FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
26.07.2017 klo 00:21:39 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 2 [3]
 
Kirjoittaja Aihe: Tyhjäkäynnillä toimivat junnuseurat  (Luettu 10648 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Niilo Tilasto

Poissa Poissa


Vastaus #50 : 10.02.2017 klo 11:33:15

VJS:n poikien ja miesten maaotteluedustukset vuonna 2016:

0
Pie-O-My

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dirty Qwerty


Vastaus #51 : 10.02.2017 klo 11:39:32

Sarpela/Jauho voisi myös osallistua keskusteluun vain yhdellä käyttäjätunnuksella.

Lukkoon ja bänniä.

Sarpela

Poissa Poissa


Vastaus #52 : 10.02.2017 klo 11:44:22

Sanasta sanaan sama. Keskustelun avaus on lähes samaa luokkaa, kuin huumoritopic "Lahjakkaimmat eivät pelaa jalkapalloa". Sinne en jaksanut edes vastata, mutta sori tämä OT. Sarpelalla on kuitenkin kenties ihan ok ajatus taustalla, mutta monesta kohtaa paistaa tietämättömyys. Aiemmissa viesteissä tuotu jo esiin asiavirheita koskien muita seuroja, mutta itse tartun omaan seuraani koskien tähän:


Fokuksen puuttumisesta VJS:llä olisin ollut samaa mieltä kanssasi vielä 5 vuotta sitten. Seura on kuitenkin viime vuosina fokusoinut vahvasti olevansa nimenomaan kasvattajaseura. Miesten ja naisten korkeimmissa sarjoissa pelanneiden pelaajien mukaan maksettavaa kasvattajatukea se sai viime vuodelta 8800 euroa (eniten Suomessa), kun esimerkiksi Käpa joutui tyytymään 2700 euroon ja HJK juniorit 3250 euroon. https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Seuratoiminto/muiden_seurojen_maksut_2016.pdf

Vuonna 2016 seura valittiin myös Vuoden urheiluseura -ehdokkaaksi urheilugaalassa. Virallisia maajoukkue-edustuksia kertyi viime kauden aikana nuorten ja aikuisten maajoukkueissa yli 70 (myös miesten maajoukkueessa vastoin avausviestiäsi). Seuran valmentajia koulutetaan nykyään jatkuvasti ja heille on olemassa apuportaali netissä, jossa on harjoitteita ja muuta apumateriaalia. Tokihan lajitaustaa vailla olevat isi- ja äitivalmentajat tuskin hevillä pääsevät entisten ammattifutaajien (tai edes puoliammattilaisten) ymmärryksen tasolle, mutta varmasti saavat tästä paljon irti, jonka seurauksena lapset harjoittelevat laadukkaammin. Kaikille ei tietenkään voida laittaa samaa vaatimustasoa, kuin vaikkapa mainituissa Klubissa, Käpassa ja Hongassa, mutta mielestäni ikäkausiedareiden valmennuskin on varsin hyvällä tasolla, koska seuralla on useampi ammattivalmentaja näitä ryhmiä varten.

Tekemistä voi aina parantaa, mutta omaan korvaan kuulostaa siltä, että seuralla on selkeä fokus omaan tekemiseen.

Muista mainituista seuroista en osaa sanoa, koska en tunne niitä riittävästi. Siksi olenkin mieluummin hiljaa. Ehkä Sarpela voisi kokeilla samaa :)

Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.

Aika monta ammattivalmentajaa ja urheilutoimenjohtaja lähtenyt VJS:stä viime aikoina. Kaikki hyvin ?
Jauho

Poissa Poissa


Vastaus #53 : 10.02.2017 klo 12:51:58

Sarpela/Jauho voisi myös osallistua keskusteluun vain yhdellä käyttäjätunnuksella.

Lukkoon ja bänniä.



Jos ei pysty perustelemaan näkökulmiaan eikä tuo keskusteluun muuta kuin tyhjiä arvauksia niin kannattanee pysyä poissa oman mukavuusalueen ulkopuolella olevista asioista. ;)
andyjack

Poissa Poissa


Vastaus #54 : 10.02.2017 klo 13:26:14

VJS:n poikien ja miesten maaotteluedustukset vuonna 2016:

0

VJS kasvateista ainakin Juhani Ojalalla oli viime vuonna pari miesten maaottelua ja tänäkin vuonna jo yksi.
Vanda

Paikalla Paikalla


Vastaus #55 : 10.02.2017 klo 16:15:26

Fokuksen puuttumisesta VJS:llä olisin ollut samaa mieltä kanssasi vielä 5 vuotta sitten. Seura on kuitenkin viime vuosina fokusoinut vahvasti olevansa nimenomaan kasvattajaseura. Miesten ja naisten korkeimmissa sarjoissa pelanneiden pelaajien mukaan maksettavaa kasvattajatukea se sai viime vuodelta 8800 euroa (eniten Suomessa), kun esimerkiksi Käpa joutui tyytymään 2700 euroon ja HJK juniorit 3250 euroon. https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Seuratoiminto/muiden_seurojen_maksut_2016.pdf

Erinomainen summa kyllä, mutta korjataan sen verran, ettei kuitenkaan läheskään eniten Suomessa. Esim. HJK:lle maksettiin yli 25000€, plussan ollessa 30200€. Hongan plussa oli puolestaan miltei 18000€, joista vajaan 15000€ saivat takaisin.

https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Palloliitto/naisten_liiga_maksut_2016.pdf
« Viimeksi muokattu: 10.02.2017 klo 16:19:49 kirjoittanut Vanda »
RTS

Poissa Poissa


Vastaus #56 : 10.02.2017 klo 17:49:42

Erinomainen summa kyllä, mutta korjataan sen verran, ettei kuitenkaan läheskään eniten Suomessa. Esim. HJK:lle maksettiin yli 25000€, plussan ollessa 30200€. Hongan plussa oli puolestaan miltei 18000€, joista vajaan 15000€ saivat takaisin.

https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/Palloliitto/naisten_liiga_maksut_2016.pdf
Off topic mutta:
Jännä kun dokumentin nimi on Naisten liiga maksut 2016 mutta kasvattajarahaluettelossa on kyllä aika paljon miespelaajia. Luulisi että Naisten liigan maksuihin vaikuttaisi kasvatetut naispelaajat mutta liitteen mukaan heitä on hyvitetty miehistäkin. Ajaa hieman eriarvoiseen asemaan naisjalkapalloon erikoistuneet joukkueet. Heidän kun on paha kasvattaa Veikkausliiga-pelaajia.
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #57 : 10.02.2017 klo 17:53:14

Hyvin tulkittu taulukoita Hermanni :D
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #58 : 10.02.2017 klo 17:58:13

VJS:n poikien ja miesten maaotteluedustukset vuonna 2016:

0
Kasvattajarahatilaston mukaan VJS sai vuodelta 2016 maajoukkekasvattajarahaa 2898 euroa. Sisältä molemmat sukupuolet ja kaikki ikäluokat. Mm. Paavo Ahola ja Sebastian Dolivo ovat poikien maajoukkueissa esiintyneitä VJS-taustaisia pelaajia. Kasvattajarahaa katsoen VJS on ihan kohtuullisen menestyksekkäästi nuoria jalkapalloilijoita kasvattava seura.
Kärki20

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Gunners


Vastaus #59 : 10.02.2017 klo 21:02:55

Paavo Ahola......RiPSistä vuodeksi VJSään ja sitten pois.... VJS taustainen :) Jauholle tiedoksi, että majussa on NJS juniori(nykyisin KäPa). Ei NJS vielä edes halua pitää parhaita talentteja seurassaan vaan pyrkii yhdessä pelaajan kanssa etsimään hänelle parhaan mahdollisen vaihtoehdon pelaajan kehitystä tukien. Näinhän tämä pitäisi mennä kaikilla myös klubilla niiden talenttejen kohdalla, jotka eivät enää "kelpaakaan" heille.
Pelaajien parasta, ei seurojen niin tulisi paras mahdollinen lopputulos, mutta kun meillä ei nuorten lahjakkuuksien vahingoksi ole seuroissa riittävästi osaamista tai sitten on liikaa kunnianhimoa joukkumenestystä kohtaan- Todennäköisesti molemmat ovat totta
Gelmeri

Poissa Poissa


Vastaus #60 : 10.02.2017 klo 21:04:48

Minua enemmän huvittaa nämä kirjoitukset, mutta hyvä että keskustellaan. En usko, että on mitään kuningasajatusta ongelmaan näkyvissä, millä nostettaisiin suomalaisen jalkapallon tasoa. Seurat liitot ja piirit toimii minne joki kuljettaa ja tuuli puhaltaa.
Olosuhteet on parantunut oleellisesti ja varmasti valmennuskin tässä vuosienvarrella. On vaan yksi ongelma mistä täälläkään ei puhuta sanaakaan. Jalkapallo on kilpailumielessä hyvin kallis harrastus. Katsokaa lopettamisprosentteja jo hyvin nuorena. Miettikää perheiden taloustilanteita niin sieltä se totuus löytyy. Missä seurassa on mahdollista saada hyvä valmennus, hyvät olosuhteet edullisesti?
Ne juniorit, joilla on perheessä  taloudelliset mahdollisuudet ja kannustavat vanhemmat, niin heillä ei välttämättä olekaan erityslahjakkuuksia joukkuepeli jalkapalloon, vaikka kuinka juniori tai vanhemmat uskoisivat/haluaisivat.

Kaikkia jalkapalloseuroja tarvitaan ja kaikkia sarjatasoja. Liikunta ei ole pahaksi kenellekkään  
Vanda

Paikalla Paikalla


Vastaus #61 : 10.02.2017 klo 21:48:08

Off topic mutta:
Jännä kun dokumentin nimi on Naisten liiga maksut 2016 mutta kasvattajarahaluettelossa on kyllä aika paljon miespelaajia. Luulisi että Naisten liigan maksuihin vaikuttaisi kasvatetut naispelaajat mutta liitteen mukaan heitä on hyvitetty miehistäkin. Ajaa hieman eriarvoiseen asemaan naisjalkapalloon erikoistuneet joukkueet. Heidän kun on paha kasvattaa Veikkausliiga-pelaajia.

Hieman epäselvästi tosiaan ilmoitettu, ehkä parempi olisi lukea Naisten Liigassa pelaavien seurojen maksut. Tuossa on vain haluttu niputtaa yhden seuran maksut yhteen. Veikkausliigassa pelaava Liiga-HJK, kun on eri seura.
RTS

Poissa Poissa


Vastaus #62 : 10.02.2017 klo 22:05:25

Jalkapallo on kilpailumielessä hyvin kallis harrastus. Katsokaa lopettamisprosentteja jo hyvin nuorena. Miettikää perheiden taloustilanteita niin sieltä se totuus löytyy. Missä seurassa on mahdollista saada hyvä valmennus, hyvät olosuhteet edullisesti?
No aika halvalla pääsee jääkiekkoon tai ratsastukseen verrattuna, koripallossakin lähennellään pääkaupunkiseudulla A/B ikäisissä 1600-2000 euroa kaudessa. Lätkässä toki A/B-junnut maksavat paljon vähemmän jos ovat edarin pelaajia.
Gelmeri

Poissa Poissa


Vastaus #63 : 11.02.2017 klo 00:30:16

Kaikki, kun on niin suhteellista . Miten se jalkapallon tasoa suomessa nostaa, jos ratsastus tai jääkiekko on vielä hintavampi harrastus?
Auttaako se vertaus pienipalkkaisen yh äidin tai työttömän perheen junioria pääsemään helpommin jalkapallon pariin ja etenemään kilpatasolle?
Niilläkin perheillä , jossa molemmat käy töissä taitaa olla usein kynnys. Onko esim. 300 euroa pelkästä harjoitusmaksuista ja varusteista kuukaudessa liikaa? Minunkin on helppo tässä konjakin lomassa kysellä, vaikka ei se junioreita mitenkään kehitä tai auta.
 
NQDP

Poissa Poissa


Vastaus #64 : 21.02.2017 klo 15:01:17

Mä en tiedä oliko tama tarkoitettu puhtaaksi trollailuksi vai oliko tässä jokin ideakin taustalla. Olisi kiva kuulla. Joka tapauksessa avian naurettava näkökulma.

Jos nyt keskitytään hetkeksi noihin Helsingin joukkueisiin, niin kyseessähän on pääasiassa kaupunginosajoukkueet. Vaikka melkein jokaisella joukkueella on myös (merkittäviäkin) kilpailullisia tavoitteita, niin raaka fakta nyt vaan on, että jokainen edustaa jotain nurkkakuntaa. No miksi ne sitten ovat juniorimielessä kilpailullisia seuroja? Koska suurin osa mainituista seuroista kuitenkin pyrkii ihan oikeasti tuottamaan laadukkaita pelaajia Suomeen. Rakennelma nyt vain on sellainen, että ihan sille terävimmälle kärjelle jossain kohtaa 12-15 ikävuoden välillä on luontevaa siirtyä isompiin joukkueisiin ja isompien resurssien pariin. Ei se kuitenkaan tee noiden jengien pohjatyöstä mitenkään vähäpätöisempää.

Pitää myös ottaa huomioon, että Stadin tämänhetkiset kirkkaimmat tähdet eli Klubi ja KäPa omaavat myös systeemin, jossa esim. Klubilla on kaupunginosajoukkueensa, jotka eivät ole kilpailullisesti mitenkään ihmeellisempiä kuin nuo mainitut joukkueet ja KaPän edarin ja muiden porukoiden välillä on noin seitsemän valovuoden ero.

Mielenkiintoisempi kysymys ehkä onkin, että onko nykyinen seurajärjestelmä kilpailullisesti ja kehittymisen kannalta oikea ratkaisu. On pakko tunnustaa, että asukasmäärään nähden Turku oli aiemmin Suomen kovin pelaajatehdas. Jokaisella toki luki joukkueena TPS, mutta ennen aikaan jokaisen TODELLINEN kasvattajaseura oli Turun Nappulaliiga. Turkulaiset korjatkoon jos olen väärässä. Tämä Nappulaliiga oli jonkinlainen matalan kynnyksen futistoiminto, jossa kaupunginosilla oli omat joukkueensa ja nämä sitten syöttivät pelaajia joskus D tai C iässä TPS:lle, Interille ja ennen aikaan junnupuolella kohtuulliselle TuTolle. Ilmeisesti näillä kaupunginosajoukkueilla oli jonkinlainen sarja, jota he pelasivat säännöllisesti. Sen lisäksi tätä nappulaliigaa edusti kyllä turnauksissa jonkinlainen edustusjoukkue, jonka valintaperiaatteita en tunne. Tämä kudelma voisi olla Helsingissäkin ajattelemisen arvoinen ratkaisu jos halutaan jotain radikaalia muutosta.

Suoraan sanottuna vit*ttaa tällainen kirjoittelu. Seuraan tätä nuoris-puolta aika-ajoin sivusta ja osa keskustelusta on täysin pateettista jonkun 12-kesäisten arvostelua tyyliin "se KäPan D:n maalivahti Virtanen kyllä imee kaiken". Tämä ketju kuitenkin oli mielestäni avian poikkeuksellista säätöä ja siksi ylitti vastauskynnyksen. Tässä ei pelkästään dumata muksuja ja niiden jengejä vaan niitä palkkaa saavia ja palkattomia ihmisiä, jotka tekevät helvetin kovaa työtä Suomifutiksen nostamiseksi ruohonjuuritasolla. Juuri sillä tasolla, mistä potentiaalinen muutos parempaan lähtee liikkeelle.

Ja sitten yleismuistutuksena, ei Suomen maju edusta koko suomalaista kilpajalkapalloa. Miettikää vähän mitä tänne rustailette kun myös nuo muksut löytävät tänne lukemaan näitä.

P.s. tuo Snoopyn ehdotus Klubin keskittymisestä selkeään kilpatoimintaan on mielestäni mielenkiintoinen. Jos taloudellinen rakennelma saataisiin tehtyä niin, että se toimisi Klubille niin mielestäni tama palvelisi koko PK-seudun jalkapalloa.
Jauho

Poissa Poissa


Vastaus #65 : 21.02.2017 klo 15:08:00

Mä en tiedä oliko tama tarkoitettu puhtaaksi trollailuksi vai oliko tässä jokin ideakin taustalla. Olisi kiva kuulla. Joka tapauksessa avian naurettava näkökulma.

Jos nyt keskitytään hetkeksi noihin Helsingin joukkueisiin, niin kyseessähän on pääasiassa kaupunginosajoukkueet. Vaikka melkein jokaisella joukkueella on myös (merkittäviäkin) kilpailullisia tavoitteita, niin raaka fakta nyt vaan on, että jokainen edustaa jotain nurkkakuntaa. No miksi ne sitten ovat juniorimielessä kilpailullisia seuroja? Koska suurin osa mainituista seuroista kuitenkin pyrkii ihan oikeasti tuottamaan laadukkaita pelaajia Suomeen. Rakennelma nyt vain on sellainen, että ihan sille terävimmälle kärjelle jossain kohtaa 12-15 ikävuoden välillä on luontevaa siirtyä isompiin joukkueisiin ja isompien resurssien pariin. Ei se kuitenkaan tee noiden jengien pohjatyöstä mitenkään vähäpätöisempää.

Pitää myös ottaa huomioon, että Stadin tämänhetkiset kirkkaimmat tähdet eli Klubi ja KäPa omaavat myös systeemin, jossa esim. Klubilla on kaupunginosajoukkueensa, jotka eivät ole kilpailullisesti mitenkään ihmeellisempiä kuin nuo mainitut joukkueet ja KaPän edarin ja muiden porukoiden välillä on noin seitsemän valovuoden ero.

Mielenkiintoisempi kysymys ehkä onkin, että onko nykyinen seurajärjestelmä kilpailullisesti ja kehittymisen kannalta oikea ratkaisu. On pakko tunnustaa, että asukasmäärään nähden Turku oli aiemmin Suomen kovin pelaajatehdas. Jokaisella toki luki joukkueena TPS, mutta ennen aikaan jokaisen TODELLINEN kasvattajaseura oli Turun Nappulaliiga. Turkulaiset korjatkoon jos olen väärässä. Tämä Nappulaliiga oli jonkinlainen matalan kynnyksen futistoiminto, jossa kaupunginosilla oli omat joukkueensa ja nämä sitten syöttivät pelaajia joskus D tai C iässä TPS:lle, Interille ja ennen aikaan junnupuolella kohtuulliselle TuTolle. Ilmeisesti näillä kaupunginosajoukkueilla oli jonkinlainen sarja, jota he pelasivat säännöllisesti. Sen lisäksi tätä nappulaliigaa edusti kyllä turnauksissa jonkinlainen edustusjoukkue, jonka valintaperiaatteita en tunne. Tämä kudelma voisi olla Helsingissäkin ajattelemisen arvoinen ratkaisu jos halutaan jotain radikaalia muutosta.

Suoraan sanottuna vit*ttaa tällainen kirjoittelu. Seuraan tätä nuoris-puolta aika-ajoin sivusta ja osa keskustelusta on täysin pateettista jonkun 12-kesäisten arvostelua tyyliin "se KäPan D:n maalivahti Virtanen kyllä imee kaiken". Tämä ketju kuitenkin oli mielestäni avian poikkeuksellista säätöä ja siksi ylitti vastauskynnyksen. Tässä ei pelkästään dumata muksuja ja niiden jengejä vaan niitä palkkaa saavia ja palkattomia ihmisiä, jotka tekevät helvetin kovaa työtä Suomifutiksen nostamiseksi ruohonjuuritasolla. Juuri sillä tasolla, mistä potentiaalinen muutos parempaan lähtee liikkeelle.

Ja sitten yleismuistutuksena, ei Suomen maju edusta koko suomalaista kilpajalkapalloa. Miettikää vähän mitä tänne rustailette kun myös nuo muksut löytävät tänne lukemaan näitä.

P.s. tuo Snoopyn ehdotus Klubin keskittymisestä selkeään kilpatoimintaan on mielestäni mielenkiintoinen. Jos taloudellinen rakennelma saataisiin tehtyä niin, että se toimisi Klubille niin mielestäni tama palvelisi koko PK-seudun jalkapalloa.

Taas yksi itkijä tyhjäkäyntisestä LPS:stä ilmoittautuu...
NQDP

Poissa Poissa


Vastaus #66 : 21.02.2017 klo 15:15:32

Tämä on yksi hyvä esimerkki ajattelutavasta missä meillä on paljon oppimista.

Lähtökohtaisesti mikään, ei siis mikään, ole meille helpompaa tai vaikeampaa kuin vaikka Espanjalle, oli kyseessä nyt yritysmaailman haasteet tai suomalaisen jalkapallon kehittäminen. Yksinkertainen asia on vain se, että me olemme jollain tasoarvolla ja Espanja on toisella, tällä hetkellä niiden välissä on ihan helvetisti välimatkaa. Molemmat kehittyvät (välillä taantuvat, koska myös aaltoilu kuuluu tähän) tietyssä suhteessa kilpailijoihinsa nähden. Todellisuudessahan Espanjan kehittyminen on hitaampaa kuin esimerkiksi vaikka nyt Islannilla, koska lähtöarvo on eri. Joukkueilla on siis enemmän kehittymistä. Tällä tavalla mitataan hyvin yksinkertaisesti kehittymistä ja vain kolmella eri mittausjaksolla voidaan sanoa miten on kehitytty, eli lyhyen-, keskipitkä- ja pitkänaikavälin ajanjaksoilla.

Nyt se miten se liittyy tähän aiheeseen on se, että samoilla mittareilla me joudumme mittaamaan yksittäistä seuraa ja jopa joukkuetta, tietenkin omilla spekseillään, mutta kaikki lähtee ruohonjuuritasosta ja nämä arvot kumuloituvat isompaan mittakaavaan josta nyt syntyy tuo maajoukkuerinki ja sitä kautta suomalainen menestyminen.
Mutta koska olosuhteet ja ajanjakson pituus ovat rajoittava tekijä ruohonjuuritasolla, niin joudumme etsimään muita mittareita. Nämä muut mittarit ovat esimerkiksi lisenssipelaajien määrä. Se on yksi tekijä millä voidaan sanoa olevan aivan suora merkitys pelaajakehitykseen. Mikäli seuran ja yksittäisen joukkueen pelaajamäärä on tarpeeksi suuri, tulee keskinäistä kilpailua joka taas vie kehittymistä eteenpäin. Siksi yhden tukijärjestelmän tuen saamisen edellytys tulisi olla lisenssipelaajien määrä. Keskittäminen on lähtökohtaisesti aina oikea ratkaisu, koska se myös auttaa muiden mittareiden +tulosten saavuttamisessa, josta pääsemme ammattivalmentajien mittariin. Eli kuinka monta E-, D-, C- ja UEFA B, UEFA A ja UEFA PRO valmentajiin. Kun tätä pilkotaan pienemmäksi tulisi tutkia mikä on valmentajien keskitaso missäkin ikäryhmässä, kuinka monta pelaajaa on per valmentaja ja miten paljon valmentaja käyttää viikosta valmentamiseen sekä pelinohjaamiseen. Näiden kautta päästään jälleen yhteen tulokseen jolla voidaan mitata mahdollisia tuen määriä. Kolmas ja hyvin tärkeä kriteeri on olosuhteet, koska nämä ovat yksi tärkeimmistä asioista miksi pelaaja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulee joukkueeseen ja tämä on yksi asia mistä aivan ensimmäiseksi tiedustellaan kun ollaan yhteydessä joukkueeseen.
Nämä ovat siis ruohonjuuritason kysymyksiä ja asioita joita voidaan arvioida.

Tästä päästään seuraavaan asiaan mikä on menestyminen ja tätä ei voi mitata koskaan lyhyellä aikajänteellä. Yksi suurimmista ongelmista tulee siinä, että seuralla voi olla hyvää kilpailutoimintaa juniori ikäisissä pelaajissa, mutta virallisen kilpailutoiminnan mittarit tulevat vasta myöhemmällä iällä, jolloin joukkue on jo menettänyt mitattavat pelaajat. Siksi olen itse esimerkiksi aikoinaan ehdottanut, että liitonpelaajatarkkailu aloitettaisi jo samaan aikaan kun liiton sarjoissa alkaa virallinen kilpailutoiminta. Sehän nyt olisi kai aivan loogista? Samalla saataisi selkeästi esille seurat jotka ovat mukana virallisessa kilpailutoiminnassa ja näitä seuroja tulisi tukea, valmennuksellisesti, koulutuksella sekä suoraan rahalla. Mikäli seura ei kykene virallisesti profiloitumaan kilpaseuraksi on hyvin vaikea saada päteviä valmentajia ja sitä kautta pelaajia. Tämä taas näkyy sitten siellä ruohonjuuritasolla ja sitä kautta jälleen isossa kuvassa, eli oravanpyörä on valmis.

Tuleeko esimerkiksi Hongalla, Käpalla ja HJK:lla olla harrastetoimintaa? Mielestäni ei, vaan heidän tulisi pitää joukkueita joiden tavoite on vain liiton kilpasarjoissa ja toiminnan tulisi alkaa vasta tuolta D12 ikäsarjasta. Miksi? Koska tällöin muille joukkueille tulisi entistä suurempi vastuu pelaajien kehittämisestä ennen tuota ikäluokkaa, samalla he saisivat suuremmat resurssit, paremmat olosuhteet sekä omaa toimintaansa kehittymään seuraavalle tasolle. Nyt nämä muut pääjoukkueet voisivat keskittää resurssinsa juuri kilpatoimintaan, jolloin ns. paras pelaajamateriaali saisi harjoitella aina parhaissa olosuhteissa, erinomaisilla valmentajilla ja koko seura veisi ajatuksensa eteenpäin kohti oikeaa akatemiatoimintaa, suuntana siis parhaiden pelaajien kehittäminen.
Tällä tavalla koko kilpailutoiminnan taso nousisi ja sarjojen tasosta tulisi entistä parempi, pitkällä aikavälillä.

Nyt mikäli tätä ei tapahtuisi vaan jatkettaisiin samalla tavalla eteenpäin ja kaikki tekisivät kaikkea, niin kuin tähän asti ja jokainen syö kakusta vain sen pienen palan, niin hommat vaan jatkaisivat junnaamista. Päästään siihen alkuperäiseen tekstiin, tuolla ylhäällä, eli miten meidän suomifutis kehittyy ja ottaa sitä olemassa olevaan välimatkaa kiinni.

Lyhyesti, tässä tilanteessa nämä edellä mainitut seurat tekevät hyvää työtä junioripuolella. Kaikki mikä vaikeuttaa tätä työtä vaikeuttaa kokonaiskuvan kehittymistä. Voidaanko resursseja ohjata vain muutaman periaatteen perusteella, esimerkiksi maju-pelaajien määrällä? No ei tietenkään, koska sille annettava mahdollisuus muilla joukkueilla on ihan eri kuin pääseuroilla, vaikka nämä tekevätkin (nytkin parhaillaan) suurimman työn junioripelaajien kehittämisessä. Näiden vuosien aikana joina olen seurannut ELL, Aluesarja ja ykkösen pelaajia sekä joukkueita, niin aina, joka vuosi, näistä edellä mainituista seuroista on pelaajia pääkaupunkiseudulla siirtynyt pääseuroihin juuri D12-C14 ikäluokissa, mutta he ovat aloittaneet pelaajien valmentamisen jo paljon aikaisemmin. Miksi siis unohtaa nämä vuodet?

Yksi helvetin iso ongelma suomalaisessa futiksessa on se, että me ei nähdä ajassa taaksepäin, emme osaa hahmottaa kokonaisuutta ja kikkaillaan yksittäisillä tapahtumilla. Kukaan edes liitossa ei pidä tarpeeksi tarkkoja tilastoja eikä osaa sanoa mikä on todellisuudessa suunta ollut milläkin sektorilla viimeisten kolmen, viiden tai kymmenen vuoden aikana vaikka juuri tämä olisi tärkeää tietää, että voisimme kehittää kokonaisuutta kunnolla. Nyt ollaan ylpeitä kun meillä on lisenssipelaajia näin paljon, mutta kyllähän Suomessa käytännössä kaikki osaa lukea ja kirjoittaa, mutta tuskin meille silti ole sen enempää ammattikirjailijoita kuin kehitysmaissa, kärjistetysti sanottuna. Samaa yksinkertaistamista on tässäkin ketjussa ihan tarpeeksi.

-Snoopy-

Täyttä asiaa.
NQDP

Poissa Poissa


Vastaus #67 : 21.02.2017 klo 15:28:32

Taas yksi itkijä tyhjäkäyntisestä LPS:stä ilmoittautuu...

Errr... ensinnäkin mä en edusta mitään seuraa vaan omia näkemyksiäni. Seuralla on ihan omat linjansa ja mina olen korkeintaan pieni jalkasoturi jos sitäkään.

Toisekseen, kuka on sanonut, että mun tavoitteena lasten kanssa touhutessa on tuottaa jotain majusankareita? Mä edustanen sitä päätä, joka touhuaa lähinnä siitä lähtökohdasta, että lapsilla olisi muutakin tekemistä kuin pleiskan hakkaaminen ja ostarin seinään räkiminen. Jos mulle joku timantti sattuu vahingossa tippumaan joukkueeseen, niin mä ohjaisin oikeaan aikaan (varmaan tuossa D-iässä) paljon kovemman tason valmennuksen pariin. Ei mulla riittäisi rahkeet sen pidemmälle "superjunnun" kanssa. Mutta sittenkin jää vielä se porukka, joista jonkun pitää pitää huoli. Voi olla, että ne esimerkiksi todella kasvaa seuran edaripelaajiksi (kato jotkut seuraa paikallista futista) ja kenties nostaa sen jengin vaikka kakkoseen tai ehkä (unelmissa) jopa ykköseen. Ja niidenkin jälkeen jää se porukka joista tulee lääkäreitä, insinöörejä ja putkimiehiä, jotka pitävät kunnostaan huolta pelaamalla futista vaikka nelosessa tai vitosessa tai käyvät edes lenkillä. Ja samalla sitoutetaan lapsia elinikäiseen jalkapallon harrastamiseen ja seuraamiseen.

Kolmanneksi, kuka kuoli ja teki susta jonkun junnuvalmennuksen jumalan? Sinuna kuuntelisin tuollaisia Snoopyn tapaisia kavereita, jotka selkeästi ymmärtävät mistäpäin kana pissii.


micali

Poissa Poissa


Vastaus #68 : 21.02.2017 klo 23:05:57

TiPSillä oli maajoukkueissa sekä tyttöpuolella että poikapuolella monta pelaajaa viime kaudella....faktat kuntoon.

 
Sivuja: 1 2 [3]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines