FC Barcelona 2017-2018: Tant se val d'on venim, Si del sud o del nord

[nakkoskikki]

Se on hienoa, kun uskalletaan ihan rehellisesti vetää täysin vituiksi.

[aquel]

Paulinho on jo etukäteen saanut aika kohtuuttomasti kuraa niskaansa ihan kuin se olisi hänen vikansa, että PSG yllätti Bartomeun possen housut kintuissa ja että korvaanan huippulaadun hankkiminen tässä vaiheessa kesää on lähes mahdotonta. Brassin hankintahan ei pelillisesti liity oikein mitenkään Neymarin korvaamiseen. Brasilian maajoukkue on viime aikoina ollut erittäin kova, joten itse en suorilta lähtisi dumaamaan avauskokoonpanon pelaajaa, vaikka hän Kiinassa on pelannutkin. Esimerkiksi Rafinha ei edes mahdu Seleçãoon. Ihmetyttää vähän myös, että Nizzan kääpiökokoisesta norsunluurannikkolaisesta olisi ilmeisen kivuttomasti voitu maksaa tuo 40m, vaikka Ranskan liigassa takana yksi sellainen kausi, jolla nousi yleiseen tietoisuuteen. Ei Seri miltään uudelta N'Golo Kantelta omaan silmääni vaikuttanut eikä myöskään ole ihan nuori poika enää.

Paulinhoa on tosiaan ihan turha tässä kohtaa syyttää mistään saati kirota epäonnistuneeksi hankinnaksi ennen kuin on pelannut minuuttiakaan. Hän voi pelata vaikka kuinka hyvin. Lähinnä on ihmetyttänyt hinta ikään nähden (40milj. taisi olla joku ulosostoklausuuli) kun samaan aikaan Juve osti suunnilleen saman ikäisen Matuidin puolet halvemmalla. Lisäksi pelaajatyypiltään Paulinho ei vastaa sitä, mitä mielestäni (ja monen muunkin mielestä) nykyinen Barcelona kaipaa: Pallovarmaa syöttökonetta, pelinrakentajaa, joka osaa rytmittää peliä ja jakaa palloa pitkien ja lyhyiden syöttöjen kautta paineen alla. Busquets osaa tätä, mutta ei yksin riitä; Iniesta osaa, mutta ei 33-vuotiaana kestä enää paikat tai nouse jalka samaan malliin kuin ennen, että pelkästään hänen varaan voisi laskea. Seri vaikuttaa profiililtaan oikeanlaiselta pelaajalta Barcelonaan, joskin onhan hänkin hieman sika säkissä, sillä yksi kova kausi takana on vielä aika vähän. Ei sitä 40 miljoonaa hänestä ole vielä kukaan muukaan suostunut maksamaan, joten sikäli epävarmasta tapauksesta voidaan vielä puhua. Siitä huolimatta olisin ottanut hänet mieluummin kuin Paulinhon...

***

Lainaan itseäni Supercup-topikista:

Espanjan Supercupin ottelut su-ma ja ke-to -yönä toimivat erinomaisina mittareina molemmille - mutta etenkin Valverden Barcelonalle. Valverde toivoo työrauhansa säilyttämisen vuoksi voittoisaan starttiin ja Supercupin mestaruuteen, sillä paineet kasvavat, mikäli joukkueen pelaaminen ei toimi ja Real Madrid on heti Barcelonan uuden projektin alussa parempi. Toki se olisi jopa luonnollista, sillä kuten sanottua, Valverden Barcelonan projekti on vasta alussa, kun taas Zidane on saanut iskostaa omia ideoitaan joukkueeseen jo puolentoista vuoden ajan ja on tällä hetkellä monella mittarilla Euroopan kovin joukkue.

Juuri näin siis kävi. Puolitoista vuotta Valkoisten peräsimessä viettäneen Zidanen joukkue oli huomattavasti valmiimpi, tasapainoisempi ja kypsempi joukkue kuin muutamia viikkoja Barcelonaa vasta valmentaneen Valverden poppoo. Real Madrid on tällä hetkellä Euroopan paras joukkue, sitä on turha kiistää. Barcelonan peli oli enemmän tai vähemmän sekaisin sekä pelillisesti että henkisesti etenkin toisessa osaottelussa. Neymarin lähtö on vaikuttanut joukkueeseen todella vahvasti eikä Valverde ainakaan vielä löytänyt lääkettä nykyisillä palasilla brassin lähdön paikkaamiseen. Eikä se ole mikään ihme, että Neymarin lähdöllä on näin iso vaikutus, sillä perustuihan Barcelonan peli kolmen kauden ajan hyvin pitkälti MSN-kolmikon kykyyn aiheuttaa kaaosta, hajoittaa vastustajan organisoituja puolustuslinjoja, luoda soljuvasti maalintekopaikkoja toisilleen ja lopulta viimeistellä niistä. Nyt kun yksi on poissa, Suárez ollut jo pidempään varsin vaisuna ja Messi joutunut pelaamaan enimmäkseen keskikentällä, ei tarvitse ihmetellä, miksi joukkueen pelaaminen ei toimi.

Ongelmista huolimatta tasoero ei ollut niin iso kuin mitä 5-1 lukemat antavat ymmärtää. Ei ainakaan, kun tarkastellaan lähemmin. Ensimmäisessä osaottelussa Valkoisten viimeistely oli jäätävää, Barcelonan vastaava petti kummassakin osaottelussa pahasti. Toisen osaottelun ensimmäinen puoliaika oli Barcelonalta surkea sekä taktisesti että mentaalipuolella, kun joukkue ei selvästikään ollut vielä toipunut sunnuntain 1-3 tappiosta. Kolmen alakerralla lähteminen oli lopulta täydellinen taktinen itsemurha ja johti nähdyn kaltaiseen lopputulokseen. Real Madrid esti Barcelonan pelinavaamisen ja tyrehdytti siten hyökkäyspelaamisen kokonaan. Toisella puoliajalla 4-3-3:lla homma toimi paremmin - olkoonkin että ottelupari oli jo taputeltu.

Supercupit ovat usein niin sanottuja selkeiden virheiden otteluita, kuten on huomattu niin monesti aiemminkin. Tähän aikaan kaudesta yleensä se joukkue voittaa, joka tekee vähemmän isoja virheitä. Piqué teki ison virheen avausottelussa avausmaaliin johtaneessa tilanteessa. Busquets ei onnistunut viimeistelemään avausosan avopaikastaan ja oli syypää Bernabéulla 2-0 osumaan, joka viimeistään naulasi otteluparin. Valverde teki ison virheen valitessaan toisen osaottelun 3-5-2 muodostelman.

Yhtä kaikki Real Madridin peli näytti erittäin valmiilta, suorastaan konemaiselta. Kun pelisysteemi toimii ja kaikki ymmärtävät roolinsa, pienenee merkitys siitä, ketkä pelaavat eikä joukkueen peliesityksien taso sen myötä juurikaan heilahtele yksittäisten pelaajien poissaoloista huolimatta. Barcelonassa oltiin tässä tilanteessa viimeksi tammikuu 2015-maaliskuu 2016 välinen ajanjakso. Tällä viikolla Barcelona oli El Clásicossa selkeästi vastustajaansa huonompi kaikilla osa-alueilla: Pelillisesti, tuloksellisesti, henkisesti, fyysisesti ja taktisesti. Vastaava on tapahtunut viimeksi yhdeksän vuotta sitten keväällä 2008...

Kuten supercopa-otsikkoon kirjoitin, niin peli näytti aivan samalta kuin viime kaudella - poislukien Neymarin kikat. Tulee paska kausi, jos Valverde ei edes yritä keksiä mitään uutta.

Samanlaisia kommentteja sai lukea silloin, kun Pepin Barcelona otti syksyllä 2008 yhteensä yhden pisteen kauden kahdesta ensimmäisestä liigaottelusta Numanciaa ja Racingia vastaan. Tuolloin kelkka kääntyi nopeasti ja loppu on historiaa. Nytkin se voi kääntyä. Futis on siitä ihmeellistä.

Mutta totuuden nimissä Barcelonan tulevaisuus ei näytä tällä hetkellä kovinkaan ruusuiselta, ei aivan lähitulevaisuus saati sitten vuodet eteenpäin. Liian pitkään (vuodesta 2010) Barcelonaa on johdettu urheilullisesti lepsusti ja siten Messin johtaman kultaisen sukupolven menestysvuosista osa on ollut laihempia kuin mitä ne olisivat voineet olla. Nyt koko ajanjakso on vaarana päättyä, mikäli seurajohto ei reagoi. Urheilullisesti joukkueen pitäisi ottaa askel tai pari takaisin filosofiansa suuntaan ja vaalia pallollisen keskikenttäpelaamisen jaloa taitoa. La Masia pitäisi saada takaisin raiteilleen. Hankintoihin pitäisi saada jokin järki ja valmentajalle viimeinen sana niiden suhteen. Liian pitkään Messin loisteliaisuus on peittänyt taakseen ison kasan ongelmista Barcelonassa niin organisaatiossa kulisseissa kuin pelikentällä. Isossa kuvassa mikään tuskin muuttuu nykyisen valehtelevan presidentin alaisuudessa. Siten täytyykin keskittyä lähitulevaisuuteen ja toivoa parasta.

Ensimmäinen askel on vahvistaa nykyistä joukkuetta. Coutinho ja Dembélé vastaisivat tarpeisiin. Coutinho ei oletettavasti ole se keskikentän peliä rytmittävä pelaaja, mutta hän toisi luovuutta, taitoa ja ratkaisuvoimaa, sillä sitä tarvitaan. Kun Iniesta on vain varjo entisestään, on keskikentällä kovin vähän sellaisia nimiä, joilta voisi odottaa läpisyöttöjä tai muuta ihmeellistä. Messi on luonnollisesti tällainen pelaaja, mutta siihen se jääkin. Coutinho auttaisi tähän vaivaan. Dembélé puolestaan toisi laidalle (vasemmalle tai oikealle) kaivattua haastokykyä ja aivan erilaista uhkaa verrattuna Deulofeuun, Denis Suáreziin tai André Gomesiin. Sekä Coutinho että Dembélé omilla vahvuuksillaan vähentäisivät taakkaa Messin harteilla, mikä on välttämätöntä, jos Barcelona aikoo edes taistella pytyistä tällä kaudella. Vastustajien on helppo pelata Messi pois, jos vierellä pelaa Deulofeu tai D. Suárez.

Deulofeu joutui kuin vähän vahingossa nykyiseen tilanteeseen. Deulofeun pitäisi olla Barcelonassa rotaatiopelaaja, joka tekee betisejä ja getafeja vastaan riittävää jälkeä ja antaa siten ykkösnyrkin laiturille arvokasta lepoa isompia joukkueita ajatellen. Kuten on huomattu, Evertonissa ja Milanissa pelaamisella ja Barcelonassa Neymarin tilalla Euroopan parasta seurajoukkuetta Real Madridia vastaan pelaamisella on valtava ero. Deulofeu on oma kasvatti ja siten se on kiva juttu, että hän pääsee pelaamaan Barcelonassa viimein, mutta maailman top3-joukkueella - joka Barcelona toistaiseksi vielä on - pitää olla kunnianhimoa sen verran, että hankkii supertähden lähtiessä (Neymar) hänelle niin varteenotettavan korvaajan kuin vain mahdollista. Deulofeu ei ole sellainen, Denis Suárez ei ole sellainen.

Jotkut puhuvat välikaudesta. Barcelonassa ei ole varaa välikausiin. Ei urheilullisesti eikä poliittisesti. Käytännössä jos vahvistukset jäävät Blaugranalta hankkimatta tältä kesältä - kaikkien vahvistuksien isää Paulinhoa lukuun ottamatta (ja Semedoa) - tarkoittaa se sitä, että seurajohto käytännössä tällä ilmoittaa kannattajille ja koko muulle jalkapallomaailmalle tämän kauden olevan urheilullisesti välikausi. Se olisi nykyisen seurajohdon itsemurha. Sillä saattaisi olla kauaskantoisempiakin seurauksia, sillä esimerkiksi Messi ei ole Bartomeun heinäkuun valheellisista puheista huolimatta vielä allekirjoittanut uutta sopimusta, eli halutessaan Kirppu on tammikuusta alkaen vapaa siirtymään ilmaiseksi minne tahansa, jos hän ei allekirjoita uutta sopimusta.

Ja vaikka Messi allekirjoittaisi uuden sopparin, 300 miljoonan euron ulosostopykälä on paperia siinä vaiheessa, jos Messi itse haluaa siirtyä esimerkiksi Pepin alaisuuteen Manchesteriin kaikin puolin paremmin johdetun projektin keskiöön huippu-uran viimeisiksi vuosiksi. Messi on kunnianhimoinen ja haluaa voittaa. Jos seurajohto ei jaa samaa kunnianhimoa, saattaa Kirppu olla jopa valmis jättämään rakastamansa seuran. Silloin puhuttaisiin monessa mielessä 2000-luvun menestyneimmän seurajoukkueen viimeistenkin uskottavuuden rippeiden menettämisestä ja vielä monin verroin Neymar-casea vakavammasta kolauksesta koko barcelonismolle. Tämä skenaario on täysin mahdollinen, mikäli seurajohto vetää tänä kesänä loppuun saakka täysin samaa latua jolla ovat aloittaneet, eli vihkoon.

Tuomionpäivän puheet riittävät tältä erää. Sunnuntaina kausi pääsee liigapelien osalta käynnistymään. Toivottavasti ja oletettavasti Valverde saa joukkueen pelin toimimaan paremmin kuin näissä peleissä Real Madridia vastaan. Tiedettiin jo etukäteen, että nämä kauden alla pelattavat Klassikot saattavat heiluttaa Barcelonan huteralta näyttävää laivaa enemmän kuin olisi toivottavaa. Onneksi seuraava Klassikko pelataan vasta joulun kynnyksellä ja tuolloin voimasuhteet saattavat olla jo muuttuneet...

[Monteri]

Amen. Jo toivoinkin näkeväni mestarin kirjoituksen viime aikojen touhusta.
Nyt vasta iski totuus kasvoille, kun tajusin ettei Leo olekaan allekirjoitellut miitään jatkoprujuja...

[Däkkä]

-- Messi ei ole Bartomeun heinäkuun valheellisista puheista huolimatta vielä allekirjoittanut uutta sopimusta, eli halutessaan Kirppu on tammikuusta alkaen vapaa siirtymään ilmaiseksi minne tahansa, jos hän ei allekirjoita uutta sopimusta.

Toivottavasti vain keino herätellä seurajohtoa, mutta en kyllä moittisi Messiä jos maisemanvaihdos alkaa maittaa. Sokea lojaalius on nimittäin arvotonta niin sen antajalle kuin vastaanottajallekin. Se että Messin tasoinen pelaaja sanoo, että tässä seurassa kelpaa pelata koko peliura on minun silmissäni todella suuri arvonanto seuralle itselleen, osoitus siitä että asioita on tehty oikein. Se että Messin tasoinen pelaaja sanoo, että kasvattajaseura ja koko peliuran aikainen koti on niin paskasti johdettu, että on pakko vaihtaa maisemaa puolestaan sementoisi Bartomeun paikan pahiten mokanneena seurapomona ikinä missään. Joku tunari sattui myymään Makelelen ja toinen tohelo tyhjensi pankin hankkiakseen Andy Carrollin, mutta Bartomeu - jumalauta - perseili niin pahasti, että tuhosi kaikkien aikojen parhaan seurajoukkueen muutaman vuoden ajassa.

[edelläkävijä]

Mites tuo Messin tilanne? Voisiko mielestänne olla mahdollista, että Messi haluaisi lähteä ja siitä huolimatta kirjoittaisi jatkosopimuksen rakkaaseen seuraansa mutta ulosostohinta hinattaisi kuitenkin sen verran alas, että City voisi sen ostaa ulos. Näin Barca saisi "ansaitsemansa" korvauksen Messistä ja olisi ikäänkuin hänen viimeinen palveluksensa seuralle.

Käsittämätöntä ettei sopimusta siis ole kirjoitettu vaikka näinhän asian piti olla?

[nakkoskikki]

Ensimmäinen askel on vahvistaa nykyistä joukkuetta. Coutinho ja Dembélé vastaisivat tarpeisiin.

Barcelonan ei tule tehdä huonoa bisnestä vain siksi, että joku muu halusi tehdä. Vertaa esim. Overmars.

Barcelonassa ei ole varaa välikausiin. Ei urheilullisesti eikä poliittisesti.

Poliittisesti näin voi olla, mutta urheilullisesti jos välikausi tarkoittaa sitä, että UCL:ssä välieräpaikka vaihtuu puolivälieräpaikkaan ja liigassa kakkossija tulee joka tapauksessa, niin:
1) Kyllä on varaa, jos tältä pohjalta rakennetaan uusi dynastia, jotakin kestävää.
2) Viime vuosien perusteella välikausi on tulossa joka tapauksessa.

Ei tietenkään sillä, etteikö Barcelonan tulisi taistella joka ottelun voitosta, ja materiaalin leveys kyllä riittää voittoihin, mutta Barcelona on pelannut jo vuosia sillä ajatuksella, että kukaan muu kuin Guardiolan Dream Team + Neymar + Suarez ei pysty mihinkään.

Jos minun pitäisi valita, ostetaanko tänä kesänä yksi vitun ozzydembele vai ensi kesänä kahdeksan marcoasensiota/iscoa/kroosia/jne., niin äkäpussi voi mielestäni jäädä ihan hyvin Saksaan.

Yerry Mina on Sportin mukaan hankittu ja siirtyy tammikuussa.

[aquel]

Jos minun pitäisi valita, ostetaanko tänä kesänä yksi vitun ozzydembele vai ensi kesänä kahdeksan marcoasensiota/iscoa/kroosia/jne., niin äkäpussi voi mielestäni jäädä ihan hyvin Saksaan.

Mitään takeita ei ole sille, että nykyinen seurajohto löytäisi markkinoilta iscot, kroosit ja asensiot. Varsinkaan, kun peilaa lähivuosien onnistumisiin siirtomarkkinoilla. Umtiti on piristävä poikkeus.

Mielestäni tässä kohtaa, kun Coutinho ja Dembélé ovat molemmat menneet varsin pitkälle henkilökohtaisilla tahoillaan siirtojen viemisessä eteenpäin (ja siten Barcelonan auttamisessa) - kenties osittain jopa Barcelonan pyynnöstä - olisi nyt aika anteeksiantamatonta Barcelonan kohdalla olla löytämättä tarvittavia rahoja heidän ostamiseksi etenkin, kun samaan aikaan Paulinhoon oli varaa tuhlata 40 miljoonaa.

[Rikkiviisas]

Barcelonassa on nyt suurempia murheita kuin jalkapallo, mutta onhan tässä orastavan ja pidempiaikaisen kriisin merkkejä luvassa.

Päällimmäisenä on moraalinen kriisi. Barcelona on lähtenyt ajatuksesta, että seura on enemmän kuin vain seura ja sitä kautta (usein perusteettomasti ja tekopyhästi) seuran toimijat, pelaajat ja kannattajat ovat ottaneet moraalisen ylemmyyden ohjenuoraksi. Tätä on tukenut barcelonismoon olennaisesti kuuluva "miksi meille näin käy"-henki, jossa on katalonialaisuutta ja jonkinlaista suomalaisille tuttua surkuttelussa rypemistä. Monet nykyiset etäkannattajat eivät olleet syntyneet ennen menestyksen vuosia, mutta pitää muistaa, että FC Barcelona oli Francon vallan vastustajien linnakkeita ja nykyasemaansa seura nousi vasta 2000-luvun puolivälissä. Sitä ennen menestyminen eurokentillä oli aika hiljaista ja Espanjassa menestys tuli ryppäissä. Saati jotta samaan aikaan seurajohto niin sanotusti teki sen itse vaikka joukkueessa olisi ollut millaisia supertähtiä, ennen Neymaria esimerkiksi alkuperäinen ja ainoa oikea Ronaldo ostettiin ulos. Saati tapaus Figo tai Maradona. Tuplien, triplojen tai edes eurosarjojen voittaminen oli jotain harvinaista, ennemminkin ryvettiin esimerkiksi vuoden 1994 Mestareiden liigan finaalin tunnelmissa. Samaan aikaan oli kuitenkin kaunista peliä pelaavia joukkueita, mutta aina tapahtui "jotain" ja taas oltiin syövereissä.

Barcelonalle asema "isojen poikien kerhossa" on siis suhteellisen uutta ja se on tapahtunut samaan aikaan kun jalkapallon rahavirrat ovat kasvaneet. Tämä on tehnyt Barcelonasta, jolla on identiteetti, moraali ja tarina ison globaalin tuotteen. Se on tarkoittanut rahaa. Menestyksen siemen toki kylvettiin aikaisemmin, mutta ensimmäisen uudenlaisen Barcelonan sadonkorjuu oli Rijkaardin aikana, ja sekin meni vanhaa kaavaa kun tähtipelaajat vaihtoivat viihteelle ja valmentajan eväspaketti oli ohut. Tilalle tuli Guardiola, jonka askelmerkeissä on menty kymmenen vuotta. Samaan kehitysputkeen osuu ensin puhtaasta paidasta luopuminen ensin maksamalla siitä Unicefille, mikä sopi moraaliseen tarinaan. Qatar ja Qatarin äänitorvena toiminen ei enää. Sandro Rosell on tutkittavana useista Brasilian aikojensa kupruista ja ehti tahria myös aika hyvin Barcelonan. Neymar-kaupasta on tullut jo tuomioita ja sotku Barcelonan yhteyksistä hämärään pelaaoikeuksia omistavaan Trafficiin (Keirrison, Henrique, Douglas...) ei ole vielä räjähtänyt. Bartomeun bisnesten ja Paulinho-kaupan huhutut yhteydet eivät yllätä enää ketään. Bonuksena Espanjan verottajan halua saada isoja nimiä tuomiolle, joka on tuonut sotkuihin mukaan Mascheranon ja Messin. Siihen kun vielä lisää siirtokiellon, niin moraalisesti pääomasta ja barcelonismosta on syöty pois iso pala. Tämä on merkittävää, koska se on antanut seuran toimijoille, pelaajille ja kannattajille selkänojan, johon nojautua kun enemmän tai vielä enemmän surkuhupaisella tavalla on tullut lunta tupaan.

Kentällä taas näkyy näköalattomuus. Moraalin ja barcelonismon lisäksi seuralla oli La Masia, jota kehitettiin pelillisen selkärangan luomiseksi. La Masia on tuottanut hyviä pelaajia kunnes kehityksessä saavutettiin huipentuma 25.11.2012. "Me emme osta kultaisen pallon voittajia, me kasvatamme heidät" oli rohkea toteamus Ronaldon, Ronaldinhon ja Messin jälkeen, joista viimeisin jätti varjoonsa Xavin ja Iniestan, jotka maajoukkuemenestyksen tuella olisivat muissa olosuhteissa niittäneet paljon henkilökohtaistakin kunniaa. Toki Pique ja Fabregas piti ostaa takaisin, mutta kyse oli osaltaan normaalisti kotiinpaluusta, ei pakkolähdöistä. Puyolin ja Busquetsin ikäero on kymmenen vuotta, siihen väliin mahtuu koko uuden Barcelonan sydän. 

La Masian kanssa alkoi hölmöily, jota on puitu paljon. Junnumenestyksen lisäksi se ei ole tuottanut uusia tähtiä, vaikka jonkun Halilovicin piti olla ties mitä. Ehkä nämä uudet sukupolvet muuttavat asiaa, Monacossa ja muualla. Guardiola ajoi joukkueensa ja pelitapansa seinään, josta sen nosti Tito Vilanova kunnes syöpä voitti. Messi hukkasi poliittisen pääomansa käyttämällä valtaa, lopputuloksena pannukakku Tata Martinon aikana. Luis Enrique tuli, näki ja voitti. Guardiolan ja Vilanovan ytimen muodostivat La Masian kasvatit, joita oli etenkin keskikentälle. Hyökkääjien ja puolustajien hankinta sen sijaan sai jopa surkuhupaisia piirteitä, joidenkin mukaan jopa edellä mainitusti eettisesti reuna-alueilla liikkuvia. Ratkaisu oli raha. Ensin Neymar ja sitten Luis Suarez. La Masiasta on aina viety pelaajia, mutta nyt iskettiin edustusjoukkueeseen kun Thiagolle ei ainnettu tarpeeksi vastuuta ja Bayern München sai viedä oman kasvatin. Yksi pelaaja, mutta suuri symbolinen arvo. Bartralla pienempi, mutta tilalle tulivat Vermaelen ja Matthieu, molemmat siirtojen hetkillä kolmekymppisiä eikä hyökkäykseen Arda Turan sen pitkäaikaisempi haku. Seurasta, joka kasvatti tai teki täsmähankintoja tuli seura, joka osti kolmekymppisiä ringinleventäjiä. Tämäkään ei riittänyt vaan pois lähteviä on monien mukaan kohdeltu yliolkaisesti. Rekan pokaaleilleen tarvitseva Dani Alves oli pelillisesti Barcelona-uransa päässä, mutta jos edes puolet jutuista pitää paikkansa niin seurajohto ei kovin tyylikkäästi asiaa hoitanut.

Seura, joka osti Maradonan, Ronaldon ja Ronaldinhon sekä tukun muita ("tuoreista" ter Stegen ja Alba) ei osannut tai halunnut hankkia Toni Kroosia, Dembeleä tai Asensiota, vaikka kaikkia on tarjottu hopeavadilla. Siirtokesän alussa on aina isoja nimiä esillä, lopulta hankitaan kalliilla andregomeseja ja pacoalcacerejä. Kunnon topparin (Umtiti) hankintaan meni vuosia, Alvesin korvaamiseen kaksi vuotta. Seuran ainoa tavoite tuntuu olevan rikkoa miljardin raja liikevaihdossa, joten ensin pihistellään Camp Noun uudistusten takia ja kun rahaa muka on, niin menetetään Neymar qatarilaisella rahalle seuraan, jossa pelaa Dani Alves. Käteen jää kaksi pakkomiellettä: Dembele ja Coutinho, joiden molempien siirtosaaga on mennyt rumaksi ja syö moraalisen pääoman loput. Kumpikaan ei myös ehtinyt kauden alkuun.

Kauden 2017-2018 alla oli ihan hyvä tilanne. Piti tulla Verrattia, Coutinhoa ja muita. Ei tullut, meni Neymar. Ainoastaan se oikea pakki hankittiin. Tuhoista Neymarin lähdössä on myös se, että se osoitti ison rahan vallan ja Barcelonan ulosostolausekkeet todella ovat suhteellisen vaatimattomia. Samaan putkeen on lähdössä Sergi Roberto eikä Messin 300 miljoonaa ole enää mikään tavoittamaton haamuraja, muiden pienemmistä summista puhumattakaan.

Valverden jenkkikiertue meni hyvin kun Neymar teki työnsä hyvin. Pelillisen panoksen lisäksi Neymarin mukana meni näköjään Valverden pasmat ja joukkueen henkinen kantti. Valverdelle ei edes tullut mahdollisuutta saada palikoita kasaan ennen kuin siirrytään selviytymistaisteluun, jossa panoksena on nykyjohdon jatko. Nykyjoukkueessa Deulofeu kuvaa hyvin näköalattomuutta: lainattiin Evertoniin, lainattiin Sevillaan, myytiin Evertoniin ja ostettiin takaisin! Seura, joka kasvatti kultaisen pallon voittajia osti myös 40 miljoonalla Paulinhon, jossa on sentään sikäli järkeä että Seri olisi ollut yksi mikkihiiri (165cm) lisää ja nyt tulee kai ryminää sekä ehkä taitoa, toki kolmekymppiseltä pelaajalta.

Yhteenvetona kun Barcelonasta poistaa moraalin, barcelonismon ja urheilullisen jatkuvuuden, niin jäljelle jää ontto iso jalkapalloseura, joka on myös poliittisesti sekaisin. Ilman tarinaa ja uskottavaa urheilullista näkemystä Neymar ei jää viimeiseksi isoksi lähtijäksi. Etenkin jos siirtomarkkinoilla ei ole liikennettä toiseen suuntaan ja menestystä ei tule. Jos henkinen ja pelillinen kriisi siirtyy kentälle, niin siellä Atletico ja Sevilla haistavat veren.

Jos minun pitäisi valita, ostetaanko tänä kesänä yksi vitun ozzydembele vai ensi kesänä kahdeksan marcoasensiota/iscoa/kroosia/jne., niin äkäpussi voi mielestäni jäädä ihan hyvin Saksaan.

Barcelonalle on tarjottu noita pelaajia ja ei ole kelvannut, ihan kuin nyt äkisti kaikki muuttuisi.
Herää jo.

 

[Sepi Häpy-Kumpulainen]

Onpas rautainen sivu, hyvää tekstiä!

Ensin hyvä summaus nykytilanteesta pelillisestä näkökulmasta aquelilta, ja sitten hieman syvempi ja kyynisempi katsaus kokonaistilanteesta Rikkiviisaalta. Yhdyn täysin molempiin.

Rikkiviisaalta tuli hyvä muistutus siitä, miten seuran nykytilanne on historian näkökulmasta jotain poikkeuksellista. Niin hyvässä kuin pahassa. Suuri menestys ja raha on tuonut moraalikadon mukanaan, ja muuttanut seuran joksikin sellaiseksi, jota vanhojen kannattajien on vaikea enää tunnistaa. Tämä ei kyllä ole vain seuran itsensä vika. Huippujalkapallo on rakettimatkalla kuuhun, ja jos siinä haluaa pysytellä mukana, ei auta kuin pelata samojen sääntöjen mukaan. Don't hate the player ja niin pois päin. Jalkapallo on ennen kaikkea valtavaa bisnestä nykyään.

Yksi suuri ongelma toki on se, että viime vuodet ollaan vedetty rehellisesti vihkoon hankintojen ja suhmurointien kanssa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta sekin on aika naiivi ajatus, että Barcelona pystyisi jatkuvasti tuottamaan pelaajia, joilla taistella kannuista siellä maailman top 3:ssa. Jos nytkin olisi hyvä ostojoukkue kasassa, olisi märinä korkeintaan hiljaista kyräilyä.

Itselleni seura on viime vuosina muuttunut melko yhdentekeväksi. Se on kuin saippuaooppera, jota seuraa tavan vuoksi. Ei siksi, että siinä olisi jotain arvoa. Halpaa sirkushupia. Mutta sitähän se on kaikki. Ei maajoukkuefutiksella paljon paremmin pyyhi ""

[SummerTime]

Hyvää analyysia

Itsenäni ärsyttää, ettei Haliovicille edes annettu mahdollisuutta näyttää tasoaan Barcassa. Joo tuskin kroatista uutta Messiä olisi tullut, mutta mielummin olisin sen kortin katsonut kuin Paulinhon.

[Jääskraba]

Hyvää analyysia

Itsenäni ärsyttää, ettei Haliovicille edes annettu mahdollisuutta näyttää tasoaan Barcassa. Joo tuskin kroatista uutta Messiä olisi tullut, mutta mielummin olisin sen kortin katsonut kuin Paulinhon.

Halilovicilla taitaa olla pään kanssa aika lailla ongelmia (lue: suuren luokan kusipää), joten on hyvä, ettei sille annettu enempää mahdollisuuksia. Toivottavasti aikuistuu joskus.

[Bojan90]

Kauden 2017-2018 alla oli ihan hyvä tilanne. Piti tulla Verrattia, Coutinhoa ja muita. Ei tullut, meni Neymar. Ainoastaan se oikea pakki hankittiin. Tuhoista Neymarin lähdössä on myös se, että se osoitti ison rahan vallan ja Barcelonan ulosostolausekkeet todella ovat suhteellisen vaatimattomia. Samaan putkeen on lähdössä Sergi Roberto eikä Messin 300 miljoonaa ole enää mikään tavoittamaton haamuraja, muiden pienemmistä summista puhumattakaan.

Mihin tää case Verratti sitten loppupeleissä kaatui? Eikö ollut enää halua siirtyä kun Neymar tuli kaveriksi? Kyllä ite oon ainakin muutaman kauden pitänyt tuota lähes pakkohankintana.
Supercup-matsien luulisi toimivan "pienimuotoisena" herättäjänä tähän nykytilanteeseen, mutta vahvasti epäilen ettei tässä siirtoikkunassa enää mitään sen kummempia siirtoja nähdä.

[iivu]

Barcelona
Herää jo.

.. hyvä yhteenveto. Näin ulkopuolisen silmin silotellulla asfaltilla kiveen kompastumaan onnistuneen FC Barcelonan ristinähän on tällä erää nimenomaan eräänlainen nousukasmaisuus. Seura ja sen perinteet ovat toki ehdotonta maailmanperintöä, mutta menestymään kentillä ja kenttien ulkopuolella Barcelonassa ei silti olla totuttu ihan viime vuosikymmenten malliin. Aiemmin 'FC Barcelona' on ollut enemmän identiteetti kuin ilmiö. Menestyskriisin ollessa muhimassa ja PSG:n kylmästi toteuttaman käskynjaon jälkeen seuraukset ovat nyt odottamattomia, sillä painetta korostavat vasta Messi-lakanoihin hypänneet välitöntä menestysjatkumoa vaativat fanimassat ympäri maailman, joiden todellinen kuva seuran perinnöstä on jäänyt lopulta kovin pinnalliseksi. Riskinä on, että tässä namusetien sokeroittamassa ja inflaation kuorruttamassa kvartaalibisneksen ristitulessa, välittömässä menestyspaineessa, Barcelonassa tehdään pitkänäköisyyden ja harkitun kurssimuutoksen sijaan vielä isoja virheitä ja paniikkiratkaisuja, joiden korjaamiseen rahakaan ei enää riitä.

[Rikkiviisas]

Mihin tää case Verratti sitten loppupeleissä kaatui?

PSG ei halunnut myydä ja Verratti ei halunnut siirtyä niin paljoa, että olisi pistänyt kovan kovaa vastaa.
Rahaa piti myös olla vaikka viime kesänä Gomesin siirtoon mukaan "lainattiin" tämän kesän siirtovaraa, mutta kunnon tarjousta ei kai Verrattista tehty, koska Barcelonassa palkkamenot olivat tapissa ja näin hankintojen kulujen jyvitys eri vuosille on normaalia mutkikkaampaa.

Neymarin siirtymisen jälkeen palkkabudjettiin toki tuli tilaa, mutta nyt PSG:llä on uskottava projekti ainakin yhden kauden verran.

Supercup-matsien luulisi toimivan "pienimuotoisena" herättäjänä tähän nykytilanteeseen, mutta vahvasti epäilen ettei tässä siirtoikkunassa enää mitään sen kummempia siirtoja nähdä.

Pitäisi oikeasti tietää nämä tarjoukset.
Liverpool on vetänyt puihin Van Dijkin ja Keitan hankinnat, joten siellä on painetta pitää Coutinho ja maksu halutaan varmaan käteisenä. Dembelen kohdalla Dortmund väittää, että Barcelona ei ole pitänyt yhteyttä viikkoon ja jos tarjous on osamaksu pienemmästä summasta kuin siitä noin 150 miljoonasta, niin Dortmundilla on kannustin näyttää, että monivuotisella sopimuksella kiinnitettyä pelaajaa ei myydä vaikka kuinka kiukuteltaisiin.

Vähän sama siis kuin Verrattin ja niin monen muun kanssa eli isoja siirtoja ei osata viedä maaliin ja toisaalta ei osata luovuttaa.

[Jinete]

nykyasemaansa seura nousi vasta 2000-luvun puolivälissä. Sitä ennen menestyminen eurokentillä oli aika hiljaista ja Espanjassa menestys tuli ryppäissä.

Tämä on hieman vajavaisesti ilmaistu, sillä kyllähän Barcelona nousi superkastiin jo 90-luvulla Cruyffin johdolla ja La Masian työntäessä ensimmäisiä tähtiä edariin asti. Toki 2000-luvulla Rijkaardin johdolla seura otti vielä sen pienen askeleen tuon superkastin kärkeen ja Pepin johdolla sitten teki pesäeroa muihin. Mutta mitään Madridin kaltaista esihistoriaan asti ulottuvaa loistoa Barcelonalla ei tosiaan ole.

Ehkä nyt (enkä sano tätä juuri tämän hetken tilanteen takia) eletään jossain määrin samankaltaista aikaa kuin 80-luvulla, jolloin kortit jaettiin uudelleen ja vanhojen menestyjien, kuten Athletic Bilbao, tai vaikkapa Liverpool sumusaarilla, aikakausi huipulla oli päättymässä rahan muuttaessa peliä. Sama voi tapahtua uudelleen, kun pelisäännöt muuttuvat, tai ehkä oikeammin tulee uusia tapoja pelata peliä ja uusia pelaajia pelaamaan sitä. Madridin puolellahan on kameleontin lailla vaihdettu suuntaa lähes aina siinä onnistuen, milloin hankkien galacticoja, milloin espanjalaistaen, milloin panostaen La Fabrican tuotoksiin ja milloin kupaten pienempien espanjalaisseurojen jalokivet (eli toisin sanoen tehty aivan samaa kuin Barcelonakin). Rijkaardin ajaessa lopulta seinään Barcelona uusiutui ja löysi aivan uuden vaihteen, jonka Enrique käytännössä ajoi loppuun ja nyt Barcelonan pitäisi luoda nahkansa ja keksiä oikea suunta, aivan kuten Iberian niemimaan keskipisteessä on tehty. Valverden palkkaaminen kertoo siitä, että tätä ei ole ainakaan seurajohdossa ajateltu edes vähää alusta. Valverde teki Athleticissa hyvää työtä nuorten nostamisessa edustukseen antaen heille vastuuta ja uudistaen joukkuetta. Pelillisesti mitään uutta hän ei sen sijaan tuonut, ei tehnyt käytännössä yhtään isoa hankintaa Beñatin lisäksi ja joutui luovuttamaan Herreran Manchesterin ostaessa joukkueen tähden ulos. Eli siinä mielessä tilanne on tuttu, mutta ympäristö aivan eri ja vaatimustaso samoin. Athleticissa Valverde teki hienoa työtä, mutta samalla vain sitä. Mitään uutta hän ei tuonut tai luonut.

[Nur der BVB]

Mielestäni tässä kohtaa, kun Coutinho ja Dembélé ovat molemmat menneet varsin pitkälle henkilökohtaisilla tahoillaan siirtojen viemisessä eteenpäin (ja siten Barcelonan auttamisessa) - kenties osittain jopa Barcelonan pyynnöstä - olisi nyt aika anteeksiantamatonta Barcelonan kohdalla olla löytämättä tarvittavia rahoja heidän ostamiseksi etenkin, kun samaan aikaan Paulinhoon oli varaa tuhlata 40 miljoonaa.

Jos vastuullani olisi Barcan urheilullinen menestys, en ikipäivänä menisi maksamaan 140-150 miljoonaa Dembelestä. Kaveri on todella lahjakas, mutta vielä melkoinen raakile. Keltamustien lasien takaa tietenkin toivon Barcan epätoivon kasvavan sellaisiin mittoihin, että taipuvat siirtoikkunan viime hetkillä Dortmundin vaatimuksiin.

[aquel]

Jos vastuullani olisi Barcan urheilullinen menestys, en ikipäivänä menisi maksamaan 140-150 miljoonaa Dembelestä. Kaveri on todella lahjakas, mutta vielä melkoinen raakile. Keltamustien lasien takaa tietenkin toivon Barcan epätoivon kasvavan sellaisiin mittoihin, että taipuvat siirtoikkunan viime hetkillä Dortmundin vaatimuksiin.

Niin no aina voidaan jossitella... Jos vastuullani olisi Barcelonan urheilullinen menestys, olisin asettanut Neymarin ulosostohinnan jatkosopimuksen neuvotteluvaiheessa miljardiin euroon (kuten CR:llä Madridissa), niin Barcelona ei olisi nykyisessä tilanteessa, jossa on pakkorako hankkia vahvistuksia, mutta neuvottelujen valttikortit ovat vastustajilla.

[Zorbas]

Siirtohuhuketjusta:

Premier League Panel @PremLeaguePanel
Mansour telling ManCity fans to be patient because they'll soon be involved in the biggest transfer in the history of football (beIN Sports)

[Rikkiviisas]

miljardiin euroon (kuten CR:llä Madridissa)

Ilmeisesti myös Benzemalla.

Alkukesästä Barcelonaan huhuttu Davinson Sanchez siirtyi yli 40 miljoonalla Tottenhamiin.
Viime kesänä Sanchez oli tarjolla Barcelonaan, mutta selkeän pelipaikan puuttuessa ei halunnut jumittua B:hen ja Ajax sai näin viidellä miljoonalla. Yerry Minan yhdeksän miljoonan osto-optio on käytetty ja pelaaja liittyy Barcelonan vahvuuteen tammikuussa.

[XTB]

Kylläpä olisi hauskaa* jos City ostaisi Messin jollain 300 miljoonalla. Seurajohdolla olisi sitten puolimiljardia tuhlattavaksi kaiken maailman gomeseihin, paulinhoihin ja alleihin .



* No, ei sentään olisi.

[Incrível]

Yerry Mina kyllä kiva nähdä Kataloniassa. Kaiken järjen (niinpä...) mukaan tulee kolmostoppariksi ja Jefecito siirtyy keskikentän rotaatioon.

Messin poissiirtymisestä en jaksa huolehtia. Siellä on vaimokkeella pistetty vaatefirma pystyyn Suárezin vaimokkeen kanssa, joten eiköhän Messi-Suárez jatka blaugrana -paidassa tulevat vuodet.

[nakkoskikki]

Barcelonalle on tarjottu noita pelaajia ja ei ole kelvannut, ihan kuin nyt äkisti kaikki muuttuisi.
Herää jo.

Siksi se "jos" siinä olikin.

Rahojen kaataminen galacticoihin ei vain ratkaise tässä yhtälössä yhtään mitään. Ostetaan nyt sit pois kuljeksimasta ja katsotaan seuraavat viisi vuotta "välivuosia". Samaan aikaan muualla Thiagot ja Mboulat tai Asensiot ja Ceballosit saa dominoida ihan niin paljon kuin haluavat.

[Marley13]

noh mielenkiintosta nähdä ketkä on nyt niitä tosi faneja kun on vaikeeta... kauheeta tää touhu nyt on mut pakko vaan uskoa parempaan huomiseen..

[Alty]

Yerry Mina kyllä kiva nähdä Kataloniassa. Kaiken järjen (niinpä...) mukaan tulee kolmostoppariksi ja Jefecito siirtyy keskikentän rotaatioon.

Messin poissiirtymisestä en jaksa huolehtia. Siellä on vaimokkeella pistetty vaatefirma pystyyn Suárezin vaimokkeen kanssa, joten eiköhän Messi-Suárez jatka blaugrana -paidassa tulevat vuodet.

Joskus vuosi sitten oli Argentiinan medioissa paljon juttua, että se siirtyisi MM-kisojen jälkeen Newell'siin. Ehkä ei nyt kuitenkaan vielä ensi vuonna, vaan eiköhän tuo vielä ainakin joitain vuosia Barcelonassa pelaa.

[Sepi Häpy-Kumpulainen]

Nyt näyttäisi vahvasti siltä, että Seri on tulossa. Ellei sitten ole jotain bluffausstrategiaa.

Itse en ole nähnyt yhtään peliä häneltä. Osittain juuri siksi kovin kiinnostava siirto. Tuntuu kuin hänestä olisi tullut jonkinlainen vapahtaja, hype fanien parissa on jo jonkin aikaa ollut melkoista. Mietin, kuinka paljon ihmiset ovat oikeasti edes nähneet hänen pelaavan. Toivon, että hän on hypen arvoinen. Se kyllä tarkoittaisi jo melkein Xavin saappaiden täyttämistä. Olisi loistavaa, jos saataisiin vähän lisää pallollista osaamista keskikentälle.

Sen sijaan alkaa ihmetyttää tuo keskikenttäpelaajien paljous ja hyökkääjien vähyys. Toki laatu on aina laatua. Ehkä sitten niitä turhakkeita saadaan kipattua jonnekin muualle, mutta kiire siinä tulee. Eikä siinä ennenkään olla onnistuttu. Ja hyökkääjä tai hyökkääjiä tarvitaan palavasti. Sitä ennen ei hyvältä näytä. Ehkä Arda saa tänään saumat.