Paatelaisen Skotti taktiikkassa roiskitaan pitkia palloja hyokkaajille joiden tehtava on sitten yrittaa juosta pallon putoamisalueelle ja toivoa, etta kun pallo kimpoaa paasta tai jostain muusta ruumiinosasta niin se menee kohti maalia.
- No ei välttämättä, vaan myös tekopaikkaan kaverille, tai aiheuttaa sekaannusta vastustajan boksissa, joka avaa paikkoja muillekin oman joukkueen pelaajille maalintekoon.
Target-pelin yksi tärkeä osa on se, että joukkueessa on myös muita ulottuvia ja tilanteisiin täysillä meneviä hyökkääjiä. Peliajatus pitää olla monella muullakin sama, yksin jäädessään target on yleensä tehoton.
Kaipa taktiikoista keskusteleminen kuuluu eniten tänne lutuurin puolelle. Jokatapauksessa, yleisesti tunnettu fakta täällä ja ykkösellä on, että kirjoittaja susihukkanen peräänkuuluttaisi maajoukkueeltamme target-pelaajan käyttämistä ym. tavalla.
Toki on järkeenkäypää toivoa kys. pelityyliä, jossa pallot pomppisivat omille miehillä siellä boxissa, mutta siihen tarvitaan kyllä todella hyvää pääpelaajaa, tyyliin Koller joka on tapsasuomismaisesti myös "hyvä jalalla".
Toisaalta target-peliin perustuva taktiikka on onnistunut. Keke käytti Kottilan pääpelivoimaa klubissa hyväksi mestaruuden arvoisesti muutama vuosi sitten ja RoPS pääsi eurocupeihin roiskimalla palloa Malcolm Dunkleyn päähän. Norja pääsi arvokisoihin monta kertaa peräkkäin heittämällä pitkää palloa kk:n yli, koska valmentaja Olsen oli tilastoihin perustuneella valmennusfilosofiallaan mieltä, että maalit saadaan keskimäärin viiden syötön hyökkäyksellä, joten teesinsä mukaan kk-miehet eivät saaneet syötellä muuten kuin pitkää boxiin T.A Flolle esim.
Tosin pelin onnistumiseen tarvitaan vielä hyvät kanssahyökkääjät, jotka osaavat ajoittaa juoksunsa target-miehen päästä pomppineiden pallojen perään. Mielestäni S. Kuqi esim. ei ole mikään ihmeellinen pääpelaaja ja jalallapelaaminen muistuttaa norsua posliinikaupassa :
, joten Suomen maajoukkueessa tuo ei kuitenkaan se paras mahdollinen taktiikka.
Keskustelu aiheesta avattu. Toivottavasti ei mene furum vs. wolf-mittelöksi
