FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
18.12.2017 klo 07:06:43 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Vuoden foorumisti 2017, Joulupata 2017, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 5 [6]
 
Kirjoittaja Aihe: Miten palauttaa Huuhkajien itseluottamus?  (Luettu 17970 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #125 : 07.07.2017 klo 11:56:52

Tai sitten lopetetaan itselle valehtelu ja tunnustetaan että nykypelaajien (ja valmennuksen) taso on juuri se mitä tulokset näyttävät.

Onhan se aina mukava laiskan miehen ratkaisu, ei tarvitse ajatella kun faktat näkee teksti-tv:stä.

Lainaus
Nyt olisi ollut aika panna kaikki uusiksi, mutta palkattiin sauna-kaveri Rive ja samat pelaajat jatkavat, yllättäen samoin tuloksin.

Niin, aina on mahdollisuus kääriä hihat, ryhtyä hommiin ja kaikki on aina paremmin nykytekemisen ulkopuolella. Maajoukkueessahan tunnetusti pelaa aina huonoimmat, ulkopuolelle aina jätetään ne parhaat messiaat.
Matthias Sindelar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jamo, Tuco, Jorma


Vastaus #126 : 07.07.2017 klo 12:03:25

Niin, aina on mahdollisuus kääriä hihat, ryhtyä hommiin ja kaikki on aina paremmin nykytekemisen ulkopuolella.

Juuri näin. Eikun parempia pelaajia tekemään!

Kaikki tekeminen alkaa kuitenkin faktojen tunnustamisesta, ei siitä arpomisesta, josko Arki-Karin pää kestäisi tänään.
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #127 : 07.07.2017 klo 12:05:53

Ehkä yksi monista suomifutiksen ongelmista on täälläkin näkyvä ajattelu, että psykologisella puolella ei ole juuri merkitystä vaan kaikki on teknisestä osaamisesta kiinni. Insinöörien kansa.

Edelleen, suomalaispelaajien seurajoukkuestatukset ovat korkeammat kuin muiden tällä hetkellä samalla tasolla pelaavien maajoukkueiden, kuten Viron, Liettuan tai Kazakstanin.

Jos Suomen pelaajat ovat paskoja niin sitten jotain vikaa on myös seurajoukkueiden managerien arvostelukyvyssäkin.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #128 : 07.07.2017 klo 12:06:51

Kaikki tekeminen alkaa kuitenkin faktojen tunnustamisesta

Koska ajattelit aloittaa tunnustamisen niin saadaan jotain panosta tähän keskusteluun?

Valmennus ja psykologinen puoli ovat osa kokonaisuutta. Laiskan miehen materiaaliselityksiin on omat otsikkonsa ja ne jutut on käyty miljoona kertaa läpi, joten sieltä ei faktoja oikein löydy. Etenkään yhden rivin viesteihin tiivistyviä.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #129 : 07.07.2017 klo 12:26:01

Nyt olisi ollut aika panna kaikki uusiksi, mutta...

Palkattiin Mixu 2014 kisojen karsintoihin.
Ranska, Espanja, V-Venäjä ja Georgia samassa lohkossa. Ranskaa ja Espanjaa vastaan tulos 4 pelistä hyvä tai vähintään realistinen 1 tasapeli ja 3 tappiota. V-Venäjää ja Georgiaa vastaan tulos hyvä tai realistinen 2 voittoa ja 2 tasapeliä.

Jatkettiin Mixulla 2016 karsintoihin.
Kreikka, Romania, Unkari, P-Irlanti ja Färsaaret samassa lohkossa. Suurempia eli Kreikkaa, Romaniaa ja Unkaria vastaan 1 tasapeli ja 3 häviötä. P-Irlantia ja Färsaaria vastaan 1 voitto ja 1 häviö.

Mikä meni pieleen kun hyvät karsinnat pelanneen maajoukkueen tulos huononi? Oliko syy Mixun vai kenen? Oliko järkevää vaihtaa Mixu tämän jälkeen?

Palkattiin Rive väliaikaiseksi karsintoja jatkamaan.
Samoilla pelaajilla Kreikka, Romania ja Unkari akselilta 1 voitto ja 1 tasapeli ja ja pienemmiltä 1 voitto ja 1 tasapeli. Samat pelaajat, eri valmentaja ja tulos parani. Muutos oli tarpeellinen, mutta on turha väittää, että syy johtui pelillisistä syistä.

Tämän jälkeen ollaan sitten oltu syvissä vesissä kun ollaan pantu kaikki uusiksi muutaman kerran ja ainakin minua kiinnostaisi tietää miksi.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että 2014 karsintojen jälkeen Suomen suurin ongelma on ollut 2016 kisojen lohkoarvonta. Itsekin katsoin sitä suorana ja juhlin ns. "helppoa" lohkoa kun sieltä jäi todelliset jätit pois, mutta sepäs tässä on juurikin se ongelma. Lähdimme kultaisen sukupolven taakka harteillamme karsintoihin pitämättä enää itseämme altavastaajina vaikka me se edelleen olimmekin. Harva jaksoi katsoa mitä sieltä oli oikeasti tulossa vastaan kun Pohjois-Irlannillakin oli miehiä rivissä Valioliigasta vaikka kuinka paljon.
Ei Suomi ollut näistä karsinnoista marssimassa kisoihin missään vaiheessa vaikka mediassa se kuva annettiinkin. Väitän, että se asenne tarttui pelaajiin ja valmennukseen ihan heidän tahtomattaan. Se oli se meidän iso hetki kun ensi kerran menemme kisoihin. Sen oli tultava nyt tai ei koskaan.

Olisi pitänyt malttaa ja ymmärtää asemamme. Me olimme edelleen altavastaaja eikä ennakoissa Suomea edes mainittu mahdollisena jatkooon menijänä. Esimerkiksi tässä Kreikka ja Romania ennakoitiin kovimmiksi ja kolmanneksi Pohjois-Irlanti.

http://bleacherreport.com/articles/2189602-predicting-the-winners-and-qualifiers-from-every-euro-2016-qualification-group

Emme olisi saaneet laittaa liian suuria odotuksia Huuhkajien harteille emmekä olisi saaneet alkaa osoittamaan sormella kaikkea mahdollista kun haluamamme ei toteutunutkaan. Nyt ei siis pidä jatkuvasti laittaa kaikkea Huuhkajien kohdalla uusiksi vaan uskoa siihen mitä olemme tekemässä ja antaa aikaa. Se olisi pitänyt tehdä ehkö jo Mixun kohdalla kun hänellä oli kuitenkin näyttöjä siitä miten peli saadaan toimimaan niin suuria kuin pieniä vastaan.

Se mitä pitää katsoa on tunnusluvut joiden perusteella voimme ennakoida miten Huuhkajat menestyvät keskimääräisesti pitkällä aikavälillä. Silloin pitää mennä rakenteisiin ja katsoa mitä siellä tapahtuu. Seurat, kunnalliset panostukset olosutheisiin, harrastajamäärät jne. Siellä on se avain onneen jos haluamme ottaa isoja askeleita menestymisessä, mutta se ei liity nykyisen joukkueen itseluottamukseen jolla on tällä hetkellä suuri merkitys.

Huuhkajien itseluottamus saadaan paremmaksi uskomalla pelaajiin ja valmennukseen ja ymmärtämällä mitä me itse teimme minä mukaan lukien väärin 2016 karsintojen aikana.
« Viimeksi muokattu: 07.07.2017 klo 12:30:48 kirjoittanut papadopoulos »
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #130 : 07.07.2017 klo 12:45:52

Itse olen tullut siihen tulokseen, että 2014 karsintojen jälkeen Suomen suurin ongelma on ollut 2016 kisojen lohkoarvonta.

Enemmänkin Paatelaisen tyyli meni mikromanageroimiseksi ja aiemmissa karsinnoissa nähdyn systeemisen varioinnin asemesta systeemi betonoitiin. Lopputuloksena kokonaisuus ei ollut enää hallinnassa ja pelaajilla oli yhtä aikaa liikaa vaihtoehtoja ja liian vähän, minkä vuoksi yhtenäinen pelaaminen kärsi. Tähän oman kierteensä toi itselleen paineita kasannut Paatelainen, joka paikkasi systeeminsä mikromanagerointia lisäämällä mikromanagerointia ja sysäämällä tulokset pelaajien niskaan. Kentällä oli epäselvyyttä siitä, mitä tehdään ja asiaa ei parantanut valmentaja, joka heitti pelaajat uhreiksi.

Mikromanageroinnista esimerkkinä kolmen alemman keskikenttäpelaajan laitapelaaminen, jossa kuullun perusteella laitimmaisen pelaajan piti samaan aikaan tuplata laita, katsoa vastustajan laitapakin nousu, katsoa leikkaako joku sisään laidalta ja vielä siirtyä vahvistamaan keskikenttäalueen keskialueen puolustamista. Tokihan noista sinällään kaikkea pitää tehdä, mutta tilanteen mukaan eli pelistä katosi luonteva rytmi ja tilannetaju kun kaikki meni systeemin ehdoilla. Vasta potkuja edeltänyt peli toi muutosta ja momentumin, jonka hedelmät Kanerva korjasi.

Uudelleen tekemisessähän taas Backe oli omaa luokkaansa kun joka pelissä oli uusi taktiikka.
Siltä ajalta Islanti-peli on se, jossa henkinen kantti oli kunnossa ja voi sanoa, että joukkue hävisi saappaat ja housut jalassa paremmilleen, toki tuomarin avustuksella.

Suomen materiaali ei loista, mutta juuri sen takia pitää huomio kiinnittää surkuttelun ja laiskan miehen (ja naisen tai muun sukupuolioletetun tai -olettamattoman) selitysten asemesta valmennukseen eli onko taktinen puoli ja joukkueen henkisen tilan virittäminen sillä tasolla, että edes hävitään "kunniakkaasti" niille joille pitääkin.
Matthias Sindelar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jamo, Tuco, Jorma


Vastaus #131 : 07.07.2017 klo 13:02:06

A-maajoukkue on aina tulos jostain. Ollaan nyt niin pohjalla, että sen tekemiseen ei oikeastaan kannattaisi kiinnittää laisinkaan huomiota. Palloliitossa on osittain herätty tähän, mutta silti mitään muutosta ei henkilöstössä koskien koulutuspuolta, alue- tai nuorisomaajoukkueissa ole luvassa. Entäpä jos vika onkin tämän kaartin osaamattomuudessa suhteessa nykyfutiksen vaatimuksiin? Parempi pelaaja tekee tilanteissa paremman valinnan eli enemmän "pään keston" sijaan miettisin esim. onko meidän maju-pelaajan selkäytimessä mitä alueita missäkin tilanteessa tulee puolustaa.

Mutta en jatka asiasta enempää, koska olen selvästi OT. Niille jotka uskovat jonkinlaisen käänteen tulevan nopeastikin, jollain henkisen puolen tempulla, voimia.
« Viimeksi muokattu: 07.07.2017 klo 13:15:37 kirjoittanut Matthias Sindelar »
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #132 : 07.07.2017 klo 13:20:57

Niille jotka uskovat jonkinlaisen käänteen tulevan nopeastikin, jollain henkisen puolen tempulla, voimia.

Kuinka isosta käänteestä tässä nyt puhutaan? Yhden tosimatsin voittaminen hyvällä esittksellä tähän väliin tuntuisi jo ihan hyvältä ja laskettaneen "jonkinlaiseksi käänteeksi".

Niille, jotka uskovat minkäänlaisen käänteen tulevan yhdellä ainoalla tempulla ja vaativan vallankumouksen, voimia.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #133 : 07.07.2017 klo 13:52:38

Enemmänkin Paatelaisen tyyli meni mikromanageroimiseksi ja aiemmissa karsinnoissa nähdyn systeemisen varioinnin asemesta systeemi betonoitiin. Lopputuloksena kokonaisuus ei ollut enää hallinnassa ja pelaajilla oli yhtä aikaa liikaa vaihtoehtoja ja liian vähän, minkä vuoksi yhtenäinen pelaaminen kärsi. Tähän oman kierteensä toi itselleen paineita kasannut Paatelainen, joka paikkasi systeeminsä mikromanagerointia lisäämällä mikromanagerointia ja sysäämällä tulokset pelaajien niskaan. Kentällä oli epäselvyyttä siitä, mitä tehdään ja asiaa ei parantanut valmentaja, joka heitti pelaajat uhreiksi.

Mikromanageroinnista esimerkkinä kolmen alemman keskikenttäpelaajan laitapelaaminen, jossa kuullun perusteella laitimmaisen pelaajan piti samaan aikaan tuplata laita, katsoa vastustajan laitapakin nousu, katsoa leikkaako joku sisään laidalta ja vielä siirtyä vahvistamaan keskikenttäalueen keskialueen puolustamista. Tokihan noista sinällään kaikkea pitää tehdä, mutta tilanteen mukaan eli pelistä katosi luonteva rytmi ja tilannetaju kun kaikki meni systeemin ehdoilla. Vasta potkuja edeltänyt peli toi muutosta ja momentumin, jonka hedelmät Kanerva korjasi.

Uudelleen tekemisessähän taas Backe oli omaa luokkaansa kun joka pelissä oli uusi taktiikka.
Siltä ajalta Islanti-peli on se, jossa henkinen kantti oli kunnossa ja voi sanoa, että joukkue hävisi saappaat ja housut jalassa paremmilleen, toki tuomarin avustuksella.

Suomen materiaali ei loista, mutta juuri sen takia pitää huomio kiinnittää surkuttelun ja laiskan miehen (ja naisen tai muun sukupuolioletetun tai -olettamattoman) selitysten asemesta valmennukseen eli onko taktinen puoli ja joukkueen henkisen tilan virittäminen sillä tasolla, että edes hävitään "kunniakkaasti" niille joille pitääkin.

No tämä on ehkä se lopputulos, mutta puhunkin siitä juuri syystä ja silloin pitää mielestäni jokaisen katsella myös peiliin.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #134 : 07.07.2017 klo 13:56:16

Lainaus
Palloliitossa on osittain herätty tähän, mutta silti mitään muutosta ei henkilöstössä koskien koulutuspuolta, alue- tai nuorisomaajoukkueissa ole luvassa. Entäpä jos vika onkin tämän kaartin osaamattomuudessa suhteessa nykyfutiksen vaatimuksiin? Parempi pelaaja tekee tilanteissa paremman valinnan eli enemmän "pään keston" sijaan miettisin esim. onko meidän maju-pelaajan selkäytimessä mitä alueita missäkin tilanteessa tulee puolustaa.

Toki Palloliitto pitää katsella myös omaa toimintaansa, mutta en näe sitä kuitenkaan ainoaksi tai edes suurimmaksi ongelmaksi.

Kuinka moni meistä OIKEASTI tekee Suomifutiksen eteen jotain? Kuinka moni meistä esimerkiksi vaatii kunnilta olosuhteita kirjoittamalla yleisönosastolle? Yhteiskuntana me osoitamme sormella ainoastaan niitä, jotka asialle jotain yrittävät tehdä, mutta vähän niitä jotka vaativat menestystä, mutta eivät asian eteen tee mitään.
RevoSniper

Poissa Poissa


Vastaus #135 : 07.07.2017 klo 14:03:38

Litmanen koutsiks, siinä on sellanen kaveri mitä kaikki katsovat ylöspäin.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #136 : 07.07.2017 klo 20:05:56

Litmanen koutsiks, siinä on sellanen kaveri mitä kaikki katsovat ylöspäin.

Kun litti lähtee se on merkki siitä, että maajoukkueella on riittävän hyvä jengi kisoihin pääsyyn. Kuningas tajuaa ettei kannata lähteä ennen kuin pelaajamateriaalilla pärjätään.

Itseasiassa hyvä näin, sillä miestä tarvitaan juuri siellä missä hän on nyt. Vielä kun saataisiin kaveri lobbaamaan kuntien olosuhteita kuntoon.
t-petsku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool FC, Albert Camus maalivahtina


Vastaus #137 : 07.07.2017 klo 22:12:23

Edelleen, suomalaispelaajien seurajoukkuestatukset ovat korkeammat kuin muiden tällä hetkellä samalla tasolla pelaavien maajoukkueiden, kuten Viron, Liettuan tai Kazakstanin.

Jos Suomen pelaajat ovat paskoja niin sitten jotain vikaa on myös seurajoukkueiden managerien arvostelukyvyssäkin.
Näinpä. Ja mistäköhän tämä kertoo? Tai mitäköhän tämä kertoo?

 
Sivuja: 1 ... 5 [6]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines