Tänään Barca avaa 1 miehitöllä ja todennäköisesti 6/10 avauksen kenttäpelaajista on omia kasvatteja...
SR, Pique, Alba, Busquets, Iniesta ja Messi.
Niin ja keski-ikä on vähän päälle 29 vuotta, tammikuussa.
Tässähän on ollut puhe nimenomaan tulevaisuudesta.
Suarez taisi olla jopa kuukauden pelaaja liigassa. Aika hyvin vanhalta paskalta
Tosiaan, Paco pitäisi saada taas kuntoon, että Suarezia (vai Suarezta?) voitaisiin enemmän lepuuttaa.
Niin, Suarez saa aika tavalla kakkaa niskaan vaikka tehoissa ei kamalasti valittamista.
Tietysti joskus mennyt paremmin ja nyt ei ihan kaikki onnistu, mutta en vaihtaisi (tämän kauden) Benzemaan tai Cristiano Ronaldoon...
En tiedä, onko taso kokonaisuutena noussut, mutta ero kovimman kärjen ja niiden takana roikkujien välillä on tuntuvasti kasvanut. Tämä on tapahtunut melkein kaikissa huippuliigoissa. Ja nämä ykkösseurat muodostavat oman kultapossukerhonsa ja pelaavat Mestarien Liigan loppupeleissä vuosi toisensa jälkeen. Väitän paineiden olevan kovempia nykyään ja siirtymisen esim. Valenciasta Barcelonaan olevan isompi askel kuin aiemmin.
Tavallaan kyllä, mutta Mestareiden Liigahan on tietenkin oma juttunsa.
Kuvittelisi kuitenkin pelaajan pärjäävän Primerassa ja vähitellen kasvavan sinne Mestareiden Liiga-tasolle, jos on kasvaakseen.
Xavi, Iniesta ja Busquets olivat ja ovat ihan jalkapallon historiassa poikkeuksellisia pelaajia, jotka ajettiin rauhassa sisään omassa kotiympäristössään (no ei ihan täysin kaikissa tapauksissa mutta melkein). Nykypäivänä yhtä vähän pelaajilla kuin valmennuksella näyttäisi olevan kärsivällisyyttä tähän. Se pitäisi Barcelonassakin tehdä paljon paremmin. Nytkin esim. Grimaldoa myydään jossain 30 miljoonalla, josta Barcelona saa toki jopa 4 miljoonaa
Nimenomana tämä eli oliko kysymys sattumasta eli poikkeuksellisista pelaajista vai pelaajaputkesta, jossa lahjakkuuksista hiottiin timantteja?
Aina tietysti voidaan vedota ajankohtaan tai pelaajan poikkeuksellisuuteen, mutta jotain on tehty 20 ja 10 vuotta sitten paremmin kun on saatu A) joukkueeseen iso nippu poikkeuksellisia lahjakkuuksia ja B) poikkeuksellisista lahjakkuuksista on jalostettu maailman parhaita pelaajia. Yksi Messi tai edes kolme pelaajaa olisi sattumaa, mutta ei enää tässä määrässä ja tällaisellä ajanjaksolla kuin, millä Barcelonassa onnistuttiin. Etenkin kun sen jälkeen homma ei ole skulannut.
Mutta silti on vaikea kuvitella, että yhtä paljon ja kovia pelaajia voitaisiin saada omista junnuista aina, vaikka asiat tehtäisiin kuinka hyvin tahansa.
Ei kai tätä ole kukaan vaatinutkaan?
Mitä tulee Rakiticiin, niin hän oli vanhempi ja huomattavasti meritoituneempi kuin Gomes. Sevillahan oli kova luu mm. europeleissä, joissa Rakiticilla oli iso rooli. Siinä on ero potentiaaliin ja suoritusvarmuuteen sijoittamisessa.
Gomes kuitenkin debytoi eurokentilläkin jo Benficassa ja pelasi niitä lisää Valenciassa.
Saati, että pelasi EM-kisoissa.
Kaiken järjen mukaan Gomesin olisi pitänyt siis suoriutua huomattavasti paremmin pelkästään liigassa.
Rakitic tietysti pelannut yli sata peliä Bundesliigaa ja jo Baselissa europelejä ennen kuin tottui Sevillassa Primeraan. Oikeastaan kysymys onkin, että pitääkö tosissaan hankkia täysin valmiita pelaajia kun kerran nuorista ei saada irti mitään?
Toisaalta myös sitten, että ei Gomes ollut mikään junnu tai läpimurtopelaaja.
Ja onhan tuoltakin ajalta esimerkkejä siitä miten voi käydä kun nuori pelaaja saa liikaa vastuuta ja ei kestä paineita parhaana näistä Bojan jolle odotukset olivat Deulofeun tapaan todella korkeat ja jonka ura meni sitten samalla tapaa, mitä ikävä kyllä Deulofeun ura näyttää menevän.
Bojan oli loukkaantumisten takia Barcelonan ykköskärki, 17-vuotiaana.
Deulofeu on sen sijaan saanut olla poissa kirkkaimmasta valokeilasta eikä ole joutunut kannattelemaan joukkuetta yksin, siitä huolimatta homma menee vihkoon.
Ja tokihan kymmenessä vuodessakin on tullut iso muutos pelin tasoon ja näyttäisikin siltä, että lainat ovat paras vaihtoehto kehittää pelaajia. Barcelonalla vaan on käynyt lainapaikkojen suhteen paskaa tuuria ja myös isoja arviointivirheitä, lisäksi huonoa tuuria on tullut loukkaantumisten suhteen, kuten esimerkiksi Samperin tapaus osoittaa.
Niin, kymmenen ja 20 vuotta sitten kaikki meni sattumalta hyvin ja nyt paljon menee sattumalta huonosti.
Vähän pistää miettimään, että mistä isolle kasalle johtajia (pelkästään viisi siirtoasioista vastaavaa johtajaa) maksetaan kun lopulta kyse on sattumasta... Poseeraamisesta Adriana Liman kanssa ainakin.
Vuoteen 2008 asti Xavilla oli epäilijänsä ja jopa Xavi itse epäili, oliko hän oikeassa paikassa Barcelonassa.
Toki, mutta Xavi otti paikkansa heti jo van Gaalin joukkueessa ja oikeastaan sen jälkeen ei vastannut ihan kaikkiin odotuksiin. Guardiola teki Xavista Xavin, mutta vähän liioittelua sanoa, että mestaruusjoukkueessa pelannut liigan läpimurtopelaaja olisi jotenkin ottanut aikansa kehittyä. Toki otti aikansa kehittyä Xaviksi, mutta hyvä liigapelaaja oli jo alusta asti ja sama pätee myös Iniestaan. Ei Bayern München olisi mitään alibisyöttö-Xavilla tehnyt.
Nyt junnuista ei tunnu olevan edes liigapelaajiksi, tuskin Barcelonalle olisi ongelma jos Halilovic, Gomes tai vastaavat pelaisivat hyvin laspalmasia ja osasunia vastaan, mutta kun jo siinä tulee seinä vastaan. Copassakin vuosi vuodelta on käytetty enemmän ykkösnyrkin pelaajia, ennen B kaatoi vastustajia hyvin pitkälle.
Aleña ja Oriol Busquets ovat hyvällä tiellä. Kumpikin voi saada vastuuta jatkossa ykkösjoukkueessa
No, Alena sai jatkosopimuksen yhteydessä klausuulit näyttöpaikasta ja Oriol Busquets on nykyisellä sopimuksellaan Barcelonan pelaaja kesäkuun loppuun.
Pahoittelut jos näyttää jankkauksekselta, ei ole tarkoitus vaan hieman kärjistyksillä hakea keskustelua, jota näyttää hyvin syntyneekin. Aika paljosta on oltava samaa mieltä, mutta aika tylsäähän olisi jos aina kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä ilman hämmennystä.
