FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.07.2018 klo 06:33:15 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 3 [4]
 
Kirjoittaja Aihe: Miten Suomen jalkapallo saavuttaa pohjoismaisen tason?  (Luettu 24066 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #75 : 10.07.2018 klo 11:34:17

Joo, lopulta aika harvoin suomalaisen futiksen haukkuminen perustuu faktoihin edes täällä kuplan sisällä.
tab

Poissa Poissa


Vastaus #76 : 10.07.2018 klo 11:56:01

Nythän meillä puhutaan kultaisesta sukupolvesta vaikka tuo kyseinen porukka ei ikinä kisoihin edes yltänyt. Ei mitään heiltä pois ja Litin sekä Hyypiän kaltaiset pelaajat tulevat ikuisesti edustamaan parasta mitä suomifutis on tuottanut. Silti olisi hienoa saada kultainen sukupolvimikälie joka myös ottaisi sen arvokisapaikan. Ehkä seuraavissa em-kisoissa sitten.

Suomen kultaisesta sukupolvesta puhuminen on vähän outoa, kun ei tuo kultainen sukupolvi näkynyt mitenkään Suomen menestyksessä arvokisojen karsinnoissa. Enemmänkin oli kyse muutamasta suomalaisittain poikkeuksellisen hyvästä pelaajasta (Litmanen, Hyypiä, Forssell). Ehkä ns. kultaisen sukupolven sijaan me olisimme tarvinneet pari kovaa peräkkäistä ikäluokka, jotka olisivat päässeet pelaamaan maajoukkuessa parhaassa peli-iässä 25-30-vuotiaana.

Jos tarkastellaan ns. kultaisen sukupolven syntymävuosia, Litmanen ja Hyypiä ovat syntyneet 70-luvun alussa, kun taas Forssell on syntynyt jo 80-luvun puolella ja on kymmenen vuotta nuorempi. Litmanen ja Hyypiä pelasivat maajoukkueessa poikkeuksellisen vanhalle iälle saakka. Litmanen pelasi viimeisen maaottelun 39-vuotiaana ja Sami Hyypiä 37-vuotiaana. Tällöin he ehtivät pelata kymmenen vuotta nuorempien 80-luvun alussa syntyneiden pelaajien kanssa useat karsinnat. Tämä kultainen sukupolvi olikin ehkä parhaimmillaan siinä Hodgsonin aikana, kun 80-luvun alussa syntyneet pelaajat olivat parhaassa peli-iässä ja Litmanen sekä Hyypiä olivat vielä mukana.

1971: Jari Litmanen, Mika Nurmela
1972: Antti Niemi
1973: Sami Hyypiä
1974:
1975: Jussi Jääskeläinen, Jonatan Johansson
1976: Hannu Tihinen, Aki Riihilahti, Shefki Kuqi
1977:
1978:
1979: Teemu Tainio
1980: Petri Pasanen,
1981: Mikael Forssell, Mika Väyrynen

Tilanne on ollut erilainen kultaisen sukupolven jälkeen, kun 80-luvun puolivälissä syntyneet Moisander ja Hetemaj eivät kovin montaa maaottelua ehtineet pelanneet 10 vuotta nuoremman Glen Kamaran kanssa, kun lopettivat maajoukkueessa niin aikaisin. Heistä siis tuskin puhutaan tulevaisuudessa siten, että olisivat olleet maajoukkueessa samaa sukupolvea.

Nyt käynnissä olevissa MM-kisoissa maajoukkuiden keski-ikä on siinä 27-28 ikävuoden tienoilla. Suurimmaksi osin kisojen maajoukkueet koostuvat 80-luvun lopussa syntyneistä ja 90-luvun alussa syntyneistä pelaajista. Noissa ikäluokissa Suomen pelaajamateriaali on vähän kapeaa ja heikompaa, mutta esimerkiksi 94 syntyneet ovat jo suomalaisittain melko hyvä ikäluokka. Seuraavissa EM- ja MM-karsinnoissa 94-ikäluokka alkaa olemaan parhaimmillaan 25-30-vuotiaana ja tällöin se toivottavasti näkyy Suomen maajoukkueen tasossa. Tällöin maajoukkueen rungon muodostavat 93-95 syntyneet Lod, Pohjanpalo, Väisänen, Uronen, Kamara. Tuohon sitten lisätään vielä muutama kokeneempi pelaaja (Hradecky, Sparv, Arajuuri, Pukki) ja muutama läpimurron tehnyt nuori 1997-1999-syntyneistä. Tällöin maajoukkue on ainakin muutaman pykälän nykyistä parempi ja EM-kisapaikka on mahdollinen.


« Viimeksi muokattu: 10.07.2018 klo 12:16:33 kirjoittanut tab »
OHTO

Poissa Poissa


Vastaus #77 : 10.07.2018 klo 14:16:36

Miten suomalainen jalkapallo saavuttaa pohjoismaisen tason oli kysymys? Ei ainakaan näitä tilastodiagrammeja, järvien määrää, keskilämpötiloja eikä asukasmääriä vertaamalla vaan kovalla työllä. 90-luvulla potentiaalista pelaajamassaa tuhottiin pöllöliiton toimesta systemaattisesti tällä ”kaikki pelaa - fair play - reilu kerho” hattaralla liian monta vuotta ja juuri sen sen ikäiset pelaajat ovat tällä hetkellä maajoukkueen runko ja tämä korreloi valitettavasti myös huippusarjoissa pelaavien määrään. Jos maailmanlaajuisessa lajissa ja tulosurheilussa haluaa pärjätä valtiona, on oltava valmis tekemään ratkaisuja jo ennen ajokortti-ikää eikä silitellä päitä miksi kannatti hävitä että kaikilla oli kivaa.

Aiheeseen liittyen juuri hyvä kolumni Iltasanomissa.

https://www.is.fi/mm-futis/art-2000005749898.html

Lainaus
Aina B-junioreihin asti ottelut on Belgiassa jaettu neljään neljännekseen, ja joka neljänneksen jälkeen kaikki vaihtopelaajat on vaihdettava kentälle. Sarjataulukoita ei ole 14 ikävuoteen asti. Näin jokaista kehitetään, eivätkä ikätovereitaan myöhemmin kypsyvät lapset – tällainen oli muun muassa Kevin De Bruyne – juutu penkille ja lopeta turhautuneina.
Alarcon

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Horst Lüning


Vastaus #78 : 10.07.2018 klo 15:30:51

Nythän suomalaisia maajoukkuepelaajia on top5-sarjoissa jopa mairittelevat 5 (7 Perpan ja Niken kanssa) ainakin ennen Jollen ja Saulin siirtouutisia. Islantilaisia näyttäisi olevan 6.

Toki tämä nyt ei ole mikään AM, vaan pitäisi tehdä laajempi vertailu, mutta kun nyt huippusarjoista oli puhe, niin otin esiin.

Tässä nyt jonkinlainen hätäinen vertailu Transfermarktin markkina-arvojen mukaan. Tämän ideana oli lähinnä tarkastella pelaajamateriaalin laajuutta.

Top5-sarjojen kohdalla on rajana käytetty Ligue 1:n pelaajien keskimääräistä markkina-arvoa, joka on 5,01 M€. Suomelta tämän markkina-arvon ylittää ainoastaan Hradecky. Islannilta löytyy Sigurdsson, Gudmundsson ja Finnbogason. Top10 raja on Turkin kohdalla, Top15 Kreikan, Top20 Romanian ja Top30 Slovenian.

Ensiksi on otettu mukaan kaikki pelaajat huomioimatta mahdollisesti jo maajoukkueessa lopettaneita, sitten pelaajat ikävuosilta 23-30 ja lopuksi U23. Lukumäärät on suoraan transfermarktin haun mukaisesti.

   "Rajaus"      ka. markkina-arvo (M€)   Suomi kaikki      Suomi 23-30      Suomi U23      Islanti kaikki      Islanti 23-30      Islanti U23   
   top5      5,01      1      1      0      3      3      0   
   top10      1,07      9      6      3      15      13      1   
   top15      0,64      14      10      3      23      19      2   
   top20      0,40      25      16      7      33      26      4   
   top30      0,21      53      34      14      48      34      9   

Taulukossa ei ole kyseisissä sarjoissa pelaavien pelaajien lukumäärä, vaan kuvitteellisen markkina-arvorajan ylittävien pelaajien lukumäärät.
Hugh

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kilo IF


Vastaus #79 : 10.07.2018 klo 16:21:24

Suomen kultaisesta sukupolvesta puhuminen on vähän outoa, kun ei tuo kultainen sukupolvi näkynyt mitenkään Suomen menestyksessä arvokisojen karsinnoissa.

No, vaikka arvokisapaikkaa ei valitettavasti tullut, niin kyllähän tuo nyt sentään näkyi Suomen menestyksessä, kuten sinun itsesi edelliselle sivulle laittamasi grafiikka osoittaa. Suomen suhteellinen sijoitus Euroopan karsinnoissa parani selkeästi 1990-luvun paikkeilla: tuohon aikaanhan tuli runsaasti uusia maita mukaan kekkereihin, joten kilpailukin koveni selvästi.

Siitä olen kuitenkin ihan samaa mieltä, että Litin ja Miklun laskeminen samaan sukupolveen kuuluviksi ontuu.

Tolisman

Poissa Poissa


Vastaus #80 : 11.07.2018 klo 13:19:09

Suomen kultaisesta sukupolvesta puhuminen on vähän outoa, kun ei tuo kultainen sukupolvi näkynyt mitenkään Suomen menestyksessä arvokisojen karsinnoissa. Enemmänkin oli kyse muutamasta suomalaisittain poikkeuksellisen hyvästä pelaajasta (Litmanen, Hyypiä, Forssell). Ehkä ns. kultaisen sukupolven sijaan me olisimme tarvinneet pari kovaa peräkkäistä ikäluokka, jotka olisivat päässeet pelaamaan maajoukkuessa parhaassa peli-iässä 25-30-vuotiaana.

Jos tarkastellaan ns. kultaisen sukupolven syntymävuosia, Litmanen ja Hyypiä ovat syntyneet 70-luvun alussa, kun taas Forssell on syntynyt jo 80-luvun puolella ja on kymmenen vuotta nuorempi. Litmanen ja Hyypiä pelasivat maajoukkueessa poikkeuksellisen vanhalle iälle saakka. Litmanen pelasi viimeisen maaottelun 39-vuotiaana ja Sami Hyypiä 37-vuotiaana. Tällöin he ehtivät pelata kymmenen vuotta nuorempien 80-luvun alussa syntyneiden pelaajien kanssa useat karsinnat. Tämä kultainen sukupolvi olikin ehkä parhaimmillaan siinä Hodgsonin aikana, kun 80-luvun alussa syntyneet pelaajat olivat parhaassa peli-iässä ja Litmanen sekä Hyypiä olivat vielä mukana.

1971: Jari Litmanen, Mika Nurmela
1972: Antti Niemi
1973: Sami Hyypiä
1974:
1975: Jussi Jääskeläinen, Jonatan Johansson
1976: Hannu Tihinen, Aki Riihilahti, Shefki Kuqi
1977:
1978:
1979: Teemu Tainio
1980: Petri Pasanen,
1981: Mikael Forssell, Mika Väyrynen

Tilanne on ollut erilainen kultaisen sukupolven jälkeen, kun 80-luvun puolivälissä syntyneet Moisander ja Hetemaj eivät kovin montaa maaottelua ehtineet pelanneet 10 vuotta nuoremman Glen Kamaran kanssa, kun lopettivat maajoukkueessa niin aikaisin. Heistä siis tuskin puhutaan tulevaisuudessa siten, että olisivat olleet maajoukkueessa samaa sukupolvea.

Nyt käynnissä olevissa MM-kisoissa maajoukkuiden keski-ikä on siinä 27-28 ikävuoden tienoilla. Suurimmaksi osin kisojen maajoukkueet koostuvat 80-luvun lopussa syntyneistä ja 90-luvun alussa syntyneistä pelaajista. Noissa ikäluokissa Suomen pelaajamateriaali on vähän kapeaa ja heikompaa, mutta esimerkiksi 94 syntyneet ovat jo suomalaisittain melko hyvä ikäluokka. Seuraavissa EM- ja MM-karsinnoissa 94-ikäluokka alkaa olemaan parhaimmillaan 25-30-vuotiaana ja tällöin se toivottavasti näkyy Suomen maajoukkueen tasossa. Tällöin maajoukkueen rungon muodostavat 93-95 syntyneet Lod, Pohjanpalo, Väisänen, Uronen, Kamara. Tuohon sitten lisätään vielä muutama kokeneempi pelaaja (Hradecky, Sparv, Arajuuri, Pukki) ja muutama läpimurron tehnyt nuori 1997-1999-syntyneistä. Tällöin maajoukkue on ainakin muutaman pykälän nykyistä parempi ja EM-kisapaikka on mahdollinen.



joonas kolkka oot jättänyt ja hän s.1974.

 
Sivuja: 1 ... 3 [4]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines