SMJK:n strategiatyöryhmän mietintö 7.7.2017
1 Tausta
Tämä strategiamietintö pohjautuu pääasiassa 27.4.2017 kokouksessa esitettyihin näkemyksiin ja siellä esiintuotuihin keskusteluihin ja ajatuksiin. Strategiaryhmän kokous on ollut muiden yhdistyksen tapahtumien tapaan avoin jäsenistölle ja myös sähköpostitse on otettu vastaan ajatuksia ja palautetta. Aihe on ollut esillä SMJK:n vuosikokouksessa 18.2.2017. ja kokouksesta on tiedotettu SMJK:n sähköpostitse lähetetyssä jäsenkirjeessä, sosiaalisessa mediassa ja futisforum2.org-sivustolla. Ennen strategian lukkoon lyömistä ja puhtaaksikirjoittamista keskustelua tullaan vielä jatkamaan, pääosin sähköpostitse – tämän version jälkeen olisikin hyvä saada muokkausehdotuksia, korjauksia ja lisäyksiä sekä kommentteja siitä, olisiko tarpeen listata tavoitteita konkreettisemmin ja jos olisi, niin miten nämä tarkasti ottaen tulisi ilmaista.
1.1 SMJK:n historiaa ja nykytilaaSMJK on vuonna 2002 perustettu, rekisteröity yhdistys. SMJK:n toiminnan tarkoituksena on Suomen jalkapallomaajoukkueiden kannattaminen. SMJK tukee miesten A-maajoukkueen lisäksi myös naisten ja nuorten maajoukkueita. Jäsenmäärä on enimmillään ollut lähes 2500 jäsentä, mutta on laskenut näistä huippuvuosista merkittävästi.
Pitkän historian ja hyvän maineen vuoksi SMJK on jo saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa urheilukulttuurissa. SMJK:ta kuunnellaan ja siltä pyydetään lausuntoja. Palloliitto on kysynyt SMJK:lta näkemyksiä esimerkiksi maaotteluiden järjestämisen ja Suomen Cupin uudistuksen yhteydessä. SMJK on säännöllisesti esillä mediassa maajoukkuejalkapalloiluun ja jalkapallokulttuuriin liittyvien asioiden yhteydessä. SMJK on valmis antamaan julkisesti ulkopuolisille toimijoille palautetta yhdistyksen ydintoimintaan liittyvissä asioissa ja käytännön järjestelyissä. Asema on saavutettu olemalla asiallisesti toimiva, keskusteleva ja väkivallaton kannattajajärjestö.
1.2 Miksi strategiaTämä on ensimmäinen kerta, kun SMJK:n strategiaa ylipäätään pohditaan. Aiemmin yhdistyksen tavoitteita pitkällä tähtäimellä ei ole kirjattu ja näin ollen myöskään niiden toteutumista ei voida tarkastella. SMJK:n toimintaa on tarkasteltu aikaisemmin lähinnä vuositasolla, vuosikertomuksissa ja toimintasuunnitelmissa. Pidemmän kehityskaaren suuntaviivoja ei ole luotu ja toiminta on ohjautunut enemmän satunnaisesti. Käytännössä vuositason sijaan toiminta on liikkunut kaksivuotissykleissä UEFA:n ja FIFA:n karsinta-aikataulujen mukaisesti. SMJK:ta on kritisoitu siitä, että se näyttäytyy jäsenistölle lähinnä lipputoimistona. Strategiassa onkin hyvä pohtia sitä, mihin muuhun panostetaan kuin ottelulippujen varaamiseen ja kuljetuksiin ottelupaikkakunnalle.
SMJK:n vuosittainen jäsenmaksu on perinteisesti ollut kohtuullisella tasolla; 10-15 euroa. Millaisen yhteisön SMJK sitten tarjoaa ja miten sekä keitä palvellaan? Haasteena on kyetä tarjoamaan riittävästi etuja ja elämyksiä, että sellaisetkin jäsenet, jotka eivät aina ole paikalla maaotteluissa, kokisivat sen maksamisen arvoiseksi. SMJK:n toiveissa olisikin jalkapallokulttuurin kehittyminen siten, että maajoukkuejalkapalloilun tukeminen koettaisiin arvokkaaksi. Pitkällä tähtäimellä tämä sitten kanavoituisi myös SMJK:n asemaan vakiintumiseen.
Lisäksi SMJK:n on sisäisesti pohdittava, että keitä pyritään palvelemaan. Maajoukkue kiinnostaa eri väestöryhmiä. Yhdistyksen jäsenistön ikähaitari on lapsista vanhuksiin, painottuen kuitenkin 20-40-vuotiaisiin miehiin. Tosin tilastointia iän tai sukupuolen mukaan ei ole tehty eikä ole tarkoituksena tehdä jatkossakaan. Osa maaotteluissa käyvistä katsojista elää jalkapallolle, osa seuraa lajia satunnaisemmin. Joillekin jäsenille jalkapallo on selvä ykköslaji, osa sen sijaan on urheilun suurkuluttajia asettamatta jalkapalloa mitenkään muiden urheilulajien edelle. Olennainen kysymys onkin se, palvellaanko pientä ydinporukkaa vai suurta ydinjoukkoa.
1.3 Toimintaympäristö ja haasteetSuomalainen jalkapallokulttuuri on yhden sukupolven aikana kehittynyt. SMJK on koko toimintansa ajan ollut yksi suurimpia kannattajaryhmittymiä kaikki urheilulajit huomioon ottaen ja onkin jalkapallokulttuurin muutoksessa ollut kehityksen eturintamassa. Tässä mielessä kilpailu on kuitenkin koventunut. Seurajoukkueiden ympärille on kehittynyt entistä isompia ja merkittävämpiä ryhmittymiä. Nuorista jalkapallointoilijasta entistä suurempi osa keskittyy nimenomaan oman seuransa tukemiseen maajoukkueen jäädessä tässä suhteessa taka-alalle.
Verrattuna seurajoukkueiden kannattajaryhmiin SMJK on monessa mielessä erilainen, hajanaisempi yhteisö. Maajoukkue pelaa kotona vain muutaman kerran vuodessa, Veikkausliigassa kaikilla joukkueilla on 16-17 kotiottelua. Vertailun vuoksi Suomella oli kotikentällä ainoastaan kaksi miesten A-maaottelua koko vuonna 2016.
SMJK:n toimintaan vaikuttavat olennaisesti maajoukkueen menestys sekä karsintalohkot. Merkittävät voitot ovat jääneet viime vuosina saavuttamatta. Myös yhdistyksen pitkäaikaisten jäsenten keskuudessa koetaan turhauttavaksi seurata joukkuetta, jonka menestys jää odotettua vaisummaksi. Yhdistyksen toimintaan vaikuttaa kiistatta myös perinteisen kotikentän, Olympiastadionin, remontti. Nyt kun otteluita pelataan pääosin Tampereella ja Turussa, on osa Pääkaupunkiseudulla asuvista kannattajista jättänyt maaottelut kokonaan väliin ja samalla myös into maksaa jäsenmaksu on laskenut. Jäsenyyden uusimatta jättävien tilalle ei ole tullut Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta korvaavia, uusia, jäseniä.
Haasteena on nimenomaisesti se, miten maajoukkue menestyy. Karsintalohkojen kiinnostavuus on myös vaikuttanut. Aiemmin esimerkiksi loppuunmyydyt ottelut ovat lisänneet jäsenmääriä ja näiden vuoksi on ollut piikkejä uusien jäsenten määrissä. Ensimmäinen tällainen piikki oli jo vuonna 2003 Suomi-Italia EM-karsintaottelun yhteydessä. Maajoukkueelta ovat siis viime vuosina jääneet loppuunmyydyt, tärkeät pelit ja suuret voitot väliin. SMJK:n toiminnan vaikutus otteluiden lopputuloksiin tai karsintalohkoihin on äärimmäisen rajallinen – suoraan ei voida vaikuttaa, vaikka menestystä pyritään kannattamalla edistämään ja käytännössä pelattavat ottelut ja niiden tulokset kuitenkin muokkaavat toimintaympäristöä.
SMJK:n jäsenten elämäntilanteessa ja henkilökohtaisissa olosuhteissa on myös tapahtunut muutoksia. 15 vuoden aikana ovat alkuperäiset jäsenet kasvaneet ulos siitä, mitä SMJK:n toiminta ollut alkuaikoina. Alkuvaiheessa liittyneet jäsenet ovat aikuistuneet ja käytännössä elämäntilanne on täysin erilainen kuin heidän liittyessään SMJK:hon. Toiminnan säilyminen samankaltaisena ja volyymiltaan samana edellyttäisikin uusiutumista, nuorta väkeä. Suomalainen maajoukkuejalkapalloilu herättää kuitenkin tunteita monissa eri ryhmissä ja ideaalitapauksessa SMJK palvelee näitä kaikkia ryhmiä.
2. Toiminta
2.1 Ydintoiminta, lippujenvälittäminen ja kuljetuksetKuten jo aiemmin on todettu, lippujenvälitys omaan katsomoon on merkittävä osa SMJK:n toiminnan ydintä. Tästä ei olla luopumassa, omat katsomopaikat varmistetaan ja huolehditaan siitä, että on erillinen fanikatsomo, minne saa kohtuuhintaisen lipun. Tämä puoli hoidetaan kunnialla ja siten, että jäsenet voivat olla varmoja SMJK:n kautta tilatun lipun olevan juuri oikeahenkiseen katsomoon. Lipunmyynti järjestetään mahdollisimman suoraviivaisesti ja vaivattomasti. On huolehdittava siitä, että fanikatsomossa saa kannustaa, katsomojärjestelyt toimivat ja palvelevat jäsenistön tarpeita. Käytännössä esimerkiksi jonottaminen sisälle stadionille, riittävät wc-palvelut, juoma- ja välipalamyynti, ovat jäsenistön kannalta tarpeellisia huolehtimisenaiheita stadionilla. Lisäksi suomalaiskannattajien katsomolohkon on sekä koti- että vierasotteluissa oltava riittävällä tavalla eristetty vastustajajoukkueiden faneista.
2.2 kokoontumisetFaneille voidaan järjestää kokoontumisia, joissa käy vaikkapa maajoukkueen pelaajia tai valmentajia keskustelemassa, esittäytymässä ja vastaamassa kysymyksiin. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös vieraspelien seurantaa yhdessä kotimaahan jääville jäsenille. Tarpeen tullen voidaan myös järjestää muita juhlia, kuten pikkujouluja lisäämään yhteisöllisyyttä. Käytännössä jäsenistön aktivoiminen maaottelutapahtumien ulkopuolella on kuitenkin ollut hankalaa – myös pääkaupunkiseudulla, missä jäsenistöä on eniten. Yhdistys on osallistunut säännöllisesti Eurofanz-kannattajaturnaukseen Ukrainan Lviv’ssä ja on tehty yhteistyötä muiden maiden kannattajaryhmien kanssa. Tätä pienimuotoista yhteistyötä jatketaan, sikäli kun yksittäisillä jäsenillä on kiinnostusta – tähän ei kuitenkaan panosteta resursseja merkittävästi.
2.3 näkyvyys
SMJK:n lehti Huikee Setti on ilmestynyt alusta lähtien. Lehden saaminen valmiiksi vaatii merkittävän työpanoksen ja erityisesti päätoimittajan rooli on vastuullinen ja tärkeä.
Jäsenlehti on saatu pitkän epäsäännöllisemmän vaiheen jälkeen ilmestymään säännöllisesti, lehteä on selvästi toivottu ja tämä on konkreettinen jäsenetu. Nykyään lehti julkaistaan myös sähköisenä versiona. Vuosikokouksessa äänestetyn perusteella lehteä toivotaan, mutta käytännössä painettu jäsenlehti vaatii siis osaamista, työvoimaa ja vaivannäköä. Kaikissa keskusteluissa oman jäsenlehden olemassaoloon on suhtauduttu myös positiivisesti ja myös strategiaa suunniteltaessa lehdentekeminen tulevaisuudessakin on nauttinut vahvaa tukea ja oma lehti on myös nähty panostamisen arvoiseksi.
Sosiaalisen median rooli tiedotuskanavana ja näkyvyyden takaajana on alati kasvanut. Facebook on ollut ensimmäinen sosiaalinen media, missä SMJK on ollut aktiivisesti mukana. Sen jälkeen kuvioihin ovat tulleet myös Twitter ja Instagram, joissa kaikissa julkaistaan säännöllisesti - erityisesti otteluiden lähestyessä ja ottelupäivinä.
Yhdistyksen kotisivut ja verkkokauppa osoitteessa
www.suomifanit.com on uudistettu vuosien 2014-2015 aikana. Lisäksi julkaistaan säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa, sähköpostitse lähetettäviä jäsentiedotteita. 15 vuoden aikana muuttunutta toimintaympäristöä mukaillen käytännön viestintä on mennyt jatkuvasti enemmän sähköiseen muotoon ja postitse toimitetaan lähinnä vain jäsenlehti. Käytännössä olennainen tiedotuskanava on myös futisforum2-keskustelupalsta, jota merkittävä osa jäsenistöstä seuraa ja jossa yhdistyksen tiedotteet julkaistaan tuoreeltaan.
2.4 muu (esimerkiksi junioriyhteistö, fanituotemyynti)Resursseja on panostettu myös junioriyhteistyöhön, tämä on vuosikokouksessa ja hallituksen kokouksissa nauttinut laajaa tukea. Konkreettisesti toimintamuodot ovat vielä lopullisesti vakiintumatta ja asiasta on käyty sisäisesti keskustelua, toimintamuotoja tultaneen jatkossa vielä hiomaan.
Tähän mennessä on järjestetty arvontoja, joissa on viety juniorijoukkueita ottelupaikkakunnalle ja lahjoitettu pääsyliput. Arvonnat ovat herättäneet kiinnostusta ja huomiota. SMJK on halunnut tarjota nuorille jalkapalloharrastajille elämyksiä ja positiivisia kokemuksia maajoukkuejalkapalloilun ympärillä. Tällä toiminnalla on myös lisätty maantieteellistä kattavuutta ja näkyvyyttä ottelupaikkakuntien ulkopuolella arvontavoittojen kohdistuttua ympäri Suomea.
Junioreiden konkreettisempi tukeminen – esimerkiksi rahallinen tukeminen stipendien tai varusteiden muodossa on myös ollut esillä. Käytännössä rajallisten resurssien vuoksi tämä kohdistuisi kuitenkin lähinnä yksittäisiin henkilöihin ja olisi näin ollen merkitykseltään äärimmäisen rajallinen.
Junioriyhteistyön uutena muotona on suunniteltu näkyvyyttä turnauksissa ja kokeiluluontoisesti tänä vuonna ollaankin mukana Helsinki Cupissa. Tällä levitetään tietoa yhdistyksestä ja lisätään näkyvyyttä paitsi pelaajien niin myös vanhempien sekä junioriseurojen valmennusjohdon ja huoltajien keskuudessa.
Fanituotteiden osalta kiertuepaidoilla ja kaulahuiveilla on pitkät perinteet, huivit ovat olleet ylivoimaisesti suosituin tuote. Tuotevalikoimaa on monipuolistettu ja tuotteiden laatuun on panostettu, uusina tuotteina ovat esimerkiksi 15-vuotisjuhlahuivi, pipo ja hanskat.
3. ottelutapahtumat
3.1. Miesten A-maajoukkueen kotiottelutPerinteisesti maajoukkueen kotiotteluissa on SMJK:lle ollut varattuna oma katsomonosa. Näkyvyydestä stadionilla on huolehdittu tifojen ja laulujen muodossa ja SMJK on levittänyt positiivista sanomaa. Tifot ovat olleet näyttäviä, jääneet mieleen ja herättäneet huomiota. Tifot vaativat runsaasti työvoimaa ja myös paikan, jossa niitä tehdä. Järjestelyt pitää aloittaa hyvissä ajoin etukäteen ja hoitaa suunnitelmallisesti. Näyttäviä over-tifoja onkin tämän vuoksi lähinnä Helsingin kotiotteluissa, esimerkiksi Espanjaa ja Kreikkaa vastaan. Tämä on vaatinut tekopaikan pääkaupunkiseudulla ja näitä tekemään ison joukon ihmisiä. Tifojen teko vaatii sitoutuneita henkilöitä ja työpanosta useana päivänä ennen ottelua.
Ottelupaikkakunnilla näytään monella muullakin tavalla, esimerkiksi marssit Helsingissä ja Tampereella ovat lähteneet aivan kaupungin ytimestä ja keränneet väkeä. Helsingissä on marssittu Mannerheimintietä pitkin ja Tampereella lähdetty Keskustorilta. SMJK on myös järjestänyt kokoontumisbaarin, minne on ottelutapahtumien yhteydessä kerääntynyt runsaasti väkeä.
Usein on myös pelattu vastustajien kannattajia vastaan. Nämä ovat positiivisia tapahtumia ja yhteistyö eri maiden vastustajien kanssa on sujunut hyvin. Pelaajia on ollut eri ikäluokista ja tunnelma säilynyt kautta linjan hyvänä. Fanimaaotteluihin on myös saatu myös katsojia, jotka eivät itse ole olleet pelaamassa.
Lauluja on ideoitu ja toiveita uusista chanteista esitetty. Ongelmana on se, että miten nämä saadaan käyttöön. Käytännössä näiden pitää olla riittävän helppoja. Olisi hyvä olla yksi tai kaksi sellaista laulua, joihin saadaan koko stadion mukana. Laulujen kehittelyyn voidaan panostaa, jos saadaan osaavia henkilöitä mukaan ja näitä voidaan harjoitella myös ottelutapahtumien ulkopuolella sekä levittää chantteja eri tiedotuskanavia pitkin. Laulujen ja tifojen kehittely on yksi tärkeä painopistealue, joka vaatii oikeita, osaavia ja innostuneita, henkilöitä käytännön toteutukseen.
3.2. vierasottelutVierasotteluiden yhteydessä on sovittu kokoontumisbaari, pelattu jossain vastustajajoukkueen kannattajia vastaan sekä järjestetty myös marsseja kohti stadioneja. Tifot vierasotteluissa ovat jääneet vaatimattomiksi ja näissä on huomioitava myös kuljetuksista johtuvat ongelmat. Yksittäiset jäsenet tuovat otteluihin omia Suomen lippujaan ja muuta rekvisiittaa, mikä lisää näkyvyyttä – SMJK:n rooli on tässä vähäisempi ja lähinnä huolehditaan katsomo- ja lippujärjestelyistä sekä kokoontumisbaarin selvittämisestä ja fanimaaottelun sopimisisesta vastustajien kanssa.
3.3. naiset ja nuoret
Naisten ja nuorten peleissä näkyvyys on käytännössä ollut pikemminkin yksittäistapauksellisesta. Esimerkiksi tärkeimmissä naisten maaotteluissa yhdistyksen jäsenille on voitu järjestää ilmainen sisäänpääsy ja oma katsomonlohko. U21-maajoukkueen pelien yhteydessä tilanne on siinä mielessä ongelmallisempi, että maaottelutaukojen vuoksi ottelut ovat usein päällekkäin miesten maaotteluiden kanssa, mikä käytännössä rajoittaa mahdollisuuksia osallistua ja panostaa niihin.
Käytäntö on toistaiseksi ollut toimiva ja järjestelyistä on pystytty sopimaan ottelujärjestäjien kesken. Nuorten ja naisten maaotteluihin osallistuminen ei vie resursseja miesten A-maajoukkueelta. Tässä olisi myös yksi mahdollisuus lisätä näkyvyyttä eri paikkakunnilla, koska nuorten maaotteluita pelataan useammalla eri stadionilla. Jos nuorten tai naisten maajoukkueet pääsevät arvokisoihin, on hyvä että on jonkinlainen kannatuspohja ja perinteet valmiina. Nuorten maaotteluiden kautta tulevat lahjakkuudet ja tulevat maajoukkuepelaajat tutummiksi – lisäksi myös jäsenlehdessä ja tiedottamisessa pidetään esillä nuorten ja naisten maajoukkueita, pelaajia ja taustavoimia.
3.4. ottelutapahtumien ulkopuoliset tapahtumatNäihin panostetaan rajallisesti, eikä näitä pidetä varsinaisena ydintoimintana. Käytännön ongelmana ovat pitkät kotiottelutauot. Säännöllisesti järjestettävien vuosikokousten, niiden jatkojen ja pikkujoulujen lisäksi yritetään myös järjestää muita tilaisuuksia ja saada näihin pelaajia, valmentajia ja taustavaikuttajia mukaan vastaamaan kysymyksiin. Ideaalitilanteissa tällaisilla tapaamisilla olisi yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus. Myös chanttien ja tifojen ideoinnin ja valmistelun yhteydessä voidaan kokoontua.
4. yhteistyökumppanit
4.1. suhde maajoukkueeseenSuhde maajoukkueeseen on ongelmallinen ja jakaa myös aktiivien keskuudessa mielipiteitä. Olennainen kysymys se, että onko SMJK kriittinen toimija vai tappionkin hetkellä aina maajoukkueen tukena. Käytännössä nämä eivät välttämättä ole toisiaan poissulkeva, maajoukkueelle voidaan osoittaa vahvaa tukea, mutta kuitenkin ongelmatilanteissa esittää kritiikkiä. Positiivisuus ei ole sokeaa ja kritiikitöntä. Maajoukkuejalkapalloon liittyviä epäkohtia voidaan nostaa esille huolellisesti perusteltuina ja valmisteltuina. Käytännössä kuitenkin olisi, etenkin pelitilanteiden ollessa käynnissä, toivottavaa osoittaa tukea ja olla kannustava voima. Otteluissa jäsenten turhautuminen on voinut purkautua yksittäisten jäsenten toimesta, lähtökohtaisesti ollaan kuitenkin positiivinen toimija eikä esimerkiksi capolta ole toivottavaa vetää lokaavia chantteja.
4.2. suhde PalloliittoonPalloliitto on tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa toimintaa rajoittavat käytännön edellytykset. SMJK:n kanssa yhteistyötä tekevät ottelutapahtumien järjestelyistä vastaavat tahot. Muut ovat osallistuneet kokouksiin yksittäistapauksellisesti. Joka tapauksessa SMJK nähdään myös Palloliitossa yhteistyökumppanina, jolle on ollut aikaa ja esitetty palaute on otettu vastaan. Palloliitto on myös tukenut postituksia ja frankeeraus on perinteisesti hoidettu Palloliiton tiloissa.
Palloliitto tulee jatkossakin olemaan se tärkeä yhteistyökumppani, jonka kanssa koordinoidaan lippujenhankintaa. Suhde Palloliittoon nojaa vahvasti käytännön järjestelyihin, kuten lippujen, katsomojärjestelyiden ja muiden ottelupäivän tapahtumien sujuvuudesta huolehtimiseen. Palloliitto takaa, että kaikki toimii ja Palloliiton toiminnasta sekä ottelutapahtumien järjestelyistä voidaan tarvittaessa myös antaa suoraa palautetta.
4.3. yritykset ja yhteisötSMJK ei ole aktiivisesti etsinyt yhteistyökumppaneita. Ottelupaikkakunnilta on sovittu kokoontumisbaari, mihin saadaan väki kasaan ennen ja jälkeen kotiotteluiden tai vierasotteluiden kotikatsomoiden yhteydessä. Helsingissä ja Tampereella on käytetty samoja baareja ja nämä ovat päässeet vakiintuneeseen asemaan. Tähän mennessä järjestelyt ovat toimineet ja on ollut hyvä saada kannattajat kokoontumaan yhteen ravintolaan marssin lähtöpaikan lähelle ennen ja jälkeen ottelun.
Muita luontevia yhteistyökumppaneita SMJK:lla ei ole, eikä tällaiseen yhteistyöhön nähdä juuri tarvettakaan. Sponsoreita voidaan ottaa, mutta näiden merkitys käytännön toiminnassa jää väkisinkin rajatuksi ja yhteistyökumppaneiden kohdalla on pohdittava hyötyä yhdistyksen toiminnan kannalta.
4.4. yksityishenkilötYksityishenkilöt voivat olla mukana yhteistyössä monella tavalla. Kontakteja on hyödynnetty vaikkapa tifotalkoiden järjestelyjen yhteydessä. Myös jäsenlehdessä ja sosiaalisessa mediassa käytettäviä valokuvia on saatu ilmaiseksi käyttöön yksityisiltä henkilöiltä.
4.5. suhde jalkapalloseuroihin ja muihin kannattajaryhmiinJos jäsenmäärää halutaan kasvattaa, olisi tässä yksi hyödynnettävä voimavara. Periaatteessa SMJK:n aktiiveilla on luonnostaan oma suosikkijoukkue ja jäsenet näyttäytyvät aktiivisesti jalkapallo-otteluissa sekä tuntevat väkeä eri seurojen piireistä ja ympäristöstä. Yhdistyksenä SMJK ei tällä erää aktiivisesti tee yhteistyötä seurojen kannattajaryhmien kanssa. Yhteistyö vaatisi jalkautumista ja SMJK on kuitenkin valmiiksi tunnettu toimija jalkapallofanien keskuudessa. SMJK toivottaa eri seurojen kannattajat mukaan toimintaan ja nämä voivat olla katsomossa omina ryhminään. On kuitenkin toivottavaa, että eri seurojen väliset mahdolliset erimielisyydet eivät haittaisi yhteisen suosikkimaajoukkueen ympärillä olevaa ydintoimintaa. Yhteistyön osalta voidaan myös mainita SMJK:n perinteinen osallistuminen vuosittaiseen turvallisuusseminaariin, jossa jalkapallo-otteluiden turvallisuuteen liittyviä asioita käydään läpi viranomaisten, seuratoimijoiden ja muiden kannattajaryhmien edustajien kanssa.
5. tavoitteet ja painopistealueet
SMJK:n toiminnan lähtökohtana on oltava nimenomaan huippujalkapallon etu – ja kaiken toiminnan lähtökohtana on maajoukkueiden edistäminen. Käytännössä tämä tapahtuu ensisijaisesti osallistumalla ottelutapahtumiin ja mahdollistamalla siellä maajoukkueen kannattaminen.
SMJK ei ole ryhtymässä miksikään yleiseksi jalkapallokannattajien tai urheilufanaatikkojen kattojärjestöksi. Sen sijaan SMJK keskittyy jatkossakin palvelemaan nimenomaan Suomen maajoukkueiden kannattajia huolehtien koti- ja vierasotteluiden käytännön järjestelyistä, fanituotteista ja tiedottamisesta. Maajoukkuetta tuetaan myös tifojen ja laulujen muodossa ja näihin ollaan valmiita käyttämään paljon resursseja sekä jäsenten luovuutta ja osaamista. Yhteisöllisyyttä lisätään myös järjestelemällä tapahtumia otteluiden ulkopuolella ja julkaisemalla perinteistä jäsenlehteä.
Miesten A-maajoukkue on se, jonka ympärillä ja jonka aikataulujen puitteissa toiminta tulee käytännössä suureksi osaksi pyörimään. SMJK osallistuu kuitenkin myös muihin maaotteluihin. Nuorten ja naisten maaotteluissa esillä olo koetaan tärkeäksi, tätä puolta pidetään esillä ja huolehditaan myös muissa kuin miesten maaotteluissa käyvien jäsenten palvelemisesta.
Suhteessa ulkopuolisiin toimijoihin yhdistys jatkaa asiallisella linjalla ja haluaa olla jatkossakin sellaisessa asemassa, että se otetaan vakavasti suomalaisen urheilukulttuurin piirissä. Lausuntoja huippujalkapalloa ja maajoukkuetta voidaan antaa aina silloin, kun se koetaan tarpeelliseksi. SMJK pyrkii olemaan sellaisessa asemassa, että annetuille lausunnoille voidaan antaa painoarvoa, rivikannattajien näkemykset tunnetaan ja annetut lausunnot heijastelevat niitä. Lausuntoja annettaessa niihin on hyvä liittää myös yhteystiedot ja huolehtia siitä, että SMJK on valmis perustelemaan näkökantansa ja vastaamaan mahdollisesti herääviin jatkokysymyksiin.
Kotimaaotteluissa huomioidaan eri kannattajaryhmät. Toiminta on menossa siihen suuntaan, että on äänekkäämmälle fanijoukolle ns. ”Pohjoiskaarre”. Äännekään kannattajakatsomon lähellä voi vastaavasti mahdollisesti olla rauhallisempi katsomo, jossa voi istua esimerkiksi pienten lasten kanssa. Nämä asiat ja kannattajapohjan laajentuminen sekä elämäntilanteiden muutos huomioidaan myös lippu- ja katsomojärjestelyistä sovittaessa. Joka tapauksessa lippua ostettaessa pitää olla selvää se, onko lippu perinteiseen kannattajakatsomoon vai perhekatsomoon. Junioriyhteistyön ollessa osa yhdistyksen toimintaa, voidaan näille välittää lippuja fanikatsomon läheisyydestä.
Yhdistyksen kannattajatuotteiden osalta jatketaan perinteisten suosikkituotteiden myymistä ja samalla kartoitetaan mahdollisuuksia tuotevalikoiman laajentamiseen. Nettikaupasta tilatut tuotteet toimitetaan jäsenille joutuisasti ja lisäksi fanituotemyyntiä järjestetään aina kotiotteluiden yhteydessä.
Jäsenmäärän kasvattaminen ei ole itseisarvo. SMJK:n jäsenmäärään vaikuttavat monet satunnaisetkin asiat, ennen kaikkea maajoukkueiden menestys. Joka tapauksessa SMJK:n halutaan olevan toimija, johon kuuluminen ja jonka tukeminen koetaan tarpeelliseksi. Jäsenmaksu tullaan pitämään kohtuullisena, jotta maksun suuruus ei olisi este jäseneksi liittymiselle tai jäsenyyden uusimisille. Jäsenmäärä halutaan vakiinnuttaa korkealle tasolle ja sellaiseksi, että suuret satunnaiset heittelehtimiset jäsenmäärissä jäävät niin vähäisiksi kuin mahdollista.
SMJK pyrkii myös huolehtimaan maantieteellisestä kattavuudesta yhdistäen koko suomalaisen jalkapalloyhteisön siten, että myös muualla kuin A-maaotteluiden ottelupaikkakunnalla asuvat jäsenet kokevat toiminnan koskettavan heitä. Tilanteen mukaan otteluihin järjestetään kuljetuksia eri paikkakunnilta. Lisäksi eduista pyritään samaan sellaiset, että maajoukkueista kiinnostuneilla ympäri Suomen sekä myös ulkosuomalaisilla on kiinnostusta olla mukana SMJK:n jäseninä.
SMJK:n tavoitteena on olla tunnettu, vahva ja uskottava toimija suomalaisessa jalkapallokulttuurissa. Ottelupäivät halutaan pitää erikoistapahtumina ja tunnelma SMJK:n katsomossa hyvänä ja positiivisena muistaen ennen kaikkea se, että toiminta pyrkii pitkällä tähtäimellä edistämään suomalaisen huippujalkapalloilun ja katsomokulttuurin asiaa.
