FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.08.2018 klo 00:27:00 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 9 [10] 11 ... 17
 
Kirjoittaja Aihe: MM-romantiikkaa ja tuntemuksia kisoista  (Luettu 52252 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Liian Komea

Poissa Poissa


Vastaus #225 : 11.07.2018 klo 12:45:15

22 vuotta henkilökohtaista traumaa takana ja tänään kaikki huipentuu jälleen välieräottelussa. 1996 ottelun Saksaa vastaan muistan edelleen kirkkaasti kuin eilisen päivän. Kävin sinä kesänä rippileirin, joka oli koettelemusten sävyttämä viikko metsässä vailla pakkopaikkaa. Vain yksi televisio lukitussa mökissä, jonne asiaa ei virallisesti ollut kuin kertaalleen katsomaan Italian ja Venäjän välistä ottelua, jossa tulevaisuudessa Chelseaan siirtyvä Pierluigi Casiraghi valloitti sydämet kahdella täydellisellä osumallaan. Tämän jälkeen ainoa tapa katsoa kisoja oli lähteä mökistä ulos viimeisenä jättäen ovi lukitsemattomaan tilaan ja puikahtaa myöhemmin sisään uudestaan. Sitä iloa ei kahta ottelua pidempään kestänyt papin saatua nuoren Komean kiinni "itse teosta". Seurauksena sata Isä Meidän rukousta liiterissä papin tuiman katseen alla ja mökin lopullinen sulkeutuminen leirin ajaksi.

Kotiin päästyäni katselin tietysti nauhalta niin Englannin, Italian kuin Hollannin pelit. Jo '90 kisoissa liekkiinsä syttynyt Englannin fanitus sai näissä kisoissa lopullisen sinettinsä. Gazzan taiturimaiset suoritukset yhdessä lauantain Mertsi&Rönkä hassuttelujen sekä Veikkaaja-lehtien Valioliigaa käsittelevien artikkeleiden kanssa eivät jättäneet vaihtoehtoa - England Till I Die. Saksaa vastaan dominoimme peliä mennen, tullen ja palatessa. Darren Andertonin tolppalaukaus ja Gazzan varpaiden päistä puuttumaan jääneet sentit vain sementoivat kärvistelevästä kivustaan huolimatta rakkauden yhä lujemmin luihin ja ytimiin. Andreas Möllerin kukkotuuletukseen päättyneet kisat jättivät jälkensä eikä loppukesä enää tuntunut kesältä. Ikuisuuden kestänyt syksy oli ottanut kotinsa Liian Komean sielusta.

Älkääkä käsittäkö väärin! Jo kolmevuotiaasta Veikkausliigaa katsomoissa otteluista otteluihin seurannut Liian Komea ei koskaan sylje kotimaista jalkapalloa kasvoille, koska jalkapallo on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta parasta paikan päällä. Support Your Local. Maajoukkuetasolla yhtälö vaan ei toimi enää samalla tavalla. Maajoukkueelta odotat sitä ylpeydellä kannattamasi maan parhainta osaamista. Ja Suomen osalta tuo osaaminen ei ole käytännössä koskaan materialisoitunut konkreettisen tekemisen tasolle - pois lukien muutama vuosi jolloin Litillä oli ympärillään riittävästi prime time tukea. Englanti sen sijaan tuntui kotimaaltani ulkomailla ja Kolmen Leijonan paita kuin toiselta iholta aina uuden version etsiytyessä veistokselliselle yläkropalleni.

Vuoden 1996 jälkeen olemme kulkeneet pettymyksestä toiseen. Gazza vaihtui Beckhamiin, Beckham Rooneyn kautta Harry Kaneen ja nyt Hurrikaanin johdattelemana uusi sukupolvi on ottanut paikkansa maailman absoluuttiselta huipulta. Ulkomaisten ammattivalmentajien marinoimina, kivikovaa Valioliigaa pelaten olemme saaneet vihdoin koottua kasaan nipun rautaisia ammattilaisia, joilla pupu ei mene pöksyyn eikä peukalo suuhun suurimpien paineidenkaan alla. Omista epäonnistumisistaan karaistunut Gar Southgate luotsaa laivaansa järkähtämättömällä visiolla kohti sitä kauneinta satamaa.

Banks, Charltonin veljekset, Greaves, Moore ja muut legendat saavat vihdoinkin levähtää. Pickford, Dannyn veljekset Welbeck ja Rose, Kane, Stones ja kumppanit ovat valmiina kantamaan Meidän toiveitamme harteillaan.

Tänä iltana polvistun vielä kerran televisiovastaanottimen ääreen ja otan nöyrän kiitollisna vastaan sen mitä ilta tuo tullessaan. Epävarmuus, pelko ja ahdistus jylläävät sisälläni kuten niin kauan sitten tulevasta tuskasta tietämättömänä teinipoikana. Vuosien pettymykset nostavat kauheimmista kauheimmat ja kyynisimmät tuntemukset pintaan. Tällä kertaa kaikki on kuitenkin toisin. Tällä kertaa kaiken tuon pelon ja kauhun ylle laskeutuu tyyneyden vaippa. Koska kun sen tietää niin sen vain tietää. Katsoessani johtajamme Jordan Peters...Hendersonin silmiin, tiedän mistä löydän ankkurini epävarmuuden hetkellä.

Tällä kertaa Me menemme loppuun saakka.

"You know I dreamed about you
For 22 years before I saw you
You know I dreamed about you
I missed you for, for 22 years"


Rauha sielulleni ja myös Teidän muiden samat tunteet jakavien sieluille. Nauttikaamme näistä tulevista päivistä, joiden jälkeen ensi viikon maanantaista lähtien maailma näyttää erilaiselta Ingerlandin kannattajien silmin. 8)

Isän, Pojan ja Sir Stanley Matthewsin nimeen. Nyt, Aina ja Ikuisesti.
« Viimeksi muokattu: 11.07.2018 klo 12:55:06 kirjoittanut Liian Komea »
Wanha futaaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Stern des Südens, De Stjärnprydda, Delhi Dynamos


Vastaus #226 : 11.07.2018 klo 18:36:27

Pieni, reilun 4 miljoonan asukkaan, Kroatia vastaan yksi Euroopan mahtimaista ja resursseiltaan täysin eri sarjassa painiva Englanti, rakentavat herkulliset asetelmat. Ollako pienemmän puolella vai valitako Englanti, jossa asuinkin aikanaan vuosikaudet?  Vai seutatako vain puolueettomin silmin peliä toivoen mahdollisimman jännittävää ottelua?Siinäpä kysymyksiä.
Acos

Poissa Poissa


Vastaus #227 : 11.07.2018 klo 23:55:45

Hajuttomat, mauttomat ja värittömät kisat, ei voi mitään.
Jopi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Joulukuusi


Vastaus #228 : 12.07.2018 klo 00:24:22

Jos finaalissa ei tapahdu mitään erikoista kentällä tai sen ulkopuolella, niin itse finaalin lisäksi moni varmaan muistaa kisoista Englannin pilkkukisavoiton ja Saksan tippumisen heti. Ehkä kahden suuren Messin ja Ronaldon jäähyväisinä? Ei ole ollut mielestäni sellaisia legendaarisia yksittäisiä tapahtumia kuten Jumalan käsi tai Zidanen pusku tai 7-1 tai vuvuzuelat. VAR ja maalikamerat kitkee näitäkin pois. Vai onko nämä ne "VAR-kisat"?
lollz

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Maailman Paras


Vastaus #229 : 12.07.2018 klo 00:29:11

Jos finaalissa ei tapahdu mitään erikoista kentällä tai sen ulkopuolella, niin itse finaalin lisäksi moni varmaan muistaa kisoista Englannin pilkkukisavoiton ja Saksan tippumisen heti. Ehkä kahden suuren Messin ja Ronaldon jäähyväisinä? Ei ole ollut mielestäni sellaisia legendaarisia yksittäisiä tapahtumia kuten Jumalan käsi tai Zidanen pusku tai 7-1 tai vuvuzuelat. VAR ja maalikamerat kitkee näitäkin pois. Vai onko nämä ne "VAR-kisat"?
Yksittäisille vuvuzueloille. Ylos

Nuo vuoden 2010 kisat olivat kyllä mitäänsanomattomat. Ranskan sekaannus ja Suarezin käsivirhe nyt päällimmäisenä mielessä, nekin vain pinnistellen. Kaiken kruunasi vielä mulkku-Iniestan ratkaisumaali finaalin jatkoajalla.
Belmero

Poissa Poissa


Vastaus #230 : 12.07.2018 klo 00:39:29

Hajuttomat, mauttomat ja värittömät kisat, ei voi mitään.

Tämä.

Ei näistä kisoista jää mieleen oikein mitään, jos ei Diego Armandon sekoiluja katsomossa lasketa. Paljon värittömiä matseja, yksikään pelaaja ei noussut näissä kisoissa suureen rooliin. Tylsät kisat kaikinpuolin.
VHemmila

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: WHUFC


Vastaus #231 : 12.07.2018 klo 02:14:34

Hyvin kauas on tultu lapsuuden fiiliksistä, jolloin Brasilia tuntui niin maagiselta, että kylmät väreet juoksivat pitkin selkää. Nyt tuntuu, että jopa konemaisen, yhden vähän väärällä tavalla huvittavan megatähden ympärillä pyörivän Brasilian mestaruus olisi antikliimaksi.

Kaikki 1980-luvulla kisoja seuranneet muistavat (ja valtosa heistä lämmöllä) esim. Socrateksen ja Zicon, vaikka Brasilia ei koskaan päässyt edes semeihin saakka. Ne olivat tarunhohtoisia joukkueita, joita on jälkikäteen vaikea yliromantisoida.

Näinpä. Minun 90-lukulaisessa lapsuudessani maagisia hetkiä tarjosivat tarunhohtoiset Belgia, Romania ja Kroatia taikureinaan: Enzo Scifo, Michel Preud'homme, Gheorghe Hagi, Ilie Dumitrescu, Marius Lacatus, Zvonimir Boban, Robert Prosinecki ja tietenkin Davor Suker.

Maaginen 70- ja 80-luvun Brasilia oli jo 90-luvulle tultaessa, kyynistynyt tylsäksi ja konemaiseksi joukkueeksi, jonka tulospalloa vain vanha kaarti saattoi arvostaa. Jopa vuoden 2002 yllätysmestari-Brasilia annosteli Rivaldon, Ronaldinhon ja Ronaldon huikeaa yksilöosaamista hyvin säästeliäästi.
Kiitaja

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Lahti, SM


Vastaus #232 : 12.07.2018 klo 06:31:49

Tämä.

Ei näistä kisoista jää mieleen oikein mitään, jos ei Diego Armandon sekoiluja katsomossa lasketa. Paljon värittömiä matseja, yksikään pelaaja ei noussut näissä kisoissa suureen rooliin. Tylsät kisat kaikinpuolin.

Aha. Omasta mielestäni on ollut poikkeuksellisen hyvät kisat. Paljon jänniä matseja ja yllättäviä tuloksia. Varmasti parhaimmat arvokisat sitten 2006. Ei nämä tietenkään ole säväyttänyt vaikkapa 1998 kisojen malliin, mutta eipä se ole mahdollistakaan. Lapsuudessa kesällä paistoi aina aurinko jne.
« Viimeksi muokattu: 12.07.2018 klo 06:34:23 kirjoittanut Kiitaja »
uuba

Poissa Poissa


Vastaus #233 : 12.07.2018 klo 09:07:24

Tavallaan ymmärrän pointin, että parin-kolmenkymmenen vuoden päästä näistä kisoista ei välttämättä ainakaan meikäläinen muista niin paljon kun jostain´94 tai jopa´90. Syynä se, että matsien taso on ollut kauttaaltaan niin hyvä, että yksittäisiä ei pääse nousemaan muiden yläpuolelle. Itselle ehkä kovin on ollut Belgia - Japani. Maaleja on tullut paljon ja nyt mutua: ne ovat jakautuneet enemmän kuin ennen myös pakeille, suurelta osin erikoistilanteiden takia. Noiden erikoistilanteiden ja ylipäätään isojen maalimäärien takia myöskään joku Kanen 5-6 maalia ei tunnu miltään vrt. Toton vastaava ´90 kisoissa.

En siis todellakaan valita, hienot kisat, mutta ei välttämättä sanan varsinaisessa merkityksessä ikimuistoiset tällaiselle esi-setämiehelle.
spectre

Poissa Poissa


Vastaus #234 : 12.07.2018 klo 14:47:51

Itelle pitkästä aikaa mieluisat kisat, jota jään kaiholla muistelmaan. Heittämällä top vitoseen.

1. Mexico 86 - ekat kisat itelle
2. USA 94 - Lämmin kesä. Kalja ja spaddu maistu.
3. Italia 90 - Ite pelasin aktiivisimmillaan
4. Venäjä 18 - Ennakkoon en odottanu mitään. pääs kyllä yllättää hyvillä peleillä.
5. Etelä-Afrikka 10 - Wesley Snider ja Hollanti


paljonhan fiiliksii vaikuttaa oma elämäntilanne yms. onko lomilla, uunis, matkoilla tms. Esim. Japani - Korea kisat meni iha ohi, ku matsit tuli aamupäiväl tai jotain, vaikka telkkarin silloin töihin kannoinkin.
« Viimeksi muokattu: 12.07.2018 klo 15:48:37 kirjoittanut spectre »
qCc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suami


Vastaus #235 : 12.07.2018 klo 17:12:02

Itelle pitkästä aikaa mieluisat kisat, jota jään kaiholla muistelmaan. Heittämällä top vitoseen.

1. Mexico 86 - ekat kisat itelle
2. USA 94 - Lämmin kesä. Kalja ja spaddu maistu.
3. Italia 90 - Ite pelasin aktiivisimmillaan
4. Venäjä 18 - Ennakkoon en odottanu mitään. pääs kyllä yllättää hyvillä peleillä.
5. Etelä-Afrikka 10 - Wesley Snider ja Hollanti


paljonhan fiiliksii vaikuttaa oma elämäntilanne yms. onko lomilla, uunis, matkoilla tms. Esim. Japani - Korea kisat meni iha ohi, ku matsit tuli aamupäiväl tai jotain, vaikka telkkarin silloin töihin kannoinkin.


Israelin kannattajilla nämä.
candidate

Poissa Poissa


Vastaus #236 : 12.07.2018 klo 17:43:33

Omaan makuun pätevät kisat olleet ja hieno loppu tulossa, jopa pronssipeli kiinnostaa. Hieman ehkä sekavin tunnelmin tulee finaalia seurattua, kun sydän sanoo Kroatia, mutta vedot Ranska.

Jos jako on vaan toppi tai floppi, niin onhan tämä ollut ehdoton toppi Ylos
Jack the Ripper

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: IF Gnistan, Jokerit FC, Oakland Raiders


Vastaus #237 : 12.07.2018 klo 19:22:03

Mielestäni nämä kisat ovat olleet kuluvan vuosituhannen parhaat. Saksan kisat menivät intin takia hieman ohi, joten sen otan laskuista pois.

Kyllähän nämä kisat ovat tarjonneet mieliinjääviä asioita vaikka kuinka. Miksi aina pitää lähestyä asioita negaation kautta?

Espanja - Portugali
Argentiinan täydellinen murtuminen Kroatian edessä
Saksa-Ruotsi ja Kroosin voittomaali
Lohko B:n viimeisen kierroksen dramaattiset viimeiset pelit. Ai, että jos Iran olisi siitä viimeisestä paikastaan osunut...
Saksan putoaminen
Ranska-Argentiina
Belgian ihmenousu Japania vastaan
Englanti voitti pilkkuskaban vastoin kaikkia odotuksia selviten lopulta välieriin asti.
Ruotsin ja Venäjän selviäminen puolivälieriin. Kuka olisi uskonut?
Kroatian selviäminen finaaliin, vaikka haudan partaalla käytiin useasti.

Vielä, kun YLEllä riittäisi paukkuja kehittää näistä kisoista sellaisen tunnin mittaisen koosteen ysärin malliin niin moni nostaisi nämä kisat klassikkojen joukkoon vielä vuosienkin päästä. Väitänkin, että osa ysärikisojen nostagia-arvosta perustuu noihin ylen loistaviin koostelähetyksiin.
pastore21

Poissa Poissa


Vastaus #238 : 12.07.2018 klo 19:39:20

Kisoja voi vertailla monella tapaa. Pelillisesti surkeaa, mutta sitten "useita" super-pelejä kuitenkin.

Uskon että tämän selittivät: Italian ja Hollannin puuttuminen, Saksan, Espanjan, Argentiinan, Brasilian jne. sulaminen. Englanti yllätti, Ranska puuduttavan tylsä enimmäkseen. Seuraavat kisat tulevat olemaan kaikkienaikojen huonoimmat ja mahdollisesti sen jälkeen USA:ssa ihan mahdoton sanoa missä tilassa jalkapallo / maailma silloin on.

Nyt ajetaan kuitenkin kaikki "kansallisvaltiot" kovaa vauhtia alas. Olemme Sveitsin tiellä myös Suomessa. Voi olla että maajoukkuejalkapallo on joko kuolemassa tai muuttumassa radikaalisti.
« Viimeksi muokattu: 12.07.2018 klo 19:52:04 kirjoittanut pastore21 »
Tumba

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jumala, joulupukki ja Martti Vainion puhtaus


Vastaus #239 : 12.07.2018 klo 19:42:50

Nyt ajetaan kuitenkin kaikki "kansallisvaltiot" kovaa vauhtia alas. Olemme Sveitsin tiellä myös Suomessa. Voi olla että maajoukkue jalkapallo on joko kuolemassa tai muuttumassa radikaalisti.

:D
pastore21

Poissa Poissa


Vastaus #240 : 12.07.2018 klo 19:44:31

Mielestäni nämä kisat ovat olleet kuluvan vuosituhannen parhaat. Saksan kisat menivät intin takia hieman ohi, joten sen otan laskuista pois.

Kyllähän nämä kisat ovat tarjonneet mieliinjääviä asioita vaikka kuinka. Miksi aina pitää lähestyä asioita negaation kautta?

Espanja - Portugali
Argentiinan täydellinen murtuminen Kroatian edessä
Saksa-Ruotsi ja Kroosin voittomaali
Lohko B:n viimeisen kierroksen dramaattiset viimeiset pelit. Ai, että jos Iran olisi siitä viimeisestä paikastaan osunut...
Saksan putoaminen
Ranska-Argentiina
Belgian ihmenousu Japania vastaan
Englanti voitti pilkkuskaban vastoin kaikkia odotuksia selviten lopulta välieriin asti.
Ruotsin ja Venäjän selviäminen puolivälieriin. Kuka olisi uskonut?
Kroatian selviäminen finaaliin, vaikka haudan partaalla käytiin useasti.

Vielä, kun YLEllä riittäisi paukkuja kehittää näistä kisoista sellaisen tunnin mittaisen koosteen ysärin malliin niin moni nostaisi nämä kisat klassikkojen joukkoon vielä vuosienkin päästä. Väitänkin, että osa ysärikisojen nostagia-arvosta perustuu noihin ylen loistaviin koostelähetyksiin.

Hyvää pohdintaa, mutta varmaan lisätään tähän: Kaatuilun, filmaamisen ja yleisen mussuttamisen huipentuma? Jalkapallon taso ei päätä huimannut 80 % otteluista. Neymar, Messi, CR, Cavani, Özil, Kroos, Diego Costa, Kane, Mbappe, Pogba, Griezmann jne. ei tule mieleen montaakaan tilannetta jota jäisin muistelemaan... Aguero, Di Maria, Higuain, Coutinho, Marcelo ... kyllä sääntöjen puutteissa tuolle filmaamiselle, kaatuilulle, mussuttamiselle ja yleiselle epäreilulle menolle tulisi nopeasti tehdä jotain.

Neymar, hyi helvetti se kolikon toinen puoli.
pastore21

Poissa Poissa


Vastaus #241 : 12.07.2018 klo 19:45:59

:D

Niin tarkoitin että tämä eri maiden välinen jännite, historia häviämässä. Sveitsiläiset kertoivat itse että joukkueeseen vaikea samaistua. Eivät tunne omakseen. Onhan se selvä että Euroopan nykykehityksellä kansallistunne on häviämässä.
Deki

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Nerazzurri


Vastaus #242 : 12.07.2018 klo 19:49:37

Kisoja voi vertailla monella tapaa. Pelillisesti surkeaa, mutta sitten "useita" super pelejä kuitenkin.

Uskon että tämän selittivät: Italian ja Hollannin puuttuminen, Saksan, Espanjan, Argentiinan, Brasilian jne. sulaminen. Englanti yllätti, Ranska puuduttavan tylsä enimmäkseen. Seuraavat kisat tulevat olemaan kaikkien aikojen huonoimmat ja mahdollisesti sen jälkeen USA:ssa ihan mahdoton sanoa missä tilassa jalkapallo / maailma on silloin.

Nyt ajetaan kuitenkin kaikki "kansallisvaltiot" kovaa vauhtia alas. Olemme Sveitsin tiellä myös Suomessa. Voi olla että maajoukkue jalkapallo on joko kuolemassa tai muuttumassa radikaalisti.

Syvällinen geopoliittinen analyysi vakuuttaa aina aivan eri lailla kun siinä vilistää yhdyssanavirheitä siellä täällä.
pastore21

Poissa Poissa


Vastaus #243 : 12.07.2018 klo 19:56:14

En ole asiantuntija, mutta odotan että UCL tulee ottamaan yhä suurempaa roolia. Kun tällä nykymenolla Eurooppa yhdentyy, tulee aikanaan UCL tilalle se todellinen Eurooppa-liiga mahdollisesti niin että on 2-4 divisioonaa ja lähemmäs 50 joukkuetta. Sen jälkeen MM-kisoista tehdään yleiset karnevaalit jonne pääsee esim 64 maata. Kisat voidaan järjestää useiden eri maiden kesken jne.

Silloin todellinen taso on tälläisessä liigassa, johon tulevat Play-Off vaihe, pudotuspelit jne. Aikanaan Kiina ja USA saavat muodostettua omat vastineensa tälle Euroopan Super liigalle, joka imee itseensä lähes kaikki maailman suurimmat tähtipelaajat.
kremppamestari

Poissa Poissa


Vastaus #244 : 12.07.2018 klo 20:01:33

Näistä kisoista jäi puuttumaan joku sellainen huippupeli tai pelin kohta, joka aiemmissa kisoissa yleensä on ollut.

Aivan kisojen alussa ollut Espanja - Portugali sai rinnalleen muutaman yhtä jännän matsin, mutta sellainen suuri draama, jonka muistaa loppuikänsä ei toteutunut.

Toisaalta todella puuduttavia matseja oli tavallista vähemmän.
divin codino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: La Fidanzata d'Italia


Vastaus #245 : 12.07.2018 klo 20:03:23

- Ennakkosuosikkien odotettua huonompi taso
- Klassikko-otteluiden puuttuminen
- Kaavion heikompi puoli
- Halvalla mennyt maalikuninkuus
- VAR-kalastelut

+ VAR:in toimivuus
+ Japani
+ Kroosin maali Ruotsin verkkoon (lähestulkoon ainoa sykähdyttävä hetki kisoissa)
+ Cavanin hienot otteet ja haastattelu
Alex

Poissa Poissa


Vastaus #246 : 12.07.2018 klo 20:06:40

Kisojen taso on tosiaan ollut parempi kuin koskaan ja myös omasta mielestäni vuosisadan parhaat kisat tähän mennessä. Mm. vapareiden taso on noussut, pallolla lienee osuutta asiaan.

0-0 pelejä ei muita kuin se yksi sopupeli!
pastore21

Poissa Poissa


Vastaus #247 : 12.07.2018 klo 20:11:40

Kisojen taso on tosiaan ollut parempi kuin koskaan ja myös omasta mielestäni vuosisadan parhaat kisat tähän mennessä. Mm. vapareiden taso on noussut, pallolla lienee osuutta asiaan.

OK
Zazar

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Trst je naš


Vastaus #248 : 12.07.2018 klo 20:18:10

Olen liian jonne muistamaan kisoja ennen vuotta 2002 joten voin hyvillä mielin todeta, että parhaat näkemäni arvokisat ikinä. Ylos Ainut mikä on vähän jäänyt puuttumaan on sellainen kisoja dominoinut figuuri a la Forlan 2010.
Eiccu

Poissa Poissa


Vastaus #249 : 12.07.2018 klo 20:22:28

Täytyy ihmetellä, jos Kroatia-Tanska, Espanja-Venäjä ja Koratia-Venäjä loppuhetkien tapahtumat lisäaikoineen ja rankkikisoineen eivät jääneet mieleen.

Itselleni ehkä mieleenpainuvin yksittäinen tilanne koko kisoissa oli Kroatia-Tanska pelin viimehetkien Modricin läpisyöttö, 100% varman maalin estäminen rikkeellä ja Modricin missattu pilkku.

Myös Venäjän tasoitusmaali Kroatiaa vastaan jatko-ottelussa kotiyleisön edessä täysin puun takaa oli varsin tunteikas hetki neutraalillekin katsojalle. Samaa voi sanoa Kolumbian viimehetken tasoituksesta Englantia vastaan, kun koko pelin pelkästään hämmentämiseen keskittyneet Kolumbialaiset päättivät lopussa vähän yrittää pelatakin ja tekivät maalin.

Kokonaisuudessaankin kisat ovat mielestäni olleet todella hyvät kun taas vähän toisenlaisella lähestymistavalla on tullut menestystä siihen parissa aiemmissa kisoissa menestystä tuoneen pallon hieromisen sijaan, eikä jatkopeleissä ole montaa peliä ollut jossa jännitys ei olisi säilynyt loppuun asti.

 
Sivuja: 1 ... 9 [10] 11 ... 17
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines