Onko tässä nyt vedetty mutkat suoraksi ja yleistetty koko seuran toiminta jostain yhden joukkueen yhdestä ottelusta, vai onko tosiaan kaikki seuran joukkueet vain vahingoittamassa vastapelaajia? Vähän hankala uskoa.
Jos asia noin muotoillaan, niin vähän vedin mutkia suoraksi joo.
Yleistin yhden joukkueen (ei /77) otteet koskettamaan koko seuraa. Kokemukset on yleisöstä käsin kourallisesta matseja, eri jengejä vastaan, eri kausina. Kyllä se jotain koko seurasta kertoo, jos siellä sallitaan kyseinen perseily yhdenkin joukkueen kohdalla. Jokainen joukkue edustaa seuraansa kuitenkin.
En väitä, että kollektiivisesti pelattaisiin joukkueena vahingoittamistarkoituksella. Siellä kuitenkin 2-3 kaveria tätä harrasti, vaihtelevasti dumarin cojoneseista riippuen, punaisen arvoisesti, joka matsissa. Erityisesti kun panosta matsissa ei itsellä ole tai peli on ratkennut. Tässä ei sinänsä mitään ihmeellistä, näitä löytyy kaikkialta. Siinä vaiheessa mennään vikaan, kun ilakointiin, vittuiluun ja uhkailuun (vastapelaajan aidosti pohtien murtuiko sääriluu vai menikö se kokonaan poikki) liittyy mukaan kapteeni, suuri osa pelaajista vaihtopenkkiä myöten, yleisö, huoltaja, valmentajat, kaikki, aina, joka tilanteessa, niin kyllähän se jostain kertoo. Valmentajien suusta toivotaan kovaan ääneen loukkaantuneen vastapelaajan kuolemaa, haukutaan vaihtopenkiltä käsin vastapelaajia ja dumareita milloin vitun apinoiksi ja milloin vitun pelleiksi. Derbyissä voisin tän ymmärtää, mutta kyse on ihan höpöhöpömatseista ilman erityistä tunnelatausta.
Seura jolla ei ole minkäänlaista kunnioitusta lajia kohtaan voi siirtyä kendokaukaloon halveksimaan harrastamaansa lajia. Tulee myös mieleen muuan mauton wtc-torneihin liittyvä derbymainoskin. Samaa kunnioitusta löytyy kentällä vastustajia kohtaan.
You’ll never walk again SEURAN sloganina on myös aika kaukana arvostettavasta toiminnasta.
Mitä tulee syytöksiin SAPAa vastaan, niin ainakin edarit oli Kolmosen aikaan tunnettu kovasta fyysisestä tahtopelistä. Rapatessa roiskuu ja pari kaveria otti tärkeissä matseissa aina pari kontaktikeltasta. Vastustajaa kuitenkin aina kunnioitetaan ja matsin jälkeen paiskataan handua. Jengin nuorruttua peli on jopa lammasmaista entiseen verrattuna ja sarjasijotuksetkin kertoo kadonneesta peli-identiteetistä.
