Perustettu: 2001
Kotistadion: Joensuun keskuskenttä
Kaudet Ykkösessä: 9 (2006-2014)
Kaudet Kakkosessa: 5 (2002-2005, 2015)
Kaudet Kolmosessa: 2 (2016-2017)
Sijoitus kaudella 2017 Itä- ja Keski-Suomen Kolmosessa: 1.
Kotisivut: http://www.jippo.fi/Facebook: https://www.facebook.com/JippoJoensuuTwitter: https://twitter.com/JippoJnsInstagram: https://www.instagram.com/jippoedustus/YouTube: https://www.youtube.com/channel/UCW5sw_C2QOzrt6OeTHquRMQJOHTOKUNTAPuheenjohtaja: Jorma Karttunen
Varapuheenjohtaja: Juha Purmonen
Sihteeri: Rauno Vainikainen
Jäsen: Seppo Eskelinen
Jäsen: Jouni Turunen
Jäsen: Antti Tolonen
Jäsen: Merja Ikonen
Jäsen: Ari Niskanen
Jäsen: Harri Otva
JOUKKUEENJOHTOPäävalmentaja: Jouni Lehtimäki (2018)
Apuvalmentaja: Sasha Anttilainen (2018)
Joukkueenjohtaja: Antti Tolonen
Joukkueenjohtaja: Rauno Vainikainen
Huoltaja: Antti Salmi
Lääkäri: Jorma Karttunen
KAUSI 2017LähtöasetelmatEnsimmäinen kausi Kolmosessa oli mennyt luvalla sanoen penkin alle, mutta ainakin putoamisputki saatiin poikki. Tämän myötä Jippo pääsi joukkopaon sijaan aloittamaan kauden pitkästä aikaa samalla pelaajarungolla, ja jopa hieman vahvistuneena. Kakkosen joukkueisiin menetettiin joukkueen kapteenina toiminut toppari
Johannes Mononen (Kultsu FC) sekä nuori keskikenttäpelaaja
Miika Vainikainen (AC Kajaani). Heidän lisäkseen edelliskaudella vastuuta saaneista pelaajista poistui keskikenttäpelaaja
Olli Muttonen. Monosen korvasi erinomaisesti liki samalla ovenavauksella loppusyksystä saapunut, Kakkosen toisesta lappeenrantalaisjoukkueesta PEPO:sta kotiin palannut toppari
Antti Åke, joka peri "Josalta" myös kapteenin nauhan. Keskikentällä ammottanutta aukkoa saapui vuodenvaihteessa paikkaamaan AC Kajaanista palannut, Jipossa Åken tapaan Ykköstäkin aiemmin pelannut
Sauli Kettunen. Kettunen on "koulutukseltaan" laitapuolustaja, mutta istutettiin heti ensimmäisestä harjoitusottelusta lähtien keskikentän keskustaan, jonne mies sopeutuikin heti mainiosti. Edellisenä syksynä lainasopimuksella Jipossa pelannut
Miko Mäkirinne palasi Joensuuhun pysyvällä siirrolla PEPO:sta. Keskikenttäpelaajien puutteen takia Mäkirinne joutui pelaamaan kevään ajan kymppipaikan sijaan alempana kahden suunnan roolissa. Kymppipaikkaa miehitti tämän myötä opiskelujensa vuoksi Joensuuhun muuttanut, STPS:ssä edelliskaudella Kaakkois-Suomen Kolmosen maalipörssin voittanut entinen liigahyökkääjä
Zakaria Abahassine. Hyökkäysosastolle leveyttä toi paikallisvastustaja SC Riverballin edelliskauden paras maalintekijä
Erkka Sjöblom.
Kausi käyntiinSarjakauden avausottelu SC Riverballia vastaan sujui Jipolta nihkeästi. Käteen jäi silti kolme pistettä, kun b-juniori-ikäinen
Aleksi Nissinen teki koko joukkueelle henkisesti tärkeän voittomaalin syöksypuskulla lisäajan viime sekunneilla. Kesäkuun odotettuun kotiotteluun FC Vaajakoskea vastaan päästiin sarjajohdossa, kun kolmen kierroksen jälkeen Jippo porskutti vielä ilman pistemenetyksiä. Ottelusta muodostui ehkä koko kauden vauhdikkain, kun kaksi kärkijoukkuetta vyörytti aurinkoisella säällä ja hyväkuntoisella nurmella vuorotellen kentän päästä päähän. Lukuisista maalipaikoista huolimatta pisteet jaettiin vajaan neljänsadan katsojan todistaessa maalein 1-1. Viikkoa myöhemmin Jipolle meinasi käydä kylmät vierasottelussa Warkaus JK:ta vastaan, mutta joukkue nousi kuin nousikin lopussa maalin voittoon tappioasemasta Zakaria Abahassinen puskettua loppulukemiksi 1-2.
Kesäkuussa Jippo vahvistui uudella pelaajalla, kun omista junioreista Kuopioon muutama vuosi sitten lähtenyt
Elias Palpatzis saapui KuPS:n A-junioreista. Palpatzis oli pelannut aiemmin lähinnä puolustuksessa, mutta nuoren miehen pallollinen taito riitti valtaamaan paikan keskikentältä, minkä myötä Mäkirinne vapautui siirtymään kymppipaikalle ja Abahassine sieltä kärkeen. Samoihin aikoihin Mäkirinne kotiutui armeijasta, jonka takia mies ei ollut alkukauden aikana päässyt osallistumaan ollenkaan joukkueharjoituksiin. Palaset alkoivat siis loksahdella kohdilleen. Joukkue pelasi kesäkuun aikana vielä kaksi sarjaottelua, joista kumpikin päättyi murskavoittoon.
Heinäkuu oli alasarjatyyliin hiljaista aikaa. Ennen vajaan kolmen viikon mittaista taukoa Jippo ehti käydä kairaamassa pitkään sarjan kärkikahinoissa pyörinyttä KuKia vieraissa 0-4. Tauon jälkeen Jippo lähti parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan nolla voittoa koko siihenastisen kauden aikana saalistanutta SC Riverballia vastaan. Jippo vei peliä miten tahtoi, mutta maalipaikat toisensa perään onnistuttiin sössimään. Riverball iski ainoaksi todelliseksi paikakseen jääneestä erikoistilanteesta pallon verkkoon, ja vei voiton. Näin Jipon sarjajohto kuihtui yhteen pisteeseen, kun FCV jatkoi samalla kierroksella voittoputkeaan.
Samalla viikolla Riverball-ottelun kanssa koettiin toinenkin tappio, kun KaaPo pudotti Jipon Regions' Cupista hakemalla Joensuusta 0-1-voiton puolivälieräottelussa. Vaikka turnauksen pääpalkintona olikin paikka "eurokentillä", osallistui Jippo siihen lähinnä lisätäkseen muuten niin leppoisaan kalenteriin (18 sarjaottelua) lisää otteluita. Tässä onnistuttiinkin varsin hyvin, ja pienempään rooliinkin joukkueessa jääneet pelaajat saivat vähän pelituntumaa muutaman sarjapelien väleissä pelatun "harjoitusottelun" muodossa. KaaPo olikin sitten ihan eri tasoa kuin aiemmat vastustajat, ja joensuulaisilla meni ensimmäinen jakso kovempaan tempoon totutellessa. Toisella jaksolla Jippo pääsi peliin paremmin mukaan, mutta kun maalipaikat jäivät käyttämättä, etenivät kaarinalaiset välieriin ensimmäisellä jaksolla tehdyn maalinsa myötä.
Vain muutama päivä Regions' Cup -taipaleen päätyttyä Jippo palasi voittojen teille murskaamalla toisen paikallisvastustajansa JoPS:n peräti 8-0. Siitä alkoikin sitten todellinen kurotus sarjanousua kohti, kun Jippo voitti kuusi ottelua peräkkäin maalierolla 33-1. Mukaan mahtui elokuun lopussa pelattu ja kauden etukäteen eniten kuumotusta aiheuttanut ottelu, kun joukkue matkasi pisteen päässä kärkkyneen FCV:n vieraaksi. Todellisella koiranilmalla pelattu kärkikamppailu oli tasainen, mutta Jippo osoitti rautaista tahtoa ja runnoi ansaittuun voittoon maalein 0-2. Näin sarjajohto kasvoi neljään pisteeseen vain neljä ottelua ennen loppua.
Nousu alkoi näyttää jo varmalta, kunnes kolmanneksi viimeisellä kierroksella sattui työtapaturma. Jippo loi paikkoja toisensa perään, mutta kun ottelu Warkaus JK:ta vastaan vihellettiin päättyneeksi, taululla seisoivat lukemat 2-2. Kun seuraavassa ottelussa JoPS johti tauolla 1-0
Iiro-Pekka Naakan liki neljästäkymmenestä metristä laukoman pukukoppimaalin myötä, alkoi katsomossa jo kädet hiota ja hampaita kiristää. Toinenkin jakso oli vaikea, mutta Jippo repi kuin repikin väkisin kolme pistettä
Teemu Hallikaisen ja
Elias Tolvasen maaleilla. Näin viimeiselle kierrokselle päästiin tilanteessa, jossa tasapelikin riittäisi hyvin todennäköisesti sarjanousun saavuttamiseen.
Ratkaisuottelu KuKia vastaan kotikentällä alkoi Jipon hallinnalla, mutta vierasjoukkue meni shokkijohtoon kulmapotkumaalilla 20. minuutilla. Katsomossa ehdittiin taas ahdistua, mutta pelaajat eivät hätkähtäneet, vaan lopulta koko sarjan maalikuninkuuden vienyt
Jere Kähkönen iski pian kaksi salamamaalia ja näin Jippo olikin jo johdossa. Tämän jälkeen Jipolla ei ollut hädänpäivää, vaan Zakaria Abahassinen ja Aleksi Nissisen maalien myötä Jippo vei viidensadan katsojan edessä pelatun ottelun 4-1 ja sarjanousu oli tosiasia.
YhteenvetoVaikka rosteri ei hirveästi muuttunut edelliskaudesta, oli Jippo tällä kaudella valovuosia parempi. Joukkue oli hitsautunut paremmin yhteen, ja uusista pelaajista Antti Åken johtajuus sekä Zakaria Abahassinen kokemus olivat erittäin tärkeä lisä tähän. Topparikolmikko oli rautaa, Sauli Kettunen loisti keskikentällä, Miko Mäkirinne ja Jere Kähkönen paukuttelivat tehoja ottelusta toiseen,
Nelson Appiah paransi huimasti, Aleksi Nissinen osoitti kuuluvansa miesten peleihin, Teemu Hallikaisen keskitykset löysivät kohteisiinsa... Valmennuksellekin ("Jone ulos") on nostettava ujosti hattua. Vaikka moni vastustajista olisi varmaan kaatunut ilman valmentajaakin, niin toisin kuin edelliskaudella, nyt ei jalat loppuneet kesken yhtäkään harrastelijaporukkaa vastaan. 2016 Jippo sössi ties kuinka monta ottelua toisella jaksolla ja etenkin loppuhetkillä, tänä vuonna useamman kerran juuri ja juuri ensimmäisen jakson mukana pysyneet porukat hyytyivät täysin loppua kohden kun Jippo vain lisäsi tempoa.
Epäviralliset pelaajatilastot
Ihanneavaus Abahassine (29) - Kähkönen (19)
Hallikainen (29) - Mäkirinne (20) - Appiah (23)
Palpatzis (19) - Kettunen (27)
Helvelahti (24) - Sormunen (24) - Åke (29)
Jarva (21)Keski-ikä 24,0 vuottaKAUSI 2018ValmennusVajaat kaksi viikkoa nousujuhlien jälkeen julkistettiin ensimmäiset sopimukset tulevalle kaudelle. Päävalmentajana viimeiset kaksi kautta toiminut
Jouni Lehtimäki teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen, ja Lehtimäen taustatiimikin jatkaa. Samalla kuitenkin kerrottiin, että taustoja tullaan vahvistamaan vielä kakkosvalmentajalla. Varsinaista kakkosvalmentajaa Jipolla ei viime kausina ole ollut. Lehtimäki on valmennuspestinsä aikana jakanut melko voimakkaasti mielipiteitä kannattajien keskuudessa, ei vähiten penkin alle menneen kauden 2016 takia, mutta kyllähän valmennuspuolellakin on tässä ajassa eteenpäin menty. On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla Jipon pelaaminen muuttuu sarjatason vaihtumisen myötä. Jatketaanko ryhmityksen osalta Kolmosessa hyvin toimineella 3-5-2:lla, vai vaihdetaanko esimerkiksi neljän linjaan? 3-5-2:lla jatkettaessa laitapelaajilla tulisi varmaan olemaan reippaasti enemmän puolustusvastuuta kuin mihin Kolmosessa on totuttu. Toisaalta uskon Jipon materiaalin taipuvan vähän toisenlaisiinkin roolituksiin.
PelaajistoLokakuun toisella kokonaisella viikolla aloitettiin pelaajasopimusten julkaiseminen. Kapteeni Åken ja
Aapi Helvelahden sekä junnujen, eli Tolosen veljesten sekä
Tuomas Kettusen sopimusten myötä toppariosasto on jo viittä vaille valmis.
Topi Sormusen jatkoa vielä odotellaan. Keskikentälle saatiin Sauli Kettusen jatkon lisäksi uusi nimi, kun
Väinö Häkki nostettiin B-junioreista edustusjoukkueeseen mukaan kahden vuoden mittaisella sopimuksella. Hyökkäyspään pelaajista sopimuksenalaisina ovat tässä vaiheessa Jere Kähkönen, Aleksi Nissinen sekä
Markus Swahne. Kähkönen ja Nissinen tulevat varmasti taistelemaan peliajasta kärjessä, mutta Swahnen rooli vähän mietityttää. "Mape" ei ole puhdas kärkipelaaja, mutta saattaa uudella sarjatasolla olla liian hyökkäävä vaihtoehto laidalle 3-5-2:lla pelatessa. Kymppipaikalla minuutit jäisivät varmasti vähiin Mäkirinteen jatkaessa.
Tätä kirjoittaessa viime kauden kahdestakymmenestäkolmesta sopimuspelaajasta neljällätoista on jatko vielä auki. Runko on kuitenkin pysymässä hyvin kasassa, kun Lehtimäen mukaan lähes kaikki olisivat kiinnostuneita jatkamaan Jippo-paidassa. Jotain kusilaarihuhuja on kuulunut Elias Tolvasen ja
Aapo Makkosen lähdöistä, mutta tiedäpä näistä. Puheenjohtaja
Jorma Karttusen mukaan pelaajasopimuksista suurin osa pyritään tekemään lokakuun aikana, joten tiedotettavaa riittänee seuraavien viikkojen aikana roimasti.
Selvää on, että vahvasta rungosta huolimatta joukkuetta on vahvistettava Kakkoseen nousun myötä. Lehtimäki on puhunut haastatteluissa "muutamasta" vahvistuksesta, ja että nimiä on jo mielessä. Houkuttaisikohan korkeampi sarjataso sitten jotakuta paluumuuttajaa takaisin punapaitaan?
Mille paikoille vahvistuksia sitten kaivataan? Keskikentälle olisi ainakin saatava leveyttä; Palpatzis-Kettunen -parivaljakko pelasi entuudestaan vierailla pelipaikoilla vahvan kauden, mutta särkymisvaraa ei ollut yhtään. Paria nukahdusta lukuun ottamatta
Paavo Jarva oli taas hyvä tolppien välissä, mutta olisihan se hyvä olla kaksi maalivahtia, joita uskaltaa Kakkosen otteluissa peluuttaa. Laidalle olisi myös kiva saada lisää laatua.
TavoitteetKauden 2018 tärkein tavoite on, että sarjassa säilytään. Liiton sarjojen ulkopuolelle tippuminen oli häpeällistä, eikä sitä toivon mukaan tapahdu uudelleen (enää ikinä). Tämä ei tosin tarkoita sitä, että pelkkään säilymiseen pitäisi tyytyä, vaan jokaista ottelua on lähdettävä voittamaan. Jippo pyrki jo menneellä kaudella toimimaan kuin Kakkosen joukkue, niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Nykyrungon jatkaessa ja muutaman vahvistuksen myötä uskon, ettei putoamisesta ole suurta pelkoa. Sen tarkemmin sijoituksia on melko mahdotonta vielä arvioida, kun lohkojaotkaan eivät ole tiedossa. Nähtäväksi jää, onko suuntana ns. pohjoislohko vai ns. itälohko. Jälkimmäistä toivoessa.
MuutaKaiken kaikkiaan viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että Jipolla ja joensuulaisella futiksella on kuin onkin toivoa. Viimeisen vuoden sisällä seurajohto, joukkue ja kannattajatkin ovat alkaneet toimia ihan uudenlaisessa symbioosissa, kun pitkään tuntui siltä, että ensin mainitun suunnalta on korkeintaan vittuiltu jälkimmäisille, jos nyt edes sen vertaa on jaksettu antaa huomiota. Kentällä peli on näyttänyt hyvältä pelaajien painaessa Jippo-tyyliin suurella sydämellä, kentän ulkopuolella seuran velkoja on lyhennelty hyvään tahtiin, mediatiimissä on vedetty hyvällä sykkeellä, ratkaisupeliin saatiin 500 katsojaa (mikä on Kolmosen tasolla Joensuun kaltaisessa antijalkapallokaupungissa kova määrä), kannattajakatsomossa on varsin yllättäen ollut porukkaa enemmän kuin koskaan jne. Mielenkiinnolla odotan, mitä suunnitelmia seuran meneillään olevissa strategiapalavereissa keksitään vuosille 2018-2020. Visio 2015:n kaltaista huumoria tuskin on odotettavissa. Paljon muitakin avoinna olevia asioita löytyy, joiden ratkaisemista odotellaan näin sarjanousun jälkeen. Lippujen hinnat, mahdollinen anniskelu otteluissa jne.
Kaiken tämän positiivissävytteisen mehustelun jälkeen kevät alkanee kauden 2015 tyyliin viidellä tappiolla, ja loppukausi onkin yhtä epätoivoista selviytymistaistelua. Mutta toivoa on.
SOPIMUSPELAAJAT (12.9.)1 Paavo Jarva (2018)
12 Oskari Ikonen (2019)
22 Jirko Sorsa (2018)
44 Akseli Eklund (2019)
2 Tuomas Kettunen (2020+1)
3 Ville Teräsranta (2018)
4 Aapi Helvelahti (2018)
16 Tuomo Tolonen (2019)
20 Antti Åke (2018)
24 Jussi Tolonen (2019)
27 Johannes Mononen (2018)
5 Nelson Appiah (2018)
6 Niko Niemeläinen (2019)
7 Timo Tahvanainen (2018+1)
9 Miko Mäkirinne (2018)
13 Tommi Tainio (2018+1)
17 Miika Vainikainen (2018)
18 Väinö Häkki (2019)
19 Teemu Hallikainen (2018)
21 Sauli Kettunen (2018)
25 Iiro-Pekka Naakka (2018+1)
26 Aleksi Ikonen (2018)
32 Abdirahman Abdalle
8 Irakli Sirbiladze (2018+1)
10 Jere Kähkönen (2018+1)
11 Zakaria Abahassine (2018)
14 Markus Swahne (2019)
15 Aleksi Nissinen (2020+1)
PELAAJASIIRROT<- SisäänVille Teräsranta (
MiPK)
Johannes Mononen (
Kultsu FC)
Miika Vainikainen (
AC Kajaani)
Jirko Sorsa (
PEPO)
Timo Tahvanainen (
SJK, VL)
Irakli Sirbiladze (
KPV, I-div.)
Tommi Tainio (
KäPa)
Akseli Eklund (
LehPa, IV-div.)
Iiro-Pekka Naakka (
JoPS, III-div.)
--------
Aleksi Ikonen (
FC Inter Leipzig, Oberliga)
Ulos ->Elias Palpatzis (
SC KuFu-98)
Aapo Makkonen (KiU, IV-div.)
Johannes Närhi
Joona Pussinen
Erkka Sjöblom
Topi Sormunen
Elias Tolvanen
