Afrikan futismatkailu

[laardi79]

  No hei!

    Itselläni olisi toistamiseen matka Mosambikiin edessä. Viimeksi tuli vierailtua joulukuussa, jolloin koulut ja sarjat ym. olivat tauolla. Nyt startti on kesäkuun alussa ja taikaisin 1kk tuosta. Viimeksi mentiin Johannesburgin kautta, nyt Lissabonin, joten E-Afrikan ihmeet jää tällä kertaa näkemättä, eikä siellä sarjat pyörisikään enää toukokuun jälkeen, toisin kuin naapurissa Mosambikissa, jossa kausi on aika lailla meidän aikataulussa.

  Mosambikin futiksesta saa aika nihkeästi tietoa. Soccerway tiivistää olennaisen, mutta AM ym. sivujuonteet ovat hämärän peitossa. Ultrameininkiä ei taida Afrikassa olla muuta kuin pohjoisen Maghrebin ja Sahelin mailla, Saharan eteläpuolinen meno taitaa olla lähes poikkeuksetta rumpujen pärinää ja tanssia. Seurakulttuuri ei taida olla Afrikan juttu, vaan ennemminkin maajoukkue. Pelaajat sitten taas monesti ylenkatosvat majua saatuaan ensimmäisen ammattidiilinsä.

   Stadionit näyttävät olevan lähes poikkeuksetta juoksuradoilla varustettuja. Tunnelmaa se syö, mutta Highburyn kaltaisella, pari metriä kentän laidasta alkavalla stadionilla saattaisi olla haitalliset vaikutukset peliin, koska roinaa saattaisi lentää kovastikin niskaan ja turvatoimetkaan eivät ole kovin taattuja. Mosambikin ensimmäisen kansallisstadionin rakensivat portugalilaiset. Homma jäi itsenäistymistouhujen takia heillä kesken ja vähemmän yllättäen pyhättö on edelleen niillä sijoillaan samassa vaiheessa. Muutama vuosi sitten uudet "siirtomaaisännät", kiinalaiset, rakensivat kokonaan uuden kansallisstadionin, Zimpeton, lähemmäs pääkaupungin Maputon keskustaa.  He tekivät sen ilmaiseksi, koska kiinan hallitus halusi investointeja kiinalaisyrityksille ja jalansijaa lisää näille Mosambikissa. Muut stadionit ovat pääsääntöisesti rikkaruohoa kasvavia "luonnonstadioneita", joita reunustavat aaltopeltiseinät. Tiivistä ja modernia jalkapallostadionia ei taida löytyä.

   Suurimmat seurat ovat Ferroviário Maputo ja Ferroviário Beira, jotka ovat osallistuneet Afrikan mestarien liigaan. Hallitseva mestari on niinikään Maputosta tuleva Costa do Sol. Jostain syystä Afrikan itäinen osa on jalkapallossa huomattavasti menestymättömämpi kuin pääosin ranskankielinen läntinen Afrikka. Tämän alueen menestystä osin selittää myös Ranskassa junioreista tai jopa syntymästään asti vaikuttaneet afrikkalaispelaajat, kun taas esim. Portugalissa kasvaneet mosambikilaiset ja angolalaiset useimmiten haluavat edustaa Portugalia.

   Onko Afrikassa käyneillä käytännön tipsejä? Kiinnostaisi hieman ottelutapahtuman kulku ja lipunmyynti. Ilmeisesti saa vain portilta tai kuinka mahtaa pelata? Saako ?

e. Ja hakemalla en löytänyt, joten modet siirtänee, jos tarpeeton.

ee. ja Egyptihän ei kuulu Maghrebiin, eikä Saheliin, vaikka sieltähän lutuuria juuri löytyy siinä missä em. alueiltakin.

[ByyriTV]

Onko Afrikassa käyneillä käytännön tipsejä? Kiinnostaisi hieman ottelutapahtuman kulku ja lipunmyynti. Ilmeisesti saa vain portilta tai kuinka mahtaa pelata? Saako ?

e. Ja hakemalla en löytänyt, joten modet siirtänee, jos tarpeeton.

Kirjoittajamme kävi Gambiassa talvella. Joitain vinkkejä ainakin sinne suuntaan, mutta ehkä kokemukset voivat muuallakin Afrikassa olla samantyylisiä?

https://byyri.com/tien-paalla-derbypaiva-gambiassa/

[laardi79]

Kirjoittajamme kävi Gambiassa talvella. Joitain vinkkejä ainakin sinne suuntaan, mutta ehkä kokemukset voivat muuallakin Afrikassa olla samantyylisiä?

https://byyri.com/tien-paalla-derbypaiva-gambiassa/

   Kiitoksia. Juuri tuollaiseksi leppoisaksi meiningiksi kuvittelin Gambian lutuurin. Maa on niin pieni, ettei yleisöä varmaan joka peliin juuri piisaa.

[42Wolves]

Nyt on hyvä topikki. Aikoinaan töissä ollessani mm Sudanissa ja Burkina Fasossa kävin paljonkin katsomassa futista. Lähtökohtaisesti aika leppoisaa on seurajoukkuefutis isojen futismaiden ulkopuolella tosin kannattaa kyllä varautua aivan kaikkeen ja pitää myös terve järki mukana jos alaa sattua outoja asioita.

[laardi79]

Nyt on hyvä topikki. Aikoinaan töissä ollessani mm Sudanissa ja Burkina Fasossa kävin paljonkin katsomassa futista. Lähtökohtaisesti aika leppoisaa on seurajoukkuefutis isojen futismaiden ulkopuolella tosin kannattaa kyllä varautua aivan kaikkeen ja pitää myös terve järki mukana jos alaa sattua outoja asioita.

    No nyt!

   Olenko väärässä, että BF on ihan kelpo futismaa Sudaniin verrattuna? Ainakin ovat olleet kisoissa ja ranskalaisen kouluuksen saaneet pelaaja edustavat maata. Mosambikiin verrattuna kumpikin maa lienee aika levoton.

[42Wolves]

BF on hyvä mutta ranskalaisseurat imee talentit jo nuorina ja kotimaan sarja on todella amatööritouhua.

Khartoumissa aikanaan oli Sudanin kaksi suurinta ja paikallisotteluista ei tunnelmaa puuttunut.

[laardi79]

Haluaisitkohan jakaa paikallisottelun tunnelmia tänne?

[laardi79]

  Pitänee jakaa tänne jotain, jahka paikalle pääsen. Toki peleistä ei tiedä etukäteen, vaikka otteluohjelma onkin julkaistu. Hallitus nimittäin keskeytti kauden Mosambikissa rahapulan vuoksi. Saa nähdä, rullaako Mocambola sitten kesäkuussa.

[Padre]

Väärä nikki? Joka tapauksessa laita ihmeessä rapoa, mielenkiintoista olisi kuulla lisää.

[John Eskobar]

BF on hyvä mutta ranskalaisseurat imee talentit jo nuorina ja kotimaan sarja on todella amatööritouhua.

Khartoumissa aikanaan oli Sudanin kaksi suurinta ja paikallisotteluista ei tunnelmaa puuttunut.

Joo maaottelussa Ouagadougoussa oli oikein hyvä tunnelma, mutta pääsarjan peli oli melkosta kuraa puolityhjälle katsomolle. Myös Mauritaniassa meno oli tosi vaisua. Mosambikissa ja Tansaniassa oli parempi meno.

[laardi79]

   Mosambikista jäi hyvä fiilis. Vaikeuksia oli toki odotetuissa asioissa eli pelien alkamisajoissa tai onko niitä ylipäätään. Soccerwaysta ja Mocambolan facesta sai tietoa, mutteivät olleet lainkaan luotettavia. Onneksi muutama kotimaan sarjasta kiinnostunut (heitä on suht vähän, suurin osa on mieshuoria)antoi informaatiota ja paikalle päästiin. Tuona viikonloppuna Maputossa piti olla Maxaquenen peli, mutta ei sitä sitten ollutkaan. Tuo peli olisi pelattu uudella Zimpeton stadionilla. Olin hieman pettynyt, sillä tuo oli viimeinen viikonloppumme maassa. Paikalliselta sain onneksi ensi käden tietoa, että maineikas Ferroviario pelaisi sarjaohjelmasta poiketen tuona päivänä kotona. Sinne siis.

  Pelipaikkana toimi portugalilaisten rakentama betonikolossi Estadio Machava. Rakennelma oli tyypillistä sosialistiarkkitehtuuria, jota maassa suosittiin 1970-luvulla, kun itsenäisyyttä tavoiteltiin hanakasti ja veljeiltiin Kiinan, NL:n ja muiden vekkuleiden kanssa. Presidentti Samora antoi samaisella stadionilla itsenäisyysjulistuksen vuonna 1975. Stadion on perinteinen "monttustadion", joka on rakennettu samaan tyyliin kuin Münchenin Olympiastadion tai esim. Nantesin la Beaujoire. Penkkejä ei ole, vaan istuimina toimii betoni. Stadion sijaitsee esikaupunkialueella, noin 10 km. keskustasta. Esikaupunkialue ei tarkoita Afrikassa, ainakaan Mosambikissa, mitään kerrostalojen loputonta riviä, vaan harkoista tehtyjä asumuksia, joihin lisätään asuintilaa rahatilanteen mukaan. Teitä reunustavat parakkityyliset myymälät ja baarit. Jotkut on tehty pressusta. Stadionin huomaa tieltä porttien ja kukkulan avulla sekä suurien nimikirjaimien ansiosta. Saavun paikalle parin tutun kanssa, jottei olisi niin orpo olo. Parkkipaikka on yllättävän pieni siihen verrattuna, että maassa suositaan yksityisautoilua. Julkisillakin pääsee, mutta minibussissa ei lue numeroa tai määränpäätä. Hiace ei myöskään nytkähdä yhtikäs mihinkään, ennen kuin se on ns. vitun täynnä eli vähintäin 20 henkilöä.

   Kävelemme ylös kukkulalle ja pelkoni riittämättömistä tarjoilusta osoittautuu turhaksi. Itse stadionilla ei tarjontaa yhden käymälän lisäksi ole, mutta pääsisäänkäynnin viereisen piikkilanka-aidan takana viereisen asuialueen mamat grillaavat kanaa, makkaraa ja burgereita hyvin edulliseen hintaan, vaikka maan hintataso on suhteellisen korkea. Oluttakin myydään ja edullisempaan hintaan kuin supermercadossa, mikä kummastuttaa melkoisesti. Pienet tölkit saa ottaa lehtereille, isot pullot pitää nauttia ulkopuolella. Ehdimme mainiosti nauttia pre game-juomat ja - ruoat ja varaamme riittävästi virvokkeita ensimmäiselle puolikkaalle.
 

  Peli alkaa ja sitä on ihan kiva katsella. Hyvää veikkausliigatasoa. Puolustuksesta ei pahemmin stressata ja jokainen haluaa olla sankari. Akrobatiaa, kuteen saksareita, yritetään hanakasti.  Silmiin pistää heti alussa, että alustahan on keinonurmi. Missäköhän se nurmi sitten kasvaa, ellei Afrikassa pienellä kastelulla. Yhtä kaikki, olosuhteet voisivat olla samalla rahalla paremmat ilman tällaista henkistä köyhyyttä.

   Seuralla on noin satapäinen kannattajajoukko ja he ovat sonnustautuneet pelipaitaan. Muussa yleisössä on liikaa RMA-ja Benfica- ym. -paitoja, mistä.huomautan seurueelleni ja he titeavat sen olevan melko yleistä. Sen sijaan paikalla on myös kaupungin muiden seurojen kannattajia pelipaidat päällään, koska haluavat nauttia futiksesta ja oma joukkue pelaa vieraissa. Kannattajilla on eräänlaiset puulaatat kädessään, joita taputellaan yksinkertaisten ja tarttuvien chanttien säestämiseksi. Otan heistä mallia ja otan släpärit käteen hakatakseni rytmiä. Pian kannattajajoukosta tulee ukko kutsumaan minut kannattajasektioon ja antaa minullekin puupalikat. Porukka riehaantuu ja haluaa ottaa kuvia maitovalaan kanssa. Kaupungilla näkee kyllä arabrea, intialaisia ja eurooppalaisia, mutta tänne he eivät eksy, vaan kyseessä on paikallisten juttu, koska moni paikallinenkaan ei Mocambolasta juuri perusta, vaan paikalla ovat hc-tyypit ja lajiniilot. Eräs perhe, isä, äiti ja poika, haluavat ottaa koko ajan kuvia ja tarjoavat eväitään, grillattua kanaa ja ranskalaisia, hyvin yleistä ruokaa paikallisesti.

   Seura, Ferroviario de Maputo, on perustettu vuonna 1924 siirtomaavallan aikana rautatietyöläisten urheiluseuraksi. Kyseessä on siis eräänlainen Moskovan Lokomotivin ja Lok Lepzigin serkku. Samannimisiä Ferroviario-seuroja on maassa useampi ja ovat myös peräisin siirtomaa-ajalta, jolloin rautatie vielä pelitti. Samannimisiä suroja on myös Brasiliassa.

   Peli päättyy isäntien 1-0- voittoon huolimatta railakkaasta hyökkäyspelistä. Arviolta 1000- päinen kotiyleisö poistuu rauhallisesti pelipaikalta ja nappaamme paluumatkalle mukaan snackia ja 2M- oluet. En tiedä, miten AM suhteutuu sarjan yleiseen keskkarvoon, koska tietoa ei juurikaan ole saatavilla. Viime vuosina hyvin pärjännyt ja Champparia pelannut Costa de Sol pelaa pienellä stadionilla kaupungissa. Paljon jäi vielä nähtävää ensi kertaan ja menot pitää hoitaa siten, ettei joka pyhä ole jotkin bileet menossa. Ehdottomasti haluan nähdä lisää ja ennen kaikkea paikallisten ystävällisyys on niin ylitsepursuavaa, joten haluan nähdä, onko asian laita sama muissa seuroissa.

[KeyserSöze]

Huikeeta

[kosh]

Todellinen hyvän mielen rapsa   Arvostan!

[svedu]

Kiitos, mielenkiintoinen raportti.

[Ärjyvä Lokki]

Erittäin kiinnostava rapsa!

[ByyriTV]

Raporttia Ugandasta:

https://byyri.com/uganda-cranes-vs-tanzania-taifa-stars-ita-afrikan-derby/

[MiestenK]

Raporttia Ugandasta:

https://byyri.com/uganda-cranes-vs-tanzania-taifa-stars-ita-afrikan-derby/

Mielenkiintoinen juttu.

[laardi79]

Piti eilen lähteä tähän suuntaan uudelleen ja nimenomaan kesäaikana kun liiga pyörii, niin olisi kuukaudessa kerennyt kartoittamaan kulttuuria vähän enenmmän. Pääpaikkana olisi taas ollut Mosambik ja naapurissa, esim. Etelä-Afrikassa sarjat olisivat olleet tauolla. Joululomalla sitten tuonne, mutta palloa tuskin potkitaan edes naapurissa, ellei kellään tästä muuta tietoa ole. Vinkkejä esim. Zimbabween ja Tansaniaan arvostettaisiin suuresti.

[John Eskobar]

Piti eilen lähteä tähän suuntaan uudelleen ja nimenomaan kesäaikana kun liiga pyörii, niin olisi kuukaudessa kerennyt kartoittamaan kulttuuria vähän enenmmän. Pääpaikkana olisi taas ollut Mosambik ja naapurissa, esim. Etelä-Afrikassa sarjat olisivat olleet tauolla. Joululomalla sitten tuonne, mutta palloa tuskin potkitaan edes naapurissa, ellei kellään tästä muuta tietoa ole. Vinkkejä esim. Zimbabween ja Tansaniaan arvostettaisiin suuresti.

Maputosta pääset "näppärästi" (melkein 2 vuorokautta/suunta) junalla Zimbabwen Bulawayoon, joka ainakin omasta mielestäni oli yleisilmeeltään tosi symppis kaupunki. Paljon siirtomaa aikaista rakennusta ja kylänraittia oli vielä jäljellä, ja Barbourfieldsin stadikka oli hyvä bongauskokemus. Junamatka itsessään on elämys Rhodesian Railwaysin aikaisissa jalopuusisustaisissa vaunuissa.

[Musta Aurinko]

Onkohan Egyptin liigan peleihin kuinka haastavaa saada lippuja? Ilmeisesti liigassa jonkinasteiset katsojarajoitukset aiempien mellakoiden vuoksi on

[linnunlaulu]

Onkohan Egyptin liigan peleihin kuinka haastavaa saada lippuja? Ilmeisesti liigassa jonkinasteiset katsojarajoitukset aiempien mellakoiden vuoksi on

Viime jouluna yritin pari kertaa, mutta ei onnistunut. Zamalekin peliin oli suurin yritys ja pääsin juttelee jo paikallisen turvapäälikön kanssa. Ei kelvannut edes pieni summa. Silloin stadionille otettiin pieni määrä kotijoukkueen kannattajia ja paikallisten mukaan virallisen lipun saaminen olisi vaatinut seuran jäsenyyttä ja suhteita.

[laardi79]

Siitä valkkaamaan parhaat derbyt. Vähemmän yllättäen paras meno on Maghrebissa ja Egyptissä, mutta yllättävän hyviä näyttäisi olevan myös Saharan eteläpuolella. Erikoisin tarina oli kyllä tämä Dar-Es-Salaamin derby.

https://www.youtube.com/watch?v=F4JBuM3bBWY

[John Eskobar]

Helmi-maaliskuussa taas Afrikkaan. Reitti kulkee muutamassa viikossa Nairobista Kigaliin. Kenian liigassa näyttäisi olevan jotain sekoilua, kun eivät ole päässeet vielä aloittamaan. Noita derbyjä ei taida matkalle osua, mutta jos nyt Keniassa, Ugandassa ja Ruandassakin ainakin yhden matsin jokaisessa näkisi.

[winkkis]

Moikka kaikille!

Muutin äskettäin Windhoekiin, Namibiaan vaihto-opiskelujen merkeissä. Tämä ei ole sinällään jalkapallomatkailua, sillä asun täällä enkä matkustanut tänne jalkapallon takia, mutta kirjoitanpa siitä huolimatta kokemuksistani. Sain ilokseni kuulla, että vaihtoyliopistollani UNAMilla on oma futisjoukkue Namibian korkeimmalla sarjatasolla. UNAM pelaa kotiottelunsa kampuksella sijaitsevalla (yleisurheilu)stadionilla. Pelejä on yleensä viikonloppuisin, mutta valitettavasti UNAM pelasi viime viikonloppuna sekä lauantaina että sunnuntaina vieraissa. Namibian liigassa pelataan tosiaan kaksi täyttä kierrosta peräkkäisinä päivinä. Vaikka UNAM pelasikin vieraissa, menin seuraamaan kampuksella pelattavaa toista liigaottelua African Stars FC:n ja Young African FC:n välillä. African Stars FC pelaa kotiottelunsa UNAMin stadikalla, sillä heidän oma kotikenttänsä, Sam Nujoma Stadium, on remontissa.
 
African Stars FC on sarjataulukossa ensimmäisenä ylivoimaisella erolla seuraavaan. Ennen ottelua sarjaa oli pelattu 16 kierrosta, eikä joukkue ollut hävinnyt vielä kertaakaan. Tasapelejä oli kertynyt kolme ja maaliero oli 35-7. Young African FC sen sijaan on sarjan alemman keskikastin joukkue, mutta vain parin pisteen päässä suoran putoajan paikasta. 

Lipun otteluun ostin portilta 40 Namibian dollarilla eli noin 2 eurolla. Suunnistin ensin katsomon uumenissa sijaitsevaan baariin, josta kävin ostamassa olutta. Olut myytiin tölkissä eikä sitä tarvinnut kaataa kupposeen ennen katsomoon menoa. Katsomon vieressä oli muutama grilli, josta kävin ostamassa hodarin ennen ottelun alkua.

Sattumalta menin istumaan vieraskannattajien läheisyyteen, joita oli yllättävän paljon. Young African FC pelaa kotiottelunsa Gobabisissa, joka on 200km:n päässä Windhoekista lähellä Botswanan rajaa. Takanani istui useampi heppu, jotka pitivät päällään vierasjoukkueen vihreää pelipaitaa. He kysyivät minulta, kumman puolella olen, joten minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vastata kannattavani vieraita. Vieressä heilunut herrasmies veti jägermeisteria naamariin kovaa tahtia. Sen sijaan toiselle puolelleni istuutui kotijoukkueen kannattaja. Hän kertoi, että hänen veljensä pelaa joukkueessa numerolla 17. Keskikentällä taituroinut #17 ei jäänyt mieleen kuin yhdestä rumasta sukituksesta. Muuten #17 oli aika näkymätön, ja hänet otettiinkin vaihtoon 70 minuutin paikkeilla.

Pelin taso ei päätä huimannut. Kenttä oli aivan järkyttävän epätasainen perunapelto. Pallo otti jatkuvasti yllättäviä pomppuja kentän pinnasta, joten peliä avattiin usein pitkillä syötöillä ilmassa. Ensimmäinen puoliaika meni kotijoukkueen hallinnassa, mutta Young African FC taisteli eikä kotijoukkueella ollut kunnon maalintekopaikkoja käytännössä ollenkaan. Ensimmäisen puoliajan kunnianhimoisin yritys nähtiin vierasjoukkueen vaparispesialistilta, joka lähti hakemaan suoraa maalia puolen kentän kaaren kohdalta. Puoliajalla menin hakemaan lisää bisseä karsinasta ja yllätykseni törmäsin käytävällä vierasjoukkueen pelaajiin, jotka kävelivät yleisön seassa pukkariin. 

Toisella puoliajalla kotijoukkueen painostus kasvoi, mutta lukuisista paikoista huolimatta pallo ei meinannut millään päätyä maaliin. Noin 80 minuutin kohdalla (vaikea sanoa tarkkaa aikaa, koska pelikelloa ei ollut missään näkyvillä) kotijoukkueen pelaaja lähti kokeilemaan kaukolaukausta. Laukaus osui ilmeisesti puolustajan käteen, jonka takia dumari vihelsi tilanteesta kotijoukkueelle rankkarin. En itse huomannut käsivirhettä, mutta toisaalta seurasin peliä pääkatsomosta käsin ja dumari tarkkaili tilannetta aivan vierestä. AC Kajaanissakin vaikuttanut African Stars FC:n tähtipelaaja Awillo Stephanus laukaisi pallon varmasti vasempaan alakulmaan. Stephanukselle maali oli jo kauden 12. Peli päättyi lopulta African Stars FC:n voittoon 1-0.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli oikein mukava. AM oli arviolta noin 1000. Kotiyleisö oli yllättävän vaisu, mutta vieraskannattajat pitivät ääntä aina, kun pallo oli lähelläkään vastustajan boksia. Valitettavasti mieshuoraus on täällä erittäin yleinen harrastus. Kerroin tänään parille paikalliselle opiskelijalle olleeni katsomassa ottelua, ja heidän kommenttinsa olivat luokkaa: I am so sorry for you. Missä kunnioitus oman maan sarjaa kohtaan? Enemmän vaikutti kiinnostavan Liverpool-ManU. Toivottavasti tilanne muuttuu, kun UNAM pelaa.

[maakato]

Rapolle