Yleisömäärät 2018

[DiBiagio]

Isäni ja isän veljet ei enää käy Tammelassa penkittömyyden takia.. pääkatsomo ainoa vaihtoehto, mutta kun me "nuoriso" (heh) ollaan puukatsomossa... eivät lähe.

Sikäli yllättävää, että ne pääkatsomon kuppipenkit on vielä moninverroin epämukavampia istua. En tiedä mikä niitten muotoilussa/asennuksessa on mennyt pieleen....

[Futispotka]

Vaikka Suomen jalkapallo nyt nousisi maagisesti Norjan tasolle, niin yleisömäärät ei seuraisi perässä.

Jos Suomen jalkapallo nousisi Norjan tasolle ja jokaisella joukkueella olisi kunnon stadion missä palvelut pelaavat (eli katetut katsomot ja tarjolla muutakin kuin bajamaja ja makkara jonot) niin olisin varma että yleisömäärät nousisivat.

[Hiiritin]

Jos Suomen jalkapallo nousisi Norjan tasolle ja jokaisella joukkueella olisi kunnon stadion missä palvelut pelaavat (eli katetut katsomot ja tarjolla muutakin kuin bajamaja ja makkara jonot) niin olisin varma että yleisömäärät nousisivat.

Tässähän se oleellinen todennäköisesti on. Mutta kuten tämäkin havainnollisti, niin jokaisella meistä on hieman omat mutuihin perustuvat epäilyksensä yleisömääriin vaikuttavista tekijöistä. Siksi asiaa olisi hyvä tutkia eikä vain naureskella ehdotukselle.

[Ray79]

Jos Suomen jalkapallo nousisi Norjan tasolle ja jokaisella joukkueella olisi kunnon stadion missä palvelut pelaavat (eli katetut katsomot ja tarjolla muutakin kuin bajamaja ja makkara jonot) niin olisin varma että yleisömäärät nousisivat.

Ei ole niin yksinkertainen juttu. Hyvät puitteet on tärkeä osa kokonaisuutta, muttei läheskään se tärkein. Esim. Seinäjoen upouudessa stadikassa käy se reilu parituhatta katsojaa, sama kuin kävisi vanhalla keskuskentällä. Tärkein asia olisi saada euromenestystä seurajoukkueille sekä maajoukkueille. Menestys tuo palstatilaa ja uusia katsojia. Myös liigan kärki pitäisi saada tiiviimmäksi ja klubille enemmän haastajia.

[Baggio_]

Ei ole niin yksinkertainen juttu. Hyvät puitteet on tärkeä osa kokonaisuutta, muttei läheskään se tärkein. Esim. Seinäjoen upouudessa stadikassa käy se reilu parituhatta katsojaa, sama kuin kävisi vanhalla keskuskentällä. Tärkein asia olisi saada euromenestystä seurajoukkueille sekä maajoukkueille. Menestys tuo palstatilaa ja uusia katsojia. Myös liigan kärki pitäisi saada tiiviimmäksi ja klubille enemmän haastajia.

SJK kohdalla tuskin johtunee stadikasta, vaan SJK kiinnostavuudesta yleisesti ottaen.

[sonny burnett]

SJK nimenomaan kiinnostaa ja menestys sekä uusi stadion on houkuttanut sellaisia, joita jalkapallo ei ole aiemmin juurikaan kiinnostanut. Toki viime aikaiset valmentaja ymv. sekoilut ovat tehokkaasti tätä buumia syöneet.

[10 puukkoa]

SJK kohdalla tuskin johtunee stadikasta, vaan SJK kiinnostavuudesta yleisesti ottaen.

Ainakin viestihistorian perusteella tuntuu kiinnostavan kovastikin.

Silmämääräisesti tällä kaudella on ollut paskemmasta kaudesta huolimatta ehkä jopa enemmän jengiä katsomossa kuin viime kaudella. Sääli että parin edellisen kauden lukemat kusetettiin vertailukelvottomiksi, erot kausien välillä saattaisivat olla yllättävänkin pieniä.

[Triangelikostaja]

Ainakin viestihistorian perusteella tuntuu kiinnostavan kovastikin.

Silmämääräisesti tällä kaudella on ollut paskemmasta kaudesta huolimatta ehkä jopa enemmän jengiä katsomossa kuin viime kaudella. Sääli että parin edellisen kauden lukemat kusetettiin vertailukelvottomiksi, erot kausien välillä saattaisivat olla yllättävänkin pieniä.

2015 mestaruuskaudella SJK:n yleisökeskiarvo oli 2689 mikä olisi vielä noin satasen enemmän mitä tällä hetkellä. Oliko nuo vielä miten vääristeltyjä lukuja? Tuolloinhan ei ollut vielä edes SJK:n uutta hienoa stadionia.

SJK kohdalla tuskin johtunee stadikasta, vaan SJK kiinnostavuudesta yleisesti ottaen.

Tässä voisi SJK:n tilalla olla mikä tahansa jengeistä.

Itse olen tämän ns "tutkimus" menetelmän kannalla. Veikkausliigan pitäisi määrätietoisesti ja yhtenäisesti rakentaa brändiään haluttavammaksi. Yksittäisten seurojen ponnistelulla kiinostavuus kasvaa liian vähän verrattuna mitä se samaan aikaan supistuu. Tälle supistumisellekkin tuntuu löytyvän enemmän syitä kuin jalkapallon suosion nousulle.

[törömömmö]

2015 mestaruuskaudella SJK:n yleisökeskiarvo oli 2689 mikä olisi vielä noin satasen enemmän mitä tällä hetkellä. Oliko nuo vielä miten vääristeltyjä lukuja? Tuolloinhan ei ollut vielä edes SJK:n uutta hienoa stadionia.

Jos vasta hiljattain liigaan nousseen, mestaruuskamppailussa olevan seuran yleisökeskiarvo on paskoissa olosuhteissa likimain sama kuin pidentyneessä kriisissä tarpovan, sarjassa jo muutaman vuoden olleen seuran AM hienolla stadikalla, niin tästä voidaan päätellä, että hyvät olosuhteet tuovat katsojia.

Tietysti on oikeasti vaikea vertailla jos on eri kausilla laskettu eri tavalla.

[Sahlberg]

Ei ole niin yksinkertainen juttu. Hyvät puitteet on tärkeä osa kokonaisuutta, muttei läheskään se tärkein. Esim. Seinäjoen upouudessa stadikassa käy se reilu parituhatta katsojaa, sama kuin kävisi vanhalla keskuskentällä. Tärkein asia olisi saada euromenestystä seurajoukkueille sekä maajoukkueille. Menestys tuo palstatilaa ja uusia katsojia. Myös liigan kärki pitäisi saada tiiviimmäksi ja klubille enemmän haastajia.

Vituttaako edelleen 2015 pupellus? Sata salamaa iskee tulta ja rops hopialle jämähtää... Vaihda reiska levyä kiitos.

[10 puukkoa]

2015 mestaruuskaudella SJK:n yleisökeskiarvo oli 2689 mikä olisi vielä noin satasen enemmän mitä tällä hetkellä. Oliko nuo vielä miten vääristeltyjä lukuja? Tuolloinhan ei ollut vielä edes SJK:n uutta hienoa stadionia.

Ei kai tuohon aikaan ollut mitään puheita AM-kusetuksista SJK:n kohdalla, enkä muista itsekään koskaan tuollaista miettineeni. Uuden stadionin auettua alkoi ilmestymään ilmaa lukuihin, mutta viime kauden loppupuolella ilmoitetut luvut alkoivat jo mielestäni vastaamaan aika hyvin todellisuutta.

[Ray79]

Vituttaako edelleen 2015 pupellus? Sata salamaa iskee tulta ja rops hopialle jämähtää... Vaihda reiska levyä kiitos.

Mitä vttua taas? Totesin vain sen faktan, että uusi stadion ei ole merkittävästi kasvattanut Sjk:n yleisömääriä. Kyllä ne suurimmat syyt löytyy muualta kuin stadikoista suomen kohdalla.

[Smuma]

Yleisömääriä on helppo kusettaa ylöspäin, kun on vaikea tarkistaa lukuja. JJK:n nousukaudella loppuvuoden peleissä hyppäsi muka tasaisesti lähemmäs 3000 kuin 2000 ihmistä, mutta ei se vain voinut pitää paikkaansa, kun pääkatsomo, jossa oli tyhjiäkin paikkoja vetää 1600 ihmistä ja vastapuolelle oli roudattu muutama siirtokatsomo. Jos kusettaa 1500 ihmistä 2000:een, sitä ei samalla tavalla kyseenalaista.

Ja voisinpa käyttää JJK:ta esimerkkinä myös siihen, kuinka houkutella satunnaiskatsoja paikalle. Minulla on jäänyt hirveästi pelejä väliin, koska niiden mainostamista ei harrasteta tarpeeksi. Instagram on ainut some, jota käytän foorumin lisäksi ja hyvin harvoin noteeraan infoa seuraavasta pelistä. Mikä estäisi spämmäämästä enemmän kuin kerran tulevaa kotiottelua? Vertailuna SJK mainosti jo tänään ensi maanantain kotiottelua, ja viikolla tulee varmasti lisää. Kai ne toimistolla kuvittelevat, että satunnaiset katsojat ovat merkinneet kaikki kotipelit kalenteriin. Helpottaisi myös, jos otteluohjelman saisi ladattua jostain puhelimen kalenteriin.

[Smuma]

Mitä vttua taas? Totesin vain sen faktan, että uusi stadion ei ole merkittävästi kasvattanut Sjk:n yleisömääriä. Kyllä ne suurimmat syyt löytyy muualta kuin stadikoista suomen kohdalla.

Ylempänä todettiin, että mestaruusvuoden keskiarvo on sadalla suurempi kuin meneillään olevan kyykkäyskauden. Ei ikinä olisi mahdollista, että ero on noin pieni, jos ottelut pelattaisiin edelleen keskarilla.

[PuoliVolley]

Onhan se nyt selvä, että olosuhteet on osasyynä huonoihin yleisömääriin. Tämä riippuu tietenkin kelistä. Lahdessahan satoi viime kierroksella ja aurinkokatsomo oli ”yllättäen” tästä syystä täysin tyhjä. Huonot kelit vaikuttaa todella paljon yleisömääriin paikkakunnilla missä olosuhteet ei ole kunnossa.

[Tarinankertoja]

Tärkein asia olisi saada euromenestystä seurajoukkueille sekä maajoukkueille. Menestys tuo palstatilaa ja uusia katsojia. Myös liigan kärki pitäisi saada tiiviimmäksi ja klubille enemmän haastajia.

ensimmäinen.. ei, toinen kyllä.

Jos niitä tutkimuksia haluaa lukea, niitä on tehty maailmalla tän suhteen todella paljon.

Menestys ei ole kovinkaan merkittävässä asemassa, paitsi uuden katsojakunnan rakentamisessa. Eli pitkällätähtäimellä pitkä konttaus vaikuttaa, mutta pienkin menestys välillä korvaa tän.

olosuhteet taas on todella tärkeitä asioita. Esimerkiksi vessakäynnin aika on erittäin merkittävä asia puoliaikamyynnin kannalta.

Ja siis tukimusta löytyy, jos vaan vähän näkee vaivaa...

“Do fans care about hot dogs?” tutkimuksessa käydään läpi jääkiekko-otteluiden erätaukokäyttäytymiseen, palvelutarjontaan ja tiloihin (esimerkiksi wc määrät jne.) vaikuttavia juttuja markkinointitutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa selvitetään miten sitoutuminen joukkueeseen vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen ja odotuksiin hallin palveluista. Vaikuttaako ottelun sujuminen, suosikkipelaajan esiintyminen ym. siihen, millainen asiakastyytyväisyys osallistujille tapahtumasta syntyy. Ilmiötä tutkittiin erilaisten kannattajakiintymisten tasojen erotellen ”katsojan” ”amatööristä” ja ”fanista”. Maistuuko se hod dog paremmalta kun ollaan johdossa ja käyvätkö tuotteet tällöin paremmin kaupaksi riippuu eri ryhmillä eri asioista.


”Brändättyjä jalkapallotiloja Etelä-Afrikan MM-kisoissa ja Englannin Valioliigassa”, jossa futisproffa Kolamo (ja Vuolteenaho) ovat selvittäneet Etelä-Afrikassa pidettyjen jalkapallon MM -kisojen ja Englannin Valioliigan areenakonsepteja. Siinä tuodaan esiin myös kannattajien suhdetta stadioneihin ja tapahtumapaikkoihin.

”Ulossulkemisen maantieteen näkökulmasta ristiriitaisempi ulottuvuus jalkapallon markkinoinnissa on ollut tukeutuminen lajin paikallisyhteisöllisiin ja -historiallisiin merkityksiin. Jalkapallon mediavälitteisestä globalisoitumisesta huolimatta ”kotikenttiä” nimitetään ”pyhätöiksi” ja kannattajia rohkaistaan voimistamaan jalkapallotilojen topofiliaa omilla rituaaleillaan

Areenasuunnittelua ympäri maailmaa tekevän PanStadia & Arena Management arkkitehtitoimiston lehdessä  haastateltiin urheilu, virkistys- ja viihderakentamisen Lontoon toimiston johtajaa John Rhodesia.  Rhodes kertoo areenarakentamisen uusista trendeistä ”Trends Influencing Stadium and Arena Design”. Tää käsittelee hyvin yleisellä tasolla areena ja stadionrakentamisen moninaisia haasteita, varsinkin kun Euroopassa areenat ovat siirtymässä kaupunkien keskustoihin (kuten Tre esim). Samalla areenat muuttuvat monien erilaisten viihdetapahtumien näyttämöiksi, joissa muunneltavuus on tärkeää.

”Alamme nähdä enemmän asiakaskokemukseen panostamista ja ymmärrämme paremmin brändiuskollisuutta ja paikkaa. Rakastan ajatusta siitä, että rakennus voi kehittää luonteen, jonka ihmiset voivat omaksua: heimon päämaja. Tätä voidaan kehittää rinnakkain bisnessuunnittelun kanssa, ilman että niitä tarvitsisi asettaa vastakkain.”

Suomessa urheilua ja katsomista tukii paljon jalkapalloproffa Sami Kolamo. Kolamon  pesäpalloa käsittelevä artikkeli ”Sotkamon Jymyn pesäpallomenestys ja paikan tunne” kuvaa kannattajien paikkatunnetta ja paikkasidoksia Sotkamossa. Hyvää matskua tämäkin.

Ja ihan tilojen vaikutuksesta siihen yleisöön voi lukasta myös ”Gambling, Space, Time” -kirjasta artikkelin ”Trotting Territory”, joka kuvaa ihmisten käyttäytymistä ja olemista hevosurheilutapahtumassa raviradalla vedonlyönnin merkeissä.


Jos se fanin kannattajaura satunnaiskäyttäjästä HC faniksi kiinnostaa, niitäkin löytyy ihan riittämiin…. Esimerkiksi joukkueen kannattajauraa luotaava artikkeli ” The Career of the Sport Supporter: The Case of the Manchester Storm“ kuvaa jääkiekkokannattajan ”urakehitystä”.


…näitä on maailmalla loputtomiin, jos haluaa vaan ettiä.

Toki olisi hyvä jos Veikkausliiga itse tutkituttaisi paikallisolosuhteissa Suomessa näitä samoja juttuja. Rahaa tiskiin vaan Kolamon Samille, niin alkaa syntyä

[sonny burnett]

Ei vaan hyvä tutkia vaan ihan välttämätöntä tutkia suomalaisella aineistolla luotettavien johtopäätösten tekemiseksi. Jo Ruotsissa on ihan erilainen urheilukulttuuri pallopeleissä kuin meillä..

[Bajella]

Siellä on yhteisöjä, HJKlla asiakkuuksia.

[TeukkaS]

Siellä on yhteisöjä, HJKlla asiakkuuksia.

Tämä. Tietysti olosuhteet, sää jne. ovat jossakin osassa yleisömäärissä, mutta mitä seurat tekevät tuon sitoutuvan kovan ytimen kasvattamiseksi? Tuon joukon, jota ei enää kiinnosta satoiko vai paistoiko ja oliko makkarakojulle liian pitkä jono. Esim. Kuopiossa löytyy se 1500-2000, jotka tulevat sarjatilanteesta ja säästä riippumatta otteluita katsomaan, mutta seuran toiminnasta saa väkisin sellaisen kuvan, että näitä pidetään vain jostain syystä hurahtaneina kylähulluina, josta yritetään nyhtää jokainen penni irti niin kauan kuin älyävät hakea apua tautiinsa. Missään ei tunnu näkyvän se, että tuon joukon kasvattaminen on ainoa tie rakentaa kestävää kivijalkaa seuralle vuosikymmeniksi eteenpäin ja tämän eteen tehdään kaikki mahdollinen.

Panokset markkinointiin on tietysti rajalliset, mutta näitä pitäisi enemmän käyttää yksittäisen ottelun yleisömäärän kasvattamisen sijasta yhteisöä kasvattaviin toimenpiteisiin, joiden tulokset toki ovat näkyvillä vasta pidemmällä aikavälillä. Jos seura odottaa rakkautta ja sitoutumista paikallisilta ihmisiltä, kyllä sen jumalauta pitää osoittaa myös oma rakkautensa heti suhteen alkumetreillä, jotta pidempi kestoinen rakkaustarina voi ylipäätään syntyä. Ei vain yksinkertaisesti voi enää luottaa siihen, että ydinyhteisö periyttää sitoutuneen ja yhdentekeville muuttujille sokeankin kannattajuuden automaattisesti jälkeläisilleen.

[törömömmö]

Kuinka iso osa katsojista isojen katsojalukujen lutuurimaissa on näitä ”kelillä kuin kelillä” hc-kannattajia? Eli kuinka realistista on yleisömäärien merkittävä kasvattaminen näihin keskittymällä?

Uskallan väittää, että mitä pienempi osuus katsojista on HC-kannattajia jotka eivät välitä olosuhteista ja makkarajonon pituudesta, sitä isompi on AM, koska katsojapotentiaali on paljon isompi tuulareiden kuin oikeinkannattajien keskuudessa.

Eli koska on helpompi saada peruspenkkiurheilijasta satunnaiskatsoja kuin satunnaiskatsojasta tosifani, niin kannattaa mieluummin panostaa asioihin, jotka tekevät penkkiurheilijoista satunnaiskatsojia.

Tietysti paidattoman päätyhuutajan kuplasta katsoen saattaa näyttää siltä, että ”kelistä riippumatta”-kannattamisen merkitys on todellista isompi.

[Tarinankertoja]

Tietysti paidattoman päätyhuutajan kuplasta katsoen saattaa näyttää siltä, että ”kelistä riippumatta”-kannattamisen merkitys on todellista isompi.

No jos vaivaudut vähän googlaan tutkimuksia aiheesta, niin huomat, että ei, ne satunnaiskatsojat ei elätä, koska ne käy .. niin... satunnaisesti. Niitäkin tarvitaan, koska ilman satunnaiskatsojaa ei synny vakikatsojaa.

Mutta siis olet väärässä... tai sitten suomalainen urheilukuluttaja poikkeaa aivan oleellisesti muista (not likely)

ja HC kannattaja ei tarkoita paidatonta päädyssä huutajaa, vaan kausarinomistajaa, joka istuu siä pääkatsomossa nuoruudestaan vanhuuteen, ite siinä keskellä menossa, enkä ole ikinä päädyssä huutanut, mutta katson itseni HC kannattajaksi, koska käyn joka pelissä.

[TeukkaS]

Kuinka iso osa katsojista isojen katsojalukujen lutuurimaissa on näitä ”kelillä kuin kelillä” hc-kannattajia? Eli kuinka realistista on yleisömäärien merkittävä kasvattaminen näihin keskittymällä?

Uskallan väittää, että mitä pienempi osuus katsojista on HC-kannattajia jotka eivät välitä olosuhteista ja makkarajonon pituudesta, sitä isompi on AM, koska katsojapotentiaali on paljon isompi tuulareiden kuin oikeinkannattajien keskuudessa.

Eli koska on helpompi saada peruspenkkiurheilijasta satunnaiskatsoja kuin satunnaiskatsojasta tosifani, niin kannattaa mieluummin panostaa asioihin, jotka tekevät penkkiurheilijoista satunnaiskatsojia.

Tietysti paidattoman päätyhuutajan kuplasta katsoen saattaa näyttää siltä, että ”kelistä riippumatta”-kannattamisen merkitys on todellista isompi.

En oikeastaan voisi enempää eri mieltä tämän viestisi kanssa olla. Lutuurimaissa nimenomaan tämä seuraan kiinteästi sitoutunut yhteisö on hemmetin paljon suurempi. Tuon tuularit vs oikeinkannattajat-jankkauksesi voit jatkossakin pitää tuolla hulilarppiketjussa, koska sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

[Bajella]

Eli koska on helpompi saada peruspenkkiurheilijasta satunnaiskatsoja kuin satunnaiskatsojasta tosifani, niin kannattaa mieluummin panostaa asioihin, jotka tekevät penkkiurheilijoista satunnaiskatsojia.

Jokainen näistä voi kokea kuuluvansa yhteisöön.

Sulla on taas tarve istuttaa "eritason katsojat" toisiaan vastaan, vaikka kaikki siellä on ihan samanlaisia ihmisiä.

Toki saat jatkossa kiristellä kravattia asiakkuuksies kanssa, jaella ilmaislippuja sinne tänne ja pohdinnan päätteeksi, kun mikään ei tunnu koskaan muuttuvan, syyttää huonoista yleisömääristä huonoja asiakkaita tai ääneenkannattajia. Just tän tason talidomeja tuntuu olevan suomalaisessa jalkapallossa vähän liikaa nuijan varressa. Vittu mitä paskaa

[törömömmö]

Oliskohan tässä ollut nyt jotain väärinymmärrystä.

Niin, suurin osa kausarin omistajista ei tosiaan ole kiimassa ilman paitaa huutajia, ja kyllä varmasti on väliä sillä kuinka mukavaa siellä katsomossa on olla ja onko makkarajonolle pitkä matka.

En tarkoita, että olisi vain päädyn kiimailijoita ja satunnaistuulareita. Suuri joukko katsojista on jotain tältä väliltä: pukeutuvat seuran väreihin ja elävät tunteella mukana, mutta eivät sentään ihan mihin tahansa olosuhteisiin tule.