Seurojen Palloliitto

[Markku Lehtola]

Thalianille : En todellakaan ole sanonut summaa symboliseksi sen summan takia. Olen sanonut sakkoa symboliseksi sen takia, ettei kukaan meistä koskaan kuvitellut, että kukaan joutuisi sakkoa todellisuudessa maksamaan. Sen tarkoitus oli vain korostaa sitä, että salassapitoon on kiinnitettävä huomiota. Hesarin juttu on tässä(kin) suhteessa epätarkka.

Olen sanonut medialle ja voinen sen tässä toistaa ( vaikka varsinainen keskustelu käydään liittohallituksessa ja -valtuustossa), että salassapitosopimus oli ehdottomasti oikein. Se ei estänyt asioista keskustelua, mutta sen sijaan työryhmän esityksestä tai keskusteluista ei pitänyt puhua. Olen myös myöntänyt, että sakkoklausuuli oli virhe, vaikka sillä ei todellisuudessa ketään uhattukaan. Olen siitä pahoillani.

Mutta tämä juttu ei todellakaan saa hukuttaa alleen keskustelua esityksestä. Nyt on keskustelun aika. Huomatkaa myös, että esitys sisältää erilaisia vaihtoehtoja . Esityksen ei ole tarkoitus olla se ainoa oikea. Tästä työ jatkuu.

[taylor]

Palloliiton strategiatyöskentely on ottanut huikean loikan eteenpäin! Hyvää duunia! Tämä on erittäin esimerkillistä strategiatyöskentelyä, jossa kerätään faktat ja odotukset, uskalletaan tehdä selkeitä valintoja ja johdetaan niistä ne konkreettiset muutokset mitä tekemiseen tarvitaan. (Olisi muuten kiva tietää kuka Palloliitossa on saanut aikaan tämän muutoksen.)

Ehdotettu hallintomalli on aikalailla odotettu ja pureutuu selkeisiin ulospäinkin näkyviin kipupisteisiin. Itse olisin toivonut vieläkin voimakkaampaa huippujalkapallofokusta, mutta tämä on niin iso askel eteenpäin että täydellistä mallia ei kannata jäädä odottamaan.

Ilmeisesti Norjan seurojen kokous on tehnyt vaikutuksen. Ehkä kokemuksia sen toiminnasta olisi voinut jakaa enemmänkin. Mitkä seurat Norjassa osallistuvat kokouksiin ja ketkä ovat tosiasialliset vaikuttajat? Pystytäänkö noin isossa kokouksessa oikeasti keskustelemaan strategisesti vai tuleeko siitä vain karnevaali? Ja mainittiinko missään miten äänivallan olisi tarkoitus mennä? Suoraan rekisteröityjen pelaajien määrän mukaan?

Seuraparlamentti: Miksi aluedimensiossa? Miksei kiintiöinä huippu-, harraste-, nais- ja nuorisojalkapallolle, futsalille, erotuomareille (ja kannattajille)?

(Tuon kysymyksen 2- tai 3-tasoisesta mallista mä jättäisin vielä pöydälle ja vaatisin lisää benchmarkkausta eri vaihtoehdoista.)

Virtuaaliorganisaatioon huippufutiksen tukena en välttämättä usko ja speksaus siitä miten tämä toimii yhdessä Veikkausliigan kanssa olisi kanssa kiva.

Hallituksen kokoonpanossa kahden portaan mallissa: huippuseurat 1 - 4 alueet. Jaa ...

Melko suuri painoarvo luottamustoimintoina tehtävissä valtakunnallisissa ja alueellisissa asiantuntijaryhmissä vs. palkattu operatiivisen organisaatio. Onhan tätä nyt mietitty talentin saatavuuden kannalta? Jos esim. pelaajakehityksestä vastaa valtakunnallisesti Palloliiton palkkalistalla Hannu Tihinen, niin saadaanhan sitten luottamustoimeen Hannun toimintoa strategisesti ohjaamaan ja sitä toimintoa liittohallituksessa edustamaan joku, jolla on Tihistä enemmän näkemystä asiasta?

Mihinkä rooleihin organisaatiossa voitaisiin saada ulkomailta parempaa asiantuntemusta kuin mitä Suomessa on tarjolla? Toimisiko esim. jos tuota pelaajakehitysstrategian asiantuntijaryhmää vetäisi joku kokenut hollantilainen? Millaisilla kannustimilla hänet saataisiin mukaan? Miten tämä sopisi Palloliiton kulttuuriin ja toimintamalleihin?

Kovasti samaa mieltä eteenpäimenosta. Ja siitäkin, ettei kaikkia yksityiskohtia kannata heti nuijia 👍

(Sopimussakko sinänsä ihan idioottimainen idea Valmisteluryhmän keskeneräisen työn luottamuksellisuuden olisi voinut muutenkin turvata)

[Thalian]

Mutta tämä juttu ei todellakaan saa hukuttaa alleen keskustelua esityksestä.

Arvostan muuten älyttömästi, että olet näissä keskusteluissa mukana.

Ja ylläolevaan ehdottomasti sama. Jätetään tämä nyt taakse ja mennään sisältöihin. Ne olivat kuitenkin tosi hyviä!

Nyt on keskustelun aika. Huomatkaa myös, että esitys sisältää erilaisia vaihtoehtoja . Esityksen ei ole tarkoitus olla se ainoa oikea. Tästä työ jatkuu.

Olen sanonut sen, mitä tuosta oikeastaan voin sanoa. Mun mielestä aluejako pitää tehdä täysin tyhjältä pöydältä niin, että vanhat piirirajat eivät estä hyviä ratkaisuita. Lisäksi pidän seuraparlamenttia vääränä foorumina alueiden asioiden esille tuomiseksi. Näin pääkohtina nämä. Tarkemmin löytyvät tuolta aikaisemmasta viestistäni.

[ZZlatan]

Bondas ei kommentoi eli kokousta edeltävä julkinen mediapeli taisi olla siinä?

https://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/bondas-erosi-ty%C3%B6ryhm%C3%A4st%C3%A4-yll%C3%A4tt%C3%A4en-1.2281260#.WQq9ls7PAg4.twitter

[Riksföreståndare]

Mä itse spekuloin vähän samaan suuntaan ja siitä tuo ps-kommenttinikin kirposi: jos tehdään "väli-Suomen piiri", joka kattaa kaiken Ilomantsista Korsholmiin, niin on hyvinkin mahdollista, että vaikkapa pelaajakehitystoimintoa sillä alueella vetää joku entinen ummikkosuomenkielinen liigajalkapalloilija Kuopiosta. Ja kun tuo ruotsinkielinen rannikko lienee Suomen kaikkein aktiivisin jalkapalloseutu - mitattiin sitä sitten harrastajien tai ammattilaispelaajien määrällä per popula - niin ei kannattaisi pilata sitä mikä nykyisessä järjestelmässä toimii. Sen tähden mä melkein jättäisin sinne rannikkoseudulle pienemmän, ruotsinkielisen piirin ja yrittäisin ehkä jopa rakentaa jotain yhteistyökuviota Ruotsin jalkapalloliiton (sekä Ahvenanmaan jalkapalloliiton) kanssa sen tukemiseksi.

Nimenomaan tuon takia Bondasin toimintaa on helppoa ymmärtää. Jos Suomessa on ruotsinkielisten alueiden kaltainen erityisalue jolla jalkapallokulttuuri ja -kasvatus on valovuoden muuta maata edellä niin miksi se pitää väkisin pyrkiä liittämään suomenkielisten sisämaa-alueiden vaikutukselle alttiiksi. Tilanteen pitäisi ennemmin mennä niin, että erityisalueiden spesialiteetista pidetään kiinni ja sieltä pyritään ammeentamaan myös muun maan toimintaan parhaita käytänteitä. Se olisi sitä nykyajan klusteriajattelua jossa alueiden vahvuuksien kautta rakennetaan yhteistyötä, myös kansainvälistä sellaista esimerkiksi nimenomaan Ruotsiin jonne on jo nyt vahva yhteys.

[JarSa]

Nimenomaan tuon takia Bondasin toimintaa on helppoa ymmärtää. Jos Suomessa on ruotsinkielisten alueiden kaltainen erityisalue jolla jalkapallokulttuuri ja -kasvatus on valovuoden muuta maata edellä niin miksi se pitää väkisin pyrkiä liittämään suomenkielisten sisämaa-alueiden vaikutukselle alttiiksi. Tilanteen pitäisi ennemmin mennä niin, että erityisalueiden spesialiteetista pidetään kiinni ja sieltä pyritään ammeentamaan myös muun maan toimintaan parhaita käytänteitä. Se olisi sitä nykyajan klusteriajattelua jossa alueiden vahvuuksien kautta rakennetaan yhteistyötä, myös kansainvälistä sellaista esimerkiksi nimenomaan Ruotsiin jonne on jo nyt vahva yhteys.

Itse haluaisin pitää kielirajat pois palloliiton aluerajoista päätettäessä.
-Eikö jalkapalloa pelata kaikilla kielillä ja samoilla säännöillä?
-Ei ole mielestäni tarpeen, eikä mahdollista, kerätä ruotsinkieliset pelaajat ja seurat samaan alueorganisaatioon.
-Eikö kansainvälinen yhteistyö ole koko Palloliiton ja tietysti myös sen seurojen asia? En alistaisi siitä osia yhden alueorganisaation tehtäväksi.
-Jalkapallon kehittämistarpeet koskevat pääsääntöisesti koko Suomea. Edunvalvonta on tarpeellista, mutta turhat vastakkainasettelut pitäisi unohtaa. Ei ruotsinkielisyys vs suomenkielisyys vaan Palloliiton palveluja sekä ruotsiksi että suomeksi.
En halua mitenkään kiistää ruotsinkielisten alueiden vahvaa jalkapallokulttuuria. Sitä pitää vaalia ja kasvattaa edelleen ja sen vaikutus voisi tehdä hyvää myös "suomenkieliselle sisämaa-alueelle".

[JarSa]

Nyt on keskustelun aika. Huomatkaa myös, että esitys sisältää erilaisia vaihtoehtoja . Esityksen ei ole tarkoitus olla se ainoa oikea. Tästä työ jatkuu.

Peukkua ja kannatusta seuraaville ehdotuksen asioille:

1)   Yksi talous, yksi henkilöstö
2)   Toimintolähtöinen organisaatio
3)   Seurojen kokous
4)   Kahden portaan malli
5)   Neljä aluetta

Ehdotettu organisaatiomalli yksinkertaistaa hallintoa ja tehostaa ydintoimintaa. Sivu 49 näyttää miten sinisellä  ja tummansinisellä merkitty ydintoiminta lisääntyy, kun muutokset tehdään onnistuneesti.

Operatiivisen henkilöstön ja luottamushenkilöiden valta ja vastuu selkenee ja lisääntyy, mikä juuri luo edellytykset tehokkaammalle toiminnalle. Samalla se asettaa lisävaatimuksia valittujen henkilöiden osaamiselle ja  energisyydelle. Henkilövalinnat pitää tehdä huolella.

Mielestäni kahden portaan hallintomalli on selvästi parempi. Seurat käyttävät suoraa valtaa seurojen kokouksessa ja alueiden ääni kuuluu suoraan hallituksessa.

Kolmen portaan mallissa seuraparlamentista muodostuisi keskustelukerho vailla todellista valtaa. Kuten esityksessä kaavailtiin, johtaisi se luultavasti sivustaohjaamiseen, mikä puolestaan sotkisi normaalin komentoketjun ja lamaannuttaisi toimintaa.

Neljä aluetta mielestäni on hyvä. Tämä asettaa aluksi haasteita sille, että alueellinen toiminta saadaan laadukkaasti ja tasapuolisesti kaikille seuroille ja pelaajille. Tähän pystytään kun luodaan hyvät alueorganisaatiot, ja määritellään niille selkeät palvelulupaukset.  Alueiden ohjausryhmät tulevat olemaan tärkeässä ja vaativassa asemassa.

[joks11]

Nimenomaan tuon takia Bondasin toimintaa on helppoa ymmärtää. Jos Suomessa on ruotsinkielisten alueiden kaltainen erityisalue jolla jalkapallokulttuuri ja -kasvatus on valovuoden muuta maata edellä niin miksi se pitää väkisin pyrkiä liittämään suomenkielisten sisämaa-alueiden vaikutukselle alttiiksi. Tilanteen pitäisi ennemmin mennä niin, että erityisalueiden spesialiteetista pidetään kiinni ja sieltä pyritään ammeentamaan myös muun maan toimintaan parhaita käytänteitä. Se olisi sitä nykyajan klusteriajattelua jossa alueiden vahvuuksien kautta rakennetaan yhteistyötä, myös kansainvälistä sellaista esimerkiksi nimenomaan Ruotsiin jonne on jo nyt vahva yhteys.

Toisaalta: eikö isompaan alueeseen kuulumista voisi nähdä niin, että se takapajuinen muu-Suomi pystyisi silloin paremmin kopioimaan hyviä käytäntöjä ja malleja sieltä super-Suomesta?

[Kaihlamo]

Onko tämän superalueen, joka on pelaajakehityksessään valovuoden muita edellä, tulokset näkyvissä jossain? Esimerkiksi A-maajoukkueen osalta on ollut aika hiljaista viime aikoina.

[mibe]

Nyt kannattaa laittaa Huuhkajateevee päälle, jos otsikon aihe kiinnostaa.

[drone]

Toisaalta: eikö isompaan alueeseen kuulumista voisi nähdä niin, että se takapajuinen muu-Suomi pystyisi silloin paremmin kopioimaan hyviä käytäntöjä ja malleja sieltä super-Suomesta?

Täällähän on asiapitoista keskustelua. Pyrkimys toimintojen tehostamiseen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen seurojen kanssa näyttää olevan suuntaviivana ja se on hyvä se. Vähemmän byrokratiaa, enemmän tuloksia. Kaksi tai jopa neljä "Super-Suomea" yhden sijasta.

Tuo huonojen vaikutteiden leviäminen "muu-Suomesta" kuulostaa maallikon korviin aika absurdilta pelolta. Onko Suomessa vieläkin näin nurkkakuntaista ja takapajuista ajattelua? Yhteistyö ja verkottuminen on nykyään elinehto jokseenkin mille tahansa toiminnalle ja kyllä sitä täytyy tapahtua myös maan rajojen yli. Meidän pitäisi imeä Ruotsista hyvää jalkapallokulttuuria ja osaamispääomaa sienen tavoin.

Seuroille nostan kyllä hattua. Sieltä on tullut hyviä uutisia (mm. ulkomaisiin akatemioihin lähteneet nuoret pelaajat) viime aikoina. Palloliiton on nyt vain hoidettava oma postinsa pelaajapolun tasoittamisessa.

[Kikkara]

http://www.is.fi/jalkapallo/art-2000005198849.html

Lauantai on Suomi-futiksen oikea kohtalon päivä

[Railo Soikkeli]

Miksi tämä oli kohtalon päivä? Eihän tuolla mitään päätetty jatkosta? Seurasin toki vain viimeisen 40 minuuttia Huuhkajateeveestä. Lopussa tuntui jäävän pallo ilmaan. Yksi työryhmä lopettaa ja seuraava toivottavasti ottaa huomioon tulokset jatkossa Selkeä aikataulu löytyy tästä työryhmän esityksestä, mutta onko nyt riskinä että hyvän alun jälkeen ne kenen asemaa uudistukset uhkaavat saavat kaiken tämän käännettyä tekemällä uuteen työryhmään "sopivia" henkilöstövalintoja.

Kuka oli tämä viimeisen ryhmäesityksen pitänyt herra joka puhui fanien asemasta ja lopetti kehumalla tuota Sundelinin kirjoitusta? Siinä oli huumorin seassa hyviä pointteja. Sundelinille samalla hatun nosto kirjoituksesta! Asia ehdottomasti pidettävä esillä ja median kautta luotava myös painetta muutokselle.

Puheenjohtajalle voimia. Taistelu syöpää vastaan on silminnähden vaatinut veronsa.

[rapymies]

On pidetty pahana, että joissakin hyväntekeväisyysjärjestöissä ja yleishyödyllisissä järjestöissä neljäsosa tai enemmänkin kerätystä avusta ei mene perille avun saajille vaan jää "keräyskustannuksiin". Mm. SPR ja  Unicef ovat pyrkineet alentamaan keräyskustannuksiaan. Joissakin järjestöissä hallintokulut ja järjestelykulut on kyetty pyristämään jopa haarukkaan 5-15% kerätystä. Olisiko Palloliiton nyt aika katsoa viimeiseen korttin asti (muiden  prosentteihin hirttäytymättä), kuinka alas se voisi ajaa oman byrokratiansa kustannukset, jotta esimerkiksi junnuvalmentajien koulutukseen lohkeaisi nykyistä enemmän resursseja?

[Markku Lehtola]

Hyvin meni kokous eli uudistuksen vbalmisteli jatkuu työryhmän esityksen perusteella. Asiassa mennään syvemmälle, haetaan parhaita ratkaisuja.
Työryhmissä haettiin pelkoja mitä uudistukseen liittyy, yllättäen ei mitään pahoja tai voittamattomia.
Etukäteen oli olemassa pelko, että uudistus pysähtyy tähän kokoukseen, mutta niin ei käynyt.

[-Auvo-]

Kuuluuko muilla äänet noissa Huuhkaja-tv:n tallenteissa kokouksesta?

[Animal]

Kuuluuko muilla äänet noissa Huuhkaja-tv:n tallenteissa kokouksesta?

Ei kuulu ainakaan mulla iPhonesta

[Lenko]

-

[petteri72]

Crosspostataan tämä viesti, kun se koskee sekä Palloliittoa että juniori- ja muutakin valmennusta:

Kyllä matalat treenimäärät ovat aikamoinen ongelma. Samalla haasteena on myös valmentajien taso ja määrä.

Otetaan esimerkki ehkä maailman parhaasta jalkapallojärjestelmästä Espanjasta. Espanjassa on viimeisten tilastojen mukaan 12720 UEFA A tason valmentajaa ja 2140 UEFA Pro tason valmentajaa. Nämä eivät ole ihan lyhytkursseja, vaan UEFA A tasolle vaaditaan yhteensä 565 tuntia valmentajakoulutus ja UEFA Pro tasolle 715 tuntia sekä kova käytännön kokemus.

Espanjassa on 46 miljoonaa asukasta eli 100000 asukasta kohti 32 pitkälle koulutettua jalkapallovalmentajaa, toki siihen sitten kaikki harrastajavalmentajat päälle.

Toisaalta Saksassa on noin 5500 UEFA A ja 1000 UEFA Pro valmentajaa, koulutusta vaaditaan 600-800 tuntia ja käytännössä kokemusvaatimukset taitavat olla vähän kovemmat kuin Espanjassa. Maassa on 13 pitkälle koulutettua jalkapallovalmentajaa 100000 asukasta kohti.

Monta vastaavan tason valmentajaa on Suomessa ja minkä pituisesta koulutuksesta on kysymys?

Parempi valmentajakoulutus olisi yksi keino parantaa suomalaista jalkapallo-osaamista. Minusta Palloliiton olisi syytä kehittää jonkinlainen yhteistyökuvio jonkin jalkapallovalmentajien kouluttajan kanssa, niin että suomalaisilla valmentajilla olisi mahdollisuus osallistua ulkomaiseen UEFA A tason koulutukseen. Halpaa kouluttautuminen ei toki ole, mutta mahdollisuus olisi syytä olla. Toisaalta kyllähän Espanjassakin paikalliset kurssit ovat yleensä kotikaupungin ulkopuolella ja Suomesta lennot maksavat muutaman satasen ja majoitus saman kuin  paikallisilla. Aikaa ja rahaa toki kuluu ja tuollainen koulutus vaatii paljon osallistujalta, mutta uskoisin kiinnostuneita löytyvän Suomesta, jos mahdollisuus on.

Esimerkiksi Acadef https://www.acadef.es/ voisi olla potentiaalinen yhteistyökumppani. Jos Suomen lisäksi vaikka Ruotsi ja Norja innostuisivat ulkomaille voitaisiin ehkä saada yhteinen vuosittainen englanninkielinen kurssikokonaisuus. Ihan realistisesti kotimaassa ei voida kouluttaa valmentajia kuin aika perustasolla, nykyinen suomalainen valmennusosaaminen ei korkeatasoiseen koulutukseen riitä.

[Lenko]

-

[petteri72]

Taloudellisilla kannustimilla on toki merkitystä. Realistisesti täyspäiväistä valmennustyötä on harvalle tarjolla, mutta jo 500-1000 euroa kuussa parantaa osapäiväisen valmentajan motivaatiota ja sitoutumista aika paljon.

Toki jotenkin nuo rahat pitää kerätä ja silloin juniorijalkapallon pelaaminen laadukkaassa joukkueessa maksaa helposti  100-200 euroa kuussa, joka ei ole ihan halpaa.

[Thalian]

Toki jotenkin nuo rahat pitää kerätä ja silloin juniorijalkapallon pelaaminen laadukkaassa joukkueessa maksaa helposti  100-200 euroa kuussa, joka ei ole ihan halpaa.

Tämähän se ongelma on. Toisaalta pitäisi saada lisää osa- ja täysipäiväisiä valmentajia, mutta taas toisaalta harrastuksen hinta on jo nyt nousemassa liian kovaksi ja se on jo aiheuttanut kaikenlaisia lieveilmiöitä (esim. liian isot ryhmät, jolloin kaikki eivät saa riittävästi vastuuta, mutta koska kustannukset pitää saada maksettua, niin pelaajia otetaan liikaa). Minulla ei ole tähän kyllä mitään oikeaa ratkaisua, sillä talkoohenkikin on murenemassa kovaa kyytiä. Yhtälö on oikeasti vaikea.

[Lalli]

del

[Lenko]

-

[Thalian]

100-200e kuukaudessa on tosiaan realistinen summa, millä voidaan treenaus järjestää, jos kentät eivät ole älyttömän kalliita. Tuo ei myöskään ole summa, joka ei olisi maksettavissa melkein keltä vain. Ongelmia tuleekin lähinnä siinä vaiheessa, kun samassa perheessä on useampi lapsi. Joku 600e/kk on jo aika paljon lasten harrastuksiin, ja kolme harrastavaa lasta ei ole vielä mitenkään erityisen paljon edes.