Kuopion PalloseuraPerustettu: 1923
Kotikenttä: Savon Sanomat Areena
Kausia pääsarjatasolla: 61
Kotisivut:
http://www.kups.fi/Facebook:
https://www.facebook.com/KuPS1923Twitter:
https://twitter.com/KuPS1923Instagram:
http://instagram.com/kuopionpalloseuraYouTube:
https://www.youtube.com/user/KuPS1923Saavutukset:Suomen mestaruus (5): 1956, 1958, 1966, 1974, 1976
SM-hopea (10): 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017
SM-pronssi (1): 1953
Suomen Cupin voittaja (2): 1968, 1989
Suomen Cupin hopea (3): 2011, 2012, 2013
Liigacupin voittaja (1): 2006
Kausikortit:Bronze (aurinkokatsomo): 170 € (HINTA 31.12 SAAKKA 150 €)
Silver (pääkatsomo, vapaat paikat): 215 € (HINTA 31.12 SAAKKA 190 €)
Gold (pääkatsomo, oma numeroitu paikka): 270 € (HINTA 31.12 SAAKKA 230 €)
Kannattajakausikortti kannattajakatsomoon: 120 €
Lisätiedot ja tilausohjeet
seuran sivuilta.
Kausi 2017 – Honsun revoluutioViime kautta odotettiin vuosi sitten kysymysmerkkien äärellä. Marko Rajamäen oikeutetusti epäonnistuneena pidetty aikakausi oli tullut päätökseensä ja moni runkopelaajista vaihtoi maisemaa kauden jälkeen. Lähtijöiden joukkoon lukeutuivat muun muassa tärkeissä rooleissa pelanneet Babacar Diallo, Petteri Pennanen, Paul Onobi ja Juha Hakola. Viimeiset vuodet olivat tarjoilleet KuPS-kannattajille sellaista tervaa, että odotukset eivät olleet korkealla.
KuPS ilmoitti Marko Rajamäen lähtemisestä muihin maisemiin jo ennen kauden päätöstä. Tieto uudesta valmentajasta tuli lähes välittömästi tämän jälkeen. Kuopion Palloseuran valmentajaksi oli nimetty Helsingin IFK:ssa nimeä tehnyt, mutta kesällä potkut saanut Jani Honkavaara. Valmennuspesti oli Honkavaaran ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Honsu oli tehnyt IFK:ssa hyvää tulosta potkuista huolimatta: nuori valmentaja oli nostanut seuran Kakkosesta Veikkausliigaan ja ensimmäinen kausi pääsarjassa päättyi selvään sarjapaikan säilyttämiseen. Monia kuitenkin arvelutti nimitys, koska Kuopion Palloseurassa janotaan menestystä, ei säilymistä.
Honkavaara avasi ensimmäistä kertaa sanaisen arkkunsa heti edelliskauden jälkeen, ja etenkin nämä sanat ovat jälkikäteen ajateltuna jäänyt mieleen:
Millainen on oma valmennusfilosofiasi, millaista jalkapalloa haluat joukkueen pelaavan ?
"Haluan pelaajien pelaavan vahvuuksillaan, mutta totta kai rakennan joukkueen myös omaan jalkapalloajatteluuni sopivaksi. Haluan joukkueessa olevan vauhtia ja haluan nähdä myös nopeaa jalkapalloa".
Loppusyksy ja talvi oli luonnollisesti aktiivista pelaajarintamalla ja tärkeille pelipaikoille hankittiin pelaajia. Ennen vuoden vaihdetta tiedotettiin Nikko Boxallin, Solomon Duahin, Sebastian Sorsan, Ville Saxmanin, Joni Mäkelän ja Ats Purjeen saapumisista Kuopioon. Jämäkkä ote pelaajapolitiikassa herätti luottamusta ja nimet olivat hyvin kiinnostavia. KuPS hankki nopeita ja monipuolisia pelaajatyyppejä. Pahat äänet puhuivat tasapaksuista joka paikan höylistä. Honsu tiesi, mitä teki. Ennen vuoden vaihdetta tiedettiin myös Honkavaaran valmennustiimi, kun ryhmään liittyivät Mike Keeney ja Luis Anula, jotka olivat ainakin allekirjoittaneelle tuntemattomia nimiä.
KuPS aloitti harjoituspelit ja cup-ottelut. Joukkue vaikutti todella terävältä ja liikkuvalta. Silmään osui myös Urho Nissilän peliotteet, jotka olivat häikäiseviä. KuPSin prässipeli oli todella vakuuttavaa katseltavaa. Tämä oli suurin muutos aiempiin kausiin ja Honsun sanat ennen treenikauden alkua saivat jo tässä vaiheessa jonkinlaista katetta. Silti mielessä kolkutteli
hallipelejä, hallipelejä, vaikka teki mieli jo vähän innostua. KuPS tiedotti myös uudesta hankinnasta, joka aiheutti ansioluettelollaan kannattajissa pienimuotoista kiimaa: Ruben Gabriel.
Solomon Duah oli yksi hallikauden onnistujistaMaan pinnalle palattiin cupin liiankin hyvin menneistä avauspeleistä, kun Ilves voitti KuPSin totutusti Tampereella ja Honka shokeerasi kotijoukkuetta pudotuspelivaiheen ensimmäisessä ottelussa lukemin 2-4. Varsinkin Honkaa vastaan pelattu ottelu oli todella heikko ja "mestaruus, jonkun se on sanottava" -puheet vähenivät sen myötä.
Ats Purje näytti epäilijöille sarjan alkaessa närhen munatLiigan kevätkierros sujui vaihtelevasti. Tuloksellisesti huhti- ja toukokuu menivät putkeen, mutta peliesitykset eivät mitään valtaisia tuuletuksia aiheuttaneet. Oli kuitenkin hienoa nähdä joukkueen voittavan tiukkoja kamppailuja, joita oltiin aiemmilla kausilla usein hävitty. KuPS oli toukokuussa kymmenen ottelukierroksen jälkeen ottanut hyvät asemat mitalitaistoon. Positiivista oli myös se, että uudet hankinnat vaikuttivat todella hyvältä ja etenkin keskikentän merkittävään rooliin noussut Ruben Gabriel oli tehnyt savolaisyleisöön suuren vaikutuksen.
Kivaa kevättä seurasi karmea kesäkuu. KuPS ei onnistunut ottamaan yhtään voittoa kesäkuun kamppailuissa. Suurimmat ongelmat alkoivat kesäkuun alun kotiottelusta Maarianhaminaa vastaan. Tuomarikolmikko hylkäsi Kuopion Palloseuran loppuhetkien maalin, joka olisi tuonut keltapaidat tasoihin. Kun erotuomari Jani Laaksonen näytti vapaapotkua vierasjoukkueelle, lähtivät Gbolahan Salami ja Solomon Duah täysin henkseleistään. Molemmille suorat punaiset ja pitkät lisäpelikiellot. Kaiken kukkuraksi kauden valopilkku Urho Nissilä loukkaantui ja poissaolon arvioitiin olevan pitkä. Tätä ottelua seurasi vielä neljä voitototonta peliä. Joissain otteluissa joukkue pelasi erittäin hyvin, mutta mistään ei mennyt sisään. Lisäksi puolustuspeli aiheutti harmaita hiuksia. Azubuike Egwuekwe oli kuin varjo viime kaudesta. Tasainen sarja kuitenkin takasi sen, että KuPS oli edelleen iskuetäisyydellä, mutta nousun oli alettava pikaisesti. Kuopiolaiskannattajiin alkoi, ihan ymmärrettävästi, iskeä pienimuotoinen pessimismi. Taasko taistellaan kutossijasta?
Kesäkuu 2017 kuvina...Heinäkuussa ja etenkin elokuussa alkoi tapahtua. Jo kesäkuussa seuran kokoonpanoon palannut Hamed Coulibaly ja kokoonpanoon KuFusta nostettu Jiri Nissinen esittivät vakuuttavia otteita. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Coulibalyn nousu kauden puolivälin paikkeilla ohi Azun oli yksi KuPSin hienon loppukauden kulmakiviä. Azun kaltainen hitaahko toppari ei sopinut alkuunkaan Honsun pelikirjaan, kun linja pelaa korkealla ja palloa pyritään pitämään vastustajan kenttäpuoliskolla. Pallonmenetyksiä tapahtuu ja tämä aiheutti Azulle suuria vaikeuksia vastustajan vastahyökkäyksissä. Myöskään avaaminen ei ollut Azun suurin vahvuus. Seura ilmoittikin Azun lähtevän Etelä-Afrikkaan elokuun puolivälissä ja hankkineensa kolmostoppariksi Igor Cheminavan.
Hamed Coulibalyn paluu pelikentille oli hienoa seurattavaaCoulibalyn paluu pelikentille oli sanalla sanoen uskomaton. Miehen edellisestä pelistä oli melkein puolitoista vuotta ja norsunluurannikkolainen esiintyi paremmin kuin koskaan. En edelleenkään pääse yli tuosta. Myös Jiri Nissisen ennakkoluulottomat ja ennen kaikkea hyvällä tavalla agressiiviset otteet herättivät positiivisia tuntemuksia. Nuoren miehen perustekeminen oli kauden mittaan erittäin hyvällä tasolla. Myös Petteri Pennasen paluusta tiedotettiin heinäkuussa. Peteltä odotettiin enemmän tehoja, mutta mies saa varmasti anteeksi periksiantamattomalla asenteellaan ja erinomaisella pelinlukutaidollaan. Peten roolia mietittiin Upin palatessa yllättävän ajoissa loukkaantumisen jälkeen kuvioihin. Honsu istutti Peten laitaan, joka osoittautui oivalliseksi peliliikkeeksi. Tämä toi piristystä kesällä turhautuneisuutta aiheuttaneeseen laitapelaamiseen ja Upi pääsi omalle paikalleen mestaroimaan pelin keskiössä.
KuPS ilmoitti Honkavaaran jatkosopimuksesta heinäkuun loppupuolella sijoituksen ollessa tasaisessa sarjassa neljäs. Honsun jatkosopimus jakoi vahvasti mielipiteitä. Osa oli sitä mieltä, että työrauhan takaaminen on hyvä asia. Osa sanoi, että jatkon kanssa hoppuiltiin aivan kuten Rapankin kanssa. Ymmärrettäviä mielipiteitä molemmat.
Vaikka heinä- ja elokuu eivät aivan täyskymppejä olleetkaan, kohtuullinen menestys piti KuPSin edelleen hyvissä asemissa syksyyn lähdettäessä. Syyskuu olikin joukkueelle koko kauden paras, niin pelillisesti kuin tuloksellisestikin. Neljä voittoa ja yksi tasapeli. Kannattajien keskuudessa alkoi olla taas pienimuotoista mitalikiimaa. KuPS onnistui kairaamaan voittoja ja pisteitä loppusekuntien maaleilla ja keltamustasta vartista tuli käsite liigan sisällä.
Syyskiireillä alkoi arvostamaan täksi kaudeksi Kuopioon tulleen Luis Anulan työtä. Muiden joukkueiden painiessa merkittävien loukkaantumisten kanssa, KuPS sai pelata syksyllä lähes parhaalla miehistöllään. Vain Sebastian Sorsalla tuli ikävämpi loukkaantuminen, jolloin Jiri Nissinen siirrettiin oikealle ja Jirin taakse nokkimisjärjestyksessä jäänyt Tuomas Rannankari omalle paikalleen vasemmalle. Tumen loppukausi oli oivallinen.
HJK:n karattua hyvissä ajoin mestaruuteen, oltiin tilanteessa, jossa KuPS lähti lokakuuhun taistellen mitaleista ja eurosijoista FC Lahden, Ilveksen, Maarianhaminan ja SJK:n kanssa. Palloseuran loppuohjelma näytti paperilla, jos nyt ei helpolta niin ainakin kohtuulliselta. Takaraivossa jyskytti kuitenkin kolme viimeistä ottelua. Ne pelattaisiin Ilvestä, JJK:ta ja PS Kemiä vastaan. Ensiksi mainittu on ollut KuPSille odotusarvoisesti 0,5 pisteen ottelu, kaksi jälkimmäistä taistelevat kynsin ja hampain putoamista vastaan. KuPSin ensimmäinen takaisku tapahtuikin jo RoPSia vastaan, kun rovaniemeläiset tasoittivat ottelun viimeisellä sekuntilla.
Juha Malinen
@jumalin
#höpöhöpö turhaa median panettelua. Kaikki puolustaa joskus. Tänään hyvä tasapaino ja #SinivalkoinenVartti @isurheilu @Veikkausliiga
Ilvestä vastaan tuli totutusti turpiin. Penninkangas teki ottelun voittomaalin jälleen viimeisillä sekunteilla. Enää ei puhuttu keltamustasta vartista, paitsi vastustajien kannattajien ivaavissa viesteissä. Joukkueessa näkyi hermostuneisuutta, joka eskaloitui Coulibalyn kilahtamisena Ilveksen maalin jälkeen. Panokset olivat kovat ja kaksi tuloksellista takaiskua mittasivat joukkuetta. Kaikki oli kuitenkin edelleen omissa käsissä.
KuPS lähti kahteen viimeiseen otteluun sarjakakkosena maalieron turvin Ilvekseen. KuPSilla oli ottelupallo mitaliin, kun sarjasta putoamista vastaan taisteleva, piristynyt JJK asteli Savon Sanomat Areenalle. Enemmän tai vähemmän haparoivan peliesityksen jälkeen keltapaidat onnistuivat nappaamaan 2-1 -voiton: Europelit ja mitalit olivat varmistuneet! Viimeisessä ottelussa vieraissa kohdattiin runsaslukuisen kannattajaryhmän edessä PS Kemi. Panoksena mitalin väri. KuPS esitti upean näytöksen puolen tunnin kohdalla, kun viidessä minuutissa keltaiset tekivät kolme osumaa. Ottelun loppu oli ajan pelaamista kellosta ja 90 minuutin jälkeen käynnistyivät ikimuistoiset hopeajuhlat.
Ajatukset pelipaikoittain (pelaajien kohdalla ottelut, minuutit, tehot). Jätin kenttäpelaajat, jotka eivät pelanneet minuuttiakaan pois.
Maalivahdit:Otso Virtanen (33, 2970, 5 nollapeliä)
Miikka Töyräs (0, 0, 0)
Felix Ferahyan (0, 0, 0)
Kuopion Palloseuralla oli pitkästä aikaa maalivahti, jonka suorituksia ei tarvinnut lainkaan jännittää. Miehestä huokuu rauhallisuus. Otso on myös hyvä torjumaan ja avaamaan peliä. Vaikka kauden nollapelimäärä jäi vain viiteen, antaisin Otsolle kiitettävän arvosanan. Ehdotonta liigan eliittiä. Töyräs ja Ferahyan istuivat vuorotellen penkillä. Mututuntumalla sanottuna Töyräs pelasi isommat minuutit KuFussa.
Puolustajat:Nikko Boxall (31, 2782, 3+2)
Sebastian Sorsa (25, 2204, 1+2)
Igor Chemineva (3, 98, 0+0)
Hamed Coulibaly (21, 1890, 2+0)
Azubuike Egwuekwe (18, 1540, 0+2)
Jiri Nissinen (20, 1772, 0+2)
Tuomas Rannankari (18, 1428, 0+1)
Sharp Räsänen (2, 114, 0+0)
Kauden lopettanut topparipari oli mielestäni rautainen, etenkin kun eivät olleet aiemmin pelanneet yhdessä. Molemmat ovat mielestäni varsin lähellä sarjan kärkitoppareita, varsinkin Boxall, joka teki myös hyvät tehot. Chemineva on riittävä kolmosvaihtoehdoksi. Odotamme innolla ensi kautta, jolloin Boxallin ja Coulibalyn yhteistyö kehittyy mahdollisesti vielä paremmalle tasolle. Puolustuksessa keskikesällä tapahtunutta muutosta kommentoitu tarkemmin ylempänä.
Jiri on kauden suurin yllättäjä. Osoitti ennakkoluulottomuudellaan ja tilannekovuudellaan, että taso riittää miesten peleihin. Seba näytti hienoja ominaisuuksia kapteenina. Tume jäi tässä valitettavasti väliinputoajaksi ja hieno mies poistuu seurasta. Järkevä siirto Tumen kannalta.
Mies voi lähteä KuPS:sta, mutta KuPS ei koskaan miehestä.
Kiitos, Tume!Sharpilta vaaditaan kehitysaskelta, jotta liigapelit kutsuisivat.
Keskikenttäpelaajat:Ruben Gabriel (31, 2606, 7+0)
Urho Nissilä (26, 1766, 9+3)
Ville Saxman (32, 2629, 4+1)
Puhtaiden keskikenttäpelaajien lista on lyhyt. Kuten tilastoista näkyy, nämä pelaajat pelasivat todella suuret minuutit. Kun keskeltä oli joku poissa, keskellä/kympillä kävivät stunttaamassa Pennanen, Mäkelä, Saku ja Purje.
Keskikenttä oli joukkueen paras osa-alue, jolle voi hyvällä omatunnolla antaa erinomaisen arvosanan. Roolitus oli etenkin loppukaudella todella onnistunut. Keskikesällä kokeiltiin mielestäni jokseenkin epäonnistuneesti Saxmania kympissä kiistattomien prässitaitojensa vuoksi. Onneksi paluu permanenttiin, jossa enkelit Gabriel ja Nissilä pelasivat selkeissä rooleissaan ja Saxman väsymättömänä raatajana, tapahtui nopeasti. Todella hieno kausi jokaiselta herralta. Toivomme luonnollisesti, että kaikki jatkavat.
Laitapelaajat:Solomon Duah (15, 643, 0+2)
Joni Mäkelä (17, 845, 4+1)
Ilmari Niskanen (32, 1766, 1+4)
Joonas Nissinen (8, 109, 1+0)
Petteri Pennanen (17, 1496, 1+5)
Saku Savolainen (33, 2019, 1+6)
Laitapelaaminen aiheutti varsinkin alkukaudesta paljon harmaita hiuksia. Honsun hankintapolitiikka laitapelaajien osalta on helppo nähdä. Halutaan paljon nopeita jalkoja, jotta pystytään toteuttamaan aktiivista prässiä. Pelaajien yksipuolisuus oli kuitenkin nähtävissä hyökkäyspelin osalta. Olisin mielelläni nähnyt enemmän Joonas Nissistä, joka oli todistamissani KuFun peleissä hyvin vakuuttava, taitava ja haastokykyinen pelaaja.
Ilmari Niskaselta odotetaan edelleen tason nostoa. Kaikki näkee, että mies on todella nopea, mutta pallon kanssa menee usein sormi suuhun ja viimeistely on karvasta kalkkia. Solomon Duah oli kauden floppihankinta, vaikka hallipelit näyttivät muuta. Mies tippuikin oikeastaan kesällä saadun pelikiellon jälkeen täysin statistin rooliin. Onnea jatkoon.
Sakun paras paikka ei ole edelleenkään laidassa, vahvuudet ei oikeastaan tue laitapelaamista. Kuten on monesti todettu, Mölymäen Müller on monipuolisuutensa uhri. Taisi pelata kauden aikana laituria, kärkeä, kymppipaikkaa, keskikenttää ja laitapakkia. Uskon kuitenkin edelleen, että Sakulla on annettavaa seuralle. Voitti "floppikauden" ohessa joukkueen syöttöpörssin.
Joni Mäkelän alkukausi vaikutti lupaavalta. Miehen otteet kuitenkin heikentyivät kesän tullessa. Syksyllä nähtiin taas pirteää Mäksää. Kaiken kaikkiaan kausi jäi plussan puolelle ja olisin kernaasti nähnyt miestä enemmänkin. Tehot olivat oikein hyvät. Uskon kuitenkin miehen jäävän rotaatiomiehen rooliin, kun KuPS hankkinee vahvistusta laitaosastolleen talven aikana. Laadukkaat rotaatiopelaajat ovat kuitenkin erittäin arvokkaita pitkän kauden aikana, etenkin ensi vuoden europelikesänä.
Peten istuttaminen laitaan oli Honsulta hyvä veto. Siirrolla saatiin Upi toteuttamaan taikoja keskelle ja Pete onnistui mukiinmenevästi laidalla, tuoden pelintekotaitoa, johon muut laiturit eivät lähimainkaan pysty. Petestä näkee katsomoon asti, että on yksi joukkueen suurimmista johtajista.
Hyökkääjät:Patrik Alaharjula (11, 64, 0+0)
Eetu Pellikka (5, 11, 0+0)
Ats Purje (32, 2212, 8+5)
Gbolahan Salami (26, 1680, 9+2)
Keskushyökkääjinä hääri tällä kaudella pääosin kaksi nimeä. Gbolahan Salami pelasi erittäin vahvan kauden 2016. Alkukausi 2017 oli kuitenkin Afrikan Tähdeltä todella vaisu. Tuntui pelaavan heikolla asenteella, mutta kävi todella kuumana ja melkein jokaisessa pelissä lappu heilui. Mansikkana pohjalla kesäkuun punainen Maarianhaminaa vastaan. Pitkän pelikiellon jälkeen Salamin rooli muuttui. Salami tuli usein vaihdosta kentälle pelaamaan väsyneitä puolustajia vastaan. Osittain tämä johtui siitä, että mies oli jatkuvasti kortin päässä kahden ottelun pelikiellosta. Osittain varmasti myös siitä, että Honsu tuntui saavan Salamista enemmän irti tässä roolissa. Harvasta hyökkääjästä liigasta voi sanoa, että kausi on keskinkertainen, jos tekee 1680 minuutissa tehot 9+2. Salamin kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että kausi jää vähän miinus-merkkiseksi.
Ats Purje oli Jiri Nissisen ja Hamed Coulibalyn lisäksi yksi kauden yllättäjistä. Pelasi suurimman osan kaudesta hyvällä tasolla ja osoitti jälleen kerran savolaisyleisölle, miksi miestä tulee pitää suuressa arvossa. Purje on yksi pelaajista, jolle mitalin ennen kaikkea suo. Kausi oli jo neljäs keltapaidoissa ja menestys on kiertänyt aiemmilla kausilla. Virolaishyökkääjän kohdalla ei jää asenteesta kiinni. Toivottavasti ikä ei paina tätä kautta enempää ensikään kaudella.
Alaharjulaa ja Pellikkaa voin kommentoida oikeastaan vain näkemieni KuFun pelien perusteella. Kausi oli Alaharjulalle erittäin vaikea. Maaleja ei tullut Kakkosessakaan ja ikää on kuitenkin jo 20. Tässä vaiheessa potentiaalin pitäisi alkaa jo kaksi sarjatasoa alempana näkyä. Tekisikö maisemanvaihdos esimerkiksi lainalle hyvää? Pellikka esitti erinomaisia otteita KuFun paidassa ja ikää on kolme vuotta vähemmän kuin Alaharjulalla. Minulla on Pellikasta kovat odotukset.
Kausi 2018 - Honsun kanssa EurooppaanErinomaisen kauden jälkeen koittaa Kuopiossa jälleen europelit. Kuten Ari Lahti ja Honkavaara ovat jo haastatteluissa sanoneet, joukkuetta pyritään vahvistamaan paljon. On puhuttu 4-5 todellisesta vahvistuksesta. Tämä tarkoittaa vaihtuvuutta myös avauksessa, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu menoliikenteen osalta. Ensimmäiset hankinnat KuPSiin on julistettu varmoiksi jo medioissa (ei KuPSin omilla sivuilla kirjoitushetkellä).
Rasmus Karjalainen ja
Tabi Manga siirtyvät tietojen mukaan KuPSin riveihin ensi kaudeksi. Mangasta en osaa sanoa mitään, Karjalainen pelasi hienon debyyttiliigakauden Kemissä viimeistellen 8 liigamaalia. Pete toivotti miehen twitterissä jo tervetulleeksi:
Petteri Pennanen @petepennanen 29. lokakuuta
Tervetulloo @RasseKarjalaine !!! Oot kuulemma hyvä jätkä. Mulle iha sama vaikka oot ihan k*rpä kuha oot hyvä kentäl. #eurooppaan
Suurin haaste tulee olemaan sijoituksen pitäminen Eurooppaan oikeuttavilla sijoituksilla ja Veikkausliigan tuleekin olla edelleen KuPSin prioriteetti numero 1. Myös Ari Lahti haluaa nähdä seuransa vakituisesti Euroopassa.
Ari Lahti ja Jani Honkavaara lähtevät suurin odotuksin kauteen 2018Honsun valmentaminen on poikennut hyvin vahvasti aiempien kausien valmentajista ja etenkin ero edelliseen mitalivalmentajaan Esa Pekoseen on ollut kuin yöllä ja päivällä. Honsu ei huuda, mesoa ja elehdi kentän laidalla. Aluksi vähän ihmetyttikin, että mies ei ohjeista pelaajia. Asia on kuitenkin niin, että Honsu luottaa, että pelaajat tekevät sovitut asiat parhaansa mukaan ja palaute käydään läpi ottelun jälkeen. Miehen valmennukselliset taidot pääsevät uuteen testiin, etenkin Euroopassa, josta miehellä ei ole laisinkaan kokemusta. Kausi 2018 on erittäin tärkeä näytön paikka Honkavaaralle.
Enpä osaa tulevaa kommentoida sen tarkemmin. Tulevat viikot näyttävät, tuleeko kotimaasta lisää vahvistuksia. Ulkomaita ja Salamin tilannetta tarkistellaan tarkemmin tammi-helmikuussa.
Keltamusta keskustelu alkakoon. Avaus ei ole Härisonin tasoa ja se on aika eri tyylinen, mutta toivottavasti miellyttää edes vähän alusta. Typoja on varmaan teksti täynnä. Huomauttakaa asiavirheistä. Päivittelen sopimustilannetta alle.
Sopimustilanne (päivitetty 25.7.2018):Maalivahdit:1. Otso Virtanen (2018)
Linkki16. Miika Töyräs (?)
Linkkixx. Hemmo Riihimäki (?)
LinkkiPuolustajat:2. Lum Rexhepi (2018)
Linkki3. Hamed Coulibaly (2018+1)
Linkki (
lainalla IFK Mariehamn)
13. Luis Carlos Murillo (2018+1)
Linkki17. Tabi Manga (2019+1)
Linkki18. Juho Pirttijoki (2018, laina)
Linkki19. Johannes Kytilä (2018+2)
Linkki21. Nuutti Tykkyläinen (?)
Linkki22. Henri Toivomäki (2018)
Linkki28. Jiri Nissinen (2020)
Linkkixx. Tony Miettinen (?)
LinkkiKeskikenttäpelaajat:8. Petteri Pennanen (2018)
Linkki11. Ilmari Niskanen (2018)
Linkki15. Reuben Gabriel (2018)
Linkki20. Ville Saxman (2019)
Linkki23. Joni Mäkelä (2018)
Linkki24- Jere Hiltunen (?)
Linkki25. Urho Nissilä (2019)
Linkki26. Joona Hiltunen (?)
LinkkiHyökkääjät:6. Saku Savolainen (2018)
Linkki7. Rasmus Karjalainen (2019)
Linkki9. Lucas Rangel (2019+1)
Linkki10. Ats Purje (2018)
Linkki14. Eetu Pellikka (2020+1)
LinkkiTaustat:Päävalmentaja: Jani Honkavaara (2018)
LinkkiValmentaja: Mike Keeney
LinkkiFysiikkavalmentaja: Luis Anula
LinkkiMaalivahtivalmentaja: Jori Särkkä
LinkkiHuoltopäällikkö: Sami Miettinen
LinkkiHammaslääkäri: Erikoishammalääkäriklinikka Hohde
LinkkiFysioterapeutti: DBC-klinikka
LinkkiPelaajaliikenne:Tulleet (vanha seura):
Rasmus Karjalainen (PS Kemi)Tabi Manga (Levadia Tallinna)Luis Carlos Murillo (ilman seuraa)Henri Toivomäki (Sarpsborg 08)Stiwar Garcia (Deportivo Pereira)Deivydas Matulevicius (Hibernian FC)Lum Rexhepi (Go Ahead Eagles)Abdalla El Said (Al Ahly)Lucas Rangel (SV Kapfenberger)Juho Pirttijoki (GIF Sundsvall, laina)Lähteneet (uusi seura):
Tuomas Rannankari (Ilves)Joonas Nissinen (KPV)Sebastian Sorsa (ura päätökseen)Patrik Alaharjula (JJK)Nikko Boxall (Viborg FF)Antti-Ville Räisänen (AC Kajaani)Reetu Räsänen (FC Haka) Solomon Duah (Levanger FK)Abdalla El Said (laina päättyi)Deivydas MatuleviciusStiwar GarciaHamed Coulibaly, laina (IFK Mariehamn)
