Kaikenlaisten sattumien johdosta vasta nyt pääsi katsomaan ensimmäisen pelin Saviniemeen vaikka kausikortti onkin lompakossa. Olipahan todellakin ajomatkan väärti, aivan mieletön matsi. Porukkaa oli yhtä paljon kuin liigavuosina, ainakin autojen määrän perusteella. MyPan peli oli todella nautinnollista katsottavaa, Karjalainen on tehnyt hienoa duunia nuoren joukkueen kanssa. C5:ssa laulu raikui ja kauniit suomalaiset miehet olivat miltei ilman rihman kiertämää. Ja sitten itse peli..
MyPa oli hallitsevampi alusta lähtien mutta aivan huippupaikoille ei päästy ja vedot rämisivät tulostaulun suuntaan. Majanderin lappu suunsoitosta ilman ensimmäistäkään varoitusta antoikin sitten alkutahdit näytelmälle jonka käsikirjoitus oli ainakin itselleni ennen näkemätön. En nimittäin muista nähneeni matsia missä kolme pelaajaa samasta jengistä lentää pihalle. Ristolaa varmaan korpesi kun Pulkkinen vei järjestään kaikki kaksinkamppailut häntä vastaan, joten vihellyksen mennessä MyPan suuntaan meni kuppi nurin ja mussutuksesta lappu. Mussutus kuitenkin jatkui ja toinen lappu nousi noin kuuden sekunnin päästä ensimmäisestä. Hieno paluu Saviniemeen siis Ristolalta.
Punaisen jälkeen ote siirtyi selkeästi kotijoukkueelle. Gnisun veskari torjui yhden huippupaikan joka toki tuli suoraan päin. Pilkkuvihellys oli päivän selvä käsivirhe vaikka sekin vierasjoukkueen tunteita kuumensikin. Jupen rankkari oli luokattoman huono ja riparista pallo vielä voimalla tolppaan. Toisen jakson alkuun Rämä sitten iski pari joista etenkin toinen oli aivan maaginen hyökkäys Huttusen(?) kantapääjatkoineen kaikkineen. Muutenkin toisen polven Huttunen pelasi todella hyvän matsin.
Tässä vaiheessa kuvitteli pelin olevan ohi, mutta ylimielisyys omassa boksissa, pallon menetys ja kavennus pilkulta karmealla vesisateella ryyditettynä pistivät pelin vielä jännäksi. Ei se tasoitus lopulta kuitenkaan kovin lähellä ollut. Lisäajalla maalivahti oli sitten lähtenyt hakemaan tasoitusta ja MyPa pääsi yksin läpi kohti tyhjää maalia (en huomannut kuka). Zolameso kaatoi siis yksin läpi olleen pelaajan jolla oli tyhjä maali vastassaan, josta suora punainen. Kaveri ei vain sulattanut vihellystä ja tönäisi voimalla tuomaria rintaan; taitaapi olla lisäkakkua tiedossa. Ja jälkihulinoissa lensi vielä pihalle numero 25 (jonka nimi meni ohi), mikä ei yllättänyt Mietaatakaan; sen verran kuumana hän kävi ottelun lopussa ja otti keltaisen vähän aiemmin.
Huikea meininki, hieno tapahtuma ja erinomaiset grillikyrsät. En olisi villeissä unelmissanikaan uskonut että tässä vaiheessa kautta ollaan sarjakärjessä. Toivottavasti päästään karsimaan, niihin matseihin on ainakin pakko päästä jos näin käy. Hienoa että Saviniemessä on taas sama vanha meininki ja meillä Mylsällä joukkue joka pelaa Suomen seksikkäintä futista.
