Never Walk Alone
Poissa
|
|
: 02.11.2017 klo 21:22:50 |
|
Kuinka paljon ammatti jalkapalloilijat juoksevat cooperissa, onko kenelläkään tietoa?
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #1 : 02.11.2017 klo 23:14:25 |
|
-
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.04.2019 klo 08:13:29 kirjoittanut Lenko »
|
|
|
|
|
Vikkelä vaihtomies
Paikalla
|
|
Vastaus #2 : 03.11.2017 klo 00:00:24 |
|
3100 - 3600 sellainen vaihteluväli, että jos tohon osuu, niin voi olla optimaalinen jalkapalloilijan fysiikka. Jos jää alle, niin jossain on vikaa, sillä vaikka cooper ei ole kovin soveltuva kuntotesti jalkapalloilijoille, niin ammattiurheilijan lajissa kuin lajissa pitää päihittää keskivertopulliainen selvällä marginaalilla kaikissa kuntotesteissä.
|
|
|
|
MARADONNA
Poissa
|
|
Vastaus #3 : 03.11.2017 klo 09:12:53 |
|
Saksan maajoukkue käyttää edelleen Coopperin testiä yhtenä testinään. Jokaisen kenttäpelaajan pitää juosta yli 3400m.
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #4 : 03.11.2017 klo 13:24:31 |
|
3100 - 3600 sellainen vaihteluväli, että jos tohon osuu, niin voi olla optimaalinen jalkapalloilijan fysiikka. Jos jää alle, niin jossain on vikaa, sillä vaikka cooper ei ole kovin soveltuva kuntotesti jalkapalloilijoille, niin ammattiurheilijan lajissa kuin lajissa pitää päihittää keskivertopulliainen selvällä marginaalilla kaikissa kuntotesteissä. Pari kommenttia: 1) Cooperin testi on erittäin hyvin jalkapalloilijalle soveltuva kuntotesti, ehkä jopa paras. 2) Kunto ei ole jalkapalloilijalle mitenkään erityisen tärkeä ominaisuus. Kunhan tietty perustaso on saavutettu, ei valioliigan huipputason ja veikkausliigapalaajan erot suinkaan ole kunnossa, vaan jossain ihan muussa 3) 3100 on kyllä todella alas vedetty raja. En ole nähnyt tilastoja huippujalkapalloilijoiden Cooper-tuloksista, mutta oma jalkapalloileva poikani juoksi 14 vuotiaana yli 3100 metriä ilman päivänkään kuntoharjoittelua. Oletan että valtaosa huippujalkapalloilijoista juoksee 3400-3600 metriä. 4000 metrin tuloksiin ei jalkapalloilijan lihasmassalla ja nopeusominaisuuksilla juuri ole mahdollisuuksia. Joku poikkeus voi toki löytyä.
|
|
|
|
BorisC
Poissa
Suosikkijoukkue: MyPa, Purha
|
|
Vastaus #5 : 03.11.2017 klo 13:28:13 |
|
Pari kommenttia: 1) Cooperin testi on erittäin hyvin jalkapalloilijalle soveltuva kuntotesti, ehkä jopa paras.
Miksi?
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #6 : 03.11.2017 klo 13:30:07 |
|
Miksi? Siitä on paljon tutkimustietoa jonka pohjalta voidaan osoittaa, että se mittää riittävällä tarkkuudella maksimaalista hapenottokykyä.
|
|
|
|
BorisC
Poissa
Suosikkijoukkue: MyPa, Purha
|
|
Vastaus #7 : 03.11.2017 klo 13:33:22 |
|
Siitä on paljon tutkimustietoa jonka pohjalta voidaan osoittaa, että se mittää riittävällä tarkkuudella maksimaalista hapenottokykyä.
Siitä huolimatta, miksi cooper olisi parempi juuri jalkapalloilijalle kuin nykyisin yleisemmin käytössä oleva sukkulakestävyysjuoksu (beep-testi)?
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #8 : 03.11.2017 klo 13:47:05 |
|
Siitä huolimatta, miksi cooper olisi parempi juuri jalkapalloilijalle kuin nykyisin yleisemmin käytössä oleva sukkulakestävyysjuoksu (beep-testi)? Sukkulakestävyysjuoksi mittaa samaa ominaisuutta, eli maksimaalista hapenottokykyä, eikä mittaustarkkuudessa ole ainakaan minun tietojeni mukaan eroa. Beep-testi on kuitenkin omien kokemusteni mukaan suoraan sanoen aika pas** testi monestakin syystä. 1) Näyttää olevan vaikea järjestää, sillä olen havainnut useita järjestelyvirheitä. 2) Kun beep-testejäkin on useita versiota, ei tulos kerro ns. kotiväelle yhtään mitään. Omille urheilijalapsille on tehty useita beep-testejä, enkä ole vielä saanut kertaakaan tietoa siitä mikä testi oli kyseessä ja/tai mikä on tavoitetaso. Testaaminen ei siis tosiasiassa tuota juuri mitään informaatiota jonka pohjalta harjoittelua voisi muuttaa. Cooperin osalta tätä ongelmaa ei ole. Ehkä jossain muualla asiat on paremmin, mutta tämä on tilanne niissä Suomen johtavissa urheiluseuroissa joiden toimintaan omat lapset on osallistuneet.
|
|
|
|
BorisC
Poissa
Suosikkijoukkue: MyPa, Purha
|
|
Vastaus #9 : 03.11.2017 klo 14:04:02 |
|
Sukkulakestävyysjuoksi mittaa samaa ominaisuutta, eli maksimaalista hapenottokykyä, eikä mittaustarkkuudessa ole ainakaan minun tietojeni mukaan eroa. Beep-testi on kuitenkin omien kokemusteni mukaan suoraan sanoen aika pas** testi monestakin syystä. 1) Näyttää olevan vaikea järjestää, sillä olen havainnut useita järjestelyvirheitä. 2) Kun beep-testejäkin on useita versiota, ei tulos kerro ns. kotiväelle yhtään mitään. Omille urheilijalapsille on tehty useita beep-testejä, enkä ole vielä saanut kertaakaan tietoa siitä mikä testi oli kyseessä ja/tai mikä on tavoitetaso. Testaaminen ei siis tosiasiassa tuota juuri mitään informaatiota jonka pohjalta harjoittelua voisi muuttaa. Cooperin osalta tätä ongelmaa ei ole. Ehkä jossain muualla asiat on paremmin, mutta tämä on tilanne niissä Suomen johtavissa urheiluseuroissa joiden toimintaan omat lapset on osallistuneet.
Itse olen kyllä nähnyt vain yhden tyyppisiä beep-testejä, joiden jälkeen valmentaja on kyllä osannut tulokset analysoida. En nyt oikein tiedä mitä sen kotiväelle pitäisikään kertoa.
|
|
|
|
MARADONNA
Poissa
|
|
Vastaus #10 : 03.11.2017 klo 15:28:32 |
|
Aika paljon pystyy Beep-testissä "huijaamaan. 1. Osa testaajista vaatii, että molemmat jalat käy viivan takana käännöksissä mutta toiset eivät sitä vaadi. 2. Kuinka monta kertaa tulee "varoitus" myöhässä kääntymisestä vai putoaako jo heti ensimmäisestä myöhästymisestä. Tästä tulee useiden kymmenien sekuntien eroja.
|
|
|
|
BorisC
Poissa
Suosikkijoukkue: MyPa, Purha
|
|
Vastaus #11 : 03.11.2017 klo 15:34:41 |
|
Aika paljon pystyy Beep-testissä "huijaamaan.
2. Kuinka monta kertaa tulee "varoitus" myöhässä kääntymisestä vai putoaako jo heti ensimmäisestä myöhästymisestä. Tästä tulee useiden kymmenien sekuntien eroja.
Okei, luulin "kaksi kertaa putkeen myöhässä" olevan kaikkialla käytössä oleva periaate. Sinänsä ihan sama kunhan käytäntö samalla juoksijalla pysyy samana, kun yksilön kehitystä seurataan.
|
|
|
|
Nice10
Poissa
Suosikkijoukkue: I support FF
|
|
Vastaus #12 : 03.11.2017 klo 18:14:27 |
|
Beeb-testissä isompi ongelma on mielestäni se, että maksimaalisen hapenoton lisäksi testeissä hyötyä saa myös ketteryydestä ja selkeistä nopeusominaisuuksista. Siinä vaiheessa kun aletaan mennä lujaa, niin väittäisin, että esimerkiksi kevyestä ruumiinrakenteesta on jo merkittävästi hyötyä. Käännöksissähän se puhti lopulta aina melkein loppuu. Jossain 14-15 minuutin tietämille mennään jo niin lujaa, että kyydissä pysyäkseen pitää olla jo todella nopea ja ketterä - räjähtäväkin.
Cooperissa taas maksimaalisen hapenoton ohessa hyvin merkittävä lopputulokseen vaikuttava asia on vauhdinjako ja hyvä vauhdinjako taas kumpuaa usein Cooper-kokemuksesta. Beeb-testi on tässä suhteessa rehellisempi ihan ensikertalaisellekin.
|
|
|
|
Molo Toure
Poissa
|
|
Vastaus #13 : 03.11.2017 klo 19:32:56 |
|
Beeb-testissä isompi ongelma on mielestäni se, että maksimaalisen hapenoton lisäksi testeissä hyötyä saa myös ketteryydestä ja selkeistä nopeusominaisuuksista. Siinä vaiheessa kun aletaan mennä lujaa, niin väittäisin, että esimerkiksi kevyestä ruumiinrakenteesta on jo merkittävästi hyötyä. Käännöksissähän se puhti lopulta aina melkein loppuu. Jossain 14-15 minuutin tietämille mennään jo niin lujaa, että kyydissä pysyäkseen pitää olla jo todella nopea ja ketterä - räjähtäväkin.
Cooperissa taas maksimaalisen hapenoton ohessa hyvin merkittävä lopputulokseen vaikuttava asia on vauhdinjako ja hyvä vauhdinjako taas kumpuaa usein Cooper-kokemuksesta. Beeb-testi on tässä suhteessa rehellisempi ihan ensikertalaisellekin.
Totta. Beep-testi on minunkin mielestäni Cooperia parempi mittaamaan juuri jalkapalloilijan kestävyyttä, koska siinä mitataan sitä pelinomaisemmin. Siinä vauhdin noustessa rasitus kasvaa, niin kuin pelissäkin ajan kuluessa tapahtuu. Pelissä rasitus ei myöskään ole samalla tavalla tasaista niin kuin Cooperissa, vaan siellä otetaan välillä pidempiä spurtteja, välillä sopivassa paikassa voi hölkätä hiljaa tai jopa kävellä keräten voimia, että jaksaa taas sitten kun pitää mennä kovempaa. Tietysti tässä on eroja joukkueittain ja pelipaikoittain, jollekin wingbackille voi tulla paljonkin tällaista tasaista, junnaavaa juoksemista. Se ei kuitenkaan ole tärkein ominaisuus pelissä, että jaksaa juosta tasaista tahtia mahdollisimman kovaa tai pitkään, vaan tärkeää on se, että jaksaa juosta tarvittavalla nopeudella silloin, kuin niin pitää tehdä. Tätä Beep-testi mittaa ehkäpä Cooperia paremmin. Cooper nyt on sikäli parempi testi, että siitä on valmiiksi hyvät tietoaineistot tuloksista, ja ne ovat paremmin vertailukelpoisia Beepiin verrattuna, juurikin näiden Beep-testin mittaustapojen erojen takia. Beepistä on niiden takia ehkä hankalampi tulkita tuloksia, mutta tärkeintä onkin se, että juuri se oma joukkue suorittaa testin aina samalla tavalla. Kävi molemmat jalat sitten viivan yli tai ei, joutuuko kahdesta vai kolmesta viivalta myöhässä olemisesta joutuu lopettamaan tai ei, niin joka tapauksessa, jos testi tehdään aina saman ryhmän kanssa samalla tavalla niin se mittaa sitä kehitystä silloin hyvin. Tietysti olisi hyvä, jos kaikki tekisivät koko maassa testin aina samalla tavalla niin saataisiin yhtenäinen, laajempi vertailukelpoinen aineisto muodostettua kuten Cooperiin, mutta tämä voi olla välillä jo ihan olosuhteiden takia hankalaa. Tosiaan Cooperissa on ongelmana tuo vauhdinjako, jos se sattuu kusemaan niin voimavaroja voi jäädä käyttämättä ja tulos olla heikompi kuin mihin kunto riittäisi. Beepissä sitä ei tarvitse miettiä, ja siinä jää ulos juuri siinä kohdassa kun ei pysy mukana, joten senkin takia se olisi ehkä parempi mittari. Sen takia Beep onkin mielestäni myös raskaampi, varsinkin jos omaa hyvän kunnon niin testi voi kestää montakin minuuttia Cooperia pidempään. Tuokin on totta, että jossain 14-15 minuutin kohdalla mennään jo aika saatanan kovaa ja siinä jo nopeus- ja ketteryysominaisuudetkin auttavat vaikka ei ehkä pitäisi, mutta toisaalta sinne asti pääsee junnujoukkueissa kyllä aika harva. Ylivoimaisesti suurin osa jää tuon alle, ja siksi tuota nopeusominaisuuksien/ruumiinrakenteen vaikutusta testituloksiin ei tarvitse usein murehtia.
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
|
Vastaus #14 : 03.11.2017 klo 23:57:47 |
|
Tosiaan Cooperissa on ongelmana tuo vauhdinjako, jos se sattuu kusemaan niin voimavaroja voi jäädä käyttämättä ja tulos olla heikompi kuin mihin kunto riittäisi.
Jos ollaan urheilijoissa tai juoksijoissa, vauhdinjaon merkitys on Cooperissa tyypillisesti korkeintaan 100 metriä, ei sen enempää. Tyypillisesti vauhdinjaon merkitys on kuitenkin alle 50 metriä, jos ensimmäistä kilometriä ei vedätä lähelle maksimia tai lönkötellä ihan liian hiljaa(ehkä yleisempi ongelma). Tavallinen peruskunnoton tallaaja voi toki sipata täydellisesti happoihin, mutta hyväkuntoisilla juoksijoilla, joita myös jalkapalloilijat ovat, vauhti ei romahda hyvin lyhyessä suorituksessa, kuten Cooperissa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 04.11.2017 klo 00:03:07 kirjoittanut petteri72 »
|
|
|
|
|
koera
Poissa
|
|
Vastaus #15 : 04.11.2017 klo 20:53:35 |
|
2) Kunto ei ole jalkapalloilijalle mitenkään erityisen tärkeä ominaisuus. Kunhan tietty perustaso on saavutettu, ei valioliigan huipputason ja veikkausliigapalaajan erot suinkaan ole kunnossa, vaan jossain ihan muussa
No tämähän on selvillä hyvinkin tarkkaan, eli erot peruskunnossa eivät ole merkittäviä, mutta erot vauhti- ja etenkin maksimikestävyydessä ovat. Valioliigan huiput pystyvät selvästi useammin korkean intensiteetin juoksuihin kuin veikkausliigapelaajat. Cooper on hyvä testi mittaamaan peruskuntoa, beep -testillä mitataan maksimikestävyyttä. Maksimikestävyyden herkkyyskausi alkaa vasta murrosiän jälkeen, joten sitä ennen sille ei kovin suurta painoarvoa kannata antaa.
|
|
|
|
TWQ15
Poissa
Suosikkijoukkue: Lippulaivan lihatiskin whatsapp-ryhmä
|
|
Vastaus #16 : 04.11.2017 klo 21:13:48 |
|
No tämähän on selvillä hyvinkin tarkkaan, eli erot peruskunnossa eivät ole merkittäviä, mutta erot vauhti- ja etenkin maksimikestävyydessä ovat. Valioliigan huiput pystyvät selvästi useammin korkean intensiteetin juoksuihin kuin veikkausliigapelaajat. Cooper on hyvä testi mittaamaan peruskuntoa, beep -testillä mitataan maksimikestävyyttä. Maksimikestävyyden herkkyyskausi alkaa vasta murrosiän jälkeen, joten sitä ennen sille ei kovin suurta painoarvoa kannata antaa.
Tämä. Jos pystyt joka tilanteessa olemaan ihan täysillä mukana niin se antaa aika älyttömän edun maitohappo-osaston janareita vastaan
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #17 : 04.11.2017 klo 21:28:01 |
|
Cooper on hyvä testi mittaamaan peruskuntoa, beep -testillä mitataan maksimikestävyyttä. Molemmat testit mittaavat maksimikestävyyttä eli tältä osin testeillä ei ole eroa.
|
|
|
|
petteri72
Poissa
Suosikkijoukkue: Liverpool
|
|
Vastaus #18 : 05.11.2017 klo 00:30:23 |
|
Tämä. Jos pystyt joka tilanteessa olemaan ihan täysillä mukana niin se antaa aika älyttömän edun maitohappo-osaston janareita vastaan
Jos sinulla on Lasse Virenin peruskunto ja happojen sietokyky, helppohan sitä on pelata. Toki huippupalloilijoilla on hurjasti enemmän lihasta eli vertailu on enemmän kuin vähän epäreilu. PS. Viren oli 100 metrillä vähän yli 11 sekunnin mies eli kohtuullisen nopea kaveri. 400m meni 50 sekunnin nurkille. Munchenin maailmanennätysjuoksussa viimeinen kierros meni toki vain 56 sekuntiin, sen jälkeen kun hän oli vetänyt 4480 metrin Cooperin(voimassa oleva Suomen ennätys, joka on juostu väliaikana) ja 120m päälle alkuveryttelynä. Kyseessä on siis Suomen historian kovakuntoisin juoksija. No, 3400 metriä Cooperissa, 11,5 satasella ja alle 65 sekuntia 400 metrillä riittää kyllä huippujalkapallossa siihen ettei anna parempikuntoisille tai nopeammille liikaa tasoitusta, enempää ei välttämättä vaadita. Toki jos on muita vahvuuksia jalkapalloilijana, niillä voi aina kompensoida juoksuvoimaa tai nopeutta tiettyyn rajaan saakka.
|
|
« Viimeksi muokattu: 05.11.2017 klo 03:58:30 kirjoittanut petteri72 »
|
|
|
|
|
Röytän Karhu
Poissa
|
|
Vastaus #19 : 05.11.2017 klo 17:19:40 |
|
PS. Viren oli 100 metrillä vähän yli 11 sekunnin mies eli kohtuullisen nopea kaveri. 400m meni 50 sekunnin nurkille. Munchenin maailmanennätysjuoksussa viimeinen kierros meni toki vain 56 sekuntiin, sen jälkeen kun hän oli vetänyt 4480 metrin Cooperin(voimassa oleva Suomen ennätys, joka on juostu väliaikana) ja 120m päälle alkuveryttelynä. Kyseessä on siis Suomen historian kovakuntoisin juoksija. Mites se tuota edeltävä vitonen meni?
|
|
|
|
Kyttääjä-Lasse
Poissa
|
|
Vastaus #20 : 06.11.2017 klo 01:26:09 |
|
Kuinka paljon ammatti jalkapalloilijat juoksevat cooperissa, onko kenelläkään tietoa?
12min. Ei näköjään ollut vielä tässä topicissa.
|
|
|
|
kalatahna
Poissa
|
|
Vastaus #21 : 06.11.2017 klo 10:40:30 |
|
Onkohan mennyt sekaisin beeppi ja Yoyo Intermittent ? Intermittentissä on aktiivinen palautuminen jokaisen 2*20m jälkeen eli intervallityyppinen, tätä käyttää 99% jalkapallojengeistä jotka tietävät edes suunnilleen mitä tekevät. Jos juoksutesti pitää tehdä niin olkoon se yoyo ennemmin kuin Cooper, jolla ei ole mitään tekemistä jalkapallon kanssa..
Laitetaan samaan kasaan myös kaikki yoyot, peepit ja sukkulajouksut ja mitä niitä on, mutta ei helevetissä cooperia....jos nyt helkkarissa kokee sen niin perhanan tärkeeksi testata.
|
|
« Viimeksi muokattu: 06.11.2017 klo 10:44:12 kirjoittanut kalatahna »
|
|
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #23 : 06.11.2017 klo 11:25:48 |
|
-
|
|
« Viimeksi muokattu: 03.04.2019 klo 18:41:55 kirjoittanut Lenko »
|
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #24 : 06.11.2017 klo 12:58:10 |
|
Onkohan mennyt sekaisin beeppi ja Yoyo Intermittent ? Intermittentissä on aktiivinen palautuminen jokaisen 2*20m jälkeen eli intervallityyppinen, tätä käyttää 99% jalkapallojengeistä jotka tietävät edes suunnilleen mitä tekevät. Suomessa ei taida siis olla juurikaan jalkapallojengejä jotka tietävät mitä tekevät. Esim. SHA käyttää Yo-Yo Endurance Test Level 1 - testiä, joka on jatkuva testi, eli siinä ei ole palautumisjaksoja.
|
|
|
|
|
|