HJK Euroopassa 2018-2019 | Tuplamestarit Tsämppärissä

[omp]

Vikingur-parin helpon naulaamisen ja hyvän BATE-vierasottelun jälkeen näytti siltä, josko tänä vuonna taas seisoisi Euroopassa, mutta toisin kävi.

Kun ynnätään tähän viime vuoden nihkeä Connah's Quay-voitto sekä munaton ottelupari Shkendijaa vastaan, on päivänselvää että jotakin muutosliikkeitä suunnan korjaamiseksi on tehtävä.

Tämä Olimpija Ljubljanan 2005 perustettu versio on Euroopassa voittanut Klubin lisäksi ottelupareissa seuraavat joukkueet: Siroki Brijeg (BIH), Jeunesse Esch (LUX), Bohemians (IRL) ja Crusaders (NIR). Lähtö on tullut samaista Siroki Brijegiä, Austria Wieniä (AUT), Tromsöä (NOR), Trenciniä ja Zilinaa (SVK), Qarabagia (AZE) ja Vepsua vastaan. Melkoista itsepetosta on siis selitellä että kyseessä olisi ainakaan kovempi poppoo kuin BATE.

[Hexadecimal]

Mitenkäs nyt käy HJK:lle joukkuepisteiden osalta jatkossa, pääseekö miten helposti sijoitetuksi näissä otteluissa? Eihän mestaruus ole vielä selvä, mutta oletan että taas ensi kesänä UCL-puolella alkaa taival.

[Asger]

Vertainen on hyvä esimerkki pelaajasta, joka ei ole vielä valmis edes tekemään tulosta Veikkausliigassa, mutta lähtee siitä huolimatta ulkomaille ennen kuin HJK on saanut kentällä kaverista juuri hyötyä irti. Tämän takia junnustrategia yhdistettynä mestaruustavoitteeseen ei ole realistinen: jos nuoret pelaajat ovat tarpeeksi hyviä  pärjätäkseen HJK:ssa ja Veikkausliigassa isossa roolissa, he ovat tarpeeksi hyviä ja lahjakkaita siirtyäkseen isompiin seuroihin. Käytännössä liigajoukkueeseen pitäisi puolet pelaajista korvata joka vuosi uusilla kasvateilla, ja parhaat pelaajat korvata kesken kesän ja europelien. Jos aikuiset runkomiehet avainrooleissa ovat tasoa Dale ja Alho, niin mestaruuden kerroin on jotain ihan muuta kuin nykyinen 1,5 tai vähemmän. Kun sinulta pyydettiin esimerkkilistausta juniorivetoisesta kokoonpanosta, keksit yhden nimen, mutta tarvitaan kerralla ainakin kymmenen. Tällä kaudella kukaan testatuista junnuista ei ole pystynyt valtaamaan omaa avauspaikkaansa, vaikka loukkaantumisten ja alisuorittajien takia tilaisuuksia on ollut. Kyllä kasvattajapolulle voidaan lähteä, jos se saa futispuristit sitoutumaan täysillä seuraan ja kannattamaan päädyssä kitarisat väristen, mutta silloin pitää hyväksyä mestaruuksien muuttuminen satunnaisiksi onnistumisiksi ja Eurooppaan karsimisen harvinaiseksi herkuksi. Nykyisen HJK:n tavoitteisiin verrattuna tämä ei ole minulle toivottava tai uskottava ratkaisu.

Niin - paljon olis tehtävää ja se vie aikaa. Nyt HJKssa itse en näe muuta ideaa kuin pakonomainen Veikkausliigan voitto joka vuosi. Ja se hankitaan ostamalla vuosittain näitä muukalaisia. Mun mielestä HJKn joukkuepelaaminen on ollut heikolla tasolla jo useamman vuoden. Logolle pelaaminen näyttää olevan harvoille mikään prioriteetti. Ja nuorten joukkueet on SM-sarjoissaan lähes putoajan paikalla. Junioritoimintaa pitäisi parantaa rutkasti ja pelaajapolku maailmalle myös muille kuin omille junnuille.

Veikkausliigan voitolla ei minusta ole niin väliä, jos pelin ilme ja joukkuehenki paranisivat. Sieltä niitä tuloksiakin alkaisi pikkuhiljaa tulla.

[Ari Ratanen]

Off topic mutta etkö haistanut mitään...

Katsoitko pelin? Minä katsoin, enkä haistanut muuta kuin helvetinmoisen voitontahdon. Mitä sinä haistoit?

[Jesus Shaves]

Vertainen on hyvä esimerkki pelaajasta, joka ei ole vielä valmis edes tekemään tulosta Veikkausliigassa, mutta lähtee siitä huolimatta ulkomaille ennen kuin HJK on saanut kentällä kaverista juuri hyötyä irti. Tämän takia junnustrategia yhdistettynä mestaruustavoitteeseen ei ole realistinen: jos nuoret pelaajat ovat tarpeeksi hyviä  pärjätäkseen HJK:ssa ja Veikkausliigassa isossa roolissa, he ovat tarpeeksi hyviä ja lahjakkaita siirtyäkseen isompiin seuroihin. Käytännössä liigajoukkueeseen pitäisi puolet pelaajista korvata joka vuosi uusilla kasvateilla, ja parhaat pelaajat korvata kesken kesän ja europelien. Jos aikuiset runkomiehet avainrooleissa ovat tasoa Dale ja ....

Leikkaisin lainausta ettei tule liian pitkäksi.

Riittääkö mestaruustavoite - jonka pitäisi olla HJK:n tasoiselle joukkueelle käytännössä de facto tavoite liigassa? Entä menestyminen europeleissä? Mitä näkemyksesi mukaan pitäisi tuon tavoitteen suhteen toimia - vai pitääkö vain hyväksyä se ettei tuo ole tavoite muuten kuin arpatuurilla (jota nyt jo oli yllin kyllin) tai jollain suonenvedolla? Pitäisikö tavoitteet olla korkeammalla pitkässä juoksussa?

[Jesus Shaves]

Katsoitko pelin? Minä katsoin, enkä haistanut muuta kuin helvetinmoisen voitontahdon. Mitä sinä haistoit?

Tähän on toki helppo heittää kaikenlaista hajusuolalla maustettua sopupeliä.

Katsoin myös pelin ja kyllä se näytti juuri tuolta mitä kirjoitit: täysillä vetivät ja voitontahtoa oli. HJK saisi ottaa opikseen. Hymiö tähän.

[BlueNote]

Riittääkö mestaruustavoite - jonka pitäisi olla HJK:n tasoiselle joukkueelle käytännössä de facto tavoite liigassa? Entä menestyminen europeleissä? Mitä näkemyksesi mukaan pitäisi tuon tavoitteen suhteen toimia - vai pitääkö vain hyväksyä se ettei tuo ole tavoite muuten kuin arpatuurilla (jota nyt jo oli yllin kyllin) tai jollain suonenvedolla? Pitäisikö tavoitteet olla korkeammalla pitkässä juoksussa?

HJK:n tasoisella seuralla täytyy ilman muuta olla joka vuosi tavoite ja kyky voittaa mestaruus, ja joukkue on rakennettava sen mukaisesti. Tämähän on kilpaurheilua, eikö vaan? Silloin ei ole varaa jättää mitään reittiä hyvien pelaajien hankkimiseen käyttämättä, mutta joukkueeseen/Veikkausliigaan/Suomeen sopivuuteen ja motivaatioon täytyy kiinnittää nykyistä enemmän ja tarkemmin huomiota.
Ihonvärillä, passilla ja iällä ei ole minulle väliä, kunhan pelaaja antaa kaikkensa joukkueen eteen.

Europeleissä menestyminen on vaikea määritellä, ja koska tuloksessa on niin paljon sattumaa, minulle ei ole tärkeintä irtoaako lohkopaikka kerran vai kaksi vuosikymmenessä. Tärkeää on, että toiminta näyttää uskottavalta sen mahdollisuuden maksimoimiseksi ja että teot ovat samassa linjassa ilmoitetun strategian ja tavoitteiden kanssa. Kentällä se tarkoittaa, että eilisen kaltaista housuun paskomista kotiyleisön edessä ei tapahdu, ja jos tapahtuu niin sillä on seurauksia vastuullisille. Mitään yhtä taikatemppua ei ole, jolla HJK hyppäisi uudelle tasolle, enkä usko että Suomesta irtoaa mitenkään riittäviä taloudellisia resursseja, joilla lohkopaikka voitaisiin nostaa odotusarvoksi (paitsi jos Ägä onnistuu Europa-liigan paikkojen tuplaamisessa; se on hyvä esimerkki työstä, jolla oikeasti parannetaan oman menestyksen edellytyksiä).

Minä olen siis tyytyväinen, jos seuran taloudellisista ja toiminnallisista resursseista otetaan kaikki irti eikä mukavoiduta köllimään Veikkausliigan paksuimpana kollina. Kun kaikki isot ja pienet asiat tehdään mahdollisimman laadukkaasti ja johdonmukaista strategiaa noudattaen, niin olosuhteiden ja juniorityön, kannattajien ja markkinoinnin kuin pelaajien ja valmentajien rekrytoinnin suhteen, niin se voi nostaa lohkopaikan todennäköisyyttä vaikkapa viidellä tai kymmenellä prosentilla. Enempää en kehtaa vaatia kausikortin vastineeksi. Organisaation sattumanvaraiset liikkeet, löysäily ja puuhastelu sekä epämääräiset toimenkuvat ja vastuualueet eivät kuulu tähän kuvaan. Itse asiassa paras investointi tässä vaiheessa voisi olla oikean urheilutoiminnan johtajan rekrytointi ja valtuuttaminen, seuraavan päävalmentajan valinta mukaan lukien, niin että Ägä voisi vapaasti touhuta muilla osa-alueilla, missä tulokset ovatkin olleet parempia. Rantalalla ei taida olla siihen tehtävään riittävää osaamista tai auktoriteettia.

[Jesus Shaves]

HJK:n tasoisella seuralla täytyy ilman muuta olla joka vuosi tavoite ja kyky voittaa mestaruus, ja joukkue on rakennettava sen mukaisesti. Tämähän on kilpaurheilua, eikö vaan? Silloin ei ole varaa jättää mitään reittiä hyvien pelaajien hankkimiseen käyttämättä, mutta joukkueeseen/Veikkausliigaan/Suomeen sopivuuteen ja motivaatioon täytyy kiinnittää nykyistä enemmän ja tarkemmin huomiota.
Ihonvärillä, passilla ja iällä ei ole minulle väliä, kunhan pelaaja antaa kaikkensa joukkueen eteen.

Europeleissä menestyminen on vaikea määritellä, ja koska tuloksessa on niin paljon sattumaa, minulle ei ole tärkeintä irtoaako lohkopaikka kerran vai kaksi vuosikymmenessä. Tärkeää on, että toiminta näyttää uskottavalta sen mahdollisuuden maksimoimiseksi ja että teot ovat samassa linjassa ilmoitetun strategian ja tavoitteiden kanssa. Kentällä se tarkoittaa, että eilisen kaltaista housuun paskomista kotiyleisön edessä ei tapahdu, ja jos tapahtuu niin sillä on seurauksia vastuullisille. Mitään yhtä taikatemppua ei ole, jolla HJK hyppäisi uudelle tasolle, enkä usko että Suomesta irtoaa mitenkään riittäviä taloudellisia resursseja, joilla lohkopaikka voitaisiin nostaa odotusarvoksi (paitsi jos Ägä onnistuu Europa-liigan paikkojen tuplaamisessa; se on hyvä esimerkki työstä, jolla oikeasti parannetaan oman menestyksen edellytyksiä).

Minä olen siis tyytyväinen, jos seuran taloudellisista ja toiminnallisista resursseista otetaan kaikki irti eikä mukavoiduta köllimään Veikkausliigan paksuimpana kollina. Kun kaikki isot ja pienet asiat tehdään mahdollisimman laadukkaasti ja johdonmukaista strategiaa noudattaen, niin olosuhteiden ja juniorityön, kannattajien ja markkinoinnin kuin pelaajien ja valmentajien rekrytoinnin suhteen, niin se voi nostaa lohkopaikan todennäköisyyttä vaikkapa viidellä tai kymmenellä prosentilla. Enempää en kehtaa vaatia kausikortin vastineeksi. Organisaation sattumanvaraiset liikkeet, löysäily ja puuhastelu sekä epämääräiset toimenkuvat ja vastuualueet eivät kuulu tähän kuvaan. Itse asiassa paras investointi tässä vaiheessa voisi olla oikean urheilutoiminnan johtajan rekrytointi ja valtuuttaminen, seuraavan päävalmentajan valinta mukaan lukien, niin että Ägä voisi vapaasti touhuta muilla osa-alueilla, missä tulokset ovatkin olleet parempia. Rantalalla ei taida olla siihen tehtävään riittävää osaamista tai auktoriteettia.

Hyvä vastaus ja kiitos siitä.

Pari kommenttia:

1) Tietenkin tämä on kilpaurheilua - mutta (ja iso mutta) tekeekö HJK organisaationa riittävästi töitä menestyksen eteen pl. liigan voittamisen suhteen?

2) Passi / ihonväri / kansalaisuus ei merkitse mitään. Luonnollisestikaan - menestyvät futisjoukkueet ovat muutenkin luonteeltaan muukalaislegioonia. Kysymys: onko otettu riittävästi huomioon miten dynamiikka toimii - tai ei toimi? HJK:lla tuntuu olevan pelaajia joiden pää "ei kestä". Miksi näin on?

3) Europeleissä menestyminen ei ole vain sattumasta kiinni. Sanoit, että sattumaa on paljon. Määrittele tämä? Nytkin HJK:lla oli lähes satumainen arpaonni - sattuma oli heidän puolellaan. Olen samaa mieltä. Sattumat kentällä? Onko strategia mielestäsi sellainen jolla päästään jatkossa pidemmälle - vaikka nyt kävi miten kävi? Jos on - niin miksi - jos ei - niin miksi?

4) Otetaanko mielestäsi taloudellisista resursseista kaikki irti? Miten tämä ilmenee?

Tässä nyt aluksi muutama kysymys. Kiitos etukäteen vastauksestasi.

[SWE-DEN]

Onneksi saatiin sentään kavennusmaali, muuten ykkösjoukkueen uusi nimi olisi varmaan Klubi 0-4.

[petteri72]

3) Europeleissä menestyminen ei ole vain sattumasta kiinni. Sanoit, että sattumaa on paljon. Määrittele tämä? Nytkin HJK:lla oli lähes satumainen arpaonni - sattuma oli heidän puolellaan. Olen samaa mieltä. Sattumat kentällä? Onko strategia mielestäsi sellainen jolla päästään jatkossa pidemmälle - vaikka nyt kävi miten kävi? Jos on - niin miksi - jos ei - niin miksi?

Klubilla oli tällä kaudella erittäin hyvä arpaonni ja sitä kautta tällä kaudella ehkä 20-25 % mahdollisuus lohkoihin, kerran neljästä tai viidestä, kun arvottiin vähän vähemmän vaikeita vastustajia. Odotettava tulos oli silti, ettei lohkoihin päästy.

[Kanto]

Trnava raiskaa Ljubljanaa vieraissa... Hyvä arpa, mutta silti järkyttävän kaukana

[Lihis]

Trnava raiskaa Ljubljanaa vieraissa... Hyvä arpa, mutta silti järkyttävän kaukana

Trnava saanut punaisen kortin jo ensimmäisellä puoliajalla, mutta johtaa silti 0-2. Kyllä lupia vedettiin perseeseen todellisen jättiläisen toimesta

[Veijo Miettinen]

Dudelange - CFR Cluj 2-0

"Tämä hiirenpaska tässä on Luxemburg. Noin Forssan kokoinen alue. Ja tietäkää, että tälläkin hetkellä siellä vittuillaan meille ankarasti.... "

[PG]

Dudelange - CFR Cluj 2-0

"Tämä hiirenpaska tässä on Luxemburg. Noin Forssan kokoinen alue. Ja tietäkää, että tälläkin hetkellä siellä vittuillaan meille ankarasti.... "

Eipä ole tuo Dudelangen joukkueen kokoonpano mitään sinne päinkään, mitä Suomessa voisi olla. Tuskin edes monessa pohjoismaisessa seurassa.

Silti aivan huikea suoritus, ja mennee kohta Suomen ohi kaikissa pisteissä

[drone]

Eipä ole tuo Dudelangen joukkueen kokoonpano mitään sinne päinkään, mitä Suomessa voisi olla. Tuskin edes monessa pohjoismaisessa seurassa.

Silti aivan huikea suoritus, ja mennee kohta Suomen ohi kaikissa pisteissä

Siis: Kuka Banan tilalle? Olisiko haettava jalkapallo-osaamista Luxemburgista vai Slovakiasta?

Kyllä on Suomea nöyryytetty seurajalkapallossa oikein olan takaa. Onneksi nuorisomaajoukkueissa on nähty pieniä valonpilkahduksia, ettei mene pelkäksi surkutteluksi.

[PG]

Varsinainen ilonpilkahdus, kun kaikista matseista turpaan ja saatiin nuorten oma Unkarikin.

[Demian]

Varsinainen ilonpilkahdus, kun kaikista matseista turpaan ja saatiin nuorten oma Unkarikin.

Siellä ovat muutkin ikäluokat pelanneet, ja esimerkiksi u-16 taisi voittaa juuri eilen Ruotsin.

[drone]

Siellä ovat muutkin ikäluokat pelanneet, ja esimerkiksi u-16 taisi voittaa juuri eilen Ruotsin.

Taisipa voittaa myös tiistaina. Vanhempi ikäluokka u-17 on rökittänyt Ruotsia peräti 4-1 ja pelannut Tanskan kanssa tasan.
Näissä lienee kyllä mukana jo muutakin kuin pelkkää sattumaa. (peukku ylös)

Suomalaisen jalkapalloilun huippu-urheilukulttuuri ja rakenteet ovat toki edelleen täyttä scheissea, joten jos jatkuvuutta halutaan, niin paljon on töitä edessä. On uskomatonta, miten hitaasti ja vaivalloisesti nämä asiat meillä muuttuvat. Liikaa näkee vieläkin kunnianhimottomuutta, tahdon puutetta ja oman postin varjelua.

[kovafanipallo]

Taisipa voittaa myös tiistaina. Vanhempi ikäluokka u-17 on rökittänyt Ruotsia peräti 4-1 ja pelannut Tanskan kanssa tasan.
Näissä lienee kyllä mukana jo muutakin kuin pelkkää sattumaa. (peukku ylös)

Suomalaisen jalkapalloilun huippu-urheilukulttuuri ja rakenteet ovat toki edelleen täyttä scheissea, joten jos jatkuvuutta halutaan, niin paljon on töitä edessä. On uskomatonta, miten hitaasti ja vaivalloisesti nämä asiat meillä muuttuvat. Liikaa näkee vieläkin kunnianhimottomuutta, tahdon puutetta ja oman postin varjelua.

En tässä hirveästi kyllä henkeäni pidättelisi, sillä näitä yksittäisiä tuloksellisesti parempia vuosia ja ikäluokkia on ollut iät ja ajat aina silloin tällöin, eli jatkuvuudesta ei ole minkään sortin takeita. Mutta kuten itsekin jo totesit, niin paljon on töitä edessä, jotta nämä tulokset ovat normisettiä vuodesta toiseen. Täyttä sattumaa siis toistaiseksi.

[BlueNote]

Hyvä vastaus ja kiitos siitä.

Pari kommenttia:

1) Tietenkin tämä on kilpaurheilua - mutta (ja iso mutta) tekeekö HJK organisaationa riittävästi töitä menestyksen eteen pl. liigan voittamisen suhteen?

2) Passi / ihonväri / kansalaisuus ei merkitse mitään. Luonnollisestikaan - menestyvät futisjoukkueet ovat muutenkin luonteeltaan muukalaislegioonia. Kysymys: onko otettu riittävästi huomioon miten dynamiikka toimii - tai ei toimi? HJK:lla tuntuu olevan pelaajia joiden pää "ei kestä". Miksi näin on?

3) Europeleissä menestyminen ei ole vain sattumasta kiinni. Sanoit, että sattumaa on paljon. Määrittele tämä? Nytkin HJK:lla oli lähes satumainen arpaonni - sattuma oli heidän puolellaan. Olen samaa mieltä. Sattumat kentällä? Onko strategia mielestäsi sellainen jolla päästään jatkossa pidemmälle - vaikka nyt kävi miten kävi? Jos on - niin miksi - jos ei - niin miksi?

4) Otetaanko mielestäsi taloudellisista resursseista kaikki irti? Miten tämä ilmenee?

Tässä nyt aluksi muutama kysymys. Kiitos etukäteen vastauksestasi.

Kappas, täällähän jatketaan vielä hyvillä kysymyksillä.
Totean ensiksi, ettei minulla ole minkäänlaista sisäpiirin tietoa tai näkymää Klubin toimintaan.
Mielipiteeni perustuu vain siihen, miltä homma näyttää itäkatsomon kausaripaikalle, ja mitä yleisesti ymmärrän jalkapallosta ja organisaatioiden strategioista ja kehittämisestä.

1) Ei näytä siltä, että urheilutoiminnan puolella menestyminen olisi lyhyen tähtäimen toimintaa ohjaava ykköstavoite. Välttämättä sen ei julkistetun strategian perusteella sitä tarvitsisi joka kausi ollakaan, mutta erityisesti joukkueen rakentamisessa tuntuu olevan keskenään ristiriitaisten tavoitteiden ja eri toimijoiden vastuun yhteensovittamisessa haasteita. "Laadukkaan arjen" ja urheilun tukitoimintojen osalta en osaa arvioida, onko taso riittävä verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin, mutta tuskin siellä enää ratkaisevia puutteita on.

2) Pelaajien valinnassa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota mentaaliseen ja taktiseen soveltuvuuteen joukkueen ja pelitavan tasolla, siis yksilökohtaisten ominaisuuksien eikä etnisten stereotypioiden perusteella. Tässä juuri tarvittaisiin pätevä UTJ/skouttausvastaava, jotta gamalilta mokilta ainakin vältyttäisiin, eikä Ägä touhuaisi muiden kiireidensä lisäksi liikaa tässä ruudussa. Toinen asia on sitten joukkueen yhtenäisyyttä, motivaatiota ja keskittymistä ylläpitävä toiminta. Huolestuttavaa on se, että juuri taidoltaan ja kokemukseltaan kovimmat pelaajat Annan ja Rafinha ovat tällä kaudella/toisella visiitillä oireilleet näkyvästi niin, että kentällä kiukuttelu, ylimielisyys ja huolimattomuus on alentanut useasti suoritustasoa. Mosa on sitten ihan spesiaalitapaus tältä osin, mutta siinä toki tiedettiin mitä saadaan ja luultavasti otettiin ihan harkittu, perusteltavissa oleva riski. Miksi näin on? No hitostako minä voin tietää, ja ilman tietoa en kaataisi tätä kokonaan Banan niskaan, mutta toki päävalmentajan vastuulla joukkueen asiat viime kädessä ovat.

3) Europeleissä menestyminen on kiinni toisaalta vastustajien arpomisesta, toisaalta kahden tai kolmen otteluparin tuloksesta. Luotan nyt lukijoiden tietävän, miten suuri on jalkapallossa sattuman osuus yksittäisen ottelun tuloksessa. Tänä vuonna arpa oli jokseenkin optimaalinen, ja silti olen samoilla linjoilla monen muun kanssa, että lohkoon pääsyn todennäköisyys oli vain jossain 25-30% prosentin paikkeilla. Siksi en tuomitse tuloksen vaan toiminnan ja suorituksen perusteella, ja siltä osin Olimpija-ottelupari meni syvältä oletustason alta. Omilla toimenpiteillä ilman öljysheikkiä voidaan vain kasvattaa todennäköisyyksiä marginaalisesti, joten en väitä että mikään strategia johtaisi varmasti parempaan menestymiseen sellaisella aikavälillä, jossa arviointia on kuitenkin tehtävä. Eli toteuttamalla nykyistä strategiaa laadukkaammin mahdollisuudet ovat paremmat, mutta mitään lupauksia tuloksista ei voi antaa, eikä kannattajilla ole perusteita odottaa muuta lupausta kuin että toiminnan laatu ja asenne on kohdallaan.

4) Liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys on ollut positiivista, ja rahaa on käytetty pitkäjänteisesti esim. junioritoiminnan olosuhteisiin, sitä olisi vaikea kritisoida. Edustusjoukkueessa rahan käyttö on ollut mieluummin varovaista kuin riskihakuista, etu verrattuna kotimaisiin kilpailijoihin on käytetty tavalla jonka pitäisi riittää varmistamaan mestaruus (leveä rinki, tukitoimet jne.) mutta takamatkalta varsinkin itäisiin eurokilpailijoihin nähden pitäisi löytää hyödynnettäviä laatutekijöitä. Pitkäjänteisyys ja luotettavuus voi olla yksi, pelaajille ja valmentajille turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö voi olla toinen. Kun rahan määrällä ei voida kilpailla, lisäpanostusten on oltava tarkasti kohdistettuja. Minulla ei tähänkään ole mitään ratkaisevaa viisautta, mutta tuntuisi että päävalmentajan ja/tai UTJ:n palkka on se jossa kannattaa joustaa ylöspäin, jos oikean tyypin Suomeen saaminen sitä vaatisi.

Ja vaikka sanoit näiden olevan kysymyksiä aluksi, niin tätä enempää en usko löytäväni järjellistä sanottavaa. Ugh, olen lätissyt.

[NoLife]

En tiedä kuuluuko tänne ja oliko tieto jo, mutta eilen vahvistui, että junnut pääsi europeleihin:

https://www.uefa.com/uefayouthleague/news/newsid=2567653.html

[Jema Pelle]

En tiedä kuuluuko tänne ja oliko tieto jo, mutta eilen vahvistui, että junnut pääsi europeleihin:

https://www.uefa.com/uefayouthleague/news/newsid=2567653.html

Kiitos Kyllä tästä omakin ketju väsätään.