Ensimmäiselle seikkailulle Kakkosessa tuli siis eilen päätös, kun omassa käsissä ollut sarjapaikka lipsautettiin päätöskierroksella käsistä. Eilisestä pelistä jos muutaman sanasen sanoo, niin ensimmäinen nelivitonen oli huonointa HJS:aa mitä olen tämän ja viime vuoden aikana nähnyt. Pelin panokset näkyi kentällä ja muutamaa pilkahdusta lukuun ottamatta peli oli todella tukossa. Jos heti alkuun Lauri Kesti olis onnistunut porilaisten lahjottamasta paikasta pistää sisään, niin olisko se aukassut heti tekemistä? Mene ja tiedä.
Toisella jaksolla tekemisen taso nousi, mutta ei riittävästi. Painopistettä saatiin Jazzin päähän, mutta kovin köykäiseksi jäi lopulta kiri. Suomalainen tais lähimpänä olla maalia, mutta Jazzin pakki pelasti maaliviivalta. Ottelun ratkaisu tuli rankkarista, joka kaiketi oli ihan oikea tuomio, mutta vastaavanlaisia tilanteita oli muutama myös toisessa boksissa. HJS ei vaan tainnut osata kaatua tarpeeksi uskottavasti. Toki peli ei siihen ratkennu, kyllä Jazz eilen kokonaisuudessaan parempi oli ja olis voinut tehdä enemmänkin kun pari, mutta Kalervo otti maalilla hyviä torjuntoja ja anto vielä saumaa tulokselle.
Kauden viimeinen ottelu kaatui siihen, mihin myös koko putoamisen voi isommaksi osaksi kiteyttää eli hyökkäyspelaamiseen. Valitettavasti HJS:sta ei omasta takaa tälle kaudelle löytynyt sellaista kaveria, joka olis kärjessä pystynyt ratkomaan tiukkoja pelejä. Viime kaudella joukkueen paras maalintekijä oli toppari Markus Joenmäki ja sama toistui tällä kaudella, joka kertoo omaa karua kieltään tilanteesta.
Hyökkäyspään pelaajista suurimman kasvun kauden aikana teki Santeri Stenius, joka aloitti kautensa katsomon puolella, kävi hakemassa pelituntumaa JanPassa, sitä kautta saumoja Kakkosessa ja siellä lunasti paikkansa. Loppukausi isoilla minuuteilla ja kaikkinensa kuusi maalia kokoon. Oikein hyödynnettynä Sande on käyttökelpoinen kaveri Kakkosessa. Alkukaudesta kärjessä sai suht paljon vastuuta Huhtapelto & Tapanainen, mutta kumpikaan ei kyllä se puhdas maaleja tekevä hyökkääjä ole. Huhtiksen osalta vammat vähän vesitti kautta, mutta yksi maali per mies ei järin hyvä saldo kaudelle ole.
Viiteen maaliin ylsi Jere Suomalainen, joka pelasi valtavat minuutit vasemmalla laidalla. Jere tekee sen verran tunnollisesti töitä alaspäin, jonka myötä oli tärkeä osa peliä. Ylöspäin on myös rahkeita, mutta jotenkin tuntui että ainakaan niissä peleissä mitä näin, Jeren osalta panos ylöspäin jäi jotenkin piippuun. Toisella laidalla nuori Lauri Kesti oli paljon hanakampi haastamaan, laukomaan ja ratkomaan. Kestillä maisema vaihtunee pääkaupunkiseudulle, jossa on ilmeisesti opinnot menossa ja siellä on taas ainakin Kakkosta tarjolla. Tykkäsin kyllä Kestistä, nosti tasoaan aika paljonkin kauden aikana.
Keskikentän keskustassa omasta takaa lopulta eniten vastuuta tais saada Valtteri Kaarna ja Prince Mokuma, joille kummallekin kausi oli ensimmäinen Kakkosessa. Vade pelasi isot minuutit ja hoiti roolinsa ihan hyvin, niitä off-päiviä tuli onneksi suht vähän. Mokumalla peli ailahteli isosti, välillä oli pelejä missä ei onnistunut mikään ja mies oli haitaksi joukkueelle, välillä taas pelejä jossai Mokuma oli ihan ylikylän jätkä. Nuorella miehellä mentaalipuolen asioita, taidot riittää kyllä Kakkoseen. Lisäks keskikentän keskustassa kävi kauden aikana pelailemassa ainakin pelaaja-valmentaja Hakanen ja kokenut Ode Ojala, jonka kausi oli myös kovin rikkonainen vammojen takia.
Puolustuksessa ehkä suurin yllättäjä oli vaspa Vilppu Leinonen, joka sitten nappas lopulta avauksen paikan itelleen. Kesäkuuhun asti Leinosen osalta nähtiin peli sieltä ja peli täältä, mutta heinäkuusta eteenpäin Vilppu oli avauksen vakiokamaa. Suurin puute on ratkaisut ylöspäin, jotka on järjestäen liian heikkoja. Alaspäin pärjäsi yllättävän hyvin ja siitä pisteet Vilpulle, että laitto ainakin mulle jauhot suuhun epäilyjen suhteen
Toisella laidalla vakiokasvo oli Eppu Kallio, joka pelasi hyvällä tasolla käytännössä katsoen kaikissa peleissä mitkä ehdin näkemään. Paljon on kehitystä tapahtunut sielläkin suunnalla.
Alakerran keskustassa se johtohahmo totta kai oli Markus Joenmäki, jolla ei kovin suurta kiirettä vieläkään kentällä ollut. Välillä kylläkin se liiallinen rauhallisuus kostautui harvinaislaatuisina takaiskuina, mutta ne oli muutamia poikkeuksia ne. Noin muuten aika vahvaa tekemistä kaikkinensa, loistavaa pelinlukua katkoineen ja kyllähän sitä vasuria oli taas kiva katsella, lähti sillä sitten avaava syöttö tai vapari. Loppukaudesta Maran vierellä pelasi Paavo Ahola ihan ok.
Maalissa Ville Kalervolla oli aika vaikeita hetkiä alkukaudesta ja siinä samalla taisi itseluottamuskin vähän karista. Kesäkuussa meni neljä ottelua putkeen joko penkillä tai katsomossa, jonka jälkeen alkoi näkymään taas niitä viitteitä siitä Kalervosta, johon paikallinen jalkapalloväki on tottunut. Kakkosena toiminut Eero Viljanen pelasi satunnaisia pelejä ja niissä meni aika rumat määrät maaleja selän taakse, mutta tietenkään asioita ei voi ihan niin mustavalkosesti peilata. Tilastollisesta näkökulmasta se vaan on vähän huono tilanne, jos kakkosveskarin osalta päästettyjen maalien keskiarvo painuu sinne kolmen hujakoille per peli.
Ilves-apuja kävi kauden aikana sen verran paljon, että niitä ei jaksa tähän yhteyteen nyt alkaa puimaan. Yhteistyö sinne suuntaan oli kuitenkin mun mielestä HJS:n kannalta hyvä, sillä sieltä tuli kuitenkin pääsääntöisesti laatua kentälle, eikä homma pyörinyt niin että isompi ilmottaa että meiltä tulee nyt nämä pojat hakemaan vähän kokemusta Kakkosesta. Tai ainakaan ulospäin se ei siltä näyttänyt, enhän mä oikeeta totuutta tietenkään tiedä. Myös alaspäin oli yhteistyötä JanPan kanssa, jonka riveissä kävi kauden mittaan pelaamassa vähintään yhden ottelun moni pelimies ja siitä yhteistyöstä löytyy faktatietoa sen suhteen, että se toimi loistavasti. Kyllä se vaan niin menee näissä yhteistyökuvioissa, että mitä vähemmän niissä on päättäviä tahoja mukana, niin homma toimii hyvin. HJS:n ja JanPan osalta joukkueiden valmentajat pyöritti täysin sitä touhua ja homma rullasi oikein sujuvasti, kun kukaan "toimistotyöntekijä" ei siihen puuttunut. Uskoisin, että homma toimi näin myös Ilveksen kanssa.
Mitä sitten tulevaisuus tuo tullessaan? Se oli selvää, että oli sarjataso ensi kaudelle mikä tahansa, niin helppoa savottaa ei tulevasta talvesta seuralle tule. Sitä on ansiokkaasti jo paikallislehdessäkin muutamaan kertaan spekuloitu. Nyt tiedetään, että sarja on ensi kaudella Kolmonen, joka on totta kai seutukunnan osalta harmittava asia. Samalla päättyy nykyiset yhteistyöt, Ilves/2 kun nousi Kakkoseen ja se nyt olisi päättynyt joka tapauksessa, vaikka Kakkosessa olis pelit jatkunu. Putoamisen myötä yhteistyö JanPan kanssa kuitenkin päättyy ja nyt ollaan sitten taas "vihollisia". Asetelma tulevaan on se, että HJS tarjoaa mahdollisuuden treenata kovaa, aktiivisesti ja laadukkaasti, mutta sarjatason puolesta pelit on silti Kolmosessa. JanPa puolestaan tarjoaa saman sarjatason pelejä ei-niin-totisella otteella eli treenit kerta tai pari viikkoon, pelit päälle ja niiden jälkeen kaljalle. Tällä lähinnä mietin sitä, että kun siellä HJS:n jo ennestään suht kapeassa ringissä on kuitenkin näitä kokeneempia kavereita, jotka on jo vuosikaudet käyttänyt tuntikausia lajin parissa läpi vuoden, niin riittääkö palo painaa intensiivistä treeniä läpi kauden ja pelata silti Kolmosessa? Siinäkin määrin on harmittava asia, että nyt yhteistyö Janakkalan suuntaan tulee tältä erää päätökseen. Toki näitä kokeneita ei nyt niin paljoa ole, kyllähän toi runko HJS:lla nuori on ja se tullee nuorentumaan entisestään, ainakin näin HJS:n puuhamies Ville Dahlman uumoili lehdessä.
Ja vielä täytyy todeta, että yleisöhän löysi ihan hyvin tiensä tällä kaudella Kaurialaan. Enemmänkin katsomoihin mahtuis, mutta suunta oli hyvä. Oheispalvelut HJS:lla oli kunnossa, edulliset kepukatsomot, loistavat makkaratarjonnat jne. Nyt täytyy vaan toivoa, että sama laatu pysyy Kolmosessa ja yleisökin löytäis tiensä edelleen Kaurialaan. Tämän myötä on hyvä jäädä mielenkiinnolla odottamaan mitä talvi tuo tullessaan. Tsemppiä HJS:n taustajoukoille, nyt on kova duuni edessä taas talven pimeinä iltoina
Edit. Lisätään vielä loppuun maininta, että mikäli sen suurempaa pelaajakatoa ei ensi kaudeksi tule, niin kyllä HJS:lla on kaikki saumat palata pikaisesti Kakkoseen ellei Kolmosessa tapahdu tulevalle kaudelle ihmeitä joukkueiden rostereissa. Ensi kaudellakin niitä todellisia nousijakanditaatteja tulee Kolmosessa olemaan se kaks, max kolme. Nythän Kolmosessa on viime kaudet menty niin, että siellä on ollut jopa viittäkin joukkuetta, jotka on nousua hakenut. Tällä kaudella siellä on ollut tasan yksi eli Ilves/2 ja nousuhan sieltä tuli. Pallo-Sepot tulee olemaan kova ensi kaudellakin, mutta riittääkö siellä oikeasti rahkeet vieläkään nousuun? Siinä takana tulee Ilves-Kissat, jotka joka vuosi sitä nousua lähtee hakemaan, mutta käytännön tasolla siellä on touhu mennyt taaksepäin. Nokialla myös on nousukiiman suhteen tapahtunut laantumaa ja loput ensi kauden jengissä ei nousua tule havittelemaan, näin uskon. Eli tilanne voi olla se, että HJS on ensi kaudella ainoa tai se toinen sarjan joukkue, joka tähtää tosissaan nousuun. Se on aika paljon helpompi lähtökohta kaudelle kun se, että niitä joukkueita on viisi. Ainakin näin olen antanut itteni ymmärtää että HJS:n tähtäin on takas Kakkosessa ja ensi kauden Kolmosta kun tosiaan jo vähän miettii, niin kyllähän tässä pientä hissiliikettä on flashforwardeissa nähtävissä