Miten Suomen jalkapallo saavuttaa pohjoismaisen tason?

[pystyraita]

Urheiluministeri viisasten kiveä etsimässä

[Lapin oikeat kuninkaat]

Voisi myös lisätä että tarvitaan myös yksi tekonurmellinen lämmitetty ilmakuplahalli per kunta jokaista lätkän harjoitteluhallia kohden.
Ja oikea jalkapallohalli täysmittaisella kentällä (ja jopa pienillä katsomoilla cupia ajatellen) jokaista jäähallia kohden joita käytetään muuhunkin kuin vain harjoitteluun tai mutasarjojen peleihin (ei, Mestis ei ole "mutasarjaa", ehkä?).

Tasapuolisempaa pitäisi olla vain tuohon yhteisten (esim. Veikkaus/RAY) varojen jakaminen eikä suosia vain jääkiekkoa, sillä parantaisi kansan hyvinvointia (ne salivuorot/hiekkakentät tekonurmihallin/-kentän sijaan ei todellakaan kasvata kuntoa tai intoa lajiin/urheiluun suotuisasti, kokemusta on), ja vaikka jääkiekkoa voi sanoa joissakin asioissa suositummaksi, niin jalkapallo on ylivoimainen ykkönen harrastajien/pelaajien ja kansainvälisen suosion mittareilla.

Ja sen pitäisi myös näkyä rahapelitoimijoiden rahojen jaossa nykyistä paremmin, jääkiekko saa suhteettomasti aivan liian suuren osuuden jalkapalloon verrattuna yhteisistä rahoistamme (kuten RAY/Veikkaus) verrattuna eri tilastoihin (huomautetaan jo ennalta että menestyminen vähemmän suositussa lajissa on todennäköisempää eikä täten peruste suuremmalle tuelle, ja myös yleisömäärät lasketaan futiksessa ja lätkässä eri tavoin mikä tuottaa lätkässä jopa tuhansia paremmin kuin futiksessa näennäisesti yhtä tyhjistä katsomoista huolimatta, toki SJK kokeili samaa jonkin aikaa ja luvut olivatkin komiat).

[JSa]

Kehittämällä henkilökohtaista tekniikkaa,lähtonopeutta,silloin ollaan kehittämisessä otettu jo ensi askeleita junioritasolla.Muita avuja voidaan kehittää myöhemminkin.

[tab]

Pohjoismaisella tasolla voisi ajatella tarkoittavan sitä, että Suomen maajoukkue olisi lähes aina karsintoihin lähdettäessä kakkoskorin maa ja arvokisapaikka olisi realistinen tavoite, kuten Tanskalla ja Ruotsilla. Se edellyttäisi, että meillä olisi ainakin 10 pelaajaa Euroopan huippusarjoissa ja seuraavat 10 pelaajaa sitten siinä seuraavalla tasolla (Championship, Hollannin Eredivisie, Belgian Jupiler Pro League).

Jos listataan silmämääräisesti Tanskalta ja Ruotsilta 10 huippupelaajaa, jotka ovat heidän maajoukkueidensa käytettävissä, niin eipä tuohon joukkoon suomalaisista mahtuisi kukaan muu kuin Lukas Hradecky.

Tanska:

Andreas Christensen, Chelsea FC
Christian Eriksen, Tottenham Hotspur
Kasper Schmeichel, Leicester City
Pierre-Emile Højbjerg, Southampton FC
Simon Kjær, Sevilla FC   
Pione Sisto, Celta de Vigo      
Daniel Wass, Celta de Vigo
Yussuf Poulsen, RB Leipzig
Jannik Vestergaard, Borussia Mönchengladbach
Thomas Delaney, Werder Bremen

Ruotsi:

Victor Lindelöf, Manchester United
Martin Olsson, Swansea City
John Guidetti, Deportivo Alavés   
Emil Forsberg, RB Leipzig
Ludwig Augustinsson, Werder Bremen
Alexander Isak, Borussia Dortmund
Albin Ekdal, Hamburger SV   
Oscar Hiljemark, Genoa CFC   
Filip Helander, Bologna FC 1909
Viktor Claesson, FK Krasnodar

Paljon on siis kehitettävää, että voisi haikailla Tanskan ja Ruotsin tasosta edes maajoukkueista puhuttaessa. Seurajoukkuetasolla ero on vielä suurempi. Kunhan nyt saataisiin suomalaisista, edes yksi pelaaja Englannin Valioliigaan...

[törömömmö]

Mitä tarkoittaa "pohjoismainen taso"?

Katsotaanpa.
Pohjoismaissa on kuusi FIFAn kilpailuihin osallistuvaa maajoukkuetta, ja tässä niiden Elo rating-sijoitukset:
18. Tanska
20. Ruotsi
21. Islanti
65. Suomi
66. Norja
136. Färsaaret

Sijoitusten keskiarvo n. 54 (mediaani 43).

Suomi ei siis ole kovin kaukana pohjoismaisesta keskiarvosta, mutta jonkin matkaa jäljessä mediaanista.

Toisaalta, pohjoismaat ovat eri kokoisia, joten niiden suora vertaaminen ei ole mielekästä. Tsekataanpa maiden sijoitukset väkilukulistauksissa, jota voinee pitää Elo ratingin odotusarvona (en jaksa alkaa siivoamaan väkilukulistauksesta pois maita jotka eivät ole FIFAn jäseniä):
89. Ruotsi
114. Tanska
116. Suomi
118. Norja
180. Islanti
212. Färsaaret

Elo ratingin ja väkilukulistan sijoitusten erotukset (tällä mitataan suoriutumista suhteessa odotusarvoon, ja pienempi on parempi):
Ruotsi: -69
Tanska: -96
Suomi: -51
Norja: -52
Islanti: -159
Färsaaret: -76

Suomi on siis vähiten ylisuorittava pohjoismaa, käytännössä tasoissa Norjan kanssa. Keskiarvo tuossa on n. -84, joten oikeastaan vähintään pohjoismaisella tasolla pärjäävät vain Islanti ja Tanska. Lienee reilumpaa käyttää tässä mieluummin mediaania, joka on -72,5, eli pyöristettynä -73.

Jotta Suomi pääsisi tuohon, sen pitäisi olla Elo ratingissä sijalla 43. Eli juurikin pohjoismaiden Elo rating -sijoitusten mediaani (onhan Suomen väkiluku pitkälti pohjoismainen mediaani).

Otettakoon tuo siis tavoitteeksi, jonka mukaan määritellään "pohjoismainen taso". Toki sekin määritelmä on muuttuva, mutta haaveillaan nyt toistaiseksi tuosta. Yli pohjoismaisen tason suorittavat siis Islanti ja Tanska. Suunnilleen pohjoismaisella tasolla ovat Ruotsi ja Färsaaret. Suomi ja Norja ovat alle pohjoismaisen tason. Toisaalta ne ovat myös oleellisesti määrittämässä pohjoismaista tasoa, joten oikeastaan koko määritelmä on vähän kuin kehäpäätelmä.

Pitäisikö "pohjoismainen taso" mitata muiden pohjoismaiden mukaan ja jättää Suomi pois? Toisaalta tämä olisi epäreilua: Jos Islannin tai Tanskan näkökulmasta pohdittaisiin pohjoismaista tasoa, niin niiden verrokkitaso olisi Suomea heikompi.

Lähteet:
http://www.eloratings.net/
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_population_(United_Nations)

[Triangelikostaja]

Maajoukkue-rankingit saa näyttää ihan mitä haluavat, mutta se mitä tässä tietysti tarkoitetaan eli tasoero Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan (ja nykyään varmaan myös Islantiin) on ihan ruohonjuuritasolla valtava.

Joku Tanskan pääsarjan taso on varmaan saavuttamattomissa suomalaisittain, niin iso se ero on.

Eiköhän yksi isoin yksittäinen asia ole valmennuksen kehittäminen.

Väkiluvun ottaminen mukaan vertailuihin on taas näitä häviäjien puheita.

[Kratos]

Väkiluvun ottaminen mukaan vertailuihin on taas näitä häviäjien puheita.

Totta. Tanska on myös hyvin surkea jalkapallomaa, koska saksan ja englannin pääsarjojen tasot ovat saavuttamattomissa.

[Triangelikostaja]

Totta. Tanska on myös hyvin surkea jalkapallomaa, koska saksan ja englannin pääsarjojen tasot ovat saavuttamattomissa.

Tuossa on toki jo oikeasti eroa väkiluvussa joka myös merkitsee. Jos joku ottaa taas Suomen jalkapallon tasosta keskustellessa Suomen pienen väkiluvun oleelliseksi ongelmaksi ollaan metsässä, koska voidaan katsoa juuri vaikkapa Tanskan tai Kroatian suuntaan vertailussa maihin, jotka ovat samaa kokoa tai jopa pienempiä ja pääsarjat ovat selkeästi kovempia.

Ainakaan minulla ei ole haaveita sen suhteen, että Suomen pääsarjan taso pitäisi olla verrannollinen isojen keskieurooppalaisten maiden sarjoihin, vain juuri suurin piirtein saman kokoisten maiden kanssa.

Muuten Ruotsissahan on asukkaita tosiaan sen 10 miljoonan verran, eli oikeastaan Ruotsin pääsarjan taso on kohtalaisen heikko tuohon asukasmärään nähden. Belgiassa ei ole kuin sen miljoonan verran enemmän asukkaita. Tai heikko ja heikko, mutta olisi sielläkin varmasti potentiaalia vielä parempaan. Tanska on taas toisaalta jonkin sortin outolintu, enkä tiedä onko edes reilua verrata heihin.

Ja vielä tuohon olettamukseen suomalaisen sarjajalkapallon heikosta tasosta, niin kyllä varmaan aika yleisessä tiedossa on miten paljon täällä on huonoa valmennusta ja valmentajina henkilöitä joiden käsitys pelistä ja metodeista ovat jämähtäneet ehkä 80-luvulle, jos sinnekään. Saamalla rakenteita kuntoon ja ammattitaitoisia valmentajia pystyttäisiin kyllä nostamaan koko suomalaisen jalkapalloilun tasoa varsin merkittävästi.

[kiki]

Ja vielä tuohon olettamukseen suomalaisen sarjajalkapallon heikosta tasosta, niin kyllä varmaan aika yleisessä tiedossa on miten paljon täällä on huonoa valmennusta ja valmentajina henkilöitä joiden käsitys pelistä ja metodeista ovat jämähtäneet ehkä 80-luvulle, jos sinnekään. Saamalla rakenteita kuntoon ja ammattitaitoisia valmentajia pystyttäisiin kyllä nostamaan koko suomalaisen jalkapalloilun tasoa varsin merkittävästi.

Hyvä mittari olisi tutkia kuinka paljon meillä on ammattivalmentajia pelaajiin nähden nyt ja aiemmin. Tästä suosta ei nousta oto pohjalta.

[tab]

Tällä pystyy kätevästi vertailemaan kerrallaan neljän maan FIFA rankingia.

Tässä esimerkiksi Suomen ranking verrattuna Skandinavian maiden rankingiin 1993-2017:



Silmiinpistävää tuossa vertailussa on ainakin tuo "highest FIFA ranking". Suomi on ollut parhaimmillaan sijalla 33, ja ne muut pohjoismaat, joihin me yleensä itseämme vertaillaan, ovat parhaimmillaan käyneet maailman huipulla. 

[törömömmö]

Kyllä sillä väkiluvulla jonkinlainen vaikutus potentiaaliin on. Itsehän siis asetin Suomen, Tanskan ja Norjan tästä syystä samalle viivalle, ja nämä ovat parhaita verrokkeja. Merkittävimpänä erona maiden välillä lienee futiksen rooli urheilukulttuurissa.

Ja mitä tulee historiaan, niin nyt on myöhäistä verrata historiallista parasta sijoitusta. Ylempänä olevat käppyrät kertovat, että pohjoismainen taso laski kohti vakaana pysynyttä Suomen tasoa vuosikymmenen vaihteeseen asti, kunnes Suomi liittyi pohjoismaiseen laskusuhdanteeseen. Norjan romahdus viime vuosina on silmiinpistävää. Asiantuntijuuteni ei riitä arvoimaan norskifutiksen tulevaisuudennäkymiä, mutta Suomessa kehitys lienee lähitulevaisuudessa aika tasaista. Saa nähdä milloin viime vuosina harppauksin kehittyneet olosuhteet alkavat näkyä majun tuloksissa vai alkavatko.

Tärkein avaintekijä on futiskulttuuri: Suomen futiskulttuuri ei ole pohjoismaisella tasolla joten ei voida olettaa majun suoritusten olevan pohjoismaisella tasolla.

[Triangelikostaja]

Suomi on kyllä siinä mielessä erikoinen tapaus, että miten kova meidän kultainen sukupolvi kuitenkin oli. Suhteutettuna erityisesti siihen minkälaisista olosuhteista nämä pelaajat ponnistivat maailmalle. Eipä Virossa tai vastaavissa maissa ole koskaan ollut samanlaista tilannetta.

[supstanssi]

Urheiluministeri

Ministerillä on alkanut vaalikampanja, muuta tekoa ei hänellä taida jalkapallon kanssa olla.

[Kratos]

Tuossa on toki jo oikeasti eroa väkiluvussa joka myös merkitsee. Jos joku ottaa taas Suomen jalkapallon tasosta keskustellessa Suomen pienen väkiluvun oleelliseksi ongelmaksi ollaan metsässä, koska voidaan katsoa juuri vaikkapa Tanskan tai Kroatian suuntaan vertailussa maihin, jotka ovat samaa kokoa tai jopa pienempiä ja pääsarjat ovat selkeästi kovempia.

Ainakaan minulla ei ole haaveita sen suhteen, että Suomen pääsarjan taso pitäisi olla verrannollinen isojen keskieurooppalaisten maiden sarjoihin, vain juuri suurin piirtein saman kokoisten maiden kanssa.

Muuten Ruotsissahan on asukkaita tosiaan sen 10 miljoonan verran, eli oikeastaan Ruotsin pääsarjan taso on kohtalaisen heikko tuohon asukasmärään nähden. Belgiassa ei ole kuin sen miljoonan verran enemmän asukkaita. Tai heikko ja heikko, mutta olisi sielläkin varmasti potentiaalia vielä parempaan. Tanska on taas toisaalta jonkin sortin outolintu, enkä tiedä onko edes reilua verrata heihin.

Ja vielä tuohon olettamukseen suomalaisen sarjajalkapallon heikosta tasosta, niin kyllä varmaan aika yleisessä tiedossa on miten paljon täällä on huonoa valmennusta ja valmentajina henkilöitä joiden käsitys pelistä ja metodeista ovat jämähtäneet ehkä 80-luvulle, jos sinnekään. Saamalla rakenteita kuntoon ja ammattitaitoisia valmentajia pystyttäisiin kyllä nostamaan koko suomalaisen jalkapalloilun tasoa varsin merkittävästi.

Hyvä vastaus. Pahoittelen kärkästä lähestymistä, kun tässä tuli paljon selkeämmin pointti esiin.


Olen kaikesta samaa mieltä, paitsi siitä, että väkilukukin asettaa haasteensa. Se ei ole ehdoton katto juuri mihinkään asiaan, mutta muutoin samanlaisesti asiansa hoitanut maa isommalla väkiluvulla olisi parempi.

[kiki]

Hyvä mittari olisi tutkia kuinka paljon meillä on ammattivalmentajia pelaajiin nähden nyt ja aiemmin. Tästä suosta ei nousta oto pohjalta.

LeKissä suhde karkeasti 1/500. Miten muualla esim tps?

[Triangelikostaja]

Hyvä vastaus. Pahoittelen kärkästä lähestymistä, kun tässä tuli paljon selkeämmin pointti esiin.

Olen kaikesta samaa mieltä, paitsi siitä, että väkilukukin asettaa haasteensa. Se ei ole ehdoton katto juuri mihinkään asiaan, mutta muutoin samanlaisesti asiansa hoitanut maa isommalla väkiluvulla olisi parempi.

Pitäisi aina itse muistaa avata ajatukset mahdollisimman selkeästi, niin ei jää sijaa väärille olettamille.

LeKissä suhde karkeasti 1/500. Miten muualla esim tps?

SJK:lla on ainakin tämän uutisen mukaan nykyään kahdeksan päätoimista valmentajaa ja junioreita olisi ilmeisesti kuutisen sataa.

https://www.sjk.fi/w/sjk-akatemia-uudistuu-merkittavasti

Luultavasti suomalaisittain jo poikkeuksellisen paljon.

Vielä ehkä yleisempänä asiana sarjafutikseen liittyen, niin vielä kun tässä lähivuosien aikana olosuhteet kehittyy ja tilanne lähestyy sitä, että aikalailla kaikilla Veikkausliigajoukkueilla alkaa olla lämmitettävät tekonurmet ja muutenkin asialliset fasiliteetit, pitäisi mielestäni pyrkiä aikaistamaan sarjaa niin, että pelit voitaisiin aloittaa jo ihan maaliskuun loppupuolella. Se tarkoittaa sitä, että ekoilla kierroksilla voi tulla lunta ja pakkastakin saattaa olla, mutta pelaamista se ei estä. Otteluohjelma inhimillistyisi ja sitä kautta myös mahdollisuus kehittymiseen helpottuisi oleellisesti.

[Lounasseuralainen]

Noilla rankingeilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

[törömömmö]

Noilla rankingeilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Miksi ei ole? Otsikon kysymykseen vastatessa aivan ensin pitää määritellä se "pohjoismainen taso", jotta ymmärretään että mitä tässä oikeastaan kysytään. Tasovertailuihin ei tietysti ole olemassa absoluuttisia työkaluja, mutta kaikesta käsillä olevasta datasta noiden rankingien vaivattomuus/tarkkuus-suhde on parhaasta päästä.

[Triangelikostaja]

Miksi ei ole? Otsikon kysymykseen vastatessa aivan ensin pitää määritellä se "pohjoismainen taso", jotta ymmärretään että mitä tässä oikeastaan kysytään. Tasovertailuihin ei tietysti ole olemassa absoluuttisia työkaluja, mutta kaikesta käsillä olevasta datasta noiden rankingien vaivattomuus/tarkkuus-suhde on parhaasta päästä.

Yhtään jos on futista seurannut niin tietää, että ainakin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on kaikin puolin futistoiminta- ja kulttuuri Suomea edellä. Eikai tästä tarvitse keskustella? Siis jos nyt vaikka Suomi rämpisi itsensä kisoihin, niin muuttuisiko tilanne joidenkin mielestä oleellisesti? Eli yht'äkkiä suomalainen jalkapallo voisikin oikein hyvin.

Suomesta voidaan saada useiden ikäpolvien joukosta juuri ja juuri kilpailukykyinen ryhmä (joukkueellinen pelaajia), mutta mielestäni tuo on kyllä tosi huono tapa vertaillla jotakin jalkapallon yleistä tasoa maassa. Norjan maajoukkue on harvinaisen huono tällä hetkellä, mutta silti norjalainen jalkapallo kokonaisuutena on selvästi suomalaista edellä.

Pohjoismainen taso on mielestä sellainen taso, että maan pääsarjan joukkueet ovat täysammattilaispohjalta ja lisäksi sarjan pelaajat ovat hyvien pelillisten ominaisuuksien lisäksi myös erinomaisia urheilijoita. Tämä ei täyty Suomen kohdalla.

Jos Suomi nyt pääsisi kisoihin, niin ei se itseäni ainakaan lämmittäisi juuri muuten kuin sen takia, että saataisiin huomiota ja Palloliitto myös ison tukun rahaa.

[törömömmö]

Onko tämä ketju siis oikeastaan väärässä paikassa?

Alkuperäisessä Sampo Terhon kirjoituksessa kyllä puhuttiin aika pitkälti nimenomaan A-maajoukkueen näkökulmasta:

Suomalaisia penkkiurheilufaneja on vuosia kaivellut kysymys siitä, miksi menestyksemme lajissa on muihin Pohjoismaihin verrattuna ollut vaatimatonta, erityisesti miesten A-maajoukkueista puhuttaessa.

Kutsuin urheiluministerinä viime maanantaiksi koolle Opetus- ja kulttuuriministeriöön laajan asiantuntijaraadin, jonka kanssa pohdimme jalkapallon tulevaisuutta Suomessa, nuorisotyötä ja ylipäänsä nousua muiden Pohjoismaiden tasolle ja siis myös arvokisoihin.

Toisaalta, hyvä keskustelu on että onko A-maajoukkue mittarina aivan väärä. Ja onko totta, että menestys on ollut vaatimatonta "erityisesti" miesten A-maajoukkueista puhuttaessa? Tuosta Terhon väitteestä en ehkä ole ihan samaa mieltä.

Minkälaisia esimerkkejä on siitä, että jossain maassa jalkapallo olisi lajina kasvanut ja mennyt eteenpäin niin paljon, että on hypätty "tasoa ylemmäs". Mitä niissä on tehty? Islanti lienee yksi? Belgia? Onko muita?

[Triangelikostaja]

Belgia on perinteinen jalkapallomaa ja edellytykset menestymiseen ovat ihan toiset verrattuna Suomeen. Vertaantuu enemmän siihen, miten suomalainen jääkiekko alkoi tuottamaan taas ykköskierroksen varauksia pitkän korpivaelluksen jälkeen. Islanti on varmaan tietyllä tavalla lähempänä, mutta en nyt tiedä onko vaikkapa Islannin oma sarja miten paljon kovempi mitä se oli vaikka 10 - 15 vuotta sitten.

Toisaalta, hyvä keskustelu on että onko A-maajoukkue mittarina aivan väärä. Ja onko totta, että menestys on ollut vaatimatonta "erityisesti" miesten A-maajoukkueista puhuttaessa? Tuosta Terhon väitteestä en ehkä ole ihan samaa mieltä.

Olen tästä samaa mieltä. Ei pitäisi puhua A-maajoukkueesta vaan ruohonjuuritason työstä. Eihän A-maajoukkueen menestys ole oikeasti mitenkään huonoa siihen nähden, minkälaiset olosuhteet jalkapallon pelaajilla on tässä maassa. Olosuhteet käsittää kaiken valmennuksesta treenimahdollisuuksiin ja yhteiskunnan asenteisiin ja odotuksiin.

Silloin kun meillä oli viimeksi hyvä maajoukkue, niin eihän ne pelaajat olleet osoitus mistään suomalaisesta "tasosta" tai jalkapallo-osaamisesta. Litmaset ja kumppanit olivat surkeista olosuhteista ponnistaneita ja pääosin oman kunnianhimonsa tuotoksia. Terho puhelee taas vähän populistisesti vaan siitä maajoukkueen menestymisestä ja himoitusta kisapaikasta.

[törömömmö]

Belgia on perinteinen jalkapallomaa ja edellytykset menestymiseen ovat ihan toiset verrattuna Suomeen. Vertaantuu enemmän siihen, miten suomalainen jääkiekko alkoi tuottamaan taas ykköskierroksen varauksia pitkän korpivaelluksen jälkeen. Islanti on varmaan tietyllä tavalla lähempänä, mutta en nyt tiedä onko vaikkapa Islannin oma sarja miten paljon kovempi mitä se oli vaikka 10 - 15 vuotta sitten.

Jotain tällaista mietinkin. Uskon kuitenkin, että tällaisia esimerkkejä jostain löytyy. Mutta jos maailmalla kukaan ei ole onnistunut tekemään viime aikoina vastaavaa harppausta, niin onko realistista olettaa, että Suomessa onnistuttaisiin? Onko maailma muuttunut niin paljon, että jalkapallomaailman asetelmat ovat kivettyneet sellaisiksi kuin ne nyt ovat, eikä nousuja enää tapahdu? Onko muuta ratkaisua kuin aikakoneen keksiminen ja siirtyminen 60-luvulle tekemään asiat paremmin silloin kun oli vielä mahdollista nousta ylempään kategoriaan? Pitäisikö silloin olla tyytyväinen siihen, että tehtäisiin edes Islannin kaltainen "ohut nousu"?

[Triangelikostaja]

Meillä on kuitenkin jääkiekon puolella olemassa ammattilaissarja, ja myös jalkapalloon sovellettavissa oleva "akatemia" malli, eli pienten paikkakuntien nousevat nuoret lahjakkuudet siirtyvät tietyssä ikävaiheessa jonkun näistä ns. ammattilaisorganisaation listoille hyvien olosuhteiden ja valmentajien pariin. Kyllä meillä pitäisi olla mahdollista kehittyä aika paljon, ainakin haluan uskoa siihen. Baltian ligat ovat heikkoja, mutta ei siellä ole toisaalta oikein missään urheilussa vastaavaa ammattilaissarjaa mitä meillä on olemassa jääkiekossa.

Aloin tässä oikeasti miettimään, että mitkä ovat niitä eurooppalaisia sarjoja jotka olisivat Veikkausliigaa huonompia. Baltian sarjat, Wales? Slovenian ja Slovakian sarjat ovat varmaan suhteellisen saman tasoisia Veikkausliigan kanssa. Sitten on joitakin mahdollisia lilliputteja.

Joku Puola pärjää varmasti pitkälti selkeästi isommalla väestöpohjalla, tuskin siellä tehdään mitään mullistavaa jalkapallotyötä (voin toki olla väärässä). Samaa pätee varmaan Ukrainaankin.

Jos pelaajat tietäisivät, että kotimaassa pelaamalla voi pelata ammatikseen pääsarjassa edes kohtalaisella palkalla, niin se varmasti jo auttaisi aika paljon kun nuoret pelaajat uskaltaisivat panostaa ehkä vähän enemmän pelaamiseen, koska tavoitteen ei olisi pakko olla ulkomailla tai muuten jää heti tyhjän päälle.

[Jooh]

Tärkein avaintekijä on futiskulttuuri: Suomen futiskulttuuri ei ole pohjoismaisella tasolla joten ei voida olettaa majun suoritusten olevan pohjoismaisella tasolla.

On muuten jännä, miten erilailla ihan lähikaupungeissakin nähdään tietyt urheilulajit. Valkeakoskella koululaiset puhuvat Litmasesta ja jalkapallosta, mutta heti Tampereelle mentäessä keskustelu on hyvin jääkiekkopainotteinen. Valkeakoskella moni ei edes pidä jääkiekosta, vaan hiihto menee talviurheilulajeista ykköseksi. Tottakai kaupungin omat seurat vaikuttaa paljon, mutta onhan Tampereella oma Veikkausliigajenginsäkin.

[Triangelikostaja]

On muuten jännä, miten erilailla ihan lähikaupungeissakin nähdään tietyt urheilulajit. Valkeakoskella koululaiset puhuvat Litmasesta ja jalkapallosta, mutta heti Tampereelle mentäessä keskustelu on hyvin jääkiekkopainotteinen. Valkeakoskella moni ei edes pidä jääkiekosta, vaan hiihto menee talviurheilulajeista ykköseksi. Tottakai kaupungin omat seurat vaikuttaa paljon, mutta onhan Tampereella oma Veikkausliigajenginsäkin.

Kuopiossakin saat yleensä kulmien kohotteluja aikaiseksi jos kerrot vaikkapa seuraavasi Veikkausliigaa tai katsovasi peräti KuPSin pelejä paikan päällä. Toteamus "tänään on muuten peli" tarkoittaa aina KalPaa (okei, pelaavat pääsääntöisesti eri aikaan mutta pointti pitää silti). Tämä on vaan se realiteetti missä jalkapallo joutuu taistelemaan. Urheilusta keskusteleminen on monesti hyvä ice breaker, mutta harkitsen tosi tarkkaan ja tunnustelen tilannetta josko viitsii puhua jalkapallosta tai KuPSista koska erittäin suurella todennäköisyydellä kuulijat pitävät sinua vähän vajaana.