FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
19.03.2024 klo 09:12:44 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 20
 
Kirjoittaja Aihe: AC Milan 2017-18  (Luettu 135523 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
The Missionary

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


: 13.08.2017 klo 16:34:08

ASSOCIAZIONE CALCIO MILAN 2017-18



Milanon uinuva jättiläinen on nousemassa jaloilleen. Viime kauden aikana päättyi sekä pitkä pokaaliton putki että kaikkien aikojen seuraomistaja Silvio Berlusconin aikakausi. Myös paluu eurokentille odottaa useamman kauden tauon jälkeen. Uudet omistajat ovat laittaneet tuulemaan melkoisesti, ja kesän aikana onkin ostettu käytännössä uusi joukkue. Suurin haaste kauteen lähdettäessä onkin se, miten suuri joukko uusia pelaajia saadaan muutettua joukkueeksi ja sellaiseksi perheeksi, millaisesta Milanissa on hyvinä aikoinaan ollut kyse. Perheeksi, josta kaiken nähneet ja voittaneet kiertolaisetkin lähtevät kyyneleet silmissä pois. Vastaus tähän saadaan, kun käsilläoleva vuosi nolla on saatu päätökseen. Siihen asti, Forza Milan!



Viime vuonna suoritin vähän pidemmän katsauksen seuran historiaan, joten tällä kertaa mennään hivenen suurpiirteisemmin. Sellaisille lukijoille, joille seuran kunnian päivät eivät ole niin tuttuja kerrottakoon, että AC Milan on yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä seuroja sekä Italiassa että maailmalla. Scudettoja on yhteensä 18, Coppa Italian voittoja 5 ja Supercoppa Italianan pystejä 7. Legendaarisen Milanista vaikkapa muihin vastaavia lukuja kotimaisilla kentillä saavuttaneisiin seurohin tekee kuitenkin menestys Mestarien liigassa. Voittoja suurimmassa ja kauneimmassa seurajoukkuekilpailussa on yhteensä 7 kappaletta, millä jäädään toiseksi ainoastaan Real Madridiin vertailtaessa. Milanin kohdalla voidaankin puhua jo Mestarien liigan DNA:sta, sillä jotenkin historiansa aikana se on se paikka, missä kaikkein paras on saatu ulosmitattua irti. Mestarien liiga on myös se paikka, minne Milanin tulee tämän kauden päätteksi päätyä. Sinne Milan kuuluu.



Myös Silvio Berlusconin kaudesta tuli runoiltua viime elokuun muutoskiimassa melkoiset pätkät. Silloin presidentin valtakausi vaikutti olevan ihan viimeisillään, mutta loppujen lopuksi erilaisten viivästysten jälkeen kausi jatkuikin aina pääsiäiseen asti, jolloin seuran myynti saatiin viimein pakettiin. Siinä välissä ehti tulla vielä yksi pokaalikin, mikä oli symbolisesti erittäin hieno päätös kaikkien aikojen kovimman seurapomon uralle. Reilut 30 vuotta, 5 UCL-pokaalia, 8 Scudettoa ja iso kasa muita pokaaleja. Ei paha. Grazie Silvio!

Kausi 2016-17

Kulunut kausi toi pienen pilkahduksen valoa siihen risukasaan, mitä myös AC Milaniksi kutsuttiin. Vincenzo Montellan pestaus valmentajan pallille herätti jo ennakkoon positiivisia ennustuksia, vaikka pelaajamateriaalin tiedettiinkin olevan valmentajan preferoimalle pelityylille hieman liian neandertaalista. Hankintojakin tehtiin kovin vähän, kun sisään tulivat ainoastaan Lapadula, Vangioni, Gustavo Gomez, Jose Sosa ja lainamiehet Pasalic sekä Mati Fernandez. Ennen kautta pelkoa aiheutti sinänsä laadukkaan avauskokoonpanon takana penkillä odottanut todella keskinkertainen pelaajamassa sekä pallolliseen peliin kykenevien pelaajien puute etenkin keskikentällä. Realistisena tavoitteena ennen kautta esitettiinkin paluu Eurooppaan sekä menestys Coppa Italiassa. Joulukuussa odottavaa Supercoppa Italianaa lähdettiin tietysti myös voittamaan.

Kausi alkoikin melkoisen räiskyvällä tavalla San Sirolla Torinoa vastaan. Bacca iski hattutempun ja Milan vaikutti surffailevan helppoon voittoon ja Baccankin osalta elo ja olo näyttivät hyviltä. Torino kaivoi itsensä vielä lisäajalla maalin päähän ja sen jälkeen Paletta otti vielä kauden ensimmäisen viidestä punakortistaan aiheuttaen samalla pilkun. Kauden komeetaksi myöhemmin päätyvä Belotti ei kuitenkaan onnistunut ohittamaan Gigio Donnarummaa ja Milan avasi kautensa voitolla. Torinon valmentajana toiminut, viime kaudella Milanista lähtöpassit saanut Sinisa Mihajlovic ei pystynyt pidättelemään hymyään.

Siitä eteenpäin kausi jatkui vaihtelevin ottein ja tuloksin. Sassuolo oli vastassa seitsemännellä kierroksella ja sitä ennen oli ehditty mm. häviämään Udineselle sekä nollaamaan Lazio tyylikkäästi San Sirolla. Montellan pelitapa alkoi pikkuhiljaa iskostua pelaajien takaraivoihin, vaikka paikoin palloa yritettiinkin hallita pelaajien taitotason ylittävällä tavalla. Tästä saatiinkin esimerkki dramaattisessa kotiottelussa Sassuoloa vastaan, kun Abaten johdolla puolustus onnistui lahjoittamaan pallon ja tasoitusmaalin Sassuololle alle minuutti Bonaventuran tekemästä johtomaalista. Sassuolo karkasikin sitten toisella puoliajalla kahdella pikamaalilla kahden maalin johtoon, mutta peli ei yllättäen ollutkaan ohi. Montella vaihtoi surkeasti pelanneen kapteeni Montolivon pois kentältä ja otti tilalle hintusti vastuuta saaneen nuoren lupauksen Manuel Locatellin. Reilussa kymmenessä minuutissa Milan olikin sitten noussut kaameassa hurmoksessa tasoihin sekä ohi Baccan osuttua pilkulta, Locatellin avattua maalitilinsä huikealla laukauksella sekä Palettan rankaistua kulmapotkusta.



Loppusyksyn hurmos sai jonkinlaisen täyttymyksen San Sirolla Juventusta vastaan, kun melkoisen pragmaattisen pelisuunnitelman avulla Milan otti loistavan kotivoiton. Erityisesti tällä kertaa kunnostautuivat joukkueen nuorukaiset, kun Locatelli iski itsensä jälleen Milan-fanien sydämiin huikealla maalillaan ja Donnarumma torjui ihan kaiken.

Vaikka lataus purkautuikin surkealla tavalla Genoaa vastaan, jatkuivat hyvät tulokset ihan joulutaukoon asti. Derbystä oli tulla voitto Suson iskettyä kaksi häkkiä, mutta Perisic onnistui tasoittamaan pelin kulmapotkusta lisäajalla. Muuten voittoja tuli joskus hyvin ja hallitusti, ja joskus nihkeän kamppailun jälkeen Lapadulan loppuhetkien kantapääkikan avulla. Serie A:n jäätyä tauolle Milan olikin yllättävän korkealla sarjataulukossa taistellen paikasta kolmenkin kärkeen. Bonaventura ja Suso dominoivat hyökkäyssuuntaan, vaikka Baccalla ja Niangilla olikin vaikeampaa, ja alakerrassa Romagnoli ja Paletta pelasivat hyvin yhdessä. Locatelli oli saanut rutkasti itseluottamusta onnistumisistaan ja pelasi viikosta toiseen ihan hyvää futista vaikealla registan tontilla.

Ennen joulutaukoa oli aatonaattona vielä edessä Supercoppa Italianan finaali Qatarin Dohassa. Supercoppasta muodostui hieman yllättäen vielä mahdollisuus voittaa Berlusconille se viimeinen pysti, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan marraskuussa toteutuneet kaupat kiinalaisten kanssa venyivät hieman eteenpäin. Varmasti osin tämä, sekä mahdollisuus voittaa seuralle ensimmäinen pokaali sitten vuoden 2011 motivoivat pelaajia, sillä Milan tuli otteluun aika paljon suuremmalla tunteella ja voitontahdolla kuin Juventus ja lopulta rangaistuspotkukilpailuun asti venynyt kamppailu ratkesikin Milanille, kun ensin Donnarumma torjui loistavasti Dybalan rankkarin ja perään Pasalic jysäytti ratkaisevan pallon sisään. Joulutauolle mentiinkin siis torin kautta.



Tammikuu on ilmeisesti tilastojen valossa ollut jostain syystä Montellan joukkueille vaikea kuukausi, eikä Milankaan onnistunut tätä tilastokummajaista kumoamaan. Siirtoikkuna oli syksyn varovaisen optimistisista odotuksista huolimatta hiljainen, mikä oli tietysti Kiinan kuvion viivästymisen ja epävarmuuden vuoksi aika ymmärrettävää. Sivuraiteille jälleen kerran ajautunut Niang ulostettiin lainalle Watfordiin ja jostain kunnianhimoa ja pelihaluja löytänyt Luiz Adriano Spartak Moskovaan. Tilalle tuli lainamiehiksi Deulofeu Evertonista sekä Ocampos Genoasta. Kaivattua leveyttä sekä vahvistusta ei siis saatu, vaikka Deulofeuun jonkinlaisia toiveita asetettiinkin, joten toiveet CL-taistelussa pysymisestä saatettiin haudata - ellei sitten koko ykkösavaus sattuisi pysymään terveenä ja huippukunnossa myös koko loppukauden ajan. Udinese-ottelu vieraissa katkaisi sitten viimeisetkin toiveenrippeet, kun Bonaventura loukkaantui eikä Oravan Sakari viitsinyt hoidella kaveria kuntoon loppukaudelle. Matsi oli muutenkin äärimmäisen turhauttava, etenkin kun se ratkesi siihen, että Udinesen Rodrigo De Paul selvisi De Sciglioon kohdistuneesta kunnon tappotaklauksesta ilman punaista ja minuuttia myöhemmin sama kaveri iski voittomaalin tontilta, joka oli tyhjänä koska tuomari ei ollut vielä antanut vaihtaa pelaajaa loukkaantuneen tilalle. Siinä vaiheessa mieliala oli taassen sitä luokkaa, että noinkohan loppusijoitus on edes kymmenen paremmalla puolella.

Myös Coppa Italia alkoi sekä päättyi Milanin osalta tammikuussa. 16 parhaan joukossa Milan nousi Torinoa vastaan voittoon vähän yli 10000 kiinnostuneen silmäparin edessä San Sirolla, mutta tie nousi pystyyn heti seuraavalla kierroksella Juventusta vastaan. Peli alkoi ihan pisin vittuja Juven mennessä 20 minuutissa jo kahden maalin johtoon. Bacca kavensi toisen jakson alussa, mutta Locatellin höntyiltyä itsensä toisella keltaisella pihalle heti perään oli tappio aika selviö. Ja pitihän sitä antaa Juventuksenkin välillä voittaa :)

Bolognaa vastaan kahden miehen alivoimalla haettu voitto toi vielä jonkinlaisen boostin Milanin kevätkierrokselle. Deulofeu juoksi laidallaan kuin Nure konsanaan ja otteluita kääntyi voitoiksi. Samaan aikaan kilpakumppanit sijoilla 3-7 olivat hieman epävarmemmassa vireessä, joten jopa CL-paikkakin vilautti hetken aikaa ovenraosta, vaikka EL-paikaksi homma vaikuttikin kääntyvän. 3.3. oli jälleen yksi deadline kiinalaisille, mutta paria päivää ennen uutisoitiin jälleen homman menneen vituiksi Kiinan byrokraattisten kiemuroiden takia. Kysymysmerkkejä leijui ilmassa, mutta lopulta Silvio kumppaneineen myöntyi parin viikon lisäaikaan ja sen aikana löydettiin ratkaisu rahojen saamisesta ihan Milanoon asti. Juveakin vastaan käytiin pelaamassa tuon hässäkän aikana, mutta ruskeiden kirjekuorienkin jäätyä saman kiinalaisbyrokratian hampaisiin, otti Juventus maalin voiton lisäajalla vihelletyllä kyseenalaisella pilkulla.



Pääsiäisenä oli edessä sekä kauden toinen derby että seuramyynnin viimeinen deadline. Ja hupsheijaa, uudet omistajat saivat salakuljetettua jonkinnäköisen kynän Kiinan valvonnan alta Italiaan ja nimet päätyivät kuin päätyivätkin sopimuspapereihin. Yonghong Li oli uusi presidentti ja David Han Li sekä Marco Fassone hänen adjutanttejaan. Silvio Berlusconin aikakausi oli päättynyt. Ilmassa oli odottava ja toiveikas tunnelma. ”Forza Milan” irtosi Yonghongin huulilta selvästi paremmin kuin vastaava lause erään toisen milanolaisseuran aasialaisomistajilta taannoin. Pari päivää kauppojen varmistuksesta koittanut derby meinasi karata käsistä jo ensimmäisen jakson mustan lopun aikana, mutta lopulta päästiin maksamaan potut pottuina, kun Zapata iski ihan viimeisillä sekunneilla kulmapotkusta tasoitusmaalin. Siinä vasta sirkushuveja kiinalaisille kerrakseen.

 

Derbyssä oli panosta myös sarjataulukon suhteen, sillä molemmat joukkueet taistelivat samoista sijoituksista EL-paikoilla. Derbyn jälkeinen aika oli todella nihkeää ja voitottomien otteluiden putki kohosi jo viiteen otteluun. Myös taistelusta suoraan Eurooppa-liigan lohkovaihepaikkaan pudottiin, mutta jollain ihmeen tavalla kaikki kolme viimeisestä eurokarsintoihin oikeuttavasta kuudennesta sijasta taistelevaa joukkuetta olivat aivan kammottavan huonossa kevätvireessä, ja Milan onnistui ihmeen kaupalla pitämään Interin sekä Fiorentinan takanaan. Milanin osalta iso syyllinen oli ainakin se, että Bonaventuran kaveriksi sairastuvalle tulivat myös Suso ja Romagnoli. Kun Baccakin oli lähempänä kalastajaa kuin jalkapalloilijaa, ei Milania tuossa vaiheessa erottanut jostain keskikastin Chievosta kuin nimi. Iso osa pelaajista myös tiesi olevansa lähdössä uusien omistajien myötä, joten sitoutuminen oli mitä oli. Yksi onnistuminen saatiin sentään toiseksi viimeisellä kierroksella, kun Milan otti ensimmäisen voittonsa yli kuukauteen Bolognan kaatuessa 3-0. Kausi sai siinä hyvän päätöksen homman ratketessa San Sirolla ja viimeistä otteluaan seurassa pelanneen Hondankin onnistuttua maalinteossa. Ihan viimeisessä matsissa ei sitten ollutkaan panosta ja Cagliarin reissulta käteen jäi lähinnä Palettan punakortti sekä Donnarumman töhöily kauden viimeisellä minuutilla.

Kaksijakoinen kausi päättyi siis lopulta jonkinlaiseen torjuntavoittoon. Parhaimmillaan unelmatahtiin kulkenut kauden avauspuolisko sai kaverikseen loukkaantumisten sävyttämän vaikean toisen puoliskon. Paremmalla onnella enemmänkin olisi ollut saavutettavissa, mutta jopa europaikkakin meinasi karata käsistä. Tämän kauden päälle on kuitenkin varsin turha alkaa rakentaa oikein mitään, sillä joukkue on uusitunut lähes kokonaan eikä tästä kaudesta jää jäljelle kuin paikka Eurooppa-liigaan. Osuvaa onkin, että historiallisesti kuluneella kaudella Lombardian alueen ykkösjoukkueen titteli meni Atalantalle. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun se ei ole Milan tai Inter.

Tässä kohtaa vielä kiitokset kuluneen kauden foorumikeskusteluista meikäläisen puolesta! Toivottavasti tuleva kausi tarjoaa hienoja hetkiä myös foorumilla! Tuoppi



Kesä 2017

Käsilläoleva kesäsesonki on ollut melkoista juhlaa Milanin osalta käytännössä yhtä juhlaa. Fassone ja Mirabelli saivat luoda pohjan hyville siirroille varsin rauhassa, kun miehet pääsivät reissaamaan lähes koko kauden ajan ympäri Eurooppaa poissa suurimman mediahuomion valokeilasta lehdistön oltua enemmän kiinnostunut kirjoittamaan persaukisista kiinalaisista ja muista koko kuvion negatiiviseen valoon asettavista asioista. Toki kauppojen viivästyminen poiki myös negatiivisia asioita, sillä tammikuulle suunnitellut ja osin jo sovitut siirrot ainakin Sebastian Rudysta, Mahmoud Dahoudista sekä lopulta siirtoikkunan lopulla Juventuksen omistukseen päätyneestä Mattia Caldarasta menivät sivu suun.

Muitakin kontakteja kuitenkin kaksikko onnistui haalimaan, ja miesten päästyä huhtikuussa virallisesti hommiin, olikin jälki aika massiivista. Mediassa kirjoiteltiin jälleen, kuinka rahaa ei ole Elliotin lainan takia käytössä kuin 50 miljoonaa, mikä olisi ollut odotuksiin nähden melkoisen vähän, mutta seurajohdon sanojen sekä tekojen perusteella tämäkin oli aika lailla potaskaa. Kauden päätyttyä finalisoitiin ensimmäisenä jo edellisenä kesänä vahvojen siirtohuhujen kohteena olleen Mateo Musacchion siirto, ja tästä viikossa Fassonen, Mirabellin sekä uuden hankinnan yhteiskädenpuristus oli jo muodostunut ilmiöksi, kun Franck Kessie sekä Ricardo Rodriguez oli saatu hankituksi. Nämä siirrot olivat olleet medialla tiedossa jo varsin pitkään ennen tapahtumistaan, mutta kesäkuun alkuun mahtui vielä kesän ensimmäinen salama kirkkaalta taivaalta, kun Jorge Mendes kuvattiin Casa Milanin edustalla ja siitä silmänräpäyksen kuluttua nuori portugalilaistähti Andre Silva oli tutustumassa Milanelloon. Superagentti Mendes kehuikin siirron yhteydessä vuolaasti Milanin uutta seurajohtoa ja sekä agentin että Milanin puolilta annettiin ymmärtää yhteistyön tulevan jatkumaan mahdollisesti jo saman kesän aikana. Vanhoista seuralegendoista remmiin haettiin Gennaro Gattuso Primaveran valmentajaksi sekä Christian Abbiati jonkin sortin joukkueenjohtajaksi. Positiivista tämäkin, että vanhaa Milanin DNA:ta jatketaan tällä tavalla eteenpäin.



"Passiamo alle cose formali.."

Hieman huonommin yhteistyö sujui toisen superagentin, Mino Raiolan kanssa. Uusi johto joutui tilanteeseen, jossa nuoren supertähden, Gianluigi Donnarumman sopimusta oli enää vuosi jäljellä ja vanhan sopparin ollessa Primaverasta nostetun kolmosveskan tasoinen sopimus, oli aika selvää, että kusessa oltiin. Mediassa pyöri vuoropäivinä huhuja ja varmoja tietoja sekä uudesta sopimuksesta että siirrosta todella pienellä summalla milloin mihinkin ulkomaiseen rahaseuraan. Lopulta Raiola pitkän viivyttelyn jälkeen vaivautui Casa Milaniin asti ja ilmoitti Fassonelle, että seuran esittämää rahakasta jatkosopimustarjousta ei hyväksytä. Kyseessä saattoi olla bluffi tai viivytystaktiikka, mutta joka tapauksessa Fassone teki pelimiehen liikkeen ja julkisti asian suorassa lehdistötilaisuudessa suurinpiirtein ennen kuin Raiola oli ehtinyt edes pihalle rakennuksesta ja keskitti näin vastuun sekä huomion pelaajaan sekä agenttiin. Paskamyrskyhän siitä syntyi, ja seuraavien viikkojen aikana nähtiin melkoisen koomisia tapahtumia alkaen Donnarumman maalille junnukisoissa heitellyistä feikkiseteleistä ja päättyen ”hakkeroituun” ig-tiliin sekä Italian opetusministerin pahastumiseen Donnarumman skipattua päättökokeensa. Tähänkin saagaan saatiin kuitenkin lopulta jossain määrin onnellinen loppu, kun Donnarumma solmi miljoonien arvoisen jatkosopimuksen ja sai vielä kaupan päälle veljensä Antonion mukaan kakkosmaalivahdin tontille. Fanien silmissä Dollarumman ja hänen taustajoukkojensa toiminta näyttäytyi tietysti todella negatiivisena, ja tällä hetkellä tilanteessa vallitsee jonkinlainen aselepo. Sekoilua osattiin laittaa osittain agentin sekä nuoruuden piikkiin ja mieliala on tyytyväinen Gigion jäätyä, mutta käytännössä Donna ei enää ole Curvan kruununjalokivi ja lempilapsi, joka saa virheitäkin silloin tällöin anteeksi, vaan nyt suhtautuminen on sellainen kuin kehen tahansa muuhun joukkueen tähtipelaajan palkkaa nostavaan pelaajaan. Aiemmin jopa visioitu kapteenin nauha ei ole hetkeen ajankohtainen.



Heinäkuu toi mukanaan kahden pitkän siirtosaagan päätöksen sekä kaksi yllättävämpää siirtoa. Niin, ja Borinikin tuli jossain kohdassa puolivahingossa. Leverkusenin Hakan Calhanoglu ehti esiintyä pari päivää huhupostausten sivulauseissa, kunnes taas kerran tapahtui ja vaparispesialisti bongattiin Milanosta. Andrea Contin siirtoa jahkailtiin pitkään - ei ehkä vähiten miehen yli-innokkaan huumoriagentin huutelun ja jinxailun takia, mutta lopulta laitapuolustaja/wingback sai haluamansa ja Atalanta riittävästi rahaa sekä Matteo Pessinan. Lucas Biglian siirto venyi vielä Contiakin pidemmälle Lazion ja ennen kaikkea Lotiton tehtyä kaikkensa saadakseen nyhdettyä mahdollisimman ison palan Milanin kakusta.

Jo Contin siirron jälkeen Milan oli kuluttanut reilusti päälle 100 miljoonaa uusiin hankintoihin ja vahvistunut selkeästi, mikä olikin noteerattu erityisesti Italiassa vahvalla tavalla. Italian ulkopuolella - etenkin Sumusaarilla - mielenkiinnon tuntuivat vievän lädiseurojen keskinäiset hullut päivät sarjajyrien jättisiirtoineen, ja samalla Milanin tiedettiin ostaneen jokusen pelaajan, joiden tason oletettiin olevan luokkaa Borini. Maailmallakin herättiin lopulta Milanin uuteen nousuun eräänä tuulisena torstaina, kun edellispäivänä ulosnauretut huhut alkoivatkin yhtäkkiä pomppia uudelleen esiin suurilla volyymeilla. Bonucci Milaniin? No ei sentään. Eihän? Eiku mitä? Hui saakeli! Maailman ykköstoppareihin lukeutuva Leonardo Bonucci, Juventuksen kuuluisan puolustuslinjan jatkuvuus, pelillinen ja pallollinen johtaja siirtyy Milaniin. Kyseessä oli symbolisesti sekä pelillisesti kesän kovin siirto (tässä oli preesens, mutta lienee tosiasia, että Neymarin suhmurointi menee ainakin symboliikassa edelle). Viimeistään tämän siirron myötä jalkapalloileva maailma nousi varpailleen. Suora kilpakumppani koki kovan menetyksen ja samalla Milan ilmoittautui taisteluun ihan Serie A:n kärkisijoituksista.



Myyntipuolella on ollut myös aika vilkasta, vaikka tilanne onkin todella hankala joukkueen oltua täynnä ylipalkattuja keskitason sarjajyriä. Rahaa ollaan saatu vastineeksi Kuckasta, De Scigliosta, Lapadulasta, Elystä sekä Vangionista, mutta esimerkiksi Poli vain yksinkertaisesti jouduttiin laskemaan eteenpäin ilmaiseksi, kun kukaan ei halunnut tarjota edes sitä kahvipakettia. Bacca, Sosa sekä Paletta ovat tällä hetkellä vielä myyntilistalla, mutta tähän mennessä on ollut ikävän vaikeaa löytää näille sijoituspaikka, johon sekä seura että pelaaja olisivat tyytyväisiä.

Huhupuolelle en tässä lähde juuri seikkailemaan, mutta sen verran mainittakoon, että vieläkin olisi haku päällä siirtomarkkinoilla. Kärkimieheksi haetaan nimekästä pelaajaa tyyliin Aubameyang tai Diego Costa, ja sen lisäksi tulon päällä saattaa olla vielä laituri sekä keskikenttäpelaaja.

Alla vielä listaus kesän jossain määrin tuttujen nimien siirroista. Nnamdi Oduamadin ja Christian Hadžiosmanovićin poistumiset, muut yhtä kiimaiset siirrot sekä lisätiedot allaolevista voi käydä bongaamassa Wikipediasta.

Sisään:

Mateo Musacchio (Villarreal)
Franck Kessie (Atalanta)
Ricardo Rodriguez (Wolfsburg)
Andre Silva (Porto)
Hakan Calhanoglu (Bayer Leverkusen)
Przemysław Bargiel (Ruch Chorzow)
Fabio Borini (Sunderland)
Andrea Conti (Atalanta)
Antonio Donnarumma (Asteras Tripolis)
Leonardo Bonucci (Juventus)
Lucas Biglia (Lazio)

Takaisin lainalta:

Jose Mauri (Empoli)
Gabriel (Cagliari)
M’Baye Niang (Watford)
Jherson Vergara (Arsenal Tula)
Hachim Mastour (PEC Zwolle)

Ulos:

Diego Lopez (Espanyol)
Keisuke Honda (vapaa agentti -> Pachuca)
Andrea Poli (Bologna)
Luca Vido (Atalanta)
Juraj Kucka (Trabzonspor)
Mattia De Sciglio (Juventus)
Leonel Vangioni (Monterrey)
Rodrigo Ely (Deportivo Alaves)
Giovanni Crociata (Crotone)
Gianluca Lapadula (Genoa)

Lainalle:

Andrea Bertolacci (Genoa)
Alessandro Plizzari (Ternana)
Gian Filippo Felicioli (Hellas Verona)

Myös harjoitusotteluita pelattiin, ja vielä EL-pudotuspelikierrosten välissä olisi yksi tuloillaan. Luganoa vastaan Milan läpsytteli helpon voiton ja Kiinan kiertueella ensin Dortmund voitti vähän kakkosmiehistöisen Milanin jonka jälkeen Milan röhmytti kesäteräistä Bayernia. Cataniassa pelatussa matsissa Betis oli aika agressiivisella asenteella liikenteessä ja rappasi ihan tosipelien malliin. Hauskana yksityiskohtana videotuomarointi sekä hylkäsi Milanilta maalin että antoi Betisille rankkarin lisäajalla. Jonkinlaista VAR-kokeilua taitaa olla tuloillaan myös Italian kentille, joten sen suhteen ainakin melkoisen huono kenraali Milanille. Alla vielä tulokset sekä maalintekijät.

Lugano - Milan 0-4 (Cutrone, Crociata, Sosa, Gomez)

Milan - Dortmund 1-3 (Bacca)

Bayern München - Milan 0-4 (Kessie, Cutrone x2, Calhanoglu)

Milan - Real Betis 1-2 (Silva)



Eurooppa-liiga



Eurooppa-liigassa Milan aloitti kolmannelta karsintakierrokselta, jossa vastaan asettui romanialainen CSU Craiova. Devis Mangian luotsaama ryhmä laittoi kesäteräisen ja Kiinan reissun rasittaman Milanin ensimmäisessä osaottelussa kotonaan jossain määrin tiukille, mutta lopulta Rodriguezin vaparimaali riitti tuomaan vierasvoiton lukemin 0-1. Kotiottelussa yli 65 000 katsojan edessä Milan oli jo vakuuttavampi, mutta romanialaisten kova taistelu sekä Milanin jonkinasteinen tuhlailukin pitivät lukemat kurissa. Craiova onnistui luomaan kummassakin ottelussa yhden loistavan maalipaikan, mutta Donnarumma venyi molemmissa tilanteissa komeasti pallon eteen.

CSU Craiova - Milan 0-1 (Rodriguez)

Milan - CSU Craiova 2-0 (Bonaventura, Cutrone)



Karsintojen viimeiselle kierrokselle Milanin vastustajaksi arvottiin makedonialainen KF Shkendija. Tetovon kaupungista lähtöisin oleva makedonianalbaanien joukkue lienee jossain määrin Craiovaa tutumpi täällä Suomessa, sillä jalkoihin matkalla play-off vaiheeseen jäi moldovalaisen Dacian ja liettualaisen Trakain ohella myös HJK. Kyseessähän on hyökkäyspäähän vahva joukkue, joka luottaa vahvasti tehokaksikkonsa Besart Ibraimin ja Ferhan Hasanin kykyyn haavoittaa vastustajia. Puolustus sitten on vähäh heikompi osa-alue, ja vaikka Skeida onkin ollut ihan kova kotonaan, voisi olettaa joukkueen olevan vaikeuksissa San Sirolla. Milan myös arvontatuloksen vastaisesti aloittaa kotoaan, koska Shkendijan lisäksi myös Vardar pelaa Fenerbachea vastaan samassa vaiheessa ja molemmat joutuvat pelaamaan ottelunsa Skopjessa UEFA:n luokitusten takia. Sarjakausi alkaa osaotteluiden välissä, joten mielelläänhän sitä varmaankin näkisi jonkinlaisen ratkaisevan tuloksen jo San Sirolla. Mutta eipä nämä jengit ikinä niin paskoja ole, että tällaista voisi lähteä olettamaan.

  vs. 

Milan - KF Shkendija 17.8.

KF Shkendija - Milan 24.8.

Ennen pelaajaesittelyä otetaan vielä lyhyet esittelyt seuran näkyvimmistä johtohahmoista sekä valmentaja Montellasta. Eivät nämä kuitenkaan välttämättä kovin tuttuja heppuja ole juuri kenellekään.

Yonghong Li



Seurahistorian 27. presidentti. Tämä suurille massoille melko tuntematon kiinalainen toimi neuvotteluvaiheessa taustalla olevan konsortion edustajana ja sama rooli miehellä on tälläkin hetkellä. Kiinassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa mies esiteltiinkin sekä puheenjohtajana että osaomistajien edustajana. Ennen aikaansa Milanissa, tämä 47-vuotias loi uraansa enimmäkseen Hong Kongissa rahoitusalalla, mutta hirveän tarkkaa tietoa uran tarkemmista vaiheista en löytänyt. Perinteisiä koplauksia ja keplotteluja oli jokunen listattu Wikipediassa. Li ei itse lukeudu Kiinan ihan sikarikkaimpiin - vaikka toki omalla huhutulla varallisuudellaan olisi minkä tahansa muun italialaisseuran ostaakin - vaan herra toimii koko kuviossa keulakuvana ja mahdollisesti myös alkuvaiheessa koko homman järjestäjänä (tästä ei ole vahvistettua tietoa). Yonghongin oikeana kätenä toimii David Han Li (ei sukua) ja kaksikko pyörittää toimintaa Kiinassa Fassonen ja kumppanien vastatessa Italiasta. Li onkin se herra, johon kuuluu kääntää katseet, kun puhutaan ja spekuloidaan niistä kuuluisista Kiinan tuloista. Milanilla on hyvä brändi ja Yonghong Lillä hyvä tuntemus Kiinan markkinoista ja tämän kombinaation toivotaan tuottavaan rahaa niin, että ne kuuluisat vitut pyörivät silmissä. Jotain on myös saatu jo aikaan, kun Kiinan opetusministerion kanssa on tehty sopimus jalkapallokouluihin liittyen ja lisäksi La Repubblica julkaisi elokuun alussa kattavan raportin suunnitellusta Milan Villagesta, johon on osoitettu kiinnostusta mm. Evergranden kokoisten lafkojen toimesta. Nähtäväksi jää, miten kiinalaiset onnistuvat suunnitelmassaan, joka on kokonaisprojektin kannalta aika olennainen. Lisäksi mielenkiintoista on nähdä, julkaistaanko jossain vaiheessa tarkempaa listaa konsortion taustalla olevista tahoista.

Marco Fassone



Siinä missä Yonghong Li peri Silvio Berlusconin paikan puheenjohtajana, on Fassone Gallianin sekä Barbara Berlusconin perillinen CEO:n pallilla. Fassone on kokenut johtaja, jolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus vastuutehtävistä sekä jalkapalloseuroissa että myös ihan tavallisissa suuryrityksissä. Ura alkoi markkinointipuolen johtotehtävissä sekä Ferrerolla että Galbanilla, mutta kosketus jalkapallomaailmaan oli läsnä myös tuolloin miehen toimiessa avustavana erotuomarina. Siitä olikin sitten luontevaa siirtyä ihan virallisestikin Juventuksen palkkalistoille (heh) ja myöskin markkinointipuolen johtotehtäviin. Seitsemän Juventuksessa vietetyn vuoden aikana ehkä suurimpana näyttönä miehen osaamisesta oli vastuu stadionprojektin luomisesta ja kuten viime vuonnakin kirjoitin, viime vuosien Serie A:ta katsomalla voidaan todeta, ettei tuo projekti ihan vituilleen mennyt. Vahvana bubbling underina Juve-saavutusten listalla on myös Calciopolin aikaan tapahtunut yllä kuvassa näkyvä ”markkinointitempaus”, jolla heitettiin jonkinlaista piikkiä sinne, minne se ehkäpä kuuluu. Juventuksen ajan jälkeen Fassone kävi aloittelemassa stadionprojektia Napolissa, mutta koska De Laurentiis on De Laurentiis, oli maaperä sen verran epähedelmällistä, että visiitti jäi lyhyeksi. Napolista tie vei Interiin, jossa pestinä oli myös toimitusjohtaja. LinkedIninsä mukaan Fassone toimi isossa roolissa Thohirin seuraoston yhteydessä ja lisäksi vastuuta oli myös siirtomarkkinoilla.



Milanissa rooli oli alun perin ulkoinen neuvonantaja ostavalle taholle, ja kauppasopimuksen astuttua voimaan, toimi Fassone jonkinlaisena kärpäsenä (ulkonäön perusteella enemmän ehkä kärpäsen toukkana, mutta menkööt) katossa seuraillen vanhan johdon toimintaa lopulliseen omistuksenvaihtoon asti. Kuviossa, jossa kiinalaiset tulivat mukaan, on Fassonen rooli toimia jatkuvuutena seuran italialaisessa identiteetissä sekä vanhan ja uuden johdon välillä. Fassonen lopulta sitten päästyä toimitusjohtajan pallille, on meno ollut huikeaa. Johdon rakennetta on muutettu ja uusia henkilöitä on otettu remmiiin. Vaikka otan tuossa erikseen esiin vain Mirabellin, pitää silti sanoa, että media- ja viestintäpuolen hessu Fabio Guadagninin johdolla on myös tapahtunut ihan jäätävää eteenpäinmenoa. Myös Fassonen ulosannista huokuu, että kokemusta löytyy sekä markkinoinnista että jalkapallosta. Ei voi muuta sanoa kuin olla tyytyväinen siitä, että vihdoin pitkästä aikaa seuraa johtaa oikeasti pätevänoloisia heppuja. Curva Sud ottikin asiaan kantaa Craiovaa vastaan lakanoilla, joissa viestitettiin Fassonen ja Mirabellin olevan siirtoikkunan parhaat hankinnat. Bonucceista, Kessieistä ja muista huolimatta, tähän voi kyllä yhtyä.

Massimiliano Mirabelli



Mirabelli toimii Milanin urheilutoimenjohtajana eli pestissä, jossa ei Gallianin viimeisten vuosien aikana ollut oikeastaan ketään. Milaniin mies löytyi Interistä pääskoutin toimesta, jossa Mirabelli antoi ilmeisen vahvoja näyttöjä osaamisestaan Fassonelle. Sitä ennen Mirabelli oli Sunderlandissa skouttina ja tätäkin ennen kävi Serie D:ssä nostamassa pari seuraa tasoa ylemmäs urheilutoimenjohtajana. Mirabelli on pelaajatarkkailussaan tunnettu siitä, että hänen mielestään pelaaja on ehdottomasti nähtävä livenä ennen arviointia. Luultavasti myös Milanissa kilometrejä tulee mittariin runsaasti miehen käydessä tutkimassa mahdollisia talentteja. Myös kontaktit Saksaan ovat ilmeisen hyvät, mikä on ollut huomattavissa aiemmin Perisicin siirrossa Interiin ja nyt Milanin bundesliigahankinnoissa. Donnarumma-saagassa toiminta oli ainakin huhujen mukaan vähän kovistelevaa, mikä muodosti näin hienon hyvä poliisi-paha poliisi -tandemin Fassonen kanssa. Jatkosopparin julkistustilanteessa mies antoi sitten pienen korvatillikan Donnarumman takaraivoon. Skoutin tehtävässä Mirabelli on ollut ilmeisen kovaa kamaa ja nähtäväksi jääkin, miten homma sujuu astetta vastuullisemmassa pestissä. Tähän mennessä on ainakin mennyt hyvin.

Vincenzo Montella



Valmentaja Montellaa ylistettiin useissa eri lähteissä viime kesän parhaaksi hankinnaksi, ja vaikka  muut hankinnat olisivatkin olleet vähän kovempia kuin Jose Sosa ja Mario Pasalic, saattaisi väite pitää siitä huolimatta paikkansa. Etenkin kauden ensimmäisellä puoliskolla Montella oli Serie A:n paras valmentaja. Kauniista ja pallollisesta pelifilosofiastaan tunnettu Montella joutui rukkaamaan Milanin pelaamista aika paljon verrattuna esimerkiksi Fiorentinan aikoinaan peluuttamaansa, osoittaen samalla hyvää muuntautumiskykyä saamalla nihilistisemmänkin pelin toimimaan. Montella perustaa yleensä pelaamisensa kolmen miehen keskikenttään ja tämän ympärillä järjestelmä voi sitten vaihdella vaikka kolmen ja neljän miehen alakertojen välillä - usein jopa kesken ottelun. Tällä kaudella Milanin rosterin pitäisi olla enemmän Montellan preferenssien mukainen, ja jos jonkinlaisia spekulaatioita mahdollisesta aloitusformaatiosta halutaan tehdä, kannattanee katseet kääntää Fiorentinan aikaan, jolloin käytössä oli viimeksi suunnilleen miehen mielenmukainen miehistö. Tällöin käytössä oli vähän vuorotellen 4-3-3 ja 3-5-2/3-5-1-1. Myös pre-seasonin perusteella voisi olettaa Montellan lähtevän samoilla linjoilla. Tähän mennessä on menty 4-3-3:lla, mutta eiköhän sitten, kun Bonucci ja Romagnoli saadaan kunnolla remmiin mukaan, aleta vetämään myös kolmella topparilla. Montella on mututenkin tällä kaudella suurennuslasin alla, kun joukkuetta on vahvistettu näin suurilla investoinneilla ja on Montellan harteilla saada lähes kauttaaltaan uudistuneen joukkueen saaminen klikkaamaan. Odotukset ja paineet ovat todella kovat ja mies on ehdottomasti uransa kovimmassa paikassa. Nyt olisi Montellan tilaisuus ottaa askel Serie A:n huippuvalmentajasta ihan maailman huipulle.
The Missionary

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #1 : 13.08.2017 klo 16:35:31

Joukkue kaudelle 2017-18

Kuten jo todettua, kuluvan kesän siirtoikkunassa on tehty läjäpäin hankintoja ja näin ollen pelaaja-analyysienkin pohjatieto on kuin sinkkuristeilyn pikadeittimaratonin jälkeen. Nimet ja hyvännäköisten ulkonäkö on muistissa, mutta muuten näytöt on vielä antamatta. Vastapainona mukana on sentään vielä näitä Zapatoja ja Abateja, joiden kanssa on jörnitty menemään jo vuosia. Yrittäkäämme kuitenkin pysyä edes suurinpiirtein asiassa. Lisäksi mainittakoon, että suureksi pettymyksekseni seuran sivuilla tarjoiltavat pelaajapotretit eivät ole tänäkään vuonna sellaisia, että niitä voisi tähän listaukseen edes jossain määrin fiksunnäköisesti laittaa.

Maalivahdit

#30 Marco Storari (Italia)

Viime syksynä Milaniin paluun tehnyt nelikymppinen konkari alkaa olla jo uransa ehtoopuolella. Viimeiset kymmenen vuotta uralla menneet enemmän tai vähemmän kakkosveskana Milanissa ja Juventuksessa ja viime vuonna joutuessaan pelaamaankin Cagliarissa osoitti, että parempi olisi vaan jatkaa kakkosveskana. Vahvuuksina Dieselin streetwear-kuteisiin hyvin sopiva resuinen olemus sekä niin simppelit läpät maalivahtitreeneissä, että Donnarummakin tajuaa ne nopeahkosti.

#75 Alessandro Guarnone (Italia)

Tällainenkin nimi löytyi virallisilta sivuilta kokoonpanolistasta. Donnarumman kanssa samanikäinen maalivahti, joka on nyt ollut viime ajat Primaveran maalilla ja siellä todennäköisesti jatkaa tänäkin vuonna. Jonkun loukkaantuessa saattaa toki päästä penkille aistimaan tunnelmaa.

#90 Antonio Donnarumma (Italia)

Mies, jonka siirto herätti henkiin perusmilanistojen haaveet pelipaikasta Milanissa, ja nyt sukututkijat ympäri maailmaa yrittävätkin löytää kaukaisia sukulaisuussuhteita Donnarummiin. Noh, on kyseessä oikeasti myös ihan keskitason pelimieskin, joka on saanut oppinsa Milanin junnumyllyssä. Tuli toki seuraan myönnytyksenä pikkuveljelleen, mutta saattaa silti olla jossain määrin kyvykäs toimimaan kakkosveskana. Parempi ainakin olisi.

#99 Gianluigi Donnarumma (Italia)

Ehdoton ja ainoa vaihtoehto ykkösvahdiksi tulevalle kaudelle. Kentällä hämmästyttävän kypsä ikäisekseen, mutta kesän draamasirkus toi melkoisen varjon nuorukaisen ympärille. Jatkosoppari sekä rauha fanien kanssa on tehty, mutta uusi rahakas sopimus nostattaa odotuksia ja vaatimuksia ihan eri tasolle. Ensimmäisten europelien perusteella mies on kentällä entisensä, ja hyvien otteiden jatkaminen on muiden maalivahtien taso huomioiden hyvinkin suotavaa. Suotavaa on myös terveenä pysyminen, pelikieltojen välttäminen sekä kaulaparran siistiminen. Toivottavasti tällä kaudella nähdään eteenpäinmenoa tasaisuudessa sekä jalalla pelaamisessa.

Maalivahtiosastolla tilanne on ennakkoon hyvinkin selkeä. G. Donnarumma pelaa ja muut harjoittavat istumalihaksiaan. Veli Donnarumma saattaa jossain Coppan alkurundeilla päästä kehiin, jos vaan lapsenlikan hommiltaan ehtii. Myös brassiveska Gabriel on ilmeisesti vielä olemassa, mutta viralliseen kokoonpanolistaan mies ei mahtunut, mikä on vähän ikävää, koska brassi aiheuttaisi edes pientä luottamusta astellessaan kentälle Gigion joutuessa jostain syystä sivuun. Seuraorganisaation palkkalistoilla oleva Abbiati on sitten viimeisenä vaihtoehtona.

Puolustus

#2 Davide Calabria (Italia)

Edelleen Milanin kivikovan laitapakkituotannon tuorein helmi, jolta pikkuhiljaa aletaan odottaa nousua vakituiseen pelaavaan kokoonpanoon. Hyökkäyssuuntaan laadukas ja agressiivinen pelaaja, mutta puolustuspelaamisessa vielä kehitettävää. Pystyy kuitenkin pelaamaan molemmilla puolilla ja mikäli jossain vaiheessa aletaan vetää kolmen linjalla, on Calabrian vahvuuksilla ehdottomasti käyttöä.

#12 Andrea Conti (Italia)

Uusi laitapakkihankinta, joka säväytti viime kaudella Atalantassa. Vahvuutena nopeus sekä juonikas liikkuminen hyökkäyspäässä, minkä ansiosta iskikin viime kaudella kahdeksan häkkiä. Puolustuspäässä nopeus auttaa korjaamaan mahdollisia puutteita. Vahvimmillaan wingbackina, mutta pitäisi kyllä toimia myös neljän linjassa.

#13 Alessio Romagnoli (Italia)

Maailman parhaimpiin nuoriin toppareihin lukeutuva Romagnoli saa vihdoin tälle kaudelle arvoistaan seuraa puolustuslinjaan. Loistava jalalla ja myös puolushommissa tyylikkään vähäeleinen ja varmaotteinen. Toppariosastolle on tullut kovia hankintoja, mutta Alessio on kyllä siitä huolimatta tälläkin kaudella yksi johtavista pelaajista alakerrassa ja koko joukkueessa. Alkukausi mennee vielä polvivaivojen myötä toipilaana, mutta sitten alkaa dominointi.

#15 Gustavo Gómez (Paraguay)

Viime kaudella Argentiinasta hankittu paraguaylainen on lähtökohtaisesti varamies puolustukseen. Nuorehkosta pelaajasta on kuitenkin kyse, joten tason nousua on odotettavissa, kun Serie A-kokemusta on jo kauden verran takana. Stunttailee aina silloin tällöin myös puolustavana vaihtoehtona laitapakiksi. Kaiken kaikkiaan hyvä pelaaja, vahva pelaaja. Ja näin.

#17 Cristián Zapata (Kolumbia)

Kolumbialainen on näitä miehiä, joihin on olemassa melkoinen viha-rakkaussuhde. Otteet ovat äärimmäisen epätasaisia, ja etenkin heikompia joukkueita vastaan usein tekee ihan käsittämättömiä tölväyksiä. Seuraavassa matsissa sitten saattaakin pistää kenet tahansa taskuun ja dominoida ihan miten tahtoo. Ainut osa-alue, jossa epätasaisuutta ei ilmene on pallollinen peli, joka on tasaisen surkeaa. Joka tapauksessa mukavaa, että Zapata on vielä messissä, ja tulee varmasti tarjoamaan jokusen hienonkin hetken tällä kaudella.

#19 Leonardo Bonucci (Italia)

Kesän kohuhankinta, joka tuli tuomaan Milanin vielä nextille levelille. Statukseltaan ja pelitaidoiltaan maailman eliittiä, ja Leo onkin tällä hetkellä joukkueen suurin tähti. Ystävyysottelussa Betisiä vastaan pelasi kapteeninnauha kädessä, mikä indikoi sitä, että saattaa toimia kipparina myös tosipelien aikana. Eikä siinä mitään yllättävää olisikaan, oikein sopivanoloinen kandidaatti optimiavauksen pelaajista. Kun joukkueen peli saadaan rullaamaan, on todennäköistä, että näin huikea pallollinen toppari Montellan käsittelyssä johtaa melkoisen eroottisiin hetkiin. Jatkuvat ig-stoorit alaviistosta otettuine selfieineen ja nollan markan taistelutahtolauseineen ovat vaivaannuttavia, mutta onhan se ymmärrettävää, että merdan junnuakatemioissa ja Juvessa uraa tehneellä pelaajalla on jotain pientä vaivaa jossain.

#20 Ignazio Abate (Italia)

Säikähdin vähän, kun tajusin, että Abatekin on jo kolmekymppinen. Ajan kulumisen toisaalta huomaa siinä, että Ignazion jalka ei enää nouse ihan siihen tahtiin kuin lupaavana nuorena. Hyvän Milan-uran kuitenkin jo tehnyt, ja on edelleen luotettava vaihtoehto sijoitettavaksi oikean puolustajan paikalle. Keskitystaito ei ole kehittynyt vuosien varrella mihinkään, mutta puolustuspäässä oikein kelvollinen. Viime kaudella tullut silmävamma pakottaa käyttämään suojalaseja kentällä ja nämä lasit yhdistettynä pitkiin hiuksiin luovat melko pelottavia mielikuvia ysärin naisliikunnanopettajista. Ainoana Milanin paidassa Scudetton voittaneena pelaajana itseoikeutettu kapteeni, jos vain pelaisi säännöllisesti.

#22 Mateo Musacchio (Argentiina)

Villarrealista hankittu kreikkalaista jumalhahmoa muistuttava toppari on jo ehtinyt ihastuttaa alkukauden otteluissa sekä pelaamisellaan että olemuksellaan. Ennakkokaavailuissa meinasi tipahtaa Bonuccin hankinnan jälkeen penkille, mutta on kyllä osoittanut pystyvänsä haastamaan ihan todella ykkösavauksen tontista. Kolmen linjassa toki ehdoton avauksen mies. Hyvä pallollisena ja muuten vaan ihana fyysinen mies.

#29 Gabriel Paletta (Italia)

Ailhtelevan viime kauden pelannut toppari kostautui lopulta hasardiherkäksi punakortti- ja pilkkuautomaatiksi. Alkukaudesta taas pelasi hyvin. Mies on kyllä lähtökuopissa, mikä on varmastikin molemmille osapuolille ihan hyvä asia, kun vahvuudet soveltuvat enemmän ehkä sellaisiin jengeihin, jossa linja makaa alempana.

#31 Luca Antonelli (Italia)

Lähti viime kauteen mahdollisena avauksenkin kaverina, mutta ei lopulta päässyt oikein mihinkään jatkuvien pikkuvammojen takia. Nihkeältä on vaikuttanut pre-seasonillakin, mutta eiköhän Antonellikin sellaiseen kuosiin revitä, että pystyy stunttaamaan vasemmalla tarvittaessa. Wingbackina voisi olla jopa ihan hyväkin päästessään tekemään hyviä nousujaan enemmän.

#46 Matteo Gabbia (Italia)

Nuori topparilupaus, joka nostettiin tälle kaudelle edustuksen rinkiin. Syntynyt vuonna 1999, joten aikaa kehittyä on vielä rutkasti ja eiköhän tämäkin kausi mene pääosin treenatessa edustuksen kanssa, mutta pelaten Gattuson Primaverassa.

#68 Ricardo Rodriguez (Sveitsi)

Wolfsburgista hankittu potkuspesialisti on myöskin näyttänyt jo pre-seasonin aikana olevansa ehdoton vahvistus. Miehen vapaapotkuista on tullut jo maaleja niin suoraan kuin jatkojen kautta ja hyökkäyspäässä on näyttänyt muutenkin hyvältä. Alakerrassa ei ole joutunut vielä testiin, mutta ennakkoon sielläkään ei pitäisi ongelmia olla. Kaikesta päätellen kyseessä on muutenkin todella sympaattinen kaveri, jolle kyllä toivookin onnistumisia. Etenkin nyt Milanin paidassa.

Puolustuslinja tulee menemään lähes kokonaan uusiksi, kun ainoastaan Romagnoli on sellainen pelaaja, joka on optimitilanteessa kentällä. Bonucci on varmaan ensimmäinen nimi, jonka Montella avaukseen kirjoittaa ja neljän linjalla pelatessa Romagnoli sekä Musacchio kamppailevat paikasta rinnalla. Kolmen topparin linjassa Romagnoli-Bonucci-Musacchio on taas todella paljon potentiaalia ja pallollinen vahvuus mahdollistaa pallonhallinnan kovaakin prässiä vastaan. Laidoillakin uusiin tulokkaisiin kohdistuu kovimmat odotukset, ja näiden takana mahdollisuuksiaan kyttäävät ensimmäisenä Abate sekä Calabria.

Keskikenttä

#4 Jose Mauri (Argentiina)

Parmassa aikoinaan alle parikymppisenä säväyttänyt Mauri ei ole oikein löytänyt kunnollista jalansijaa siirryttyään Milaniin. Otteet kentälle päästessään ajoittain ihan hyviä, mutta epätasaisia, ja sitä ominta rooliakaan ei olla saatu määritettyä. Viime kausi meni lainalla Empolissa, jossa vastuuta tuli reilussa kymmenessä matsissa. Pienestä koostaan johtuen kaipaisi selvää parannusta taklauspelaamiseen ja syöttövarmuuteen, jotta pääsisi loistamaan edes jollain osa-alueella. Todennäköistä on, että tätä haetaan myös tänä vuonna lainapestiltä.

#5 Giacomo Bonaventura (Italia)

Joukkueen tärkeimpiä pelaajia. Keskikentälle hyvin kotiutunut pelimies oli viime kauden alkupuoliskolla yhdessä Suson kanssa käytännössä Milanin koko hyökkäyspeli, ja miehen loukkaantuminen tammikuussa oli iso isku joukkueelle. Sakari Oravan erinomaisen kirurgintyön ansiosta Jack on kuitenkin täydessä kunnossa alkavalle kaudelle, ja pre-seasonilla sekä EL-karsinnoissa on jo nähty vanhaa hyvää Bonaventuraa loistavine kuljetuksineen ja muutenkin hyvine hyökkäyspään liikkeineen. Saattaa päätyä tällä kaudella taas laidallekin pelaamaan Calhanoglun tulon vuoksi.

#10 Hakan Çalhanoğlu (Turkki)

Kirjoitetaan tuo sukunimi edes kerran tähänkin postaukseen ihan täysin oikein. Turkin jalkapalloilun helmi kärsi viime kaudella neljä kuukautta pelikieltoa uransa alkupuolella tapahtuneiden siirtokuvioiden vuoksi, ja ehkä tästä johtuen mies pääsi livahtamaan Milaniin halvalla ja vähän tutkien ulkopuolella. Myös kymppipaita oli jonkinasteinen yllätys, mutta kyllähän Hakan loistavana murtosyöttöjen antajana ja kaukolaukojana saattaa tuon paidan arvoiseksi osoittautua, etenkin kun Milanissa sitä todellista arvoa on muilla pelinumeroilla kuin kympillä. Erityisen tunnettu Calhanoglu on vapaapotkuistaan, joita hän onkin muutaman viime kauden aikana paukutellut sisään enemmän kuin kukaan muu Euroopan top-sarjoissa. Craiovaa vastaan koettiinkin jo jonkinlaista kiimaa, kun Hakan oli 45 metrissä pallon takana ja 65000 henkeä San Sirolla huutaa ja hakkaa käsiään yhteen odottaen.

#18 Riccardo Montolivo (Italia)

Vielä viime kaudella kapteenina ja optimiavauksen keskikentän pohjimmaisena toiminut Montolivo on jälleen yhden ison loukkaantumisen verran hitaampi ja huonompi kuin viime kauteen lähdettäessä. Liike on nykyään verrattavissa niihin San Siron isoihin betonitorneihin ja kapteenin asemakin on ollut aina kyseenalainen, kun ainakin ulospäin välittyvä karisma on ollut Hayden Christensenin esittämän Anakin Skywalkerin luokkaa. Käyttöä joukkueessa ei ainakaan yleisen mielipiteen mukaan pitäisi olla, kun Bigliankin varamiehenä toivotaan käytettävän ainakin Locatellia, Sosaa, Antonio Donnarummaa ja Yonghong Litä ennen kuin ”Capitanoon” joudutaan turvautumaan. Nähtäväksi kuitenkin jää, jakaako Montella edellämainitun mielipiteen.

#21 Lucas Biglia (Argentiina)

Ehdottomasti hankinta, jonka tärkeydestä ei vieläkään puhuta riittävästi. Pirlon (ja varauksin Van Bommelin, vaikka vähän erityyppinen olikin) lähdön jälkeen Milanissa ei ole ollut oikein yhtäkään mitat täyttävää registaa. Symbolisesti valittu pelinumerokin kertoo, että nyt on. Erityisesti Montellan pelitavassa keskikenttä tarvitsee olennaisesti hyvin pelin nyansseja aistivan pallollisen moottorin, ja nyt käsissä on Serie A:n ehkäpä paras pelaaja siihen hommaan. Alku Milanissa ei mennyt kovin hyvin, kun ilman yöunia Milanoon matkustanut Biglia täräytti ”Forza Lazio” astuessaan Casa Milanin pihassa autosta, mutta treenipelissä Bayernia vastaan näytti jo parissakymmenessä minuutissa kymmenen kertaa paremmalta kuin Montolivo ikinä. Tällä hetkellä kärsii myös pienestä lihasvammasta, mutta syyskuun alun maaottelutauon jälkeen alkaa tapahtua.

#23 José Sosa (Argentiina)

Besiktasista varsin maltillisin odotuksin viime kaudeksi saapunut Sosa osoittautui juurikin noiden maltillisten odotusten arvoiseksi. Pelasi aina välillä hyvin, välillä huonosti, mutta yleisesti ottaen tasonsa puolesta pelasi liikaa. Pallollisesti ihan ok pelaaja, mikä on aina sinänsä ihan positiivista, mutta kun taso ei riitä, se ei riitä. Hyvin pienen roolin varamiehenä voisi mennä myös tällä kaudella, mutta parempi vaihtoehto olisi kuitenkin pistää menemään ja vaikka korvata jollain  paremmalla. Ottajia voisi olla ainakin Turkissa, mutta kun mies viime vuonna Milaniin halutessaan käytti siirtonsa verukkeena mm. terrorosmiä, on vähän hankala nähdä, että palaisi sinne. Jos nyt tuollaisten kommenttien jälkeen edes halutaan.

#45 Niccolò Zanellato (Italia)

Kiharapäinen 1998-syntynyt keskikenttäpelaaja Primaverasta, joka on nyt jo parinkin kauden ajan saanut aina silloin tällöin roolinpoikasta edustusjoukkueen harjoituspeleissä. Myös esitykset ovat olleet ihan mukavia silloin tällöin. Ihan Locatellin tasoisesta lupauksesta ei kuitenkaan ole kyse, mutta treenailee kuitenkin kovassa seurassa, mikä on tunnetusti erittäin kehittävää. Virallinen debyytti voisi olla nuorukaiselle sopiva tavoite tälle kaudelle, minkä jälkeen sitten hakemaan vauhtia vaikka Serie B:stä.

#73 Manuel Locatelli (Italia)

Kiharapäinen 1998-syntynyt keskikenttäpelaaja, joka teki läpimurtonsa viime kaudella. Potentiaali oli tiedossa jo pitkään, ja viime kaudella sitä päästiin vihdoin näkemään käytännössäkin. Registan tontti on ehkäpä yksi koko lajin vaikeimmista, joten jo sikäli on huikeaa, että vasta 18-vuotias pelaaja pystyy pelaamaan tonttia Serie A -tasolla. Tällä kaudella Biglian hankinnan jälkeen on odotettavissa, että Locatelli soittelee kakkosviulua pelipaikallaan, mutta nyt on tarjolla erinomainen opastaja, kun Loca pääsee Biglian oppipojaksi. Tasaisuutta otteisiin kaivataan, mutta se löytyy iän ja kokemuksen karttuessa.

#79 Franck Kessié (Norsunluurannikko)

AS Roman nenän edestä kaapattu voimanpesä dominoi viime kaudella Atalantassa ja sama on jatkunut myös Milanissa ensimmäisissä matseissaan. Fyysistä ominaisuuksista nopeus, voima ja kestävyys ovat ihan huippuluokkaa, ja kun laukaukset ovat ohjuksia ja syötöt löytävät vastaanottajansa, on vaikea ennustaa muuta kuin dominoinnin jatkumista myös kovemmissa ympyröissä. Ehdottoman tärkeä osanen siinä, ettei Milan jäisi enää jalkoihin keskikentällä, kuten viime kausina on tapahtunut.

Montellan paletissa tosiaan kolmen miehen keskikenttä on varsin vakioitunut käsite, jonka ympärille sijoitetaan muut palaset. Biglia ja Kessie ovat aika saletteja avauksen pelaajia kahdelle paikalle ja kolmannesta paikasta taistelevat Bonaventura sekä Calhanoglu. Nämäkin kaksi kuitenkin mahtuvat samaan aikaan kentälle, sillä molemmat voivat myös pelata joko vasemmalla laidalla tai kärjen alla. Avauksen miesten takana tilanne on sellainen, että yksi hankinta tyylillä vara-Kessie ei olisi ollenkaan pahitteeksi, muille tonteille löytyy kyllä jossain määrin mitat täyttäviä vaihtoehtoja.

Hyökkääjät

#8 Suso (Espanja)

Pitkän aikaa läpimurron kynnyksellä vaeltanut espanjalaistaituri vakuutti toissa kaudella lainalla Genoassa ja sieltä saatu boosti kantoi vihdoin myös Milanin paitaan. Maaginen vasen jalka voitti jokusen matsin yksinäänkin, ja muutenkin kauden pelaajan titteli kuuluu Susolle. Myös tällä kaudella on lupa odottaa hyviä esityksiä, etenkin kun joukkueessa alkaa olla sen verran muitakin laatupelaajia, ettei Susolla ole aina tuplausta tai triplausta päällään. Toki tilanteesta ja systeemistä riippuen saattaa ajoittain saada kommennuksen myös penkillekin, mutta tulee kuitenkin pelaamaan sekä oikealla laidalla että SS:nä paljon. Huippuonnistumisella käynee kutsu ensi kesän MM-kisoihin, mikä on varmasti motivoiva tekijä Susolle.

#9 André Silva (Portugali)

Uuh/uhh. Meikäläisen uudeksi mancrushiksi muodostunut portugalilaistaituri on kaikesta hypestään huolimatta enemmän tulevaisuuden hankinta. Confederations Cupista johtuen valmistautuminen uuteen kauteen on vähän jäljessä verrattuna moneen muuhun, mutta hankalasta tilanteesta huolimatta vilauksia miehen laadusta on jo päästy näkemään. Lehdistössä yritettiin leipoa miehestä jo floppia alle 45 pelatun minuutin jälkeen, mutta harkkapelissä Betisiä vastaan oli raporttien mukaan jo hyvää tekemistä ja kuparinenkin meni rikki. Toivottavasti se haussa oleva huippukärki vielä löydetään, jotta Silva pääsee tekemään tulosta ihan rauhassa. Kehuja pelaajalle kuitenkin satelee niin valmentajilta kuin kanssapelaajilta, joten turhasta miehestä ei voi olla kyse.

#11 Fabio Borini (Italia)

Mirabellin krapulainen kuningasidea vai tarkoin harkittu halpa kovan työmoraalin vaihtopelaaja? Vielä ei voi tietää, mutta aika humoristiseen valoon tämä hankinta tietysti näiden Bonuccien ja Silvojen keskellä asettuu. Vekkuli ja hyvä joukkuepelaaja kuitenkin, joka on osoittanut kovaa taistelutahtoa kentälle päästessään. Omaa myös hyvät sokkapolvet, joiden avulla kykenee tuottamaan tilanteita koville vaparinampujille. Homman sitten lopulta asetuttua uomilleen kauden mittaan tullaan Borinia toivottavasti näkemään aina vain harvemmin kentällä. En silti pistä yhtään pahitteeksi, jos Faabiokin yhden hikisen loppuhetkien voittomaalin jotain vittu-benvenutoa vastaan iskisi.

#63 Patrick Cutrone (Italia)

Nuori voimahyökkääjä lähtee hakemaan läpimurtokauttaan. Debyytti tuli viime kauden lopussa ja nyt pre-seasonilla vastuuta sekä tehoja on tullut todella hyvin. Kohokohtina tietysti ovat kaksi maalia Bayernin verkkoon sekä ensimmäinen virallinen maali San Sirolla Craiovaa vastaan. Cutrone on tätä samaa jo pitkään lahjakkaaksi tiedettyä ikäluokkaa, josta Donnarumma ja Locatelli ovat jo ponnistaneet huipulle ja lisää on tulossa. Cutrone onkin kaikkien aikojen kovin maalintekijä Milanin junnuissa, joten ehdottoman kovasta lupauksesta on kyse. Tälle kaudelle odotuksissa lainapesti tai rooli kolmoskärkenä.

#70 Carlos Bacca (Kolumbia)

Kova maalinsylkijä alkaa olla lähtökuopissa Milanista. Maalinteko tosiaan onnistuu loistavasti, oikealla jalalla, mutta muuten jalkapallon pelaaminen tuntuu tuottavan kolumbialaiselle kovia vaikeuksia. Sanomattakin siis selvää, ettei Montellalla ole ihan hirveitä intressejä peluuttaa vähän laiskaa ja palloja jatkuvasti menettävää miestä. Ottajia olisi kyllä ollut ympäriinsä, mutta jollain ilveellä Bacca onnistuu olemaan varmaan maailman ainut etelä-amerikkalainen, jota ei saa liikkeelle hervottoman rahatukon perässä. Loppuun todettakoon vielä, että tarinat siitä, kuinka Bacca toimi kalastajana ennen läpimurtoaan kv. futikseen ovat valheellisia. Oikeasti mies toimi linja-auton rahastajana ja kalastus oli vain rakas harrastus. Lyön vasemman kivekseni vetoa, että pitää kelaa oikealla puolella.

#94 M'Baye Niang (Ranska)

Ranskalainen kehui viime kauden alussa kovasti tulleensa fiksummaksi pelaajana sekä ihmisenä. Tämä sitten saattoi johtaa siihen, että mies yhtäkkiä tajusikin olevansa aika huono jalkapalloilija ja itseluottamus romahti todella alas. Lainapesti Watfordissa meni ihan mukavasti, mutta silti osto-optiota ei käytetty, ja Niang on jälleen kerran Milanin mies ja myyntihuhujen kohteena. Niang toki tuo tällä hetkellä nopean ja suoraviivaisen vaihtoehdon Milanin hyökkäykseen, mutta jotain miehen pitäisi tehdä, etteivät pallolliset ratkaisut olisi järjestään niin vaivaannuttavan huonoja. Ei meikäläistäkään ihan suoraan haittaa, jos Niang saa vielä mahdollisuuden näyttää, mutta jos mies vielä kerran esimerkiksi kompastuu kesken kuljetuksen palloon tai onnistuu tyhjän maalin edessä laukomaan taaksepäin, haen kaverin vaikka itse pois Milanellosta.

Hyökkäykseen ollaan tosiaankin haeskelemassa vielä yhtä kovan profiilin kaappausta, joka onnistuessaan laittaisi kuviot vielä vähän uuteen uskoon. Tämänhetkisessä tilanteessa kuitenkin Silva on ykköshyökkääjä ja laitureiksi ykkösvaihtoehtoja ovat Suso ja Bona/Calha. Kahdella hyökkääjällä mentäessä voisi olettaa, että Suso, Hakan tai Bonaventura pelaisi jonkinlaista seconda puntaa, joskin myös Silva on ehkä vahvimmillaan kärkiparin kanssa. Tilanne on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että hyvässä terveystilanteessa penkiltä tulee löytymään laatua, kun kolmikosta Suso, Bonaventura ja Calhanoglu yksi on melkein aina penkin puolella.

Odotukset tulevalle kaudelle

Milan pelaa kaudella 2017-18 kolmessa kilpailussa, Serie A:ssa, Coppa Italiassa sekä Eurooppa-liigassa. Ehdoton ja ainut tavoite on paluu Mestarien liigaan, mikä vaatisi joko sijoituksen neljän joukkoon Serie A:ssa tai Eurooppa-liigan voiton. Nyt jalkeilla on huikeiden investointien jälkeen sellainen joukkue, että kumpi vain tapa on ihan täysin realismia. Liiga edellä kuitenkin luultavasti tullaan menemään ja EL sekä Coppa ovat hyviä bonuksia ja niihin panostetaan sarja- ja resurssitilanteiden mukaisesti.

Serie A:n alkava kausi on taas pitkästä aikaa ainakin ennakkoasetelmien perusteella äärimmäisen mielenkiintoinen. Viime kauden kärkikolmikosta Juventus ja Roma (sori vaan) ovat ennakolta hivenen heikompia kuin viime kaudella, Napoli on pysynyt aika muuttumattomana ja Milan on ottanut loikan ainakin nyt Roman ja Napolin luokkaan. Myös Inter on ennakkoon vahva, kun sielläkin on saatu paria olennaista tonttia vahvistetuksi ja myös valmentajapuolella on saatu homma kuosiin. Laziotakaan ei missään nimessä voi unohtaa kaavailuista, vaikka tärkeitä pelaajia onkin ollut lähtökannalla. Juventus on ehkä jälleen kerran suosikki mestariksi, mutta helppoa se ei tule olemaan, kun voidaan kuitenkin jopa sanoa, että 5-6 joukkuetta on lähellä toisiaan. Milanin osalta suurimpana kysymysmerkkinä on se, miten nopeasti Montella saa uudistuneen porukan pelin kulkemaan. Scudettosta puhuminen mennee vielä tällä kaudella vähän haihattelun puolelle, mutta jos jostain vielä sellainen 20-25 maalin kärkimies repäistään, saattaisi jo olla sen kokoinen tsäänssi, että Milanon kapakoissa tuopin äärellä ja melun suojaamina kuiskuteltaisiin jopa Scudettosta.

Serie A alkaa Milanin osalta sunnuntaina 20.8. klo 21.45 Crotonen vieraana. Sarjaohjelma onkin ihan suosiollinen, kun ensimmäiseen kuuteen matsiin mahtuu ainoastaan yksi ennakkoon kova matsi Laziota vastaan. Näin ollen siinä on hiukan varaa hakea vielä kuvioita kuntoon.



Coppa Italiassa Milan aloittaa 16 parhaan joukosta, jossa vastaan asettunee jompi kumpi Veronan joukkueista. Kärkijoukkueista samalla puolella kaaviota ovat myös Inter, Fiorentina sekä Lazio ja nämä nimenomaan niin, että puolivälierissä olisi tarjolla derby ja välierissä sitten Viola/Lazio. Coppassakin tavoitteena on varmasti pelailla niin pitkälle kuin vaan sattuu pääsemään. Jos sieltä se derby napsahtaa, on tietysti tarjolla vielä vähän ylimääräistä motivaatiota. Päätavoite on kuitenkin muualla, kun Coppasta kerran herkkusieniä ei pääse haistelemaan.



Kiima kohti alkavaa kautta on melkoinen niin Milanossa kuin tällä turvallisen mieshuorausetäisyyden päässäkin. Kausikortteja on myyty jo nyt noin 30000 kappaletta, ja jos sieltä vielä se yksi iso hankinta tehdään, saadaan Casa Milanin lippuluukulla rinttailla lippuja ihan urakalla. Kesä on ollut huikea ja toivottavasti talvi sekä kevät ovat vielä huikeampia. Milan on palannut, kohta mennään!

Forza Milan! Ja KIIIIIIIIIIIIIIIIIIIMAAAAAAAAAA!!!!!!

Dimes

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 13.08.2017 klo 16:56:17

Nyt on pakko kumartaa ja kehua avausta, vaikkei italofutis niin lähellä sydäntä olekaan. Komeaa jälkeä Ylos Tuoppi
esson baarin ikkunapöytä

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Italia


Vastaus #3 : 13.08.2017 klo 17:19:16

Mahtava avaus! Suuret odotukset tulevaa kautta kohtaan, eli otetaan topikki seurantaan ja forza Milan!
Fantôme

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Bianco che abbraccia il nero.


Vastaus #4 : 13.08.2017 klo 18:01:16

Nyt on pistetty Milanille joukkueen ansaitsema avaus, johon on nähty vaivaa Ylos
hzn4000

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 13.08.2017 klo 18:05:13

Ehdottoman hieno avaus. Joukkueen nostopanosten veroinen suoritus avaajalta. Mielenkiinnolla odotan tulevaa, kun Juventus saa lisää haastajia. Lopultakin.
Vincent Orava

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 13.08.2017 klo 18:45:53

Erittäin hieno avaus. Asiaa ja hassuttelua annosteltu niin sopivasti, että oli samaan aikaan mielenkiintoista ja hauskaa luettavaa. Littipeukku.
sköne

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 13.08.2017 klo 18:47:46

Upea Avari kaudelle! KIITOS !
CadornaFC

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Calcio,Fußball,Huuhkajat,Kaakon Kolmonen


Vastaus #8 : 13.08.2017 klo 19:14:07

Keep calm and Forza Milan!

Hyvin kirjoitettu avaus Ylos
IlDiavolo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kulik Kulik hyvä kun tulit


Vastaus #9 : 13.08.2017 klo 19:35:46

#21 Lucas Biglia (Argentiina)
Alku Milanissa ei mennyt kovin hyvin, kun ilman yöunia Milanoon matkustanut Biglia täräytti ”Forza Lazio” astuessaan Casa Milanin pihassa autosta

Haha ei saakeli :D :D https://www.youtube.com/watch?v=5Cb4_ly-oUE

Huikea avaus. Isot kiitokset! Ylos

Vahvuuksia Montellan näköinen pallollisesti vahva alakerta. Biglia ehdottomasti kesän tärkein hankinta vaikka Bonucci toki varasti mediahuomion. Kysymysmerkkejä joukkueen hitsautuminen yhteen nopealla aikasäteellä sekä Montellan kyky toimia kerrankin sellaisen porukan johtajana jolla on edellytykset voittaa kaikki. Andre Silvan ja Cutronen aika tulee vielä mutta tällä hetkellä varmasti maaleja latomaan pystyvä ykköspyssy tulee vielä. Oma toivejärjestys seurava: 1) Belotti 2) Kalinic + Zlatan 3) Auba.

Taivas on rajana sillä kaiken mennessä nappiin Milanilla on kasassa joukkue joka pystyy nuoresta iästä huolimatta voittamaan Scudetton jo tulevalla kaudella. Biglia ja Bonucci hyviä ja kauan toivottuja, uskottavia johtohahmoja nuoreen porukkaan. Erikoistilanteissa löytyy hemmetisti variaatiota, kiitos Hakanin, Bonan ja Rodriguezin. Jos pelataan 4-3-3 muodostelmalla niin Musacchio ja Romagnoli tällä hetkellä melko tasapelissä Bonuccin rinnalle. Hakan mieluummin sitten ylös laidalle ja Bona keskikentälle. Eurooppa-liiga tuo omat haasteensa nimenomaan ringin kestävyyden suhteen, paikkaajat esim. loukkaantumisten sattuessa eivät kuitenkaan ole kovin hääppösiä. Abate hidastunut, Calabria vieläkin melkoinen raakile, ja Monty toki aivan sysipaska.

Kinkeille kuitenkin iso kinnas siitä, että tekivät ulkkariomistajina heti sen ainoa asian mitä heiltä odotettiinkin. Eli polttivat kesän ikkunassa ihan saatanasti rahaa. Kaikki ovat tienneet, että rinki on aivan riittämätön ollakseen AC Milan ja ne jotka ovat uskaltaneet sen sisältä päin sanoa julki (Seedorf) ovat siitä joutuneet kärsimään. Rahaa ollaan kuitenkin poltettu melko viisaasti, suorastaan chelseamaisesti. Eli sisään on tullut pitkänajan sijoituksia ja näin tulevissa ikkuinoissa voidaan keskittyä täsmähankintoihin.

Forza Milan!
« Viimeksi muokattu: 13.08.2017 klo 19:38:41 kirjoittanut IlDiavolo »
Ticorexx

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Moraalinen mestari


Vastaus #10 : 13.08.2017 klo 19:36:07

Hieno avaus! Toivottavasti Milanin pakka kestää sen verran kasassa (ja lähempää tarkastelua), että saadaan Milanon punamustat laajentamaan kolmen kärkeä lopultakin neljän kärjeksi.
grillipallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Luve, AC Milan


Vastaus #11 : 13.08.2017 klo 20:20:50

Kiitoksia hienosta avauksesta!
Aiai.
On kyllä mielenkiintoinen kausi alkamassa.
Virallinen

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 13.08.2017 klo 21:25:25

Kova avaus jälleen kerran Ylos

Itselläni eniten kiimaa herättäisi 3-5-2 tai 3-5-1-1. Toppareissa on yksi maailmanluokan pallollinen toppari, ehkä jopa kaksi, ja nämä olisi hyvä kentälle molemmat kolmannen eli Romagnolin pelatessa perinteisempää roolia. Laidoille toki Conti ja RR. Jack-Biglia-Kessie -keskikenttä saa kärjen märäksi nyt jo. Kolmiota voidaan toki käännellä vaikka mihin suuntaan Locatellin ja Calhanoglun myötä. Kärkeen toki mieluiten hankinta Mr. X ja rinnalle/alle Suso tai edellä mainittu turkkilainen. Pitkästä aikaa oikeasti tulevaisuuteen tähtäävä siirtoikkuna (vaikkakaan en tietysti pistäisi pahaksi jos viimeisinä päivinä sisään naarataan kuningas Zlatan).
Carlos83

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Giallorossi, Ilves


Vastaus #13 : 13.08.2017 klo 22:13:11

Upea avaus, odotetusti. Tuoppi

Milan vaikuttaa todella vahvasti alkavan kauden mielenkiintoisimmalta joukkueelta. Pakka on uudistunut niin reilusti, että kauden alussa saattanee vielä peli vähän hakea uomiaan, mutta kaiken loksahtaessa kohdalleen saattaa Milan nähdäkseni haastaa jopa scudettosta. Hienoa nähdä Italian suurimman seuran alkavan jälleen nousta jaloilleen. Ylos

e. Biglialle vielä erikseen peukkuhekottelut. Traumat ovat selvästi syvällä.
chandlerbing

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Wu-Tang Clan


Vastaus #14 : 14.08.2017 klo 02:52:21

Pakko tulla nyt ihan kehumaan avausta. Aivan loistava!

Biglialle sekä Montolivo-betoni-Christensen-Skywalker rinnastukselle vielä erikseen massiivinen Ylos
niinon

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 14.08.2017 klo 08:28:31

Pakko kehua täältäkin avausta, olihan mukavaa luettavaa!
shots

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 14.08.2017 klo 13:13:21

Avaukselle Ylos Josko saisi tämän sarjan päivitettyä itselleen seurattavaan jamaan. Milan ollut 80-luvun lopulta "se joukkue" joten mielenkiinnolla seurataan tätä kehitystä.
Rossoneri83

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Milan, Spurs


Vastaus #17 : 14.08.2017 klo 13:40:48

Huikean hieno avaus! Duunissa lueskelin sen ja kyllä fiilis nousi aika lailla kattoon. 2011 olin San Sirolla scudettoa juhlimassa ja jotenkin sellainen fiilis on, että ei tässä kovin montaa vuotta tarvi sitä seuraavaa venata. Paluu herkkusieniliigaan kaudeksi 2018-19 on toki näin alkuun se tavoite numero uno. Kuusi yötä vielä ja sitten mennään :D
nekkutikkari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zinedine Gin-Tonic


Vastaus #18 : 14.08.2017 klo 22:45:37

Fantastinen avaus!! Rispekt!
Nasty

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 15.08.2017 klo 00:20:13

Tiesin jo otsikon perusteella mitä tuleman pitää. Aina vituttanut nämä "pastafruttidimarethistimewecangoalltheway" -sloganit ja kun perinteetkin suosivat pelkistetympää kirjoitusasua, niin win-win. #wearesorich olisi toki ollut ns. hyvä läppä. Sopivasti huumoria sekoitettuna asiapitoisemman tekstin sekaan, mutta yleisilme kuitenkin rento kauttaaltaan. Aloin jo ihmettelemään viimeisiä kappaleita lukiessani, kun sanaa Scudetto ei näy eikä kuulu, mutta tulihan se sieltä. Toki vähän ujostellen ja romanistoiltakin ihan turha pyydellä mitään anteeksi. Viime kauden top2 on heikentynyt ja se antaa muille paremmat mahdollisuudet, ja näin. Montolivon pelaajaesittely huvitti allekirjoittanutta ja vaikka inhoankin kyseistä pelaajaa on myös totta, että on saanut liikaakin paskaa vuosien saatossa niskaansa. Tuntuu hieman siltä, että kannattajat ovat purkaneet turhautumistaan seuraa kohtaan Montolivoon, joka toki on vähän epäreilua. Montolivo on vaan jotenkin loistava esimerkki siitä alennustilasta mihin oltiin ajauduttu. Yhtä hyvin Abate olisi voinut saada enemmän paskaa, mutta koska rooli on ravata munaravia laidalla, niin yleisö ei niin herkästi ala viheltämään, vaikka pari derbyä ryssisikin. Monty taas on hieronut sitä palloa satoja kertoja keskikentällä paskoja syöttöjä jaellen ja laukaustaan säästellen, joten paskaa on sitten tullut niskaan.

Ps. Kessie tulee olemaan dominoiva pelaaja keskikentällä.
The Missionary

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Riven Suomi ja joku vitun Piolismo


Vastaus #20 : 15.08.2017 klo 10:11:47

Varovaisuus Scudettosta puhuttaessa kulminoituu tosiaan tällä hetkellä tuon hyökkääjätilanteen ympärille. Bacca ei ole jäämässä, eikä Silva tai Cutrone pysty tällä hetkellä millään sellaiseen 20-25 maalin kauteen, millaisen Scudettosta haaveileva joukkue ykköskärjeltään kyllä auttamatta tarvitsee. Susot, Bonaventurat sun muut kyllä iskee sinne kymmenen kaapin tietämiin, mutta sillä ei vielä mennä mihinkään. Jos (toivottavasti kun) saadaan vielä sellainen hyökkääjä, jolta oikeasti voidaan odottaa sellaista 25+ maalia, voidaan alkaa oikeasti huutelemaan kullit tanassa Scudettosta, siihen asti vilautellaan vaan ovenraosta.

Hyvänä aasinsiltana edelliseen kappaleeseen voikin ottaa esille eilisen tuoreimmat hyökkääjähuhut. Villarreal näyttäisi pelastavan tilanteen Baccan kanssa tarjoamalla 16-18 miljoonaa kolumbialaisesta niin, että jopa Baccallekin kelpaisi. Toivottavasti Bacca ei ehdi ennen siirron toteutumista lukea uutisia Tanskasta, jotta uskaltaa lähteä sukellusveneen kyytiin. Suoraksi korvaajaksi olisi sitten tulossa 25 miljoonalla Montellan suosikkipoika Kalinic, jonka siirto on ollut jonkinlaisessa stand-byssa koko kesän. Kalinicinkin siirrosta kerrotaan, ettei sen pitäisi estää sitä isoa hankintaa, joten eiköhän siellä sitten vielä huudella Dortmundin ja Torinon suuntaan. Mirabelli lupaili kuun alussa asioita tapahtuvan ferragoston jälkeen, ja niin tässä näyttäisi käyvän.
IlDiavolo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kulik Kulik hyvä kun tulit


Vastaus #21 : 15.08.2017 klo 20:31:54



Carlos Bacca ● A.C. Milan ● All 20 goals in 2015-2016
Carlos Bacca - All Goals 2016/17 Season - HD

Carlos Baccan kaksi kautta kestänyt palvelusaika punamustissa on tullut päätökseensä ja on kyllä ehdottomasti kiitosten paikka. Kolumbialainen oli ammatinmies muuten kovin sekasortoisessa Milanissa ja varsinkin avauskaudellaan joukkueen hyvin harvoja valonpilkkuja. Edelleen olen kovin tyytyväinen siitä, että Jackson Martinez-diili kusahti jonka myötä saatiin nauttia Baccan peliesityksistä Serie A:ssa, ja Milanissa. Paras hyökkääjä punamustissa sitten Zlatanin dominoinnin, ja taisipa iskeä avauskaudellaan osumia eniten Milanin paidassa sitten itse Shevan debyyttivuoden. Ja viime tammikuun siirtoikkuna osoitti sen, että Carlosin tekemisiä ohjaa muukin kuin raha. Kiinasta olisi ollut tarjolla sen verta isot kasat valuuttaa, että takuulla suurin osa kolmekymppisistä jalkapalloilijoista olisi moiseen tarjoukseen tarttunut. Ja mikseipä tietenkin nuoremmatkin, mm. edellä mainittu Jackson Martinez...

Se ettei Baccan muotti sopinut Montellan palapeliin ei ole loppupeleissä pelaajan eikä valmentajan vika. Eteenpäin mennään, monella saralla. Hienoa, että Milanissa on valmentajaan täysi luotto jolloinka hänellä on kaikki ohjakset käsissään muovatessa joukkueestaan haluamansa näköistä. Baccan tie vie takaisin tuttuun La Ligaan jossa hän Sevilla-vuosinaan ponnahti jalkapallomaailman tietoisuuteen. Kaksi kautta Italiassa osoittivat sen millainen maalitykki onkaan kyseessä. Onnittelut Keltaiselle sukellusveneelle huippuhankinnasta. Ja Baccalle iso kasa kuivaa ruutia mukaan ja pelivuosia pitkäksi aikaa eteenpäin. Kiitos.

...luonnollisesti Baccan lähdön myötä uuden kärjen hankinta lähti taas todenteolla liikkeelle. Kalinicille koitetaan sorvata soppari kasaan pikaisesti ja toiveissa on, että tuore hankinta olisi mukana jo torstai-iltana. Siihen vielä Zlatan kylkeen niin Milan voikin viitata kinnasta tälle leikille jonka säännöt on keksinyt Urbano Cairo. Kalinicin siirron isoin jarru on kuulemma Everton joka on myös hyökkääjäjahdissa.
« Viimeksi muokattu: 15.08.2017 klo 20:34:25 kirjoittanut IlDiavolo »
Nasty

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 15.08.2017 klo 22:21:45

Toki Baccaltakin nähtiin epäammattimaiset itkupotkuraivarit, kun otettiin vaihtoon jossain pelissä, joten ei se ihan ruusuilla tanssimista ollut kokonaisuudessaan ja lopusta jäi hieman puolivillainen maku. Tästä jälkimmäisestä kaudesta johtuen tuo siirtosaagakin on ollut odotettuakin hankalampi ja lainadiilillähän sitä yritetään nyt myydä. Toivotaan onnistumisia ensi kaudella.
Apolloni

Poissa Poissa


Vastaus #23 : 15.08.2017 klo 22:44:53

Kiitos täältäkin todella kovasta avauksesta!
Aluksi Baccasta jäi jopa sellainen kuva että nimenomaan osallistuu peliin ja järkkää paikkoja muillekin mutta aika nopeasti touhu kääntyi vain maalipaikkojen kyttäämiseksi ja jäi fiilis että pelaaja pelaa ennen kaikkea itselleen. Toisaalta kuitenkin samaa mieltä tuosta että viime vuosina lähes ainoa ammattimies aika sekavassa porukassa ja kuitenkin äärimmäisen kliininen viimeistelijä. Kiitos ja kaikkea hyvää miehelle jatkoon.
Kalinic ei taas sytytä yhtään. Olisi toki isona targettina vähän erilainen kärki mitä Milanissa viime vuosina nähty, mutta muistaakseni oli viime kaudella eniten maalipaikkoja missannut serie a pelaaja, eikä maalimäärä 15 nyt mitöään sateentekijältä vaikuta. Lisäksi muistelen että viime kausi on ainoa onnistunut sesonki serie a:ssa. 30m€ aika paljon tällaisesta...
Milanista

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: AC Milan, Suomen maajoukkue, Baltimore Ravens


Vastaus #24 : 16.08.2017 klo 00:17:28

Loistava avaus Ylos Pitkästä aikaa kiimaa Milanin peleistä tiedossa. Varsinkin Kessien tulevaa dominointia odotellessa.

 
Sivuja: [1] 2 ... 20
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa