Naisten A-maajoukkue a.k.a. Helmarit

[ZZlatan]

  näistä sitten ensimmäinen vastus:

Albania
 Belarus
 Georgia
 Greece
 Luxembourg
 Montenegro
 Romania
 Slovenia

ja jos olen ymmärtänyt oikein, toisella rundilla
  voisi A-liigalaisista  tulla vastaan vain Puol

Jatkokarsinnasta mennään heittämällä läpi ja kisoihin.

[Laitalinkki]

ja jos olen ymmärtänyt oikein, toisella rundilla
  voisi A-liigalaisista  tulla vastaan vain Puola

Juuri näin se on. Toinen kierros arvotaan perjantaina samassa tilaisuudessa ekan kierroksen kanssa, joten vastustajaksi arvotaan joukkuepari eikä joukkuetta. Puolan ohella muita mahdollisia kakkoskierroksen vastustajia ovat

(1. kierroksella sijoitetut) Skotlanti, Portugali, Wales, Serbia, Ukraina ja Pohjois-Irlanti

tai (sijoittamattomista) Turkki, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Unkari, Slovakia, Azerbaidzhan ja Malta.

[Zewe25]

Vaikka Italia ei mikään suurikokoinen joukkue olekkaan niin voittivat eilen isolla prosentilla kaksinkamppailut. Laidoilta hyökkääminen ja korkeat keskitykset olivat selkeästi valittu taktiikka Suomea vastaan, jolla on edelleen ongelmia boksin puolustamisen kanssa, eikä maalivahdin vaihto valitettavasti auttanut ratkaisemaan tätä ongelmaa. Suomen prässipeli on ajoittain ihan hyvää ja paras paikka syntyikin ottelun alussa juuri tällaisesta tilanteesta. Liian usein kuitenkin hyökkäykset päätyvät pallon menetykseen, kun syötöt ja juoksut eivät osu yhteen tai joissain tilanteissa juoksuja ei vain tule. Suomella on joka tapauksessa melko kunnianhimoinen tapa hyökätä kun ottaa huomioon miten paljon tuollainen pallokontrolli vaatisi yhteistä harjoittelua. Mieluusti näkisin että uhkaa pyrittäisiin luomaan enemmän vastustajan linjojen taakse ja tilanteenvaihdoissa edettäisiin nopeammin vastustajan maalia kohti.

Jatkokarsinnoista on joka tapauksessa hyvät saumat Helmareilla päästä läpi. Kritiikistä huolimatta pidän paljon tästä Salorannan ja kumppaneiden pyrkimyksestä hyödyntää Suomen pelaajien vahvuuksia juuri pallotaidon ja peliälyn osalta ja myös pelin monipuolistamisesta (ja joku voisi sanoa modernisoinnista) edellisen valmentajan yksipuolisuuden sijaan.

[Patjantekijät]

Vaikka Italia ei mikään suurikokoinen joukkue olekkaan niin voittivat eilen isolla prosentilla kaksinkamppailut.

Italia on huomattavasti urheilullisempi.

[blackhawk]

Juuri näin se on. Toinen kierros arvotaan perjantaina samassa tilaisuudessa ekan kierroksen kanssa, joten vastustajaksi arvotaan joukkuepari eikä joukkuetta. Puolan ohella muita mahdollisia kakkoskierroksen vastustajia ovat

(1. kierroksella sijoitetut) Skotlanti, Portugali, Wales, Serbia, Ukraina ja Pohjois-Irlanti

tai (sijoittamattomista) Turkki, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Unkari, Slovakia, Azerbaidzhan ja Malta.

Malta ei voi tulla vastaan, koska se ei jatkokarsintaan selviytynyt. Sen sijaan Puolan ensimmäisen kierroksen vastustajaksi arvottava C-liigalainen olisi mahdollinen vastustaja toisella kierroksella.

UEFA:n sivuilta jatkokarsinnan arvonnasta:
Women's European Qualifiers play-off draw

[2fst4u]

Mikäs tuo Valko-Venäjän tilanne nyt on eli jos sattuisi niin, että se arvottaisiin vastaan, niin tulisiko tästä joku moraalinen asia, johon pelaajat joutuisivat ottamaan kantaa? Liettua ainakin oli luovuttanut molemmat pelinsä. Entä missä V-V pelaa kotipelinsä, ei kai V-V:llä?

[Sukerman]

Mikäs tuo Valko-Venäjän tilanne nyt on eli jos sattuisi niin, että se arvottaisiin vastaan, niin tulisiko tästä joku moraalinen asia, johon pelaajat joutuisivat ottamaan kantaa? Liettua ainakin oli luovuttanut molemmat pelinsä. Entä missä V-V pelaa kotipelinsä, ei kai V-V:llä?

Miehet ainakin pelanneet Serbiassa. Eiköhän naiset pelaa myös jossain neutraalilla maaperällä. Perseestä kyllä, että UEFA vätystelee ja antaa noiden yleensäkään osallistua.

[Jema Pelle]

Miehet ainakin pelanneet Serbiassa. Eiköhän naiset pelaa myös jossain neutraalilla maaperällä. Perseestä kyllä, että UEFA vätystelee ja antaa noiden yleensäkään osallistua.

Miesten seurajoukkueiden europelit kai Unkarissa. Siinä löytyykin kaksi henkistä kotia, ehkä kolmanneksi vaihtoehdoksi Turkki. Toivottavasti Helmarit välttää valinnan, johon ei ikinä pitäisi joutua.

[blackhawk]

Mikäs tuo Valko-Venäjän tilanne nyt on eli jos sattuisi niin, että se arvottaisiin vastaan, niin tulisiko tästä joku moraalinen asia, johon pelaajat joutuisivat ottamaan kantaa? Liettua ainakin oli luovuttanut molemmat pelinsä. Entä missä V-V pelaa kotipelinsä, ei kai V-V:llä?

UEFA on päättänyt, että Valko-Venäjän on pelattava kotiottelunsa neutraalilla maaperällä ilman yleisöä.

Palloliitto teki heti sodan alettua päätöksen, ettei Valko-Venäjää vastaan pelata. Käytännössä päätös tarkoittaisi ottelun luovuttamista, ellei Palloliitto muuta päätöstään.

Palloliitto 28.2.2022
Suomi ei pelaa Venäjää tai Valko-Venäjää vastaan - Palloliitto vaatii maiden sulkemista ulos kansainvälisestä kilpailutoiminnasta

Palloliitossa on jo jouduttu miettimään Valko-Venäjän kohtaamista, sillä Suomi on arvottu Valko-Venäjän kanssa samaan karsintalohkoon sekä miesten futsalin EM-karsinnoissa että jalkapallon U17-tyttöjen EM-karsinnoissa. Mihinkään tulokseen ei ole vielä päädytty. Selvästikään ei haluttaisi Valko-Venäjää vastaan pelata mutta toisaalta ei haluttaisi luovuttaakaan. Perjantain arvonnassa on 12,5% todennäköisyys saada naisten EM-jatkokarsinta kolmanneksi caseksi tuohon pohdintaan.

Palloliitto 30.5.2024 (Casagrande kommentoi Valko-Venäjän kohtaamista)
Miesten futsalmaajoukkueen EM-karsintalohko selvillä

Palloliitto joutuu näissä tapauksissa ensinnäkin miettimään pelataanko vai luovutetaanko. Jos päätetään pelata, joudutaan lisäksi pohtimaan missä kotiottelu pelataan. Miesten futsalin osalta Casagrande mainitsi, että ainakaan Suomessa kotiotteluakaan ei pelattaisi. U17-tyttöjen EM-karsinnassa karsintalohko pelataan turnauksena yhdessä järjestäjämaassa. Turnauksen järjestämisoikeutta ovat hakeneet Norja ja tietysti Valko-Venäjä (jolloin pelattaisiin neutraalilla maaperällä).

Hollanti joutui vastaavaan valintatilanteeseen naisten MM-karsinnoissa keväällä 2022. Hollanti ei suostunut pelaamaan otteluohjelmassa 12.4.2022 ollutta Valko-Venäjä -ottelua. UEFA määräsi ottelun uudeksi pelipäiväksi 28.6.2022 ja antoi Hollannin valita pelaako vai luovuttaako. Hollanti ei halunnut vaarantaa MM-kisoihin selviytymistä ja pelasi. Hollanti perusteli pelaamista sillä, että epäyhtenäinen boikotti ei lopeta sotaa ja boikotin ulkopuolelle jättäytyneet kilpailijat saisivat epäreilua kilpailuetua, jos Hollanti jatkaisi tehottomaksi osoittautunutta boikottia.

[Nigel Kugelschfeir]

Valmennus on kyllä siinä oikeassa että prässipeli on se tapa millä on mahdollista pärjätä. Ongelma on se jos ei jakseta juosta kahta peliä putkeen. Siinä kyllä herää kysymyksiä miten on muuten treenattu ja miten fysiikkatestit on tehty.

[2fst4u]

Valmennus on kyllä siinä oikeassa että prässipeli on se tapa millä on mahdollista pärjätä. Ongelma on se jos ei jakseta juosta kahta peliä putkeen. Siinä kyllä herää kysymyksiä miten on muuten treenattu ja miten fysiikkatestit on tehty.

Äsken katsottuani ottelun uudelleen kiinnitin tähän huomiota. Eli Suomi prässäsi muodossa 1-3-2, jossa toinen hyökkääjistä putosi lähtötilanteessa Italian alimpaan kk-pelaajaan ja jos/kun Italia sai kierrätettyä toiselle topparille, niin silloin hyökkääjät vaihtoivat paikkoja. Ongelma vaan oli siinä, että välimatkat olivat niin pitkät, että kierrätyksen jälkeiseen prässiin ei alemman kk:n vierestä lähteneellä hyökkääjällä ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä ja prässi purkaantui. Samaan aikaan kuitenkin Suomella oli aika useinkin ylivoima keskialueella eli Summanen tai Alanen olivat vapaina pelaajina pohjalla. Jos Suomi olisi tehnyt muutoksen, että hyökkääjät lähtevätkin samalta tasolta prässiin ja pelaavat "omia" toppareitaan vastaan, niin prässi olisi ollut tehokkaampi. Suomi prässäsi siis 4-5:llä pelaajalla Italian 6-7 pelaajaa vastaan, joten ei mikään ihme, ettei se kovin tehokasta ollut ja pelaajat siinä väsyvät. Tämä hiukan parani toiselle puoliskolle, mutta ei kauheasti.

[Jortsukka]

Äsken katsottuani ottelun uudelleen kiinnitin tähän huomiota. Eli Suomi prässäsi muodossa 1-3-2, jossa toinen hyökkääjistä putosi lähtötilanteessa Italian alimpaan kk-pelaajaan ja jos/kun Italia sai kierrätettyä toiselle topparille, niin silloin hyökkääjät vaihtoivat paikkoja. Ongelma vaan oli siinä, että välimatkat olivat niin pitkät, että kierrätyksen jälkeiseen prässiin ei alemman kk:n vierestä lähteneellä hyökkääjällä ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä ja prässi purkaantui. Samaan aikaan kuitenkin Suomella oli aika useinkin ylivoima keskialueella eli Summanen tai Alanen olivat vapaina pelaajina pohjalla. Jos Suomi olisi tehnyt muutoksen, että hyökkääjät lähtevätkin samalta tasolta prässiin ja pelaavat "omia" toppareitaan vastaan, niin prässi olisi ollut tehokkaampi. Suomi prässäsi siis 4-5:llä pelaajalla Italian 6-7 pelaajaa vastaan, joten ei mikään ihme, ettei se kovin tehokasta ollut ja pelaajat siinä väsyvät. Tämä hiukan parani toiselle puoliskolle, mutta ei kauheasti.

Mielestäni prässi toimi kuitenkin ainakin ekan jakson ihan hyvin. Ongelmat olivat muualla. Toki voinee miettiä että jos ei pysty prässäämään pari kertaa kuukaudessa pelattavissa peleissä, vaikka olisivatkin 4 päivän välein, niin silloin valmennuksen pitäisi varmaan osata organisoida puolustaminen muuten. Kirjoitin ensin toiseen ketjuun mutta sopinee paremmin kuitenkin tänne.

Ensin pelistä ja sen jälkeen vähän yleisemmin Suomen tilanteesta naisten jalkapallossa.

Pelissä mielestäni näkyi se että Italian pelaajat olivat parempia ja joukkue oli paremmin valmennettu. Jos ja kun meillä on huonompi materiaali, niin meidän pitäisi saada etua siitä että pelaamme paremmin. Nyt puolustettaessa meidän pelaajien roolit, kuka on vastuussa mistäkin alueesta tai kenestä pelaajasta tuntui epäselviltä. Ottelun alussa korkea prässi toimi oikein hyvin ja siitä saatiin jopa muutama hyvä paikka luotua. Italian ratkaisu oli tähän vetää pidempi pallo kahden ensimmäisen linjan yli kärjelle, joka tulee vastaan ja tiputtaa pallon siitä peliin. Tässähän sitten Suomen prässi laukesi käytännössä joka kerta. Tätä edesauttoi se ettei tunnistettu kuka seuraa kärkeä ja ennen kaikkea ohitetut/ylitetyt pelaajat eivät osanneet reagoida kun heidät ohitettiin. Mielestäni on huolestuttavaa että varsinkin joukkueen kapteeni erottuu joukkueessa pelaajana joka jää aina kävelemään alaspäin kun vastustaja hyökkää (joku jo nosti ensimmäisen maalin, mutta tilanteita oli useita muitakin). Tässä joukkueen asenteessa puolustaa kun pelaaja on ohitettu paljon hommia. Onko enemmän fyysinen vai henkinen asia, mielestäni jos pelataan pari peliä kuukauden sisällä niin ei pitäisi olla fyysinen asia. Samoin voidaan miettiä pitäisikö joukkueena(valmennus ja pelaajat) tunnistaa hetket kun puolustetaan matalammalla keskiblokilla tai jopa matalalla blokilla. Tällä tasolla tätä pitää pystyä tekemään eri pelin vaiheissa kun se on tarkoituksen mukaista. Mitä lähemmäs tultiin omaa maalia niin sitä heikompaa puolustaminen oli. Selvästi aikaa ja oli käytetty korkeaan prässiin ja mielestäni se oli oikea valinta sekä toimi ihan ok, mutta boxi puolustaminen todella heikkoa. Pelaajilla ongelmia tunnistaa vaara-alueita, pelaajaa jota vartioivat ja teknisesti sitten vielä puolustaa näitä pelaajia. Jos vertaa tilanteita missä Italialla on pallo niin että se voisi murtaa viimeistä linjaa/toimittaa palloa boxiin tai Suomen vastaavia, niin toisessa pelaajat ovat selkeästi merkattuina, pelaajat ovat lähellä omaa pelaajaansa ja käyttävät kroppaansa selvästi blokatakseen liikkeitä. Toisessa päässä katsellaan vierestä mihin Italialainen pelaaja haluaisi mennä.

Pallolisessa pelissä peli meni ihan kivasti, ainakin jos Italia ei paineistanut täysillä. Palloa pystyttiin liikuttamaan jopa puolelta toiselle/kaistaa vaihtaen. Ongelmat tulivat enemmän siinä vaiheessa kun prässi on ohitettu. Tuntui että selviä malleja murtautua/edetä ei ollut ja peli tuntui satunnaiselta. Heitettiin palloa boxiin ja toivottiin että jotain tapahtuu tai sitten huonon teknisen suorituksen jälkeen pallo vain menetettiin. Myös pelaajien kykyä tunnistaa tila mihin liikkua ja milloin oli hyvin heikkoa. Usein seisotaan paikallaan ja katsotaan mitä pallollinen pelaaja tekee, sen sijaan että luotaisiin selvästi tilaa. Tässä näkyy selvästi pelaajien puutteet että valmennuksen kyky(tai sen puute) organisoida hyökkäyspelaamista. Tähän yhdistetään huono syöttäminen(todella paljon paineettomana huonoja syöttöjä) niin loppu tuloksena hyökkäyspeli oli vähäistä ja hyvin satunnaista.

Mitä tulee yleisesti maajoukkueeseen, niin kyllähän se on selvää että meillä on vähän edes jotenkin näihin peliin riittävän hyviä pelaajia. Tilanne on menossa kokoajan samaa tilannetta kuin mitä miesten maajoukkueella on. Kärjistäen sanoisin että Natalia Kuikka on ainoa pelaaja joka pystyy Italian tasoista maata vastaan pelaamaan ottelusta toiseen riittävän hyvällä tasolla. Hyvä muistaa edelleen että Italia on hyvä maa, mutta ei maailman huippua. Tällä hetkellä FIFA Ranking 15 kertoo varmaan aika hyvin mitä tasoa. Suomi on 26(paras sijoitus on ollut 14 vajaa 20-vuotta sitten). Eli lyhyesti pitäisi tuottaa parempia pelaajia tai saada etua paremmalla valmennuksella. Nyt ei saatu, vaikka mielestäni tuo prässin valmentaminen oli ihan ok onnistunut selvästi.

Sitten tullaan siihen surullisimpaan asiaan eli Suomen naisfutiksen kehittymiseen. Me olemme kokoajan valumassa alaspäin jalkapallon pyramidissa. Suomi on saanut etua aikanaan tyttö-/naisjalkapalloon siitä että meillä on tytöt saaneet pelata jalkapalloa aktiivisesti ja laajasti verrattuna suurimpaan osaan muita maita. Meillä on ollut iso harrastemassa, josta sitten on tullut niitä yksittäisiä hyviä pelaajia vielä lävitse. Nyt meillä on edelleen kasvava harrastemassa, mutta ongelma on se että muualla on alettu oikeasti kilpaurheilemaan jalkapallossa. Suomessa ei ole juurikaan seuroja ei edes pelaajia jotka elävät sellaista arkea että mahdollisuus huipulle voisi olla kovin suuri. Kun suurissa maissa (Espanja ja Englanti parhaat esimerkit) pistetty vähän pelimerkkejä seuroissa naisten jalkapalloon ja tyttöfutis saanut nostetta, niin olemme jääneet auttamattomasti jälkeen. Se mitä voisimme tehdä on selvä. Meidän pitäisi panostaa tyttöfutiksessa myös siihen että meillä on seuroja joissa panostetaan toimintaan niin kuin pitäisi. Tällä en tarkoita välttämättä mitään isoja rahasummia, vaan ihan sitä että valmentajat oikeasti ovat laadukkaita ja vaativat pelaajilta asioita. Meidän pitäisi pystyä nostamaan selvästi pelaajien henkilökohtaista taitotasoa sekä laadukkaan valmentamisen että riittävän omatoimisen harjoittelun kautta. Samaan aikaan meidän pelaajien pitäisi tulla urheilullisemmiksi eli karrikoiden juoksemaan kovempaa ja enemmän.

Valitettavasti kuitenkin sekä seuroissa että liitossa edetään jossain kuplassa missä kuvitellaan että "kyllä tästä hyvä tulee" ja taputellaan selkään kun voitetaan yksittäisiä tyttöjen maaotteluita. Karu fakta on, olimme maailman top-15 maa jalkapallossa 20-vuotta sitten, nyt olemme ~30 paikkeilla. Tämä yksistään pitäisi olla riittävä herätys, mutta mitään konkreettista ei näy ja esim. viime vuosina ainoa kehitys mitä naisten jalkapallossa on yritetty tehdä on se että saataisiin naisia valmentamaan mahdollisimman paljon. Mielestäni hieno asia, mutta tärkeämpää olisi että meillä olisi parhaat valmentajat valmentamassa ja naisten/tyttöjen valmentaminen kiinnostaisi sekä naisia että miehiä valmentajina. Samalla toki hyvä miettiä miten mahdollisimman paljon naisia saadaan valmentajiksi, mutta parhaiden pitää silti valmentaa. Ei vain sopivimpien(oli sopivuus sitten sukupuolesta tai siitä kiinni oletko "liitonmies-/nainen"). Nykyisellä menolla tulemme jatkossakin tuottamaan maajoukkueita joissa parhaat pelaajat ovat joko urheilullisia tai osaavat pelata jalkapalloa. Heidän pitäisi osata molempia.

[Josse]

Sitten tullaan siihen surullisimpaan asiaan eli Suomen naisfutiksen kehittymiseen. Me olemme kokoajan valumassa alaspäin jalkapallon pyramidissa. Suomi on saanut etua aikanaan tyttö-/naisjalkapalloon siitä että meillä on tytöt saaneet pelata jalkapalloa aktiivisesti ja laajasti verrattuna suurimpaan osaan muita maita. Meillä on ollut iso harrastemassa, josta sitten on tullut niitä yksittäisiä hyviä pelaajia vielä lävitse. Nyt meillä on edelleen kasvava harrastemassa, mutta ongelma on se että muualla on alettu oikeasti kilpaurheilemaan jalkapallossa. Suomessa ei ole juurikaan seuroja ei edes pelaajia jotka elävät sellaista arkea että mahdollisuus huipulle voisi olla kovin suuri. Kun suurissa maissa (Espanja ja Englanti parhaat esimerkit) pistetty vähän pelimerkkejä seuroissa naisten jalkapalloon ja tyttöfutis saanut nostetta, niin olemme jääneet auttamattomasti jälkeen. Se mitä voisimme tehdä on selvä. Meidän pitäisi panostaa tyttöfutiksessa myös siihen että meillä on seuroja joissa panostetaan toimintaan niin kuin pitäisi. Tällä en tarkoita välttämättä mitään isoja rahasummia, vaan ihan sitä että valmentajat oikeasti ovat laadukkaita ja vaativat pelaajilta asioita. Meidän pitäisi pystyä nostamaan selvästi pelaajien henkilökohtaista taitotasoa sekä laadukkaan valmentamisen että riittävän omatoimisen harjoittelun kautta. Samaan aikaan meidän pelaajien pitäisi tulla urheilullisemmiksi eli karrikoiden juoksemaan kovempaa ja enemmän.

Valitettavasti kuitenkin sekä seuroissa että liitossa edetään jossain kuplassa missä kuvitellaan että "kyllä tästä hyvä tulee" ja taputellaan selkään kun voitetaan yksittäisiä tyttöjen maaotteluita. Karu fakta on, olimme maailman top-15 maa jalkapallossa 20-vuotta sitten, nyt olemme ~30 paikkeilla. Tämä yksistään pitäisi olla riittävä herätys, mutta mitään konkreettista ei näy ja esim. viime vuosina ainoa kehitys mitä naisten jalkapallossa on yritetty tehdä on se että saataisiin naisia valmentamaan mahdollisimman paljon. Mielestäni hieno asia, mutta tärkeämpää olisi että meillä olisi parhaat valmentajat valmentamassa ja naisten/tyttöjen valmentaminen kiinnostaisi sekä naisia että miehiä valmentajina. Samalla toki hyvä miettiä miten mahdollisimman paljon naisia saadaan valmentajiksi, mutta parhaiden pitää silti valmentaa. Ei vain sopivimpien(oli sopivuus sitten sukupuolesta tai siitä kiinni oletko "liitonmies-/nainen"). Nykyisellä menolla tulemme jatkossakin tuottamaan maajoukkueita joissa parhaat pelaajat ovat joko urheilullisia tai osaavat pelata jalkapalloa. Heidän pitäisi osata molempia.

Tämän jälkeen sitten topikki/topikit lukkoon koko alueelta. Mitään parempaa ja osuvampaa ei kukaan pysty enää kirjoittamaan.

[Kylmälonkero]

Lohkon jumbona jatkokarsintaan. Melkonen systeemi.

[elanalistadefutbol]

Tämän jälkeen sitten topikki/topikit lukkoon koko alueelta. Mitään parempaa ja osuvampaa ei kukaan pysty enää kirjoittamaan.

Jortsukan kirjoituksen voi allekirjoittaa. Maailmalla valitettavasti tyttöpuolella on monessa maassa ymmärretty mitä huipulle pääsemisessä vaaditaan ja myös pelaajat tämän ymmärtävät. Huvittavinta suomalaisessa mallissa on, että satoja tuhansia laitetaan seuratoimintaan ja käytännössä tuolla rahalla työllistetään keskinkertaisia valmentajia, joilla ei ole mitään käsitystä valmennuksesta kv-tasolle valmentamisesta puhumattakaan. Keskinkertaisella toiminnalla saavutetaan keskinkertaisia pelaajia, pahimmillaan tällaisella toiminnalla ne muutamat potentiaaliset pelaajat taantuvat. Jos huipulle haluaa se tarkoittaa sitä että pelaajilta pitää vaatia ja pelaajien pitää ymmärtää että menestys vaatii työtä ja kykyä toimia mukavuusalueen ulkopuolella. Tähän ei moni pelaaja itsekseen pysty, joten tuo asia pitää oppia ja sitä pitää vaatia.

[2fst4u]

Pitipäs kaivella vähän vanhoja omia viestejäni.

Sällström ei tee yhtään maalia näissä karsinnoissa.

Tämä piti paikkansa.

Nyt pitää myös muistaa, että nämä kevään pelit eivät merkitse mitään, sillä Suomen päätavoite on oppia pelaamaan niin, että syksyllä jatkokarsinnoissa voitetaan ne kaksi otteluparia ja mennään kisoihin. Kuten toiseen topiciin kirjoitin, niin nyt pitäisi vaan hoitaa niin, ettei ole heikoin lohko-4. ja joudu sitä kautta "alakaavioon" B/C-liigojen joukkueiden kanssa.

Niinhän siinä kävi, että oppia otettiin.

Olin kyllä ihan varma, että olin ennustanut myös, että Suomi ei saa karsinnoissa yhtään pistettä eikä tee yhtään maalia, mutten näitä viestejäni löytänyt. Hyvä niin. Kerran luulin olleeni väärässä, erehdyin

[DAF]

Lohkon jumbona jatkokarsintaan. Melkonen systeemi.

Niin, vaihtoehtoisesti toiseen tapaan muodostettujen vähemmän mielenkiintoisten lohkojen kakkosena tai kolmosena jatkokarsintaan, kun olisi ensin voitettu pari heikompaa noin 5-0 jokaisessa matsissa. Kannattaa katsella, miten ne lohkot on muodostettu tässä Kansojen liiga -formaatin karsinnassa. Tuosta nyt ei voi keksiä yhtään mitään "väärää"

[Kuku]

Suomen naisjalkapallon historiallinen "momentum" tosiaan oli ja meni, ja siitä saatiin sentään nauttia parin EM-lopputurnauksen verran. Hieman ironisesti voi todeta, että silloin kun lajityypin suosio alkoi kasvaa globaalisti, Suomen mahdollisuudet päästä paistattelemaan lopputurnauksissa katosivat.

[Slither54]

Kyllä Suomen mahdollisuudet päästä EM-kisoihin nyt ja tulevaisuudessakin ovat ihan kohtuullisen hyvät. Varsinkin, mikäli jatkossakin pystytään aina välivuosina voittamaan tuo Kansojen liigan B-lohko ja karsintasysteemi pysyy samana. Se on sitten eri asia, että mitkä on nykykarsintasysteemissä mahdollisuudet suoraan jatkopaikkaan ja miten kisoissa on mahdollista pärjätä. Vaikka panostusta useammassakin Euroopan maassa tällä hetkellä tehdään naisten jalkapallon kehittämiseksi, niin ei niitä maita nyt niin montaa kuitenkaan ole.

[Peledinho]

Jortsukan kirjoituksen voi allekirjoittaa. Maailmalla valitettavasti tyttöpuolella on monessa maassa ymmärretty mitä huipulle pääsemisessä vaaditaan ja myös pelaajat tämän ymmärtävät. Huvittavinta suomalaisessa mallissa on, että satoja tuhansia laitetaan seuratoimintaan ja käytännössä tuolla rahalla työllistetään keskinkertaisia valmentajia, joilla ei ole mitään käsitystä valmennuksesta kv-tasolle valmentamisesta puhumattakaan. Keskinkertaisella toiminnalla saavutetaan keskinkertaisia pelaajia, pahimmillaan tällaisella toiminnalla ne muutamat potentiaaliset pelaajat taantuvat. Jos huipulle haluaa se tarkoittaa sitä että pelaajilta pitää vaatia ja pelaajien pitää ymmärtää että menestys vaatii työtä ja kykyä toimia mukavuusalueen ulkopuolella. Tähän ei moni pelaaja itsekseen pysty, joten tuo asia pitää oppia ja sitä pitää vaatia.

Toki voidaan huomioida se, että lähtökohtaisesti useimpien seurojen tehtävänä on mahdollistaa ja houkutella mahdollisimman paljon lapsia ja nuoria harrastamaan. Huippu-urheilijuuteen tähtääminen on toissijaista.

Kaksi viimeistä virkettäsi on ihan totta kyllä.

[Sivurajaltaseuraaja]

Kyllä Suomen mahdollisuudet päästä EM-kisoihin nyt ja tulevaisuudessakin ovat ihan kohtuullisen hyvät. Varsinkin, mikäli jatkossakin pystytään aina välivuosina voittamaan tuo Kansojen liigan B-lohko ja karsintasysteemi pysyy samana. Se on sitten eri asia, että mitkä on nykykarsintasysteemissä mahdollisuudet suoraan jatkopaikkaan ja miten kisoissa on mahdollista pärjätä. Vaikka panostusta useammassakin Euroopan maassa tällä hetkellä tehdään naisten jalkapallon kehittämiseksi, niin ei niitä maita nyt niin montaa kuitenkaan ole.

Jatkokarsinnan kautta kisoihin meneminen on hyvin todennäköistä. Suomelle tilanne on lähes ideaali. Ensin saadaan kovia otteluita A lohkossa ja sitten lisää kv otteluita C ja B lohkolaisia vastaan.
Ja nekin maat joiden Suomessa kuvitellaan panostavan valtavasti naisten futikseen on osittain harha. Kovimmissa liitoissakin on vain yksittäisiä seuroja jotka saavat puhtaat paperit.

[Jortsukka]

Jatkokarsinnan kautta kisoihin meneminen on hyvin todennäköistä. Suomelle tilanne on lähes ideaali. Ensin saadaan kovia otteluita A lohkossa ja sitten lisää kv otteluita C ja B lohkolaisia vastaan.
Ja nekin maat joiden Suomessa kuvitellaan panostavan valtavasti naisten futikseen on osittain harha. Kovimmissa liitoissakin on vain yksittäisiä seuroja jotka saavat puhtaat paperit.

Eli mielestäsi Suomi ja Suomen naisten jalkapallo on hyvässä tilanteessa ja mitään ei pidä tehdä asioiden muuttamiseksi? Tulkitsenko oikein tekstiäsi että "tilanne on ideaali" ja myöhempi väite "muualla panostaminen on vain harhaa"? Itse taas väitän että Suomi oli 10+ vuotta sitten tilanteessa missä se oli vielä suht. lähellä maailman kärkeä ja nyt Suomi ei ole lähelläkään. Se että on vielä monia maita missä hommat tehdään huonommin ei poista sitä faktaa, että Suomi on selvästi valunut alaspäin naisten(ja tyttöjen) jalkapallon pyramidissa.

Kyllä Suomen mahdollisuudet päästä EM-kisoihin nyt ja tulevaisuudessakin ovat ihan kohtuullisen hyvät. Varsinkin, mikäli jatkossakin pystytään aina välivuosina voittamaan tuo Kansojen liigan B-lohko ja karsintasysteemi pysyy samana. Se on sitten eri asia, että mitkä on nykykarsintasysteemissä mahdollisuudet suoraan jatkopaikkaan ja miten kisoissa on mahdollista pärjätä. Vaikka panostusta useammassakin Euroopan maassa tällä hetkellä tehdään naisten jalkapallon kehittämiseksi, niin ei niitä maita nyt niin montaa kuitenkaan ole.

Ja samat kysymykset sinulle kuin yllä. Kaikki hyvin, olemme lähellä huippua ja jatketaan samalla tavalla?

Esitän molemmille vielä lisäkysymyksen, kuinka monta suomalaista pelaajaa edustaa tasoa mikä on sellaista että sillä mahduttaisiin maailman top-15(Italia) joukkueen avaukseen? Puhumattakaan parempien maiden. Itselläni pyörii hyvin pieni pariton luku mielessä. Jos vertaa tilannetta vaikka mitä se oli 15-vuotta sitten niin silloin Suomen parhaat pelaajat olivat selvästi lähempänä maailman huippua Laura Kalmarin johdolla.

[Sivurajaltaseuraaja]

Toisessa topikissa juuri toin sen esiin että Suomi oli rankingissa vielä 15v sitten Hollantia, portugalia, Itävaltaa,  Sveitsiä ym ym ym edellä.

Ideaalia on nykyinen JÄRJESTELMÄ  jossa häviämällä kaikki lohkopelit voidaan silti olla kisoissa. Ideaalista on myös hyödyntää kovat A lohkon ottelut. Päinvastaisessa ei ideaalissa tilanteessa oltaisiin tahkottu B lohkossa murskavoittoja ja sitten play offissa pudottu A lohkolaiselle.

Ja ei, Suomen naisten jalkapallo ei ole hyvässä hapessa. En näe että Miettisen valtakauden aikana olisi tapahtunut mitään positiivista ei maajoukkueessa eikä liigassa.

[Jortsukka]

Toisessa topikissa juuri toin sen esiin että Suomi oli rankingissa vielä 15v sitten Hollantia, portugalia, Itävaltaa,  Sveitsiä ym ym ym edellä.

Ideaalia on nykyinen JÄRJESTELMÄ  jossa häviämällä kaikki lohkopelit voidaan silti olla kisoissa. Ideaalista on myös hyödyntää kovat A lohkon ottelut. Päinvastaisessa ei ideaalissa tilanteessa oltaisiin tahkottu B lohkossa murskavoittoja ja sitten play offissa pudottu A lohkolaiselle.

Ja ei, Suomen naisten jalkapallo ei ole hyvässä hapessa. En näe että Miettisen valtakauden aikana olisi tapahtunut mitään positiivista ei maajoukkueessa eikä liigassa.

Kiitos, varmistin vain että ymmärsinkö tuon oikein vai väärin. Samaa mieltä siis olemme.

[harkkapilli]

Jatkokarsinnan arvontalähetys on jo käynnissä UEFA:n sivustolla. Sen sijaan Yle Areenassa ei osunut silmiin linkkiä.

https://www.uefa.com/womenseuropeanqualifiers/draws/2025/2001834/