Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministerimmekin on käärinyt hihansa.
http://sampoterho.fi/?p=3958Miten Suomen jalkapallo saavuttaa pohjoismaisen tason?Jalkapallo on maailman suurin ja suosituin urheilulaji. Myös Suomessa harrastajia on yli 130 000 ja kymmenet tuhannet perheet ovat siten päivittäin lajin kanssa tekemisissä. Suomalaisia penkkiurheilufaneja on vuosia kaivellut kysymys siitä, miksi menestyksemme lajissa on muihin Pohjoismaihin verrattuna ollut vaatimatonta, erityisesti miesten A-maajoukkueista puhuttaessa.
Kutsuin urheiluministerinä viime maanantaiksi koolle Opetus- ja kulttuuriministeriöön laajan asiantuntijaraadin, jonka kanssa pohdimme jalkapallon tulevaisuutta Suomessa, nuorisotyötä ja ylipäänsä nousua muiden Pohjoismaiden tasolle ja siis myös arvokisoihin. Edustettuna olivat muun muassa Palloliitto, useita eturivin ammattipelaajiamme, Veikkausliiga, Suomen Jalkapallon Pelaajayhdistys, Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia, urheiluopistot ja jalkapalloseuroja. Video tilaisuudesta löytyy
täältä.
Palloliitto kertoi meille tuoreesta strategiastaan, jossa panoksia keskitetään aiempaa tehokkaammin kenttätyöhön. Erityisesti tavoitellaan, että jokaisella lajin harrastajalla on hyvä ja koulutettu valmentaja. Keskustelussa tuotiin esiin myös se, kuinka tärkeää lapsille ja nuorille olisi saada harrastaa jo iltapäivän aikana, mikä helpottaisi perheiden ajankäyttöä. Tämä edellyttää kenttien ja koulujen läheisyyttä ja sitä, että olemassa olevat harrastuspaikat saadaan tehokkaaseen käyttöön myös virkatyöajalla.
Harrastuspaikkojen määrä sinänsä on viime vuosina kasvanut. Jalkapallohallien määrä on nopeasti kaksinkertaistunut 42:sta 84:än. Jalkapallotekonurmien määrä on jo noin 360 ja uusia tekonurmia rakennetaan vuosittain noin 35.
Keskustelussa painotettiin myös kotimaisen sarjan ja ammattipelaajien arvostusta. Toiveena oli, että sosiaali-, eläke- ja terveyspalveluissa tulisi ammattiurheilijoiden päästä samalle tasolle palkansaajien kanssa. Tietenkin myös lajin arvostus ja sen ympärillä oleva lajikulttuuri ylipäänsä vahvistavat ajan oloon lajin resursseja ja menestystä. Harrastajamäärien todettiin sinänsä komeasta määrästä huolimatta olevan suhteellisesti jäljessä muita Pohjoismaita, mikä voi osaltaan selittää heikompaa kansainvälistä menestystä.
Lajin hallintoa ja valmennusta ollaan siis uudistamassa ja kehitystyötä tehdään laajalla rintamalla. Ennen Suomessa kehittyi huippupelaajia rakenteista huolimatta, tulevaisuudessa niitä kehittyy yhä enemmän rakenteiden ansiosta. Pohjoismainen taso ei ole saavuttamaton, mutta vaatii paljon työtä. Pitkällä aikavälillä Suomi on karsintapeleissä pärjännyt nousevalla trendillä ja taso, jolloin arvokisapaikkoja aletaan saavuttaa, on miestenkin suhteen jo lähellä.
Tulen ottamaan saamani evästykset parhaani mukaan huomioon päätöksenteossa, esimerkiksi kun kevään aikana vien eteenpäin liikuntapoliittista selontekoa.
