vuotiaana tasan yhtä hyvä kuin vaikkapa vastaava lupaus Saksassa, niin meidän mallissamme hän tulee kehittymään keskimäärin selvästi heikommin. Tämä on asia, johon tarvitaan Palloliiton merkittävää johtajuutta, ja uusia ajatuksia sekä etenkin käytännön tason toimenpiteitä. Nykyiset kosmeettiset muutokset eivät yksinkertaisesti riitä.

Toisin kuin täällä nyt kerrotaan, ei Suomessa mitään brasseja tai espanjalaisia yritetä apinoida. On loistavaa, että jo iso osa maamme seuroista/valmentajista on käsittänyt, että pelaajien taitotason nostaminen on ensimmäinen asia, joka täytyy saada paremmalle tasolle. Ja siellähän se EI vielä ole. Vai väittääkö joku, että Suomi-junnumaajoukkueen pelaajat ovat taitotasoltaan hyvällä tasolla, mutta esim. fyysiset ominaisuudet tekevät eron? Tuskinpa.

Messi-vertaukseni ei oikein uponnut. Yritetään vielä: Messi on toki poikkeusyksilö eikä se tässä ollut mikään pointti. Nimen "Messi" voit korvata kenen tahansa pienikokoisen, taitavan ja riittävän fyysisen huippupelaajan nimellä. Ja heitähän riittää. Avainasemassa on kaikilla huipuilla TAITO (johon kuuluu tietenkin esim. pelikäsitys olennaisena osana eikä kyse ole mistään "pomputtelutaidosta" - ettei nyt tullut väärinymmärrystä).

Minä EN MISSÄÄN nimessä kiistä sitä, etteivätkö Suomi-junnut jäisi jälkeen myös tahdossa ja fyysisissä ominaisuuksissa. Fakta nyt vain edelleen on se, että taitotaso on näitäkin tärkeämpi ja ensisijaisempi kehityskohde, joka EI ole vielä lähelläkään riittävällä tasolla. Etenkin nuo fyysiset ominaisuudethan ovat muuten suorastaan naurettavan helppo kehityskohde verrattuna taitoon. Nimittäin tässä on koko ajan hyvä muistaa määränpää--> mahdollisimman hyvät A-MAAJOUKKUEtason pelaajat. Jos jonkun junnun muut osa-alueet on saatu kuntoon, niin fyysiset ominaisuudet on helppo laittaa kuntoon vielä aikuisiän kynnykselläkin.
 
Koom

Poissa Poissa


Vastaus #35 : 04.03.2017 klo 11:00:12

Suurin syy on siinä kokonaisuudessa, kun muualla nuoret menevät akatemioihin kokonaisvaltaisesti futikselle omistautuen (toki kouluakin käyden), niin Suomessa jatketaan seuroissa pelaamista ja koulussa käymistä entiseen tapaan. Mitään akatemiamallia ei maassamme ole olemassa. Pelaajien kehitysmahdollisuudet ovat merkittävästi heikommat, minkä nyt tajuaa ihan maalaisjärjellä.
Hieman kyllä pistää miettimään, että kaikki johtuisi noista akatemioista tai niiden puuttumisesta. Samalla logiikalla Suomesta ei pitäisi tulla myöskään huippukiekkoilijoita.
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #36 : 04.03.2017 klo 11:52:09

Hieman kyllä pistää miettimään, että kaikki johtuisi noista akatemioista tai niiden puuttumisesta. Samalla logiikalla Suomesta ei pitäisi tulla myöskään huippukiekkoilijoita.

Avaas nyt tätä samaa logiikkaa? Ilmeisesti maailmalla on miljoonia ja miljoonia jääkiekon harrastajia sekä akatemiamallisia jääkiekkoseuroja vaikka muille jakaa?
Koom

Poissa Poissa


Vastaus #37 : 05.03.2017 klo 00:25:59

Avaas nyt tätä samaa logiikkaa? Ilmeisesti maailmalla on miljoonia ja miljoonia jääkiekon harrastajia sekä akatemiamallisia jääkiekkoseuroja vaikka muille jakaa?
Yritän avata, mutta pyydän nöyrästi anteeksi jos ei aukea.

Suomalaisen jalkapallon suuri itsepetos on ollut, että perustellaan omaa konttaamista sillä, että futis on maailman harrastetuin laji ja sen vuoksi huipulle pääseminen on vaikeaa tai mahdotonta. Harrastajamassat ja kilpailu on kovaa monessa muussakin lajissa, en menisi väittämään, että jääkiekossa, koripallossa tai lentopallossa pääsee huipulle sen helpommalla. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomi on nostanut tasoaan huomattavasti noissa kolmessa joukkueurheilussa, kun taas futiksessa ero huippuun on kasvanut entistäkin suuremmaksi. On todella arroganttia ja tyhmää perustella omaa rämpimistä dissaamalla muiden lajien menestymistä.

Ilman huippuakatemioita porskuttavat kohtuullisesti Ruotsi, Tanska, Slovakia, Ukraina, Sveitsi jne. Suomeen verrattuna. Ei kai kukaan täysjärkinen kuvittele Suomen kisaavan tosissaan Saksan, Espanjan, Italian tai Englannin kanssa, mutta olisi mukava pärjätä edes sellaisille suurmaille kuten Islanti, Viro, P-Irlanti ja Albania.

Tosiasia on, että tekemisen taso ei vain riitä Suomen Palloliitossa ja sen seurauksena seuroissa.

Keijo K. Kojootti

Poissa Poissa


Vastaus #38 : 05.03.2017 klo 01:14:50

Lainaus
Ilman huippuakatemioita porskuttavat kohtuullisesti Ruotsi, Tanska, Slovakia, Ukraina, Sveitsi jne. Suomeen verrattuna.

Täh?
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #39 : 06.03.2017 klo 10:04:24

Yritän avata, mutta pyydän nöyrästi anteeksi jos ei aukea.

Suomalaisen jalkapallon suuri itsepetos on ollut, että perustellaan omaa konttaamista sillä, että futis on maailman harrastetuin laji ja sen vuoksi huipulle pääseminen on vaikeaa tai mahdotonta. Harrastajamassat ja kilpailu on kovaa monessa muussakin lajissa, en menisi väittämään, että jääkiekossa, koripallossa tai lentopallossa pääsee huipulle sen helpommalla. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomi on nostanut tasoaan huomattavasti noissa kolmessa joukkueurheilussa, kun taas futiksessa ero huippuun on kasvanut entistäkin suuremmaksi. On todella arroganttia ja tyhmää perustella omaa rämpimistä dissaamalla muiden lajien menestymistä.

Ilman huippuakatemioita porskuttavat kohtuullisesti Ruotsi, Tanska, Slovakia, Ukraina, Sveitsi jne. Suomeen verrattuna. Ei kai kukaan täysjärkinen kuvittele Suomen kisaavan tosissaan Saksan, Espanjan, Italian tai Englannin kanssa, mutta olisi mukava pärjätä edes sellaisille suurmaille kuten Islanti, Viro, P-Irlanti ja Albania.

Tosiasia on, että tekemisen taso ei vain riitä Suomen Palloliitossa ja sen seurauksena seuroissa.



Just just.

Ensinnäkin, täällä forumilla tai muutenkaan Suomi-futis yhteisössä ei käsittääkseni "dissata" muiden lajien menestystä. Päin vastoin! Usein on otettu esille se, että miten juurikin näissä kolmessa lajissa on tehty määrätietoisia toimenpiteitä, ja lentiksessä ja koriksessa massiivisesti futista/lätkää pienemmillä resursseilla. Lentiksen Kuortaneen valmennuskeskus/lukio on erinomainen esimerkki samoin kuin koriksen HBA. Lätkässä kymmenkunta vuotta sitten herättiin siihen, että Suomesta tulee "maailman parhaita kolmosketjun laitureita", mutta heillä vain ei ollut yksilötaitoa nimeksikään--> taidon osuutta on järjestelmällisesti ja liittovetoisesti korostettu, ja tulokset ovat alkaneet näkymään.

Toki on fakta, että jääkiekossa maailman huipulle nouseminen on kymmeniä kertoja helpompaa kuin jalkapallossa. Tästä lienee turha kiistellä. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jääkiekkoliitto on hoitanut hommansa merkittävsti paremmin kuin Palloliitto, vaikka käsittääkseni heilläkin parannettavaa riittää. 

Sen sijaan olet täysin metsässä, kun mainitse maita, kuten Ruotsi, Tanska, Sveitsi jne., että ne ovat nousseet huipulle ilman huippuakatemioita. Noh, toki heidän akatemiat eivät ole Euroopan "huippuja", mutta noissa kaikissa maissa on erilaisia akatemiamalleja, jotka meiltä puuttuvat täysin. Tämä on se olennainen asia Suomessa. Ei se, mitä muissa lajeissa tehdään, vaikka niistäkin on fiksua ottaa oppia.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #40 : 06.03.2017 klo 13:20:28

Siitä vain katselemaan jotain Hammarbyn, puhumattakaan Baselin toiminnasta ja sanoo sitten että "ei niillä akatemioita sielläkään ole".

Käsitys siitä millainen kilpailu jossain Hammarbyssa on vain siitä että pääset edes seuran ykkösryhmään(joka muuten nimetty nimellä Akademi) on ihan valtaisaa. Baselilla olosuhteet omassa harjoituskeskuksessa paremmat kuin Suomessa muutamalla kaupungilla yhteensä... tarkoitan siis kenttäolosuhteita, raha panostusta jne.
Koom

Poissa Poissa


Vastaus #41 : 06.03.2017 klo 14:37:58

Tuo akatemioiden ihannointi ja niiden asema oikotienä onneen on itsepetosta. Käytännössä akatemiat monissa maissa ja seuroissa ovat normaalia ikäluokan edustusjoukkuetoimintaa, liitetään vain Akatemia-nimi joukkueeseen. Suomessa alkaa myös olosuhteet olemaan aivan riittävän hyvät ympärivuotiseen harjoitteluun, sen taakse ei voi mennä piiloon. Lisäksi harjoitusmäärät ovat samalla tasolla. Ero tulee toiminnan laadusta, perustyö liitossa ja seuroissa ei ole riittävällä tasolla. On täysin harhaanjohtavaa käydä tutustumassa johonkin Barcelonan, Ajaxin tai Bayern Munchenin "akatemioihin" ja valittaa sitten miten paljon paremmat olosuhteet siellä ovat. Olisiko parempi tutustua ensin pikkuseurojen toimintaan ns. jalkapallomaissa ja katsoa miten laadukasta toimintaa syntyy vaatimattomissakin olosuhteissa.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #42 : 06.03.2017 klo 15:00:42

Tuo akatemioiden ihannointi ja niiden asema oikotienä onneen on itsepetosta. Käytännössä akatemiat monissa maissa ja seuroissa ovat normaalia ikäluokan edustusjoukkuetoimintaa, liitetään vain Akatemia-nimi joukkueeseen. Suomessa alkaa myös olosuhteet olemaan aivan riittävän hyvät ympärivuotiseen harjoitteluun, sen taakse ei voi mennä piiloon. Lisäksi harjoitusmäärät ovat samalla tasolla. Ero tulee toiminnan laadusta, perustyö liitossa ja seuroissa ei ole riittävällä tasolla. On täysin harhaanjohtavaa käydä tutustumassa johonkin Barcelonan, Ajaxin tai Bayern Munchenin "akatemioihin" ja valittaa sitten miten paljon paremmat olosuhteet siellä ovat. Olisiko parempi tutustua ensin pikkuseurojen toimintaan ns. jalkapallomaissa ja katsoa miten laadukasta toimintaa syntyy vaatimattomissakin olosuhteissa.

Arvon Koom, tämä(kin) viestisi sisältää niin monta silkkaa asiavirhettä, että minä skippaan nyt omalta osaltani niiden korjaamisen. Tai sitten olet trolli, mutten mene siihenkään lankaan:-)
Finte

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Münchenin punaiset & siniset, DFB & Huuhkajat


Vastaus #43 : 06.03.2017 klo 15:30:21

Tuo akatemioiden ihannointi ja niiden asema oikotienä onneen on itsepetosta. Käytännössä akatemiat monissa maissa ja seuroissa ovat normaalia ikäluokan edustusjoukkuetoimintaa, liitetään vain Akatemia-nimi joukkueeseen...

...On täysin harhaanjohtavaa käydä tutustumassa johonkin Barcelonan, Ajaxin tai Bayern Munchenin "akatemioihin" ja valittaa sitten miten paljon paremmat olosuhteet siellä ovat...
Vai että akatemiat normaalia edustusjoukkuetoimintaa...
Näin ehkä Suomessa.

Kannattaa käydä syksystä eteenpäin käydä katsomassa Münchenin turistireissuilla paikallisen "akatemian" uutta infrastruktuuria. FC Bayern sijoitti siihen n. 70 miljoonaa euroa.
Hieronymus

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kaikki tarkoituksensa ymmärtävät seurat


Vastaus #44 : 06.03.2017 klo 23:49:20

Anteeksi kaikille jo etukäteen, mutta nyt on niin mielenkiintoista keskustelua, että pyydän hartaasti lisää. 
Koom

Poissa Poissa


Vastaus #45 : 07.03.2017 klo 13:19:53

Täällä tuntuu useampi asiantuntija uskovan, että Suomesta puuttuvat akatemiat on syy meidän huonoon juniorituotantoomme. Nuo huippuakatemiat ovat jäävuoren huippu, ei niissäkään voida paskasta kultaa luoda. Ainainen valittaminen olosuhteista ihmetyttää, meillä on hyvät harjoitteluolosuhteet halleineen ja tekonurmineen. Kuka nykyisestä U15-maajoukkueesta voi valittaa, ettei ole päässyt treenaamaan pienestä pitäen keinonurmella sisällä ja ulkona? Suomen pojilla on muuten ihan samanlaiset nappulakengätkin kuin vastustajilla. Ero tulee valmennuksesta, meillä on perustoiminta liitossa ja seuroissa heikolla tasolla. Harrastajamäärät riittää aivan hyvin parempaan pelaajatuotantoon nykyisissä olosuhteissa. Litmasia syntyy yksi vuosisadassa, mutta meille riittäisi tason nostoon hyvin, kun tulisi uusia Hetemajta, Tihisiä, Pasasia ja Mikluja. Niitä täytyy pystyä leipomaan ilman miljoona-akatemioita.
ajat muuttuvat

Poissa Poissa


Vastaus #46 : 12.03.2017 klo 12:24:23

Just just.

Ensinnäkin, täällä forumilla tai muutenkaan Suomi-futis yhteisössä ei käsittääkseni "dissata" muiden lajien menestystä. Päin vastoin! Usein on otettu esille se, että miten juurikin näissä kolmessa lajissa on tehty määrätietoisia toimenpiteitä, ja lentiksessä ja koriksessa massiivisesti futista/lätkää pienemmillä resursseilla. Lentiksen Kuortaneen valmennuskeskus/lukio on erinomainen esimerkki samoin kuin koriksen HBA. Lätkässä kymmenkunta vuotta sitten herättiin siihen, että Suomesta tulee "maailman parhaita kolmosketjun laitureita", mutta heillä vain ei ollut yksilötaitoa nimeksikään--> taidon osuutta on järjestelmällisesti ja liittovetoisesti korostettu, ja tulokset ovat alkaneet näkymään.

Toki on fakta, että jääkiekossa maailman huipulle nouseminen on kymmeniä kertoja helpompaa kuin jalkapallossa. Tästä lienee turha kiistellä. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jääkiekkoliitto on hoitanut hommansa merkittävsti paremmin kuin Palloliitto, vaikka käsittääkseni heilläkin parannettavaa riittää. 

Sen sijaan olet täysin metsässä, kun mainitse maita, kuten Ruotsi, Tanska, Sveitsi jne., että ne ovat nousseet huipulle ilman huippuakatemioita. Noh, toki heidän akatemiat eivät ole Euroopan "huippuja", mutta noissa kaikissa maissa on erilaisia akatemiamalleja, jotka meiltä puuttuvat täysin. Tämä on se olennainen asia Suomessa. Ei se, mitä muissa lajeissa tehdään, vaikka niistäkin on fiksua ottaa oppia.


Tässä täytyy ymmärtää se, että jääkiekossa on ymmärretty viedä Suomen peliä omaan suuntaan eli uskalletaan tehdä asioita eri tavalla kuin muut. Pelitapamme on erilainen, pelaamme tiivistä joukkuepeliä ja menstyminen perustuu siihen. Olisi täysin järjetöntä pelata amerikkalaista tyyliä, jossa jenkit ja kanukit ovat suvereenejä. Yksinkertaisesti suomipoika ei pärjää nurkissa heille eikä vahvoille venäläisille. Tulen siihen, mitä joku sanoi Islannista, oma pelityyli ja siihen, että meidän tulee löytää oma tiemme ja valitettavasti meidän liitto ei sitä ymmärrä vaan ihannoi espanlaisia taikka brasseja. Tämäkään ei tarkoita taidon väheksymistä.

Yksi suuri ongelma joukkueissa Suomessa on se, että menstymistä kilvoitellaan nuorena liian voimakkaasti ja pelipaikkoja jaetaan siten, että millä pelipaikalla pelaajasta saadaan joukkueelle paras hyöty. Meidän pitäisi pistää pelaaja pelpaikalle, missä pelaajalla olisi parhaat lahjat kehittyä. Suomen yleinen ongelma on se, että "kehitä tuota, kun siinä on eniten kehitettävää", kun sen sijaan voisi ajatella, että pelaajalla voi olla jokin heikompi alue, mutta se vahvuus olisi tosi vahva. Parempi olla yhdellä osa-alueella tosi hyvä, kuin tasaisen tavallinen. Jokainen maailman luokan pelaaja on jollakin osa-alueella toisiin nähden parempi, mikä tekee hänestä sen paikan maestron.
Lounasseuralainen

Poissa Poissa


Vastaus #47 : 15.03.2017 klo 00:07:24

Kiinnostavaa pippelinmittailua: kyllä Minä ymmärrän miten suomalaista jalkapalloa tulisi kehittää.

Mä kyllä lukisin mielelläni jotain välillä U15-joukkueesta, kiitos.
ajat muuttuvat

Poissa Poissa


Vastaus #48 : 15.03.2017 klo 15:58:39

Toivottavasti emme ryhdy mittailemaan:). Mutta olet aivan oikeassa. Tämä kirjoittelu lähti rönsyilemään ja poikkeamaan teemasta.

Jäämme varmaan kaikki mielenkiinnolla odottamaan Erkan valintoja Slovakia peleihin.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 16.03.2017 klo 01:56:24

Suomen ongelma on liian vähäinen määrä nimenomaan junioreiden kehittämiseen osaavia valmentajia jotka suhtautuvat työhönsä ja osaamisensa kehittämiseen ammatillisella vakavuudella. Töitä tehdään liian harrastepohjaisella asenteella kun samalla vaaditaan kunnon korvauksia, ja junioritason voitoilla yritetään pönkittää omaa uraa. Sillä ei ole mitään merkitystä onko akatemia-järjestelmää vai ei, vai mikä se järjestelmä on, jos siellä konkreettista työtä tekee silti ne samat muka-osaavat ja toinen toisiaan keskinkertaisista tuloksista selkään taputtavat valmentajat.
 
Sivuja: 1 [2] 3
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines