En löytänyt asiasta yhteistä keskustelua, olkoonkin, että jokaisen ikäluokan kohdalla asiasta väännetään omissa otsikoissaan. Tällä hetkellä Suomen miesten ja poikien maajoukkueiden vastuuhenkilöt ovat seuraavat:
Markku Kanerva, miesten A-maajoukkue. Pitkä ura eri maajoukkueissa, sitä ennen Klubissa apukoutsina ja tovin Viikkareissa. Nykyistä meininkin voidaan toki kyseenalaistaa, mutta fakta oli se, että vielä hetki sitten Kanervaa suorastaan vaadittiin vakituiseksi valmentajaksi. Ei ehkä topicin suurin kysymysmerkki.
Tommi Kautonen, U21-maajoukkue. Läpipaskat tilastot valmennusuralta ennen maajoukkuepestiä. Nosti FC Lahden liigaan, se on todettava, mutta pääsarjatasolla tilastot 28-10-
55. Tiputtanut melkein jokaisen jengin jota on urallaan valmentanut, tai saanut potkut ennen sitä, ja joko siksi tai sen kunniaksi, että omaa uskomattoman kyvyn erottaa pelaajan pelipaikastaan, on saanut armolahjana tämän tulevien maajoukkuepelaajien kehitykseen olennaisesti liittyvän pestin.
Stephen Ward, U20-maajoukkue (1.1.1998). Nykyinen ikäluokka pelaa EM-jatkokarsinnassa. Stephen Wardin valmennusuran selvittäminen käy mysteeristä. VPS:n päävalmentajana 2000-luvun alkupuoliskolla. Sen jälkeen seitsemän vuotta IFK Mariehamnin kakkosvalmentajana sekä junioripäällikönä. Kuulunut useamman maajoukkueen valmennusryhmään, saunaporukkaan tai piirivastaavuuteen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei meriittejä.
Kimmo Lipponen, U19-maajoukkue (1.1.1999)
1992 Ponteva
1994 Oxelösunds IK
1995–1997 Allianssi
1999 VPS (apuv.)
1999 VPS
2000–2001 SalPa
2004– Suomi U15–U19
2004–2006 Suomi U21 (apuv.)
Eli Kakkosesta maajoukkuetehtäviin. U19-maajoukkue hävisi juuri Hollannin vastaavalle ikäluokalle 0-9.
Palloliiton sivuilla Lipponen on merkattu myös 2000-syntyneiden päävalmentajaksi, mutta ilmeisesti viime maaotteluissa vetovastuussa on ollut kaksikko
Kai Nyyssönen ja Stephen Ward. Kai Nyyssönen valmennusuran ainoa meriitti lienee yhä potkut siitä ainoasta pääsarjan pestistään, KuPSista.
Erkka V. Lehtola, U17 (1.1.2001). En edes tiedä mistä aloittaa, mutta
tästä voit nähdä tämän vuoden tuloksia. Esimerkiksi helmikuussa UEFA Development -turnauksessa joukkue päästi kolmessa ottelussa 14 maalia, olkoonkin, että vastustajat olivat Euroopan huippumaat. Viimeisestä kolmesta ottelusta tuloksena on tasapeli Tsekkiä vastaan sekä 0-6 ja 4-0 tappiot Sveitsiä ja Itävaltaa vastaan.
Lehtolan Cv:seen mahtuu talon tavan mukaan piiri- ja aluevalmennuksia, joita ennen mukiinmenevää menoa Kakkosen Gnistanissa. Gnistanin sivuilta löytyy muuten ilmeisen kokonainen työhistoria:
Valmentajana: HJK-junnut, TuPS, FC Espoo Kakkosessa 2004-05, HJK NappulaKlubi 2006-2009, HJK Valmennusjohtaja 2009-2012. Helsingin ja Uudenmaan piirijoukkueet.
Futis-sanomat –lehden toimittaja 1995-2004.
Ilta-sanomien jalkapallokolumnisti 1999-2000.
Helsingin Sanomien jalkapallokolumnisti 2005-2011.
Ylen jalkapallokommentaattori 2009-
Kysymys siis kuuluu, että onko yksikään
oikeasti tarpeeksi pätevä tehtäväänsä ja osoittanut siinä tai jossain entisessä pestissään pätevyytensä? Riittääkö valmentajien taso? Entä pätevyys? Pitäisikö maajoukkuevalmentajan olla osoittanut tasonsa valmentajana vai onko hyvä ura jalkapalloilijana (esim. Mika Nurmelan tapauksessa) tarpeeksi? Varsinkin vanhemmissa ikäluokissa, joissa pelaajat pelaavat jo pitkälti miesten sarjoissa, pääsarjatasolla tai sitten ulkomaisessa akatamiassa, herää kysymys, että onko kyseistä ikäluokkaa valmentamassa oleva raakile vain tiellä kun pelaajat kuitenkin pääsääntöisesti työskentelevät arkisin oletettavasti meriiteillä valitun valmentajan kanssa. Pitäisikö Suomen maajoukkueiden päävalmentajien ja vastuuhenkilöiden valintaperuisteita muuttaa?
Mitään henkeäsalpaavaa tulosta kun ei ole taas toviin nähty. Avaan keskustelun.