FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.03.2024 klo 21:01:46 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Äänestys
Kysymys: CAPOCANNONIERE pl. top6 & Belotti
Andrea Petagna (Atalanta) - 4 (4%)
Diego Falcinelli (Sassuolo) - 2 (2%)
Fabio Quagliarella (Sampdoria) - 24 (24%)
Massimo Coda (Benevento - 1 (1%)
Mattia Destro (Bologna) - 7 (7%)
Roberto Inglese (Chievo) - 2 (2%)
Leonardo Pavoletti (Cagliari) - 5 (5%)
Ante Budimir (Crotone) - 1 (1%)
Giampaolo Pazzini (Hellas) - 4 (4%)
Giovanni Simeone (Fiorentina) - 21 (21%)
Maxi Lopez (Udinese) - 0 (0%)
Gianluca Lapadula (Genoa) - 4 (4%)
Marco Borriello (SPAL) - 19 (19%)
Joku muu? - 6 (6%)
Äänestäjiä yhteensä: 100

Sivuja: 1 ... 4 [5]
 
Kirjoittaja Aihe: Serie A 2017-2018 - DIETRO I TOP 6  (Luettu 22714 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
buono

Poissa Poissa


Vastaus #100 : 11.05.2018 klo 08:45:44

Koitin tässä pääni sisällä hahmotella jonkun sortin tähdistökokoonpanoa tältä kaudelta. Havahduin siihen, miten surkeassa jamassa Serie A:n laitapakkitilanne on. Vasemmalle on sentään hyvän kauden pelannut Kolarov, mutta oikealle alkaa olla jo aidosti vaikea löytää jotain hyvää pelimiestä.

Hysaj? Muuten joukkue Jjuvesta paitsi Läski Vaihto Icardi
kulokoski

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Lathi


Vastaus #101 : 11.05.2018 klo 15:54:35

Immobile-Icardi
Dybala
Sergej-Pjanic-Luis Alberto
Kolarov-Skriniar-Benatia-Hysaj
Allison

Subs: Buffon, Douglas Costa, Fazio, Leiva, Verdi, Q
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again (ja Hifki!)


Vastaus #102 : 13.05.2018 klo 10:48:05

Interin liukastuttua lauantain iltapelissä Beppe Iachinin mustavihreään banaaninkuoreen näyttää siltä, että päätöskierroksilla jännitettävää on enää top-vitosen takana, missä taistellaan Eurooppa-liigan viimeisistä paikoista ja sarjasta putoamista vastaan.

Juventuksen Coppa-mestaruus tarkoittaa EL-sijojen kannalta sitä, että Serie A:n kuudenneksi sijoittuva joukkue pääsee suoraan ensi kauden lohkovaiheeseen. Seitsemänneksi sijoittuva puolestaan aloittaa kilpailun kesähelteiseltä toiselta karsintakierrokselta. Näistä kahdesta sijoista taistelee 3-4 joukkuetta, joiden loppukierrosten ohjelman vaikeutta Gazzetta dello Sport arvioi aiemmin viikolla tähän tapaan:



Gazzettan arvion mukaan takamatkalta loppukiriin lähtevien Fiorentinan ja Sampdorian ohjelma on hitusen muita helpompi, kun taas piikkipaikkaa pitävän Milanin jäljellä olevat ottelut ovat koko porukan haastavimmat. Kutkuttavia scontro direttoja on tulossa vielä  molempina sunnuntaina.

Kahden tai useamman joukkueen päätyessä tasapisteisiin verrataan ensin keskinäisten otteluiden pisteitä ja maalieroja. Näin keskinäiset ottelut ovat sujuneet joukkue joukkueelta:

Milan: 4 pistettä

Milan-Fiorentina x-x
Fiorentina-Milan 1-1
Milan-Atalanta 0-2
Atalanta-Milan x-x
Sampdoria-Milan 2-0
Milan-Sampdoria 1-0

Atalanta: 5 pistettä

Atalanta-Milan x-x
Milan-Atalanta 0-2
Atalanta-Fiorentina 1-1
Fiorentina-Atalanta 1-1
Sampdoria-Atalanta 3-1
Atalanta-Sampdoria 1-2

Fiorentina: 3 pistettä

Fiorentina-Milan 1-1
Milan-Fiorentina x-x
Fiorentina-Atalanta 1-1
Atalanta-Fiorentina 1-1
Fiorentina-Sampdoria 1-2
Sampdoria-Fiorentina 3-0

Sampdoria: 15 pistettä

Fiorentina-Sampdoria 1-2
Sampdoria-Fiorentina 3-0
Sampdoria-Atalanta 3-1
Atalanta-Sampdoria 1-2
Sampdoria-Milan 2-0
Milan-Sampdoria 1-0

Genovalaiset ovat jyränneet keskinäisissä otteluissa, ja tasapisteissä sijoittuisivat kaikkien muiden joukkueiden edelle - maalieron turvin myös Milanin. Käytännössä kurottavaa edes 7. sijaan on kuitenkin niin paljon, että Sampin saumat ensi kauden europeleihin ovat enää teoreettiset. Atalanta on mielestäni selvä suosikki ottamaan 6. sijan ja suoran EL-lohkopaikan, seitsemäs sija ratkotaan päätöskierroksella San Sirolla Milanin ja Fiorentinan välillä.

Kehän violetista kulmauksesta katsottuna tilanne on herkullinen: takarivin paikoista ja altavastaajan asemasta huolimatta EL-karsintapaikka on täysin omissa käsissä. Kaksi voittoa riittää. Kun seitsemäs sija asetettiin viime kesänä seuran taholta tämän kauden tavoitteeksi, lensi monella tifosolla espressot näppikselle. Mercaton poistomyyntien ja mitäänsanomattomien hankintojen jälkeen kukaan ei uskonut joukkueen yltävän seitsemän parhaan joukkoon, parhaimmillaan juuri ja juuri sarjataulukon paremmalle puolelle. Piolin johdolla nuori ja kokematon Fiorentina on kuitenkin taistellut ennakko-odotuksia, todennäköisyyksiä ja viime kuukausina myös inhimillisiä tragedioita vastaan upealla tavalla. Firenzeläisten silmissä ja sydämissä Fiorentina onkin jo voittanut. Silti, muutaman tunnin päästä, vielä viimeisen kerran tällä kaudella Curva Fiesole huutaa: Forza Viola - vinci per noi!

Sarjataulukon tyvipäässä viisi joukkuetta yrittää välttää 18. sijan ja viimeisen putoajan paikan: Spal (35 pistettä), Chievo (34), Crotone (34), Udinese (34) ja Cagliari (33). Sardinialaiset tarvitsevat siis ehdottomasti lisäpisteitä, mutta kohtaavat viimeisissä otteluissaan Fiorentinan (v) ja Atalantan (k). Crotonen loppuohjelma on vieläkin haastavampi, Lazio kotona ja Napoli vieraissa. En yllättyisi, jos kolmas putoaja olisi jompi kumpi kahdesta sinipunaisesta.
Nome Cognome

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Make Firenze Great Again (ja Hifki!)


Vastaus #103 : 26.08.2018 klo 13:28:59

Genovan siltaonnettomuudesta huolimatta Serie A -kausi pyörähti käyntiin viime viikonloppuna lähes kaikkien joukkueiden osalta, ja tänä viikonloppuna tulikasteensa saavat loputkin joukkueet. Sarja-avauksensa pelaa tänä iltana myös Fiorentina, joten tässäpä pieni yleiskatsaus firenzeläisten näkymiin näin kauden kynnyksellä.



Kausi 2017-2018

Vuosi sitten kauden alkua elettiin ankeissa tunnelmissa. Kesän aikana kaikki avainpelaajat kapteeni Davide Astoria ja Milan Badeljia lukuun ottamatta myytiin pois tai savustettiin ulos ja samaan aikaan palkkabudjettia leikattiin rajusti. Uudet hankinnat olivat Serie A -tasolla täydellisiä tuntemattomuuksia, poislukien ehkä Giovanni Simeone, jolla sentään oli CV:ssään yksi kausi ja 12 maalia saapasmaan pääsarjatasolla.

Syyskierroksella Fiorentinan peli perustui yksinomaan (yltiö)nopeisiin (vasta)hyökkäyksiin ja määrään laadun kustannuksella: joukkue johti tilastoja keskityksissä ja laukauksissa, mutta taapersi sarjan hännillä osumaprosenteissa. Verkkojulkaisu Ultimo Uomon taktisessa analyysissa kuvattiinkin osuvasti, että Fiorentina oli kuin jatkuvasti äärimmilleen jännitetty jousipyssy, josta kukaan ei kyennyt ennakoimaan milloin ja mihin suuntaan nuoli lennähtää. Syyskauden kuluessa puolustuspää alkoi pitää yhä paremmin, mutta tehottoman viimeistelyn takia Piolin suojatit majailivat pitkiä aikoja kärkikymmenikön ulkopuolella.

Kevätkierroksella liljattujen hyökkäämisessä alkoi näkyä aiempaa enemmän variaatioita, eikä vähiten kymppipaikan spesialisti Riccardo Saponaran kuntoutumisen myötä. Maaliskuun 4. päivänä seurayhteisöä kohtasi takaisku, johon kukaan ei ollut osannut varautua, kun kapteeni Astori menehtyi hotellihuoneensa vuoteeseen Udinese-vierasottelun vastaisena yönä. Tragedian jälkimainingeissa joukkue osoitti ihailtavaa yhtenäisyyttä ja henkistä kanttia äityen taistelemaan tosissaan EL-paikoista sarjan päätöskierroksille asti. Lopulta sijoitus jäi 8:nneksi eikä Fiorentinaa nähdä europeleissä alkavallakaan kaudella.

Kauden onnistujiin lukeutuivat oikeastaan koko puolustuslinjan nelikko Cristiano Biraghi-Vitor Hugo-German Pezzella-Nikola Milenkovic, keskikentällä 10 maalia tehtaillut Jordan Veretout sekä hyökkäyksessä armotta raataneet 14 maalin Simeone ja Federico Chiesa. Italian U21-maajoukkueen ex-kapteeni Marco Benassin kausi oli ailahteleva, mutta mukana oli sangen lupaaviakin esityksiä. Onnistujiin on ehdottomasti luettava myös valmennusryhmä Stefano Piolin johdolla. Vaikeista lähtökohdista, vaikeasta alkukaudesta ja alkukevään musertavasta tragediasta huolimatta Pioli sai joukkueestaan irti maksimaalisen tuloksen. Mikä vielä tärkeämpää, runko oli kasattu seuraavaa sykliä varten. Tarvittaisiin vain muutama täsmävahvistus, ja seura taistelisi taas tosissaan paikoista Euroopan kentille.



Mercato 2018

Seurajohdon lupaus kesän kynnyksellä oli selkeä: yhtäkään avainpelaajaa ei myydä. Lupauksesta onnistuttiin kuin onnistuttiinkin pitämään kiinni, vaikka tiettävästi ainakin Pezzellasta, Milenkovicista, Veretout’sta, Simeonesta ja Chiesasta rahakkaita tarjouksia satelikin. Silti kaksi on joukosta poissa. Astorin ja lopulta Lazioon sopimuksettomana pelaajana siirtyneen Badeljin jättämä pelillinen ja henkinen aukko on valtava. Yleisesti ottaen joukkueen materiaalia voi kuitenkin pitää aavistuksen laadukkaampana ja leveämpänä kuin vuosi sitten. Mutta millaisia miehiä Centro Sportivo Davide Astorin ovista marssikaan sisään?

Tolppien välissä kutkuttavan lupaava 19-vuotias ranskalainen Alban Lafont (Touluse, n. 8 M€) täyttää epätasaisesti esiintyneen lainaveskari Marco Sportiellon hanskat, ja uskoakseni hyvin täyttääkin. Nuorukainen vääjäämättä maksaa oppirahojaan jokusen virheen muodossa, mutta nähtiin niitä virheitä Sportielloltakin. Kesän harjoituspelien perusteella atleettinen, ketterä ja reaktiotorjunnoissa erinomainen Lafont on selvä vahvistus, jolla on potentiaalia maailman huipulle asti.

Topparirotaatioon saapui nopea ja pääpelitaitoinen Federico Ceccherini (Crotone, n. 3 M€), 26. Livornolaiselta odotetaan lähinnä ”acerbimaista” hidasta kypsymistä, kauden alussa hän on nokkimisjärjestyksessä selkeästi Pezzellan, Vitor Hugon ja Milenkovicin takana. Vasemmalle laidalle Biraghin kirittäjäksi hankittiin 20-vuotias slovakki David Hancko (Zilina, n. 3,5 M€), jota UEFA:n vuoden 2018 ”lupaavimmat 50 nuorta pelaajaa” -listalla verrattiin itseensä Paolo Maldiniin. Parhaimmassa tapauksessa Hancko tekee milenkovicit ja murtautuu kauden mittaan väkisin avaukseen, mutta pahimmassakaan skenaariossa hän ei mitenkään voi olla sentään Maxi Oliveraa kehnompi.

Keskikentällä uusia tulijoita on kolme: nimekkäimpänä 21-vuotias brassi Gerson (Roma, laina), 22-vuotias sveitsiläinen Edimilson Fernandes (West Ham, laina + osto-optio yht. n. 10 M€) ja 24-vuotias juutti Christian Nørgaard (Brøndby, n. 3 M€). Kolmikosta suurimmat ennakko-odotukset – ja samalla kysymysmerkit sekä nurinat – kohdistuvat Gersoniin, joka nimi on kirjoitettu Piolin pieneen mustaan kirjaan suurilla paksuilla kirjaimilla. Kysymysmerkkejä on jo nostettu brassin sitoutumisen ja motivaation osalta, ja kannattajia hiertää Roman kanssa nyhjätty provinsiaalinen selänpesu-lainadiili ilman osto-optiota. Ei kai tässä mitään sassuoloja tai chievoja olla! Pioli saa kaivaa kaikki pedagogin taitonsa käyttöön, jotta Gersonista olisi joukkueelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Edimilsoniin ja Nørgaardiin pätee sama kuin em. Hanckoon – ainakaan he eivät voi olla viime kauden rotaatiopelaajia (Sebastian Cristoforo ja Carlos Sanchez) huonompia.

Hyökkäyksen kovin nimi ja samalla koko kesän uomo mercato on tietysti Juventuksesta pitkän väsytystaistelun jälkeen Pantaleo Corvinon haaviin tarttunut Marko Pjaca (laina + osto-optio yht. 22 M€). 23-vuotias kroaatti halusi nimenomaan Firenzeen hyläten mm. Monacon ja Valencian tarjoukset. Pjacan paikka hyökkäyksen tridentessä Simeonen ja Chiesan rinnalla on kiveen hakattu, kunhan mies pääsee loukkaantumisten ja MM-kisojen jäljiltä täyteen pelikuntoon. Pikkusormi jäi kuitenkin pirun käteen, sillä Juve varasi MM-finaalissakin esiintyneeseen lupaukseen 26 miljoonan takaisinosto-option. Vaihtopenkille tuo kokemusta 30 ikävuoden ja 60 A-maaottelun verran Kevin Mirallas (Everton, laina + osto-optio yht. n. 7 M€).

Kaiken kaikkiaan päävalmentaja Piolin kerrotaan olevan siirtoikkunaan molto contento. Gerson ja Pjaca olivat Piolin täsmätoiveita, ja myös muut tulijat saivat päävalmentajan siunauksen ennen sainauksia. Badeljin tilalle ei edes yritetty lopulta hankkia yksi-yhteen korvaajaa, sillä Pioli sanoi alusta lähtien luottavansa Veretout’hun (ja koska joku Battaglia tai Nahitan Nandez olisi maksanut liikaa). Joukkue on hyvin, hyvin nuori, mutta lahjakas ja valmentajansa näköinen. Runko on viime kauden jäljiltä henkisesti vahva ja yhtenäinen, ja uusien hankintojen myötä kilpailua sekä vaihtoehtoja on kaikille pelipaikoille.

Tässä vielä copy paste -koonti kesän pelaajasiirroista (sis. kesällä aktivoituneet vanhojen lainojen osto-optiot ja -pakot):

Lainaus
ACQUISTI. Pezzella (9 milioni), Saponara (9), Lafont (8,5), Hancko (3,5), Norgaard (3,5), Pjaca (2 milioni per il prestito), Ceccherini (3), Biraghi (2), Laurini (1,6), Vlahovic (1,5), Mirallas (500mila prestito). Totale 44,10

CESSIONI. Kalinic (20 milioni), Babacar (9), Gaspar (4,5), Sanchez (4,45), Tomovic (2,5), Saponara ( 2 per il prestito), Rebic (2). Totale 44,45

Joukkue ja pelitapa

Lähtökohtaisesti Piolin suosima moduuli on 4-3-3, mutta erinäiset pelivaiheiden ja -tilanteiden myötä tapahtuvat epäsymmetrisyydet, paikanvaihdot ynnä muut vastustajan tasapainoa häiritsevät ad hoc -muutokset ovat suuresti valmentajan mieleen. Hyökkäyspeli nojaa paljon Kloppin Liverpoolia muistuttavasti nopeiden tilanteenvaihtojen ja ultraoffensiivisen, 1 vastaan 1 -tilanteissa vahvan tridenten varaan. Pelintekoalueelle ei jäädä pitkäksi aikaa hieromaan, vaan pallo pyritään saamaan nopeasti hyökkäyskolmannekselle. Pallottomana Fiorentinalta on lupa odottaa aktiivista koko kentän prässiä, tilanteen tullen rohkeasti aivan ylhäältä asti työteliäiden hyökkääjien Simeonen ja Chiesan johdolla.

Fiorentinan ihanneavaus kaudelle 2018-2019 näyttää tältä:

             Pjaca   Simeone  Chiesa

            Gerson               Benassi

                        Veretout

Biraghi  Vitor Hugo  Pezzella  Milenkovic

                         Lafont


Lafont on nuoresta iästään huolimatta selkeä ykkösmaalivahti ja otteiden perusteella täysin pätevä sellainen, vaikka kehitettävää vielä onkin erityisesti jalalla pelaamisessa. Lopulta vaihtopenkille jäi hanskojaan pureksimaan Puolan U21-maajoukkueen Bartlomiej Dragowski, kun varteenotettavia ostotarjouksia ei siirtoikkunan puitteissa ilmaantunut. ”Dragon” taso on suoraan sanottuna kaukana Serie A:sta, joten toivoa sopii, että Lafont pysyy terveenä.

Puolustuksessa huomio kiinnittyy ennen kaikkea oikean laidan Milenkoviciin, jonka paras pelipaikka olisi ilman muuta keskustassa. Piolin kaavailuissa nuoren serbin osana on jäljitellä Branko Ivanovicin ja Facundo Roncaglian ”vedetyn laitapuolustajan” roolia Mourinhon Chelseasta ja Paulo Sousan 1. kauden Fiorentinasta. Vasemmalla laidalla Biraghilla on hieman enemmän vapauksia nousta ylemmäs, ja kesällä hänet on nähty pelinrakennusvaiheessa ajoittain jopa toisena keskikentän pohjapelaajana Nørgaardia tukemassa. Rotaatiossa Milenkovic voi siirtyä keskelle, jolloin oikean laitapuolustajan paikalla nähtäneen kokenut peruspakki Vincent Laurini tai viime kauden Feyenoordissa lainalla viettänyt 22-vuotias Kevin Diks. Biraghia stunttaa siis Hancko ja Ceccherini aloittaa kauden nelostopparina.

Keskikentän pohjalla syöttökone-Badeljin jättämän paikan ottaa joukkueen viime kauden paras keskikenttäpelaaja, juoksuvoimainen ja pitkiä syöttöjä viljelevä Jordan Veretout. Gersonin osa on tuoda laatua pallolliseen pelaamiseen ja hitaisiin hyökkäyksiin Benassin liikkuessa laajalla säteellä boksista boksiin. Vaihtopenkillä Nørgaard on yksinkertaiseen peruspeliin keskittyvä keskikentän tasapainottava pohjapelaaja, Edimilson ja Bryan Dabo mezz’aloja joita saatetaan tarpeen tullen nähdä myös alempana. Dabo osoitti käyttökelpoisuutensa viime kaudella, mutta Edimilsonin ja Nørgaardin tason riittävyys Serie A:han on täysi arvoitus.

Keskikentän toimivuus onkin kauden kynnyksellä Fiorentinan kenties suurin potentiaalinen kompastuskivi. Laatua on verraten vähän, ja muutokset viime kauteen isoja. Veretout’n suurimmat vahvuudet olivat viime kaudella hyökkäyssuunnan pelaamisessa (oikea-aikaiset nousut sekä kaukolaukaukset) sekä aggressiivisessa prässäämisessä. Monet minua viisaammat asiantuntijat ovat jo kyseenalaistaneet ranskalaisen soveltuvuuden uudelle pelipaikalle. Mutta Piolin filosofiassa ei hänen omien sanojensa mukaan ratkaise yksittäisen kk-pelaajan soveltuvuus yhteen rooliin, vaan kaikkien kolmen pelaajan ominaisuudet ja toistensa täydentäminen kollektiivina. Misterin mielestä kaikki on siis kunnossa, mutta henkilökohtaisesti näkisin kernaammin parhaat pelaajat omien vahvuuksiensa mukaisissa rooleissa.

Hyökkäyksessä tridente Pjaca-Simeone-Chiesa saa veden nousemaan kannattajien kielelle. Nuorisotriolta odotetaan yksinkertaisesti maaleja, paljon maaleja. Mirallas lienee viime kauden vaikeuksistaan huolimatta kelpo vaihtoehto ensisijaisesti vasempaan laitaan, mutta kokeneen belgin vieressä penkillä hohtaa hyvin sileitä poskia. Oikealle on tarjolla Mallorcasta lähinnä Primaveraan hankittu mutta kesällä vakuuttavia otteita esittänyt 18-vuotias Tofol Montiel tai viime kauden Primaveran tähtipelaajiin lukeutunut 19-vuotias Riccardo Sottil. Vice-Simeonen roolissa peliminuutteja kärkkyy 18-vuotias Partizan-kasvatti Dusan Vlahovic. Vuosi sitten Nizzasta ostettu 26-vuotias Valentin Eysseric on pitänyt matkalaukkujaan pakattuina koko kesän, mutta saattaa lopulta jäädä Firenzeen ainakin tammikuuhun asti. Vaikka useimmat kannattajat ja journalistit ovatkin mitäänsanomattoman viime kauden jäljiltä valmiita passittamaan ranskalaisen takaisin Alppien tuolle puolen, Eyssericillä on yhä paitsi Piolin myös Giancarlo Antognonin vankkumaton luotto takanaan.

Kauden 2018-2019 Fiorentinalta on lupa odottaa ennakkoluulottoman hyökkäävää, vauhdikasta ja viihdyttävää jalkapalloa - oikeaa shampanjafutista, kuten Pioli Chievo-ottelun pressissä luonnehti. Mutta pystyykö nuori ja kokematon joukkue pelaamaan voittavaa jalkapalloa? Maalipaikkoja syntynee helposti korkealla puolustuslinjalla pelaavia joukkueita vastaan, mutta riittääkö keskikentän laatu matalien blokkien avaamiseen? Osaako joukkue muutakin kuin hyökätä nopeasti?

Tunnelmat ja odotukset

Ilmapiiri liljattujen leirissä on elokuun helteillä kaksijakoinen, jopa ristiriitainen. Kausikorttimyynnissä ylitettäneen 19 000:n rajapyykki, mikä tarkoittaisi noin parin tuhannen myydyn kausarin lisäystä viime kautiseen verrattuna. Tämän sinänsä kivan positiivisen pöhinän keskellä Curva Fiesole ilmoitti vastikään julkisesti, että Astorin poismenon myötä alkanut ”välirauha” Della Vallejen kanssa on päättynyt ja luottamus etäisinä, ylimielisinä ja kunnianhimottomina pidettyjen seuran omistajien suhteen lopullisesti mennyttä. Äänekkäät ja näkyvät protestit siis palaavat katsomoon, mutta yllättäen pari päivää sitten katsomoon ilmoitti palaavansa myös itse Andrea Della Valle, joka tähän asti on vältellyt curvan ivahuutojen kohteeksi joutumista kuin ruttoa. Huhutaan, että valmisteilla olisi vielä viime hetken yritys paikata välejä organisoituneeseen kannatukseen. Mutta suostuvatko ultrat enää istumaan ”valehtelevien” Della Vallejen pöytään, vai onko se juna lopullisesti mennyt?

Varmaa kuitenkin on, että pelaajilla ja valmennuksella on kannattajien tuki takanaan. Piolin joukkue pelasi itsensä kaikkien viola-fanien sydämiin viime keväänä, ja kaikki kannattajien lemmikit Milenkovicista Chiesaan kantavat yllään liljattua paitaa myös tällä kaudella. Pjacan ja Gersonin kaltaisten hankintojen myötä joukkueessa nähdään paljon potentiaalia, vaikka samaan aikaan tähän potentiaaliin sisältyy paljon isoja kysymysmerkkejä. Jatkuuko nuorten pelaajien esiinmarssi viime kauden tapaan, vai onko luvassa takapakkeja? Kestääkö Lafont Serie A:n paineet? Löytyykö keskikentälle toimiva paletti? Toipuuko Pjaca entiselleen? Pystyvätkö toisen polven futaajanalut ”Cholito” ja ”Chiesino” kasvattamaan maalimääriään? Realistisesti arvioituna 7. sija on tälläkin kaudella maksimisuoritus, mutta kilpailusta Atalantan, Torinon ja Sampdorian kanssa tulee kova.

Lopuksi vielä sananen uusista, rohkeaa 1970-luvun retroa, calcio storicoa ja Firenzen historiallista tekstiiliteollisuutta henkivistä peliasuista. Luonnollisen puuvillamaiseen materiaaliin on löydetty seuran menestysvuosikymmenistä muistuttava pehmeä sävy. Pikantin ja fanien pitkään toivoman lisän klassiseen violettiin ykkösasuun tuo ns. panta neran paluu, ts. mustat shortsit joita on nähty ajoittain mutta kannattajien harmiksi vain harvakseltaan 1970-luvun alusta lähtien. Tällä kaudella violetin ja mustan yhdistelmää nähdään aina kun vastustajan käyttämien pelihousujen värit sen mahdollistavat.




Vierasasuilla kunnioitetaan viime kauden tapaan calcio storicoa ja kaupungin historiallisen keskustan neljää kaupunginosaa. Tämän distinktiivisesti firenzeläisen peli-ilmeen täydentää vielä ”Saluto alla voce”, calcio storico -otteluja edeltävä seremonia, joka kuullaan jo sunnuntain Chievo-matsista alkaen ennen jokaista kauden kotiottelua. Toivottavasti näitä nähdään myös Ruutu plussan lähetyksissä, laittakaa arvon forumistat ihmeessä striimit tulille heti kun hetki lyö!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - kohta mennään!

State attenti al commando:
Badate a voi, le armi in pugno.
Presentate le armi, salutate!
Rimettetevi, armi a terra.
Riposatevi sulle vostre armi.
Gridate con me:
 
Viva Fiorenza!


https://www.youtube.com/watch?v=yzY5dp8CBfw
https://www.youtube.com/watch?v=QFV6WnvDqb8

hzn4000

Poissa Poissa


Vastaus #104 : 26.08.2018 klo 14:31:47

Kiitos hienosta ”avausviestistä”! Oikein mukava lukea illan pelejä odotellessa.

 
Sivuja: 1 ... 4 [5]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa