FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.03.2024 klo 10:38:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Äänestys
Kysymys: Mihin rahat kannattaa sijoittaa Tampereella?
1 - karsintojen ensimmäinen voitto
X - vältetään tappio
2 - viidennen kerran pataan
Koko rahalla mustaa makkaraa

Sivuja: 1 ... 7 [8]
 
Kirjoittaja Aihe: Su 11.6.2017, klo 19.00 | Suomi–Ukraina | Ratinan stadion, Tampere (YLE TV2)  (Luettu 33585 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
joku roti

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: "guaranteed orgy of bullshit"


Vastaus #175 : 13.06.2017 klo 08:17:52

Kun ei ole verissä eli kulttuurissa, niin ei vaan ole.

Mun mielestä kyse ei ole pelkästää kaatuilu- tai kentässäpyörimiskulttuurin puuttumisesta, vaan ilmiö on laajempi ja vakavampi. Hyvin harva suomalainen pelaaja omaa sellaisen "streetwise" hahmotuskyvyn kentällä. Tilanteenlukukyvyksikö tuota voisi kutsua? Taktisesta näkökulmasta tuohon vaikuttaa paljon tietysti valmennusjohto ja se, miten hyvin joukkue hitsautunut yhteen eli tietää miten missäkin tilanteessa toimitaan. Tähän negatiivisesti vaikuttaa maajoukkueessa yhteisen ajan vähäisyys ja jos joukkueessa on paljon vaihtuvuutta, johtavien pelaajien poissaoloja jne.

Se, mitä ei valmennus varsinkaan majun vähäisellä yhteisellä ajalla pysty muuttamaan, on ne kaikki pienet ratkaisut, joilla pelaajat pystyvät hakemaan etua omalle joukkueelle. Enkä nyt ensimmäisenä tarkoita mitään koiruuksia tai pikkusikaa tuomarin selän takana, vaan sitä nopeaa päätöksentekokykyä, ymmärrystä ja taitoa eri tilainteissa tehdä optimaalisin ratkaisu tai mukautua johonkin tilanteeseen.

Näitä on nähty kultaisenkin sukupolven aikana, että vastustaja pelaa vaparin nopeasti ja pakka on ihan levällään. Tähän olisi riittänyt, että joku menee seisomaan pallon eteen tai siirtämään palloa "koska vastustaja antaa vaparia väärästä paikasta".

Ukrainaa vastaan minusta hävittiin siihen, että toiselle jaksolle Ukraina muutti taktiikkaansa. En osaa sanoa muuttuiko ryhmitys, mutta kärjessä pelannut Seleznyov ekan jakson viihtyi boksissa ja häntä haettiin keskityksillä. Toisella puoliajalla hän liikkui kohti kulmia ja vei Suomen topparit sivuun. Tämä tapahtui johtomaalissa, mutta myös aivan puoliajan alusta lähtien. Oma reaktioni tv:n edessä oli, että "jotain muuttui, mitä Ukraina teki"? En osannut sitä heti sanoa, mutta näin, että keskuspuolustus ei ole omalla paikallaan ja parhaalla maalintekosektorilla on täysin tyhjää. Maaliin riitti sitten se, että kärki ja hänen takaansa toinen pelaaja leikkasivat keskeltä kohti kulmalippua, jonka jälkeen keskikentältä oli avoin kaista Hraden eteen asti.

Toki tuossa voidaan kysyä olisiko valmennusjohdon pitänyt osata valmistaa pelaajat tähän? Emmekä toki voi tietää, oliko joukkue tuohon ohjeistettukin reagoimaan jotenkin, mutta sitä reagointia ei ainakaan tokalla jaksolla ensimmäiseen 10 minuuttiin tullut. Lisättäköön reiluuden nimissä vielä, että kuinka valmiita majun pelaajat voivat olla? Kuinka paljon aikaa vaaditaan, että oma peruspelitapa on hallussa, osataan pelata takaa-ajoasemassa, puolustaa johtoasemassa, pelata ali- tai ylivoimalla, erikoistilanteet molempiin päihin on hallussa jne?

Tässä ymmärrän miksi haikaillaan "suomalaisen pelitavan" perään. Se ei minusta kuitenkaan voi olla mikään muodostelma tai peliryhmitys, vaan yhteinen ajatus siitä, mitä missäkin tilanteessa vaaditaan. Minusta Islanti on tässäkin se esimerkki, jolla tuo ajatus toteutuu. He tietävät mitkä heidän aseensa ovat, miten he pääsevät tekopaikkoihin, mitä heidän kannattaa hakea ja mitä ei. Toki Islanti ehkä myös hyötyy siinä mielessä pienuudestaan ja pelaajapoolinsa suppeudesta, että heidän majun pelaajat on käyttäneet lukemattomia tunteja yhdessä hallihöntsäilyyn omalla ajalla jo pikkupojasta saakka.

Tulipas helvetisti tekstiä. Toivottavasti joku jaksaa lukea edes vähän alusta.
Druidid

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sjk


Vastaus #176 : 13.06.2017 klo 08:21:54

Pahintahan eilisessäkin tappiossa oli se, että ketään ei näytä hirveästi enää riipaisevan tappiot. Ei pelaajia, valmennusta, kannattajia...On ikään kuin siirrytty koko majufutiksen osalta vallitsevaan apatiaan, jossa mitään ei odoteta ja mitään ei saadakaan.

Mietin matsin jälkeen juuri samaa. Peli ei aiheuttanut jännitystä, vaikka yhden maalin ero, eikä lopputulos edes vituttanut. Ei uskalla lasten antaa katsoa maajoukkueen pelejä, ettei vain samaistu näiden sankareiden peli-ilmeeseen.
Julkea bulbul

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: TamU (JJK)


Vastaus #177 : 13.06.2017 klo 09:05:06

Ainakin Hradeckyä näytti riipaisevan syvältä jokainen lopussa tyritty hyökkäys, sillä heittäytyi polvilleen maahan ja peitti päänsä maalivahdinhanskojen alle useammankin kerran.
PunaMusta

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: PK-35


Vastaus #178 : 13.06.2017 klo 16:25:19

Ainakin Hradeckyä näytti riipaisevan syvältä jokainen lopussa tyritty hyökkäys, sillä heittäytyi polvilleen maahan ja peitti päänsä maalivahdinhanskojen alle useammankin kerran.

Mies onkin ainoa maailmanluokan pelaaja koko joukkueessa.
Knossos
Vastaus #179 : 13.06.2017 klo 17:26:14

Mies onkin ainoa maailmanluokan pelaaja koko joukkueessa.

Miten määrittelet maailmanluokan pelaajan?
PunaMusta

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: PK-35


Vastaus #180 : 13.06.2017 klo 18:57:43

Miten määrittelet maailmanluokan pelaajan?

Top 3 sarjan parhaita pelaajia omalla pelipaikallaan, riittää maailmanluokan pelaajaksi hyvin.
Knossos
Vastaus #181 : 13.06.2017 klo 19:57:31

Top 3 sarjan parhaita pelaajia omalla pelipaikallaan, riittää maailmanluokan pelaajaksi hyvin.

Mahtaa olla muillakin maajoukkueilla melkoinen pula näistä. Suomen kohtuullisen tasokkaassa karsintalohkossa Kroatialla ja Turkilla taitaa olla useampi kuin yksi maailmanluokan pelaaja.
PunaMusta

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: PK-35


Vastaus #182 : 13.06.2017 klo 20:54:38

Mahtaa olla muillakin maajoukkueilla melkoinen pula näistä. Suomen kohtuullisen tasokkaassa karsintalohkossa Kroatialla ja Turkilla taitaa olla useampi kuin yksi maailmanluokan pelaaja.

Harvalla on monta. Puhtaasti pelaajamateriaalin puolesta Suomella pitäisi olla parempi mahdollisuus pisteisiin. Penkkiin juuttuneita pelaajia on myös muilla.

 
Sivuja: 1 ... 7 [8]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa