ja taas osuu ressujen pelissä.
Katsoin juuri "jälkilähetyksenä" tämän BrentfordB-Huddersfield -matsin, joka päättyi Brentfordin 4-3 -voittoon.
Marcus Forss teki Brentfordin ensimmäisen maalin. Hän sijoittui hyvin kuudentoista rajalla, pyysi palloa eteensä ja napautti kliinisen sijoituksen oikeaan alakulmaan. Kovaa itseluottamusta henkivän maalintekijän maali.
Forss pelasi hyvän ottelun Brentfordin kärkenä. Hän ei varsinaisesti raada aivan jassetuomismaisella antaumuksella, mutta hänellä vaikuttaisi olevan kyky haistaa tilanteet, jolloin hänen tulee prässätä pallollista vastustajan pelaajaa. Muutama hänen oikea-aikaisista prässijuoksuistaan johti vastustajan harhasyöttöön ja siten pallonmenetykseen, jonka seurauksena Brentford pääsi vaarallisiin vastahyökkäyksiin.
Olin vaikuttunut Forssin yhdestä (tai ehkä parista) peliliikkeestä, jossa hän juoksi itsensä pelattavaksi vastustajan kuudentoista rajalta kohti keskiympyrää. Pallon saatuaan hän jakoi sen yhdellä kosketuksella täyttä häkää kiitävälle laiturille, joka pääsi etenemään vapaasti sivurajan myötäisesti ja keskittämään pelivälineen boxiin.
Forss hakeutui hyvin paikkoihin ja pääsi laskujeni mukaan laukomaan kolmesti kohti maalia. Hänen viimeinen tilanteensa oli täysin vapaa tontti viiden metrin päässä maalista, eikä puolustajia tiettynyt mailla halmeilla. Hän sai hyvän keskityspallon oikean kulmalipun tuntumasta ja hänen olisi ehdottomasti pitänyt puskea pallon maaliin - sen sijaan hän antoi saksaritykin puhua ja nahkakuula halkoi ilmaa muutaman metrin maalitolpan väärältä puolelta.
Jäin tuossa em. saksaritilanteessa miettimään, mikä onkaan Forssin pääpelaamisen taso? En mielestäni nähnyt hänen voittavan yhtään pääpalloa tai edes yrittävän mitään puskemiseen viittaavaa.
Yksi lahja Marcus Forssilla vielä on: hän on erittäin hyvä luomaan tilaa toisille pelaajille. Nähdäkseni pari Brentfordin maaleista syntyi tilanteissa, jossa Forss imi puolustajat kiinni itseensä ja toiset pääsivät rauhassa viimeistelemään maalinsa. Ei siis hätää, jos Eero Markkanen ei ehdi Indonesiasta maajoukkuehommiin; tässä hänelle kelpo korvaaja tilanluontiin.
Viimeisen kymmenen minuutin aikana Forss hyytyi jonkin verran, mutta tämä toki on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon hänen pitkän pelaamattomuutensa.
Forss tosiaan on kelpo hyökkääjä Huuhkajia silmällä pitäen. Hän pärjää hyvin nopeatempoisessa pelissä, jota eilen nähtiin Brentford B:n ja Huddersfieldin välillä. Hänessä on paljon samaa kuin Joel Pohjanpalossa. Toivottavasti hän vielä kehittyy pääpelissä samalle levelille. Silloin todella aletaan puhumaan tekijämiehestä.