FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.09.2018 klo 21:52:44 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 3
 
Kirjoittaja Aihe: Pro gradu -työ FutisForumin keskusteluista  (Luettu 21514 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
renneoht

Poissa Poissa


: 07.05.2018 klo 11:43:55

Hei forumistit!

Olen tekemässä gradua Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa pääaineenani mediakulttuuri ja viestintä (kulttuurintutkimus-oppiaineen erikoistumisala). Aiheenani on urheilunationalismin esiintyminen forumin Hans Backen, Mixu Paatelaisen ja Stuart Baxterin maajoukkueen päävalmentaja-aikakausien kirjoitteluissa, ja käytän aineistonani näiden ketjujen viestejä:

Lainaus
Hans Backen aikakausi – alustavat tunnelmat (myöhemmin Yhteenveto) http://futisforum2.org/index.php?topic=185359.0
Paatelaisen aikakausi – alustavat tunnelmat http://futisforum2.org/index.php?topic=119917.0
Mixun aikakausi – se tosipaikka http://futisforum2.org/index.php?topic=158678.0
Baxterin aikakausi 2008- http://futisforum2.org/index.php?topic=44246.0
Baxter – hyvä vai huono valmentaja? http://futisforum2.org/index.php?topic=44472.0

Täällä asetumme Backen tueksi http://futisforum2.org/index.php?topic=199086.0
Mixu voi jatkaa http://futisforum2.org/index.php?topic=176741.0
Täällä osoitamme tukemme Mixulle http://futisforum2.org/index.php?topic=183076.0
Tässä topicissa tuemme Baxterin projektia http://futisforum2.org/index.php?topic=64509.0

Täälä vaadimme, Hans Backe ULOS ULOS ULOS! http://futisforum2.org/index.php?topic=199075.0
Mixu ulos! http://futisforum2.org/index.php?topic=122900.6675
Baxter ulos! http://futisforum2.org/index.php?topic=58435.0

Ihan siis ilmoitusluontoinen asia. Ilmoitin tutkimusaikeistani aiemmin jo kahdessa ketjussa (täällä ja täällä), mutta lopullinen aineisto laajeni ja on kokonaisuudessaan tuossa.

Jos tulee kysyttävää, voi ottaa yhteyttä renneoht@student.uef.fi tai laittaa täällä privaviestiä.

terveisin
Renne Ohtonen
Itä-Suomen yliopisto
Kulttuurintutkimus, erikoistumisalana mediakulttuuri ja viestintä
Elmo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: http://secularjihadists.libsyn.com/


Vastaus #1 : 07.05.2018 klo 11:53:59

Uutinen
urheilunationalismi

Jotenkin koen tuon termin vähän vieraaksi.
Miten tuo on määritelty?
Bunuel

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kansandemokraattinen jalkapallo


Vastaus #2 : 07.05.2018 klo 13:13:35

Sama mietityttää itseänikin. Rajut purkaukset maju-alueella eivät minusta kumpua nationalistisuudesta vaan äärimmäisestä intohimosta (suomi)futikseen.
sähköpässi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #3 : 07.05.2018 klo 13:47:30

Sama mietityttää itseänikin. Rajut purkaukset maju-alueella eivät minusta kumpua nationalistisuudesta vaan äärimmäisestä intohimosta (suomi)futikseen.

Jotenkin tuo kuulostaisi käsitteenä viittaavan enemmän juuri tuohon mainitsemaasi, eikä siihen yleisempään nationalismiin. Ketjun avaaja toki sivistäköön.
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 07.05.2018 klo 14:32:19

Eiköhän intohimoinen ja ylilyöntejäkin intohimon nimissä suvaitseva suhtautuminen maajoukkuefutikseen (tai mihin tahansa urheiluun) ole juuri urheilunationalismia.

Mielestäni hyvä termi, vaikkei varmasti kaikille varsinkaan vasemman laidan foorumisteille kelpaa.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 07.05.2018 klo 21:44:56

Eiköhän intohimoinen ja ylilyöntejäkin intohimon nimissä suvaitseva suhtautuminen maajoukkuefutikseen (tai mihin tahansa urheiluun) ole juuri urheilunationalismia.

Mielestäni hyvä termi, vaikkei varmasti kaikille varsinkaan vasemman laidan foorumisteille kelpaa.

En mäkään tässä rajauksessa näe ongelmaa. Rajaushan tää on. Kyllähän futisfoorumin keskusteluissa on sopivissa langoissa vahvaa nationalistista agendaa. Ja miksei olisi; onhan äärioikeisto ottanut aktiivisesti keskustelua haltuun pitkin poikin someympäristöä. Kyllä mä näen tämän ihan relevanttina tutkimusaiheena.
kokistuoppi

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallokulttuurimarxismi


Vastaus #6 : 07.05.2018 klo 22:11:47

Tutkijanhan kuuluukin katsoa ns. ulkopuolisella silmällä, jolloin voi mahdollisesti tunnistaa asioita, joita ei sisältä näe. Tai ainakin nähdä eri tavalla.

Eihän tämä sisänsä voimakkaan nationalistinen alue ole. Jossain serbien futisforumeilla meno lienee toista.

Sitten vielä se kaikkien graduntekijöiden inhokkikysymys: Milloin aiot saada valmiiksi?
renneoht

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 08.05.2018 klo 11:30:02

Eiköhän intohimoinen ja ylilyöntejäkin intohimon nimissä suvaitseva suhtautuminen maajoukkuefutikseen (tai mihin tahansa urheiluun) ole juuri urheilunationalismia.

Juuri näin. Kyllä se intohimo suomifutikseen/maajoukkueeseen tiedostomattakin jostain kumpuaa. Tarkoituksenahan on tutkia, millä tavalla urheilunationalismi näyttäytyy juuri tässä aineistossa – ja kuten kokistuoppi tuossa sanoikin, ilman arvolatauksia. Urheilunationalismin perusajatus on siis se, että ylpeyttä omasta kansakunnasta ja sen ominaisuuksista tuodaan esille urheilun kautta. Merkittävämmäksi urheilunationalismin tuntomerkiksi aineistossani näyttäisi nousevan se, että kansainvälistä menestystä todella himoitaan, ja suomifutiksen kehitys tuntuu samalla olevan tietynlainen yhteinen tavoitteellinen projekti.

Eihän tämä sisänsä voimakkaan nationalistinen alue ole. Jossain serbien futisforumeilla meno lienee toista.

Olen tutkimuksessa jo aika pitkällä ja saanut tuloksiakin, ja tämän olen huomannut itsekin: perinteisen suomalaisen urheilunationalismin kustannuksella on tapana lähinnä pilailla ja siitä pyritään ikään kuin irrottautumaan. Sen kyllä pystyi forumin tuntien olettamaankin!

Sitten vielä se kaikkien graduntekijöiden inhokkikysymys: Milloin aiot saada valmiiksi?

Alkukesän aikana :)

Kiitos kaikille kommenteista!
Cassiano

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 09.05.2018 klo 16:41:18

Täällä esiintyvästä "urheilunationalismista" hyvä esimerkki on ulkomaisesta jalkapallosta suomalaisen kustannuksella pitävien leimaaminen mieshuoraksi. Tästäkin löytyy akateemisempaa tutkimusta, Jyväskylän yliopiston Samu Kytölä väitteli aiheesta tohtoriksi. Tuohon liittyen Jalkapallokulttuuri-alueelta löytyy muistaakseni topikkikin.

e. Tai siis aiheesta FutisForum, joku artikkeleista käsitteli läheisesti ilmiötä Liverbird, jossa sitten mieshuorittelukin pääsi oikeuksiinsa.
« Viimeksi muokattu: 09.05.2018 klo 16:44:40 kirjoittanut Cassiano »
Lounasseuralainen

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 09.05.2018 klo 22:51:24

Kiinnostavaa, onnea viimeisiin puristuksiin!

Askarruttaa vähän tuo aineiston rajaaminen tiettyihin keskusteluihin, joista moniin tulee kirjoitettua äärimmäisessä vitutuksen tilassa ja tunnekuohussa. Palaute päävalmentajaa kohtaan on joskus kohtuuttoman militanttia heti matsien jälkeen...
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 09.05.2018 klo 23:15:05

Tarkoituksenahan on tutkia, millä tavalla urheilunationalismi näyttäytyy juuri tässä aineistossa – ja kuten kokistuoppi tuossa sanoikin, ilman arvolatauksia. Urheilunationalismin perusajatus on siis se, että ylpeyttä omasta kansakunnasta ja sen ominaisuuksista tuodaan esille urheilun kautta.

Pitäisköhän tuota käsiteapparaattia käydä vielä läpi ohjaajan kanssa (jos sellaista nykyään on)? Jos lähdet määrittelemään nationalismin vaille arvolatauksia, niin siitä voi tulla sanomista. Ja toivottavasti tuleekin ja palautus peruskursseille (jos sellaisia nykyään on).
Lauantai-illan Nostalgia

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Mummolan puusauna ja Aulis Virtanen


Vastaus #11 : 09.05.2018 klo 23:24:26

Pitäisköhän tuota käsiteapparaattia käydä vielä läpi ohjaajan kanssa (jos sellaista nykyään on)? Jos lähdet määrittelemään nationalismin vaille arvolatauksia, niin siitä voi tulla sanomista. Ja toivottavasti tuleekin ja palautus peruskursseille (jos sellaisia nykyään on).

Ymmärsin arvolatauksella tässä tarkoitettavan tutkijan suhdetta tutkittavaan, eli ei tässä arvota tutkittavan mahdollista nationalistista luonnetta.
suomifutiksen Janne Tähkä

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 10.05.2018 klo 00:05:09

Ymmärsin arvolatauksella tässä tarkoitettavan tutkijan suhdetta tutkittavaan, eli ei tässä arvota tutkittavan mahdollista nationalistista luonnetta.

Näin tuon varmasti ymmärsi jokainen lukutaitoinen. Epäilemättä asiantunteva apu käsitteiden määrittelyssä tulee kuitenkin tarpeeseen, harmittaa ihan ettei fingerström ollut ohjaamassa meikäläistä oikealle tielle gradua väsätessä.
renneoht

Poissa Poissa


Vastaus #13 : 14.05.2018 klo 10:35:27

Askarruttaa vähän tuo aineiston rajaaminen tiettyihin keskusteluihin, joista moniin tulee kirjoitettua äärimmäisessä vitutuksen tilassa ja tunnekuohussa. Palaute päävalmentajaa kohtaan on joskus kohtuuttoman militanttia heti matsien jälkeen...

Juuri tämän takia otin mukaan kolmen kategorian ketjut, eli noiden yleisten aikakausitopicien ohella on tuki- ja potkuketjut. Tunnekuohut painottuvat hyvin pitkälti potkuketjuihin, mikä toki on itsessään ihan käypää tutkimustietoa. Urheilunationalismin tärkein kannin on kansainvälinen menestyminen, johon lopulta tähdätään vaatimalla maajoukkueen valmentajan potkuja.

Ymmärsin arvolatauksella tässä tarkoitettavan tutkijan suhdetta tutkittavaan, eli ei tässä arvota tutkittavan mahdollista nationalistista luonnetta.

Kyllä vain.
Maakuntasatraappi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kauneustubetus


Vastaus #14 : 25.05.2018 klo 09:40:13

No kyllä sitä, että huutolauletaan futiskatsomossa sinivalkoiset päällä kuinka ihana Suomi on tai marssitaan (marssittiin) Hakkaa päälle -lakanan perässä majun matsiin voi ihan perustellusti kutsua "urheilunationalismiksi", vaikka termi jotenkin oudolta kalskahtaakin.

Tämä kuitenkin voi muodostaa eräissä piireissä ongelman: kaikki nationalistit - tässä tapauksessa urheilunationalistit - kun eivät todellakaan ole natseja tai muita äärioikeistolaisia. Itse asiassa äärimmäinen valtaosa kansallismielisyyttä joillain tavoin näkyvästi harjoittavista ei kuulu noihin porukoihin. Tämähän on tietysti vain hieno asia, ellei tarkkaile maailmaa kovin syvistä juoksuhaudoista käsin.

---

Lisäys: joo, gradussa käsitellään forumilla eikä matsien yhteydessä reaalimaailmassa esiintynyttä urheilunationalismia, mutta jälkimmäinen lienee käyttövoimana hyvin vahvasti linkittynyt ensin mainittuun.
« Viimeksi muokattu: 25.05.2018 klo 09:45:46 kirjoittanut Maakuntasatraappi »
Elmo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: http://secularjihadists.libsyn.com/


Vastaus #15 : 26.05.2018 klo 08:16:53

Jos yrittäisi avata vähän omaa näkemystä. Nationalismi, kun tuntuu minulle terminä vähän vieraalta vaikka (jalkapallo)maajoukkueitamme kannatankin. Toisaalta, esim. jääkiekossa toivon maajoukkueillemme nöyryyttäviä tappiota, vaikka kai nekin Suomea edustavat ja olympialaisia en ole jaksanut enää seurata aikoihin.

Suomen lippu on minulle vain lippu. Jos joku tekee siitä itselleen kalsarit tai polttaa sen nuotiolla niin ihan sama. Maamme-laulu on minusta ankea ja tylsä biisi. Finlandia teoksena komeampi, mutta en koe mitään suomiorgasmia siitä.
Uutinen
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa. Johonkin kansaan kuuluvat ihmiset ilmentävät nationalistista ajattelutapaa, mikäli he välittävät kansallisesta identiteetistään tai pyrkivät saavuttamaan (tai säilyttämään) itsemääräämisoikeuden.

Ei minusta maata tee kansa, ei syntymäpaikka, ei etnisyys, vaan maan kansalaisten omaksuma kulttuuri, miten eletään, mitä arvostetaan. Jos maassa on minun hyvä elää niin se on minulle hyvä maa.

Miksi sitten kannatan jalkapallomaajoukkuetta, jos se syy ei ole ainakaan mikään selkeä nationalismi, on varmaan monisyinen ja hankalakin analyysin paikka, jossa perattavaa riittäisi, mutta jos yritän edes pinnallisesti.

Luulen, että se on tuttuus. Monien maajoukkueen pelaajien olen nähnyt pelaavan junnusta asti, oman tai vastustajajoukkueen riveissä, tuttuuden kautta syntyy tunneside, ja ihmisen psykologialle lienee luonnollista tuntea vahvempaa empatiaa mitä läheisempi ihminen on kyseessä. Joten näille tutuille ihmisille, joiden uraa ja elämää on seurannut aktiivisesti toivoo hyvää. Heidän onnistumisensa ilahduttavat, heidän vaikeammat hetkensä saavat suremaan. Ja ehkä paljaimpana se empatia tuli esiin siinä Litin haastattelussa, kun hän teki paluun ja katsomossa oli se komea Littilakana. Se herkistää aina. Ei siksi, että hän on suomalainen, vaan siksi, että Litti on henkilö, johon on muodostunut pitkän "yhteisen" taipaleen aikana vahva tunneside.

En tiedä muuttuisiko tilanne siinä tapauksessa, jos maajoukkueessamme pelaisi vain minusta täysin mulkkuja tyyppejä. Mulkut tyypithän eivät itsessään haittaa, kun niiden kokee olevan mukana auttamassa sitä/niitä joille toivoo hyvää, mutta jos jäljellä ei olisi enää ketään, jolle toivoa hyvää..ehkä tilanne tosiaan olisi sitten eri.

Ja vahvimmin nämä tunnesiteet muodostuvat ihmisiin, joita voi seurata helpoiten ja jatkuvimmin. Jos ollaan samasta maasta niin se tekee tästä helpompaa, mutta en näe, että se olisi se syy. Kaukaisempien hahmojen kanssa sen tunnesiteen luominen ei käy yhtä "automaattisesti", se vaatii enemmän "työtä". Silti näitäkin on, esim. Bowien kuolema oli raskas.

Ja, onhan näitä ulkomaisille seurajoukkueillekin kuolaajia.
kokistuoppi

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallokulttuurimarxismi


Vastaus #16 : 26.05.2018 klo 09:56:17

Tämä kuitenkin voi muodostaa eräissä piireissä ongelman

Mitähän piirejä sitten lie, kun sinä olet toistaiseksi ainoana tässä keskustelussa nostanut natsikortin.

Lainaus
No kyllä sitä, että huutolauletaan futiskatsomossa sinivalkoiset päällä kuinka ihana Suomi on tai marssitaan (marssittiin) Hakkaa päälle -lakanan perässä majun matsiin voi ihan perustellusti kutsua "urheilunationalismiksi", vaikka termi jotenkin oudolta kalskahtaakin.

Tähän kuitenkin sama. Ymmärrettävää käyttää tuota käsitettä gradussa.

---

Jos yrittäisi avata vähän omaa näkemystä. Nationalismi, kun tuntuu minulle terminä vähän vieraalta vaikka (jalkapallo)maajoukkueitamme kannatankin. Toisaalta, esim. jääkiekossa toivon maajoukkueillemme nöyryyttäviä tappiota, vaikka kai nekin Suomea edustavat ja olympialaisia en ole jaksanut enää seurata aikoihin.

Suomen lippu on minulle vain lippu. Jos joku tekee siitä itselleen kalsarit tai polttaa sen nuotiolla niin ihan sama. Maamme-laulu on minusta ankea ja tylsä biisi. Finlandia teoksena komeampi, mutta en koe mitään suomiorgasmia siitä.
Uutinen
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa. Johonkin kansaan kuuluvat ihmiset ilmentävät nationalistista ajattelutapaa, mikäli he välittävät kansallisesta identiteetistään tai pyrkivät saavuttamaan (tai säilyttämään) itsemääräämisoikeuden.

Ei minusta maata tee kansa, ei syntymäpaikka, ei etnisyys, vaan maan kansalaisten omaksuma kulttuuri, miten eletään, mitä arvostetaan. Jos maassa on minun hyvä elää niin se on minulle hyvä maa.

Miksi sitten kannatan jalkapallomaajoukkuetta, jos se syy ei ole ainakaan mikään selkeä nationalismi, on varmaan monisyinen ja hankalakin analyysin paikka, jossa perattavaa riittäisi, mutta jos yritän edes pinnallisesti.

Luulen, että se on tuttuus. Monien maajoukkueen pelaajien olen nähnyt pelaavan junnusta asti, oman tai vastustajajoukkueen riveissä, tuttuuden kautta syntyy tunneside, ja ihmisen psykologialle lienee luonnollista tuntea vahvempaa empatiaa mitä läheisempi ihminen on kyseessä. Joten näille tutuille ihmisille, joiden uraa ja elämää on seurannut aktiivisesti toivoo hyvää. Heidän onnistumisensa ilahduttavat, heidän vaikeammat hetkensä saavat suremaan. Ja ehkä paljaimpana se empatia tuli esiin siinä Litin haastattelussa, kun hän teki paluun ja katsomossa oli se komea Littilakana. Se herkistää aina. Ei siksi, että hän on suomalainen, vaan siksi, että Litti on henkilö, johon on muodostunut pitkän "yhteisen" taipaleen aikana vahva tunneside.

En tiedä muuttuisiko tilanne siinä tapauksessa, jos maajoukkueessamme pelaisi vain minusta täysin mulkkuja tyyppejä. Mulkut tyypithän eivät itsessään haittaa, kun niiden kokee olevan mukana auttamassa sitä/niitä joille toivoo hyvää, mutta jos jäljellä ei olisi enää ketään, jolle toivoa hyvää..ehkä tilanne tosiaan olisi sitten eri.

Ja vahvimmin nämä tunnesiteet muodostuvat ihmisiin, joita voi seurata helpoiten ja jatkuvimmin. Jos ollaan samasta maasta niin se tekee tästä helpompaa, mutta en näe, että se olisi se syy. Kaukaisempien hahmojen kanssa sen tunnesiteen luominen ei käy yhtä "automaattisesti", se vaatii enemmän "työtä". Silti näitäkin on, esim. Bowien kuolema oli raskas.

Ja, onhan näitä ulkomaisille seurajoukkueillekin kuolaajia.

Osittain sama Elmon kanssa sikäli, että koen nationalismin vieraana terminä omaan jalkapallomaajoukkueen kannattamiseeni. Kyllä kannattamisessani kansallisylpeyttäkin on mukana, mutta samoin myös lajiylpeyttä siitä, että joukkue edustaa juurikin suomalaista jalkapalloväkeä.

Joskushan HuSessa oli jonkun pohjoiskaarrelaisen kirjoitus, jossa suhtauduttiin kielteisesti varsinaiseen nationalismiin. Kirjoitus herätti paljon lyttäämistä foorumilla. Monet olivat sitä mieltä, ettei henkilön pitäisi kuulua Suomen maajoukkueen kannattajiin, kun kerran kokee nationalismin vastenmielisenä. Eli ainakin osa porukasta täällä tahtoi määritellä ja määrätä sitä, millä perusteilla Suomen jalkapallomaajoukkuetta saa kannattaa voidakseen olla SMJK:n jäsen. Se oli mielestäni erikoista, sillä pääasian luulisi olevan, kuten siinä yhdessä tsäntissä sanotaan, että "oon Suomen puolella".

Lisättäköön, että olen aina pitänyt Pohjoiskaarretta hyvänä esimerkkinä sellaisesta terveellisestä ja edustavasta kansallismielisyydestä ilman vihaa, sekä hyvänä mainoksena Suomelle ja Suomi-futikselle. En näe voimakkaamman nationalismin nousua akuuttina uhkana tässä ryhmässä.
« Viimeksi muokattu: 26.05.2018 klo 10:46:17 kirjoittanut kokistuoppi »
Smaug

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kampuksen Dynamo, Suomi, futsal ja kuningaslaji


Vastaus #17 : 27.05.2018 klo 22:14:53

Hei forumistit!

Olen tekemässä gradua Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa pääaineenani mediakulttuuri ja viestintä (kulttuurintutkimus-oppiaineen erikoistumisala). Aiheenani on urheilunationalismin esiintyminen forumin Hans Backen, Mixu Paatelaisen ja Stuart Baxterin maajoukkueen päävalmentaja-aikakausien kirjoitteluissa

Tälle häränkullin kokoinen peukku. Tsemppiä ja tarmoa opinnäytteen pinnistelyihin ja sudenkuoppiin!


Täällä esiintyvästä "urheilunationalismista" hyvä esimerkki on ulkomaisesta jalkapallosta suomalaisen kustannuksella pitävien leimaaminen mieshuoraksi. Tästäkin löytyy akateemisempaa tutkimusta, Jyväskylän yliopiston Samu Kytölä väitteli aiheesta tohtoriksi. Tuohon liittyen Jalkapallokulttuuri-alueelta löytyy muistaakseni topikkikin.


Sivullekirjoittanut on tämä. Lämmittävä ajatus, että työ muistetaan vielä (tai ainakin ei-jonnet muistavat). Tuoppi Tarkoitus oli väitöksen jälkeen jatkaa enemmänkin aiheesta, mutta aluksi muut aiheet ja sittemmin opetustyöt veivät mennessään. Jossain määrin olen FF-keskusteluja sivunnut tai hyödyntänyt myöhemminkin tutkimuksessa, ja tulevaisuudessa se on toki mahdollista. Ylos
Smaug

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kampuksen Dynamo, Suomi, futsal ja kuningaslaji


Vastaus #18 : 27.05.2018 klo 22:19:02

Sitten vielä se kaikkien graduntekijöiden inhokkikysymys: Milloin aiot saada valmiiksi?


Alkukesän aikana :)


Minä vuonna?
Aivan kuten Palloliiton tiedotteissa, jätät ovelasti mainitsematta. "Ylos"
Smaug

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kampuksen Dynamo, Suomi, futsal ja kuningaslaji


Vastaus #19 : 27.05.2018 klo 22:29:41

Jos yrittäisi avata vähän omaa näkemystä.

Todella hyvä kirjoitus Elmolta; kerrankin voi olla aivan samaa mieltä. Ylos

Kutakuinkin noin se menee, eikä itseäni suuremmin häiritse se, että samanaikaisesti olen varsin nationalismikriittinen ja kuitenkin kannatan Suomen futis- (ja futsal-)maajoukkueita hillittömästi.

Toisaalta se voisi olla myös lajirakkautta; Suomelle toivoo menestystä siksikin, että muutama miljoona ihmistä lisää heräisi laji(e)n hienouteen. (Vrt. Elmon osuva kommentti jääkiekkomaajoukkueen "anti-kannattamisesta".)
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #20 : 28.05.2018 klo 20:28:05

Täällä esiintyvästä "urheilunationalismista" hyvä esimerkki on ulkomaisesta jalkapallosta suomalaisen kustannuksella pitävien leimaaminen mieshuoraksi.

Ei minusta kyse ole lainkaan pelkästään siitä, että kannustetaan ulkomaalaista joukkuetta suomalaisen kustannuksella. Olennaista tässä on se, että onko se kannatettu seura korkeammalla tasolla kuin se "lähiseura". Jonkun Viron Meistriliigan keskikastin jengin kannattaminen nähdään varmaan lähinnä sympaattisena, kun taas Liverpoolin "mieshuoraamisena". Samoin se vaikuttaa maan sisällä, eli jos jossain Kurikassa asuva asuva kannattaa intohimoisesti Kärppiä tai vaikka HJK:ta, niin se aiheuttaisi närkästystä. Ja taas: jos sama kurikkalainen seuraisi vitosessa pelaavaa Kyröjoen Palloa, niin toiminta koettaisiin lähinnä sympaattisena.

Eli "mieshuoraus"-syytöksissä ei ole ytimessä se, että jonkun kannatusmielipiteet tapahtuisivat oman maan tai kaupungin kustannuksella.
« Viimeksi muokattu: 28.05.2018 klo 20:33:54 kirjoittanut Hiiritin »
myyrä

Paikalla Paikalla


Vastaus #21 : 28.05.2018 klo 20:55:22

Samoin se vaikuttaa maan sisällä, eli jos jossain Kurikassa asuva asuva kannattaa intohimoisesti Kärppiä tai vaikka HJK:ta, niin se aiheuttaisi närkästystä. Ja taas: jos sama kurikkalainen seuraisi vitosessa pelaavaa Kyrönjoen Palloa, niin toiminta koettaisiin lähinnä sympaattisena.

Kutosessa pelaavaa Kurikan Ryhtiä.

Mutta KyrPa olisi kyllä ihan passeli lyhenne.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 29.05.2018 klo 16:57:40

En lukenut koko ketjua, mutta "Urheilunationalismi" on täysin väärä termi kuvaamaan minun intohimon lähteitä majuun ja futikseen.

Tuossa intohimossa ei ole kyse kansan erinomaisuuden pönkittämisessä, vaan siitä, että haluan päästä mukaan sinne kansainväliseen maailmaan tasavertaisena, jossa Suomi ei ole tällä hetkellä mukana. Me häsäämme jonkun keihäänheiton ja lätkän kanssa kun muut jalkapallon ja muiden isojen lajien kanssa.
Jones

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FCL


Vastaus #23 : 30.05.2018 klo 12:36:26

No kyllä sitä, että huutolauletaan futiskatsomossa sinivalkoiset päällä kuinka ihana Suomi on tai marssitaan (marssittiin) Hakkaa päälle -lakanan perässä majun matsiin voi ihan perustellusti kutsua "urheilunationalismiksi", vaikka termi jotenkin oudolta kalskahtaakin.

Mistähän tuo on tullut, että stadionille pitää marssia? Siis vähän niin kuin armeijassa marssitaan, vaikka ei sitä moni armeijaan varmastikaan yhdistä, mutta sitähän marssi on. Onko sana kulkue liian neitimäinen miesvaltaiseen joukkkoon? Tai kävely? Joskus jossain mainittiin paraati, mikä myös viittaa armeijaan, mutta sen pitäisi olla jo aikamoinen spektaakkeli. :) Ehkei vaan parempaakaan sanaa suomen kielessä ole?

Sitten kannattajaryhmien nimissä esiintyy myös näitä militantteja termejä kuten kaarti, rykmentti, yksikkö, armeija jne. joissa on selvästi nationalistinen kaiku. Itselle nämä nimet kalkahtavat aina vähän junttimaisilta ja mielikuvituksettomilta, eikö parempaakaan ole keksitty vai eikö koko asiaa ole edes ajateltu? Tosin monien mieleen nämä kaartit ja rykmentit ovat varmasti ihan ok, koska kaartiin kuuluminen voi olla ihan hienoa etenkin jonkun nuoren miehen mielestä.
« Viimeksi muokattu: 30.05.2018 klo 12:40:34 kirjoittanut Jones »
Zazar

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: El club del pueblo


Vastaus #24 : 30.05.2018 klo 12:48:02

^tullut varmaan suoraan selkäytimestä tuo militaristinen nimeämistyyli sikäli että suuri osa jalkapallon suomenkielisestä perusterminologiastakin juontuu sotamyllyttämisestä. Kentällä on kaksi joukkuetta jotka taistelevat pallosta jota voidaan syöttää, ampua tai keskittää jne.

 
Sivuja: [1] 2 3
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines