Afrikan futismatkailu

[laardi79]

  No hei!

    Itselläni olisi toistamiseen matka Mosambikiin edessä. Viimeksi tuli vierailtua joulukuussa, jolloin koulut ja sarjat ym. olivat tauolla. Nyt startti on kesäkuun alussa ja taikaisin 1kk tuosta. Viimeksi mentiin Johannesburgin kautta, nyt Lissabonin, joten E-Afrikan ihmeet jää tällä kertaa näkemättä, eikä siellä sarjat pyörisikään enää toukokuun jälkeen, toisin kuin naapurissa Mosambikissa, jossa kausi on aika lailla meidän aikataulussa.

  Mosambikin futiksesta saa aika nihkeästi tietoa. Soccerway tiivistää olennaisen, mutta AM ym. sivujuonteet ovat hämärän peitossa. Ultrameininkiä ei taida Afrikassa olla muuta kuin pohjoisen Maghrebin ja Sahelin mailla, Saharan eteläpuolinen meno taitaa olla lähes poikkeuksetta rumpujen pärinää ja tanssia. Seurakulttuuri ei taida olla Afrikan juttu, vaan ennemminkin maajoukkue. Pelaajat sitten taas monesti ylenkatosvat majua saatuaan ensimmäisen ammattidiilinsä.

   Stadionit näyttävät olevan lähes poikkeuksetta juoksuradoilla varustettuja. Tunnelmaa se syö, mutta Highburyn kaltaisella, pari metriä kentän laidasta alkavalla stadionilla saattaisi olla haitalliset vaikutukset peliin, koska roinaa saattaisi lentää kovastikin niskaan ja turvatoimetkaan eivät ole kovin taattuja. Mosambikin ensimmäisen kansallisstadionin rakensivat portugalilaiset. Homma jäi itsenäistymistouhujen takia heillä kesken ja vähemmän yllättäen pyhättö on edelleen niillä sijoillaan samassa vaiheessa. Muutama vuosi sitten uudet "siirtomaaisännät", kiinalaiset, rakensivat kokonaan uuden kansallisstadionin, Zimpeton, lähemmäs pääkaupungin Maputon keskustaa.  He tekivät sen ilmaiseksi, koska kiinan hallitus halusi investointeja kiinalaisyrityksille ja jalansijaa lisää näille Mosambikissa. Muut stadionit ovat pääsääntöisesti rikkaruohoa kasvavia "luonnonstadioneita", joita reunustavat aaltopeltiseinät. Tiivistä ja modernia jalkapallostadionia ei taida löytyä.

   Suurimmat seurat ovat Ferroviário Maputo ja Ferroviário Beira, jotka ovat osallistuneet Afrikan mestarien liigaan. Hallitseva mestari on niinikään Maputosta tuleva Costa do Sol. Jostain syystä Afrikan itäinen osa on jalkapallossa huomattavasti menestymättömämpi kuin pääosin ranskankielinen läntinen Afrikka. Tämän alueen menestystä osin selittää myös Ranskassa junioreista tai jopa syntymästään asti vaikuttaneet afrikkalaispelaajat, kun taas esim. Portugalissa kasvaneet mosambikilaiset ja angolalaiset useimmiten haluavat edustaa Portugalia.

   Onko Afrikassa käyneillä käytännön tipsejä? Kiinnostaisi hieman ottelutapahtuman kulku ja lipunmyynti. Ilmeisesti saa vain portilta tai kuinka mahtaa pelata? Saako ?

e. Ja hakemalla en löytänyt, joten modet siirtänee, jos tarpeeton.

ee. ja Egyptihän ei kuulu Maghrebiin, eikä Saheliin, vaikka sieltähän lutuuria juuri löytyy siinä missä em. alueiltakin.

[ByyriTV]

Onko Afrikassa käyneillä käytännön tipsejä? Kiinnostaisi hieman ottelutapahtuman kulku ja lipunmyynti. Ilmeisesti saa vain portilta tai kuinka mahtaa pelata? Saako ?

e. Ja hakemalla en löytänyt, joten modet siirtänee, jos tarpeeton.

Kirjoittajamme kävi Gambiassa talvella. Joitain vinkkejä ainakin sinne suuntaan, mutta ehkä kokemukset voivat muuallakin Afrikassa olla samantyylisiä?

https://byyri.com/tien-paalla-derbypaiva-gambiassa/

[laardi79]

Kirjoittajamme kävi Gambiassa talvella. Joitain vinkkejä ainakin sinne suuntaan, mutta ehkä kokemukset voivat muuallakin Afrikassa olla samantyylisiä?

https://byyri.com/tien-paalla-derbypaiva-gambiassa/

   Kiitoksia. Juuri tuollaiseksi leppoisaksi meiningiksi kuvittelin Gambian lutuurin. Maa on niin pieni, ettei yleisöä varmaan joka peliin juuri piisaa.

[42Wolves]

Nyt on hyvä topikki. Aikoinaan töissä ollessani mm Sudanissa ja Burkina Fasossa kävin paljonkin katsomassa futista. Lähtökohtaisesti aika leppoisaa on seurajoukkuefutis isojen futismaiden ulkopuolella tosin kannattaa kyllä varautua aivan kaikkeen ja pitää myös terve järki mukana jos alaa sattua outoja asioita.

[laardi79]

Nyt on hyvä topikki. Aikoinaan töissä ollessani mm Sudanissa ja Burkina Fasossa kävin paljonkin katsomassa futista. Lähtökohtaisesti aika leppoisaa on seurajoukkuefutis isojen futismaiden ulkopuolella tosin kannattaa kyllä varautua aivan kaikkeen ja pitää myös terve järki mukana jos alaa sattua outoja asioita.

    No nyt!

   Olenko väärässä, että BF on ihan kelpo futismaa Sudaniin verrattuna? Ainakin ovat olleet kisoissa ja ranskalaisen kouluuksen saaneet pelaaja edustavat maata. Mosambikiin verrattuna kumpikin maa lienee aika levoton.

[42Wolves]

BF on hyvä mutta ranskalaisseurat imee talentit jo nuorina ja kotimaan sarja on todella amatööritouhua.

Khartoumissa aikanaan oli Sudanin kaksi suurinta ja paikallisotteluista ei tunnelmaa puuttunut.

[laardi79]

Haluaisitkohan jakaa paikallisottelun tunnelmia tänne?

[laardi79]

  Pitänee jakaa tänne jotain, jahka paikalle pääsen. Toki peleistä ei tiedä etukäteen, vaikka otteluohjelma onkin julkaistu. Hallitus nimittäin keskeytti kauden Mosambikissa rahapulan vuoksi. Saa nähdä, rullaako Mocambola sitten kesäkuussa.

[Padre]

Väärä nikki? Joka tapauksessa laita ihmeessä rapoa, mielenkiintoista olisi kuulla lisää.

[John Eskobar]

BF on hyvä mutta ranskalaisseurat imee talentit jo nuorina ja kotimaan sarja on todella amatööritouhua.

Khartoumissa aikanaan oli Sudanin kaksi suurinta ja paikallisotteluista ei tunnelmaa puuttunut.

Joo maaottelussa Ouagadougoussa oli oikein hyvä tunnelma, mutta pääsarjan peli oli melkosta kuraa puolityhjälle katsomolle. Myös Mauritaniassa meno oli tosi vaisua. Mosambikissa ja Tansaniassa oli parempi meno.

[laardi79]

   Mosambikista jäi hyvä fiilis. Vaikeuksia oli toki odotetuissa asioissa eli pelien alkamisajoissa tai onko niitä ylipäätään. Soccerwaysta ja Mocambolan facesta sai tietoa, mutteivät olleet lainkaan luotettavia. Onneksi muutama kotimaan sarjasta kiinnostunut (heitä on suht vähän, suurin osa on mieshuoria)antoi informaatiota ja paikalle päästiin. Tuona viikonloppuna Maputossa piti olla Maxaquenen peli, mutta ei sitä sitten ollutkaan. Tuo peli olisi pelattu uudella Zimpeton stadionilla. Olin hieman pettynyt, sillä tuo oli viimeinen viikonloppumme maassa. Paikalliselta sain onneksi ensi käden tietoa, että maineikas Ferroviario pelaisi sarjaohjelmasta poiketen tuona päivänä kotona. Sinne siis.

  Pelipaikkana toimi portugalilaisten rakentama betonikolossi Estadio Machava. Rakennelma oli tyypillistä sosialistiarkkitehtuuria, jota maassa suosittiin 1970-luvulla, kun itsenäisyyttä tavoiteltiin hanakasti ja veljeiltiin Kiinan, NL:n ja muiden vekkuleiden kanssa. Presidentti Samora antoi samaisella stadionilla itsenäisyysjulistuksen vuonna 1975. Stadion on perinteinen "monttustadion", joka on rakennettu samaan tyyliin kuin Münchenin Olympiastadion tai esim. Nantesin la Beaujoire. Penkkejä ei ole, vaan istuimina toimii betoni. Stadion sijaitsee esikaupunkialueella, noin 10 km. keskustasta. Esikaupunkialue ei tarkoita Afrikassa, ainakaan Mosambikissa, mitään kerrostalojen loputonta riviä, vaan harkoista tehtyjä asumuksia, joihin lisätään asuintilaa rahatilanteen mukaan. Teitä reunustavat parakkityyliset myymälät ja baarit. Jotkut on tehty pressusta. Stadionin huomaa tieltä porttien ja kukkulan avulla sekä suurien nimikirjaimien ansiosta. Saavun paikalle parin tutun kanssa, jottei olisi niin orpo olo. Parkkipaikka on yllättävän pieni siihen verrattuna, että maassa suositaan yksityisautoilua. Julkisillakin pääsee, mutta minibussissa ei lue numeroa tai määränpäätä. Hiace ei myöskään nytkähdä yhtikäs mihinkään, ennen kuin se on ns. vitun täynnä eli vähintäin 20 henkilöä.

   Kävelemme ylös kukkulalle ja pelkoni riittämättömistä tarjoilusta osoittautuu turhaksi. Itse stadionilla ei tarjontaa yhden käymälän lisäksi ole, mutta pääsisäänkäynnin viereisen piikkilanka-aidan takana viereisen asuialueen mamat grillaavat kanaa, makkaraa ja burgereita hyvin edulliseen hintaan, vaikka maan hintataso on suhteellisen korkea. Oluttakin myydään ja edullisempaan hintaan kuin supermercadossa, mikä kummastuttaa melkoisesti. Pienet tölkit saa ottaa lehtereille, isot pullot pitää nauttia ulkopuolella. Ehdimme mainiosti nauttia pre game-juomat ja - ruoat ja varaamme riittävästi virvokkeita ensimmäiselle puolikkaalle.
 

  Peli alkaa ja sitä on ihan kiva katsella. Hyvää veikkausliigatasoa. Puolustuksesta ei pahemmin stressata ja jokainen haluaa olla sankari. Akrobatiaa, kuteen saksareita, yritetään hanakasti.  Silmiin pistää heti alussa, että alustahan on keinonurmi. Missäköhän se nurmi sitten kasvaa, ellei Afrikassa pienellä kastelulla. Yhtä kaikki, olosuhteet voisivat olla samalla rahalla paremmat ilman tällaista henkistä köyhyyttä.

   Seuralla on noin satapäinen kannattajajoukko ja he ovat sonnustautuneet pelipaitaan. Muussa yleisössä on liikaa RMA-ja Benfica- ym. -paitoja, mistä.huomautan seurueelleni ja he titeavat sen olevan melko yleistä. Sen sijaan paikalla on myös kaupungin muiden seurojen kannattajia pelipaidat päällään, koska haluavat nauttia futiksesta ja oma joukkue pelaa vieraissa. Kannattajilla on eräänlaiset puulaatat kädessään, joita taputellaan yksinkertaisten ja tarttuvien chanttien säestämiseksi. Otan heistä mallia ja otan släpärit käteen hakatakseni rytmiä. Pian kannattajajoukosta tulee ukko kutsumaan minut kannattajasektioon ja antaa minullekin puupalikat. Porukka riehaantuu ja haluaa ottaa kuvia maitovalaan kanssa. Kaupungilla näkee kyllä arabrea, intialaisia ja eurooppalaisia, mutta tänne he eivät eksy, vaan kyseessä on paikallisten juttu, koska moni paikallinenkaan ei Mocambolasta juuri perusta, vaan paikalla ovat hc-tyypit ja lajiniilot. Eräs perhe, isä, äiti ja poika, haluavat ottaa koko ajan kuvia ja tarjoavat eväitään, grillattua kanaa ja ranskalaisia, hyvin yleistä ruokaa paikallisesti.

   Seura, Ferroviario de Maputo, on perustettu vuonna 1924 siirtomaavallan aikana rautatietyöläisten urheiluseuraksi. Kyseessä on siis eräänlainen Moskovan Lokomotivin ja Lok Lepzigin serkku. Samannimisiä Ferroviario-seuroja on maassa useampi ja ovat myös peräisin siirtomaa-ajalta, jolloin rautatie vielä pelitti. Samannimisiä suroja on myös Brasiliassa.

   Peli päättyy isäntien 1-0- voittoon huolimatta railakkaasta hyökkäyspelistä. Arviolta 1000- päinen kotiyleisö poistuu rauhallisesti pelipaikalta ja nappaamme paluumatkalle mukaan snackia ja 2M- oluet. En tiedä, miten AM suhteutuu sarjan yleiseen keskkarvoon, koska tietoa ei juurikaan ole saatavilla. Viime vuosina hyvin pärjännyt ja Champparia pelannut Costa de Sol pelaa pienellä stadionilla kaupungissa. Paljon jäi vielä nähtävää ensi kertaan ja menot pitää hoitaa siten, ettei joka pyhä ole jotkin bileet menossa. Ehdottomasti haluan nähdä lisää ja ennen kaikkea paikallisten ystävällisyys on niin ylitsepursuavaa, joten haluan nähdä, onko asian laita sama muissa seuroissa.

[KeyserSöze]

Huikeeta

[kosh]

Todellinen hyvän mielen rapsa   Arvostan!

[svedu]

Kiitos, mielenkiintoinen raportti.

[Ärjyvä Lokki]

Erittäin kiinnostava rapsa!

[ByyriTV]

Raporttia Ugandasta:

https://byyri.com/uganda-cranes-vs-tanzania-taifa-stars-ita-afrikan-derby/

[MiestenK]

Raporttia Ugandasta:

https://byyri.com/uganda-cranes-vs-tanzania-taifa-stars-ita-afrikan-derby/

Mielenkiintoinen juttu.

[laardi79]

Piti eilen lähteä tähän suuntaan uudelleen ja nimenomaan kesäaikana kun liiga pyörii, niin olisi kuukaudessa kerennyt kartoittamaan kulttuuria vähän enenmmän. Pääpaikkana olisi taas ollut Mosambik ja naapurissa, esim. Etelä-Afrikassa sarjat olisivat olleet tauolla. Joululomalla sitten tuonne, mutta palloa tuskin potkitaan edes naapurissa, ellei kellään tästä muuta tietoa ole. Vinkkejä esim. Zimbabween ja Tansaniaan arvostettaisiin suuresti.

[John Eskobar]

Piti eilen lähteä tähän suuntaan uudelleen ja nimenomaan kesäaikana kun liiga pyörii, niin olisi kuukaudessa kerennyt kartoittamaan kulttuuria vähän enenmmän. Pääpaikkana olisi taas ollut Mosambik ja naapurissa, esim. Etelä-Afrikassa sarjat olisivat olleet tauolla. Joululomalla sitten tuonne, mutta palloa tuskin potkitaan edes naapurissa, ellei kellään tästä muuta tietoa ole. Vinkkejä esim. Zimbabween ja Tansaniaan arvostettaisiin suuresti.

Maputosta pääset "näppärästi" (melkein 2 vuorokautta/suunta) junalla Zimbabwen Bulawayoon, joka ainakin omasta mielestäni oli yleisilmeeltään tosi symppis kaupunki. Paljon siirtomaa aikaista rakennusta ja kylänraittia oli vielä jäljellä, ja Barbourfieldsin stadikka oli hyvä bongauskokemus. Junamatka itsessään on elämys Rhodesian Railwaysin aikaisissa jalopuusisustaisissa vaunuissa.