FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.12.2018 klo 01:35:53 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Vuoden Foorumisti 2018, Joulupata 2018, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 6 [7]
 
Kirjoittaja Aihe: U16 (1.1.2003-)  (Luettu 60308 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
SimppaSuvela

Poissa Poissa


Vastaus #150 : 26.11.2018 klo 21:53:34

Jos tahdot jälkikasvustasi jalkapalloilijan niin suostu olemaan sukupuoliyhteydessä vain ja ainoastaan alkukeväällä sillä muuten jälkeläisesi on heikkolahjainen jalkapallon lajivaatimusten osalta!

Ilmeisesti Suomessa siittiöt paleltuvat talvella touhutessa?

Lahjakkuudentunnistaminen Suomessa tarkoittaa vain ja ainoastaan fyysisten erojen toteamista!

Tämä havainto kuuluisi ehkä enemmän tuonne valmennusosioon, mutta koska liittyy nimenomaan 2003 syntyneiden maajoukkueeseen niin laitetaan tänne: Maajoukkueessa on tähän mennessä pelannut 37 pelaajaa. Heistä 32 on syntynyt vuoden alkupuolella ja vain 5 loppupuolella. Johonkin olemme siis taas onnistuneet hukkaamaan noin kolmekymmentä huippulahjakasta vuoden loppupuolella syntynyttä nuorta. Valitettavasti luulen aika monen heistä lopettaneen tai vaihtaneen lajia, eli emme voi olettaa heidän nousevat maajoukkueen käyttöön myöhemminkään.
NOPEAMUSTAMIES

Poissa Poissa


Vastaus #151 : 26.11.2018 klo 22:07:27

Maajoukkueessa pelaa vain parhaat, ei lahjakkaimmat. Lahjakkiaimmat pääsee mukaan, sitten kun kehittyvät(fyysisesti). Toivottavasti  seurajoukkueet pitävät heidät mukana lajissa.
Yourworstnightmare

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves, Suomi, West Ham


Vastaus #152 : 03.12.2018 klo 08:17:04


Lahjakkuudentunnistaminen Suomessa tarkoittaa vain ja ainoastaan fyysisten erojen toteamista!


Älä yleistä!
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #153 : 03.12.2018 klo 08:43:27

No toivottavasti ne viisi ovat edes fyysisesti aikaisin kehittyneitä, ettei vain ole tullut valinnoissa poikettua linjasta.

Taitaa olla, että tuossa iässä fyysiset erot ovat suurimmillaan, joten on aika luonnollista, että alkuvuodesta syntyneet jyräävät.

Ongelma on tunnistettu, mutta ei sille kai oikein laajassa mitassa osata tehdä mitään.
CaptainFantastic

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Satamakaupunkien jengit, Feijenoord, Liverpool


Vastaus #154 : 06.12.2018 klo 11:34:31

EM-alkukarsintaturnauksessa kohdataan Bosnia & Herzegovina, Moldova ja Tsekki. Tämähän pelataan Suomessa ja lopputurnaus Virossa.
Futafan

Poissa Poissa


Vastaus #155 : 06.12.2018 klo 15:42:50

Ketkäs nämä 5 on jotka ovat loppuvuodesta syntyneitä? Miten jaat vuoden, 2 vai 4 osaan? Tämä NS"ongelma" on joka maalla. Kyllä junnu maajoukkueisiin on iät ja ajat alkuvuodesta syntyneitä pelaajia ollut tyrkyllä kuin loppuvuodesta. "Ongelmaan" ei ole oikein ratkaisua minun mielestäni.
Futafan

Poissa Poissa


Vastaus #156 : 06.12.2018 klo 23:10:12

Ja mites muuten tää käynnissä oleva alueturnaus on mennyt? Katoin ensimmäisen pelin ja tempo on mielestäni liian alhainen.
Jokelan Spede

Poissa Poissa


Vastaus #157 : 06.12.2018 klo 23:15:33

Ja mites muuten tää käynnissä oleva alueturnaus on mennyt? Katoin ensimmäisen pelin ja tempo on mielestäni liian alhainen.
Mihin verrattuna?
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #158 : 07.12.2018 klo 09:14:24

Tämä NS"ongelma" on joka maalla. Kyllä junnu maajoukkueisiin on iät ja ajat alkuvuodesta syntyneitä pelaajia ollut tyrkyllä kuin loppuvuodesta. "Ongelmaan" ei ole oikein ratkaisua minun mielestäni.

Minusta sana ongelma on kyllä varsin mainio, mutta sanotaan sitten vaikka haaste, jos sana ongelma aiheuttaa ihottumaa.

Kyseessä on ihan maailmanlaajuisesti tunnettu haaste, ei Suomen tai maajoukkueen oma. Maajoukkueissa ja ammattilaissarjoissa on prosentuaalisesti selvästi isompi osuus alkuvuonna syntyneitä kuin loppuvuonna. En jaksa kaivaa esiin lähdettä, mutta tästä oli (olisiko ollut NHL-pelaajista) tutkimus, jossa sarjan pelaajat oli jaettu neljään ryhmään syntymäkuukausien mukaan. Pelaajien määrä pieneni joka ryhmässä loppuvuotta kohden mentäessä. Ero oli todella suuri. Tämä ei ole varsinainen haaste vaikkapa rahalaitos NHL:lle, joka toimii liiketaloudellisilla perusteilla ja johon hyviä pelaajia on tarjolla ovista ja ikkunoista.

Haaste tämä on pienelle jalkapallomaalle nimeltä Suomi ja sen maajoukkueille, koska meillä on rajallinen määrä lahjakkutta ja pieni ryhmä lapsia, joilla on kykyä kehittyä ammattiurheilijoiksi. Siitä pienestä ryhmästäkin hukkaamme nyt syntymäajan vuoksi puolet jonnekin junioriputken joukkuevalintojen syövereihin. Alkuvuonna syntyneet ovat ikänsä vuoksi keskimäärin kehityksessä edellä loppuvuonna syntyneitä, joten he pärjäävät lapsesta saakka ikäluokassaan keskimäärin paremmin kuin loppuvuonna syntyneet. Pienestä saakka enemmän vastuuta, enemmän huomiota, enemmän onnistumisia, enemmän hyviä kokemuksia, enemmän peliaikaa, enemmän maajoukkuekomennuksia, parempaa valmennusta, jne. Syntyy positiivinen kierre, joka vie urheilijaa eteenpäin. Tästä on keskusteltu tällä forumilla paljon. Muualla vielä enemmän.

Suomi ei ole asiaan laajassa mitassa osannut tarttua ja seuratasolla asian huomioiminen jää pääosin yksittäisten valmentajien vastuulle. Tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua, koska lapsista ja nuorista on pääosin täysin mahdotonta sanoa, kuka on aikaisin kehittynyt, kuka lahjakas ja kuka paljon harjoitellut. Kilpaurheilu on kilpaurheilua ja parhaat pelaavat. Suomalaisessa juniorijalkapallossa on edelleen suurinta lahjakkuutta syntyä alkuvuonna ja kasvaa aikaisin. Enkä sano, että tämä on totta joka paikassa ja Savukoskella, mutta todella paljon tätä näkee.

Ikäluokkarajojen venyttäminen ei tunnut toimivan. Esimerkiksi nykyinen kahden pelaajan yli-ikäisyyssääntö - jota pidän pohjimmiltaan erittäin hyvänä - on monessa seurassa lupa käyttää ikädopingia joukkueen tason nostoon. Mukaan tuodaan karsintoihin parhaat saatavilla olevat yli-ikäiset ja pudotetaan penkille ne, joita varten sääntö on kirjoitettu. Paremmat seurat taas eivät useimmiten käytä sääntöä, koska eivät halua sortua juuri mainittuun ikädopingiin. B-juniorit, joihin 2003-syntyneetkin kuuluvat, ovat ikäluokka, jossa erot ovat suurimmillaan. Toisessa päässä on vuoden yli-ikäisiä miehenvartaloisia pelaajia ja toisesta päästä pukkaa mukaan lapsia, joilla kasvupyrähdys ei ole vielä edes alkanut. Toki karsinta on ollut käynnissä jo ensimmäisestä joukkuejaosta lähtien.

Suurten fyysisten erojen ja maajoukkueen ehdottoman kilpailullisen luonteen vuoksi ei minusta 2003-syntyneiden maajoukkue ole välttämättä oikea paikka lähteä tilannetta korjaamaan. Isompiakin haasteita junnujalkapallossa on. Palloliiton maajoukkuetyypit voisivat toki asialle jotain tehdä, jos rahaa olisi edes vähän alkuun. Esimerkiksi Belgiassa perustettiin aikanaan kakkosmaajoukkue, johon otettiin vain loppuvuonna syntyneitä. Laajemmassa mitassa ikäluokkarajojen venyttäminen ja asioiden huomioiminen seuratasolla on minusta oikea tapa korjata asiaa.

Vastasinko ns. "mielipiteeseesi"?
« Viimeksi muokattu: 07.12.2018 klo 09:24:10 kirjoittanut Lenko »
Vin Diesel

Poissa Poissa


Vastaus #159 : 07.12.2018 klo 10:21:24

Vuoden 2018 aikana U16 -maajoukkueessa (2003) maaotteluita pelanneiden pelaajien lukumäärä vuosineljänneksittäin ja syntymäkuukausittain.

I-vuosineljännes (17 pelaajaa = 45,9%)
TAMMIKUU: 6 pelaajaa
HELMIKUU: 4 pelaajaa
MAALISKUU: 7 pelaajaa

II-vuosineljännes (15 pelaajaa = 40,5%)
HUHTIKUU: 5 pelaajaa
TOUKOKUU: 1 pelaaja
KESÄKUU: 9 pelaajaa

III-vuosineljännes (2 pelaajaa = 5,4%)
HEINÄKUU: 1 pelaaja
ELOKUU: 0 pelaaja
SYYSKUU: 1 pelaaja

IV-vuosineljännes (3 pelaajaa = 8,1%)
LOKAKUU: 2 pelaajaa
MARRASKUU: 1 pelaaja
JOULUKUU: 0 pelaajaa

Yksityiskohtana huomioitava, että kesäkuussa on syntynyt 9 maajoukkueessa vuonna 2018 pelannutta = 24,3% kaikista.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #160 : 07.12.2018 klo 11:19:51

Kyseessä on ihan maailmanlaajuisesti tunnettu haaste, ei Suomen tai maajoukkueen oma.
Lenkolta erinomainen kirjoitus, johon ei ole juurikaan lisättävää. Ongelmaa on vaikea ratkaista jos edes sen olemassaoloa ei tunnisteta. Sen vuoksi nostin asian tässäkin yhteydessä esiin. Jos kaikki ymmärtäisivät että U16 maajoukkueessa pelaavat nimenomaan parhaat, ei "lahjakkaimmat" tai "potentiaalisimmat" niin sekin on jo edistystä. Ehkä tämä ymmärrys johtaisi seuroissa huomioon, että myöhemmin kypsyviin pelaajiin kannattaa ehkä panostaa yhtälailla, eikä ainoastaan niihin pelaajiin jotka ovat jo nuorena maajoukkuetasoa.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #161 : 08.12.2018 klo 08:36:22

Saako noita syntymäaikoja maajoukkueista jostain laajemmin? Voisi tehdä tarkastelun pidemmältä aikaväliltä ja useammasta maajoukkueesta.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #162 : 08.12.2018 klo 10:36:02

Saako noita syntymäaikoja maajoukkueista jostain laajemmin? Voisi tehdä tarkastelun pidemmältä aikaväliltä ja useammasta maajoukkueesta.
Itse nappasin syntymäajat palloliiton sivuilta. Toisinaan ne on mainittu pelaajavalinnoissa.

Laajemmin syntyäaikoja löytyy esim. kasvattajarahataulukosta

https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/Kilpailu_uusi/master_pelaajat_2018.pdf. Tämän voisi varmaan saada pyytämällä suoraan Excel-muodossa Palloliitosta.

Aihe on sinänsä laajalti tutkittu ja ilmiö on kansainvälisestikin tunnettu, joten sen todenmukaisuutta ei ole syytä epäillä. Tuoreita suomalaisiakin tutkimuksia löytyy. Esim. tästä yksi kalvosarja ja yksi pro gradu tutkielma.

https://blogs.helsinki.fi/uusitalo-graduseminaari/files/2014/10/Suhteellisen-i%C3%A4n-ilmi%C3%B6n-vaikutukset-suomalaisessa-jalkapallossa.pdf

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154585

Tuo Hulkkosen tutkimus osoitttaa että syntymäkuukausi vaikuttaa aikuisikään asti, sillä alkuvuonna syntyneillä on selvä yliedustus veikkausliigapelaajissakin.

D mies

Poissa Poissa


Vastaus #163 : 08.12.2018 klo 14:18:37

Mitenhän menee esim. politiikassa? Tietty pitää laskea myös se, että eikös alkuvuodesta synny enemmän lapsia kuin loppuvuodesta?
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #164 : 10.12.2018 klo 09:04:42

Tietty pitää laskea myös se, että eikös alkuvuodesta synny enemmän lapsia kuin loppuvuodesta?

Mikä on alkuvuosi?
Yli sadan vuoden tilastoissa vuoden lapsirikkaimmat kuukaudet aika usein osuvat keskelle vuotta. Ylipäätään tässä puhutaan prosenttiyksikön kokoluokkaa olevista eroista eli lapsia syntyy joka vuosi aika tasaisesti.

Lainaus
Mitenhän menee esim. politiikassa?

Kuten monilla muillakin elämänaloilla niin melko tasaisesti.
Urheilun lisäksi vastaavia poikkeamia on nähty aloilla, joilla fyysiset ominaisuudet vaikuttavat eli motoriikka ja vastaavat. Tokihan 1.1. ja 31.12. on syntyneillä on eroa muutenkin, mutta kouluikään tullessa ja siitä eteenpäin ero kognitiivisissa kyvyissä tai itsesääntelyssä on pienempi. Sen sijaan ero nimenomaan fysiikan puolella pysyy murrosikään saakka.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #165 : 10.12.2018 klo 10:17:31

Ero fysiikassa pysyy toki murrosiän yli aikuisikään saakka ja tasoittuu vasta, kun fyysinen kasvu on päättynyt ja täysipainoisella fysikkaharjoittelulla saavutetaan ne, jotka ovat voineet treenata aikuista kroppaa jo aiemmin.

 
Sivuja: 1 ... 6 [7]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines