Antti Pohjan kirjoitus sai minutkin avautumaan aiheesta,
http://www.ess.fi/urheilu/Urheilu/art2353634Pitkään jalkapallossa toimineena olen huomannut, että jalkapallomme suurin yksittäinen jäljellä olevan ongelma on se ettei Veikkausliiga ole ammattilaissarja. Sanalla ammattilaissarja tarkoitan lähinnä sitä etteivät pelaajat tule monissa seuroissa toimeen pelkästään pelaamalla. Tämä ongelma ulottaa lonkeronsa pitkälle jopa junioreihin asti. Monen lupaavan nuoren ura päättyy pieniinkin vastoinkäymisiin kun näköpiirissä ei sillä hetkellä ole jalkapalloammattilaisuutta. Tämä asia vaikuttaa tottakai suoraan myös Veikkausliigan tasoon kun pelaajat eivät pysty panostamaan 100% jalkapalloon. Yksinkertaisesti monet urheilullisesti lahjakkaat nuoret valitsevat lätkän, koska siitä on niin paljon realistisempi mahdollisuus tehdä itselle ammatti Suomessakin.
On hienoa ja hyödyllistä seurata ulkomaisia sarjoja ja imeä oppia parhaiden seurajoukkueiden pelaamisesta, mutta kaikkein tärkeintä olisi tukea kotimaista jalkapalloa rahallisesti. Valitettavasti kaava menee niinpäin, että ensin tulee yleisö ja vasta sitten sponsorit kiinnostuvat lajista isommissa määrin. Kaikilla meillä on kuitenkin yhteinen unelma arvokisapaikasta eikä kukaan muu kuin me nosta jalkapallomme tasoa sinne riittäväksi. Tason nostamiseksi meidän kaikkien pitäisi tukea seurojamme, yksikään laji-ihminen ei voi luistaa vastuustaan. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia ja yhdessä me siihen pystymme.
Mitä sitten voisi tehdä ? No kausikortti taskuun ja matseihin tuttujen kanssa tietysti. Yksinkertainen asiahan se on, mutta ei tee yhtään pahaa aika ajoin muistuttaa uusia sukupolvia ja herätellä vanhempia siitä vastuusta joka meillä kaikilla on jalkapallomme menestyksen suhteen. Maailman kilpailuimmassa lajissa mikään ei tule ilmaiseksi. Viime kausi oli rohkaiseva yleisömäärien (poislukien PK-35) ja olosuhteiden kehittymisen suhteen. Olisi todella hieno asia, jos koko iso yhteisömme tekisi tälläkin kaudella parhaansa sen eteen, että hyvä kehitys jatkuisi myös tällä kaudella.
Kiitos ja anteeksi, jos joku onnistui pahoittamaan mielensä.