MM-romantiikkaa ja tuntemuksia kisoista

[Eiccu]

En nyt varsinaisesti Espanjamaista jauhamista kaipaa, mutta jos Ranskakin haluaa vain kytätä niin se on vähän huolestuttava trendi.

Miksi? Eikö hyvä puolustuspeli ja dynaaminen hyökkäysepeli miellytä? Mielestäni tuo on paljon miellyttävämpää seurattavaa kuin pelin tappaminen palloa siirtelemällä ja noin kaikki puolivälieräjoukkueet Brasiliaa lukuun ottamatta pelasi. Englannin hyökkäyspeliä ei tosin voi kovin dynaamiseksi sanoa, mutta Englannillakin oli selkeästi harjoitellut keinot maalintekoon ja onnistuivat siinä hyvin.

[Ainoa totuus]

Miksi? Eikö hyvä puolustuspeli ja dynaaminen hyökkäysepeli miellytä? Mielestäni tuo on paljon miellyttävämpää seurattavaa kuin pelin tappaminen palloa siirtelemällä ja noin kaikki puolivälieräjoukkueet Brasiliaa lukuun ottamatta pelasi. Englannin hyökkäyspeliä ei tosin voi kovin dynaamiseksi sanoa, mutta Englannillakin oli selkeästi harjoitellut keinot maalintekoon ja onnistuivat siinä hyvin.

Sama. Eikä tämä trendi rajoitu pelkästään maaotteluihin, vaan pallonhallintapeliin nojaaminen on vähentynyt huomattavasti myös seurajoukkuepuolella.

[Jalkapallokääpiö]

monet joukkueet pelasivat huippufutista (esim. Kroatia, Meksiko) tai yrittivät pelata sitä (esim. Peru).

Mun mielestä Kroatia ei pelannut huippu- vaan taistelevaa kakkoskorin futista josta ei todellakaan ole jäänyt mieleen kuin tulos. Meksikon lukisin enemmänkin niihin jengeihin, jotka yrittivät pelata huippufutista (Osorion taktiikoilla olisi pitänyt päästä pitemmälle ja voittaa Saksa jotain 4-0, tuhnut vain eivät toteuttaneet). Peru olisi kyllä saanut mennä jatkoon hajuttomien, mauttomien ja värittömien juuttien kustannuksella.

Sattui muuten hassu juttu jokin aika sitten ravintolassa. Tarjoilija kysyi mitä tykkäsin parsasta. Minä siihen että parsa oli vähän vetistä. Ai parsa meni sulla tunteisiin, sanoi tarjoilija.

[Assuncao]

Tavallaan tosi hyvät kisat, tavallaan ei niin mahtavat. Hyvää yllätyksellisyys ja mainiosti sujuneet järjestelyt. Maaliviivateknologia on ehdottoman hyvä juttu, mutta VARissa on vielä jotain joka vähän askarruttaa futisromantikkoa.

Mutta kisoihin osallistuneet maat kokonaisuutena ja nistä muodostetut lohkot ovat olleet pettymys. Liian harva lohko on ollut tosi  mielenkiintoinen, hyvää tekemistä lähinnä argentiinan, saksan ja kolumbian lohkoissa. Sitten oli näitä päivänselviä kahen kauppa lohkoja kuten b ja g ja egybtin paljastuessa ihan sukaksi myös a lohko. Italian tai Hollannin olisi kyllä toivonut olevan mukana. Ei myöskään näkynyt yhtään joukkuetta, jonka esityksiin olisi voinut hullaantua totaalisesti. Meksiko pääsi lähimmäksi mahtavalla saksa pelillään...

Sitten kokonaan oma juttunsa ja itselle kisafiilistä pahasti latistava seikka on ollut vekkulien afrikan maiden korvaantuminen puolen tusinalla mitään sanomattomalla arabijengillä. Mustan afrikan jengien kaipuu juontaa varmaan omalla kohdalla juurensa roger millaan, kameruniin ja rakkaus nigerian huippuvuosien esityksiin.

2018: Nigeria ja senegal vs. Saudit, egybti, iran, marokko, tunisia... en itse pitänyt tästä asetelmesta ollenkaan. Määrät ovat kääntyneet ihan päälaelleen.

2014: kamerun, ghana, norsut, nigeria vs. Algeria ja Iran
2010: kamerun, ghana, norsut, nigeria, e-afrikka vs. Algeria
2006:angola, ghana, norsut, togo vs. Iran, saudit, tunisia
2002: kamerun, nigeria, senegal, eafrikka vs. Saudit ja tunisia.

[Alex]

Nämä ovat kaikkien aikojen kisat nimenomaan sen takia, että pelillinen taso on korkeampi kuin koskaan. Tasoerot ovat pienentyneet ja pelaajien ominaisuudet ovat paremmat kuin koskaan. Toki pari sketsijengiä mahtui tälläkin kertaa mukaan, mutta ongelmat olivat myös surkeissa taktiikoissa (kisojen avauspeli).

Futisromantikolle ei varmasti nykykisat pärjää vanhoihin verrattuna, mutta samanlaista eksotiikkaa ei enää ole mahdollista kokea kuin 80-luvulla.

Itseäni miellyttää vähäinen määrä tylsiä pelejä, lukuisat komeat maalit ja toki se tulee yllätyksiä. Ranska on ollut kisojen paras maa ja ansaitusti finaalissa, mutta Kroatian taistelu muistetaan vielä pitkään.

[Padre]

Usealla meillä on jäänyt lapsuusesta, nuoruudesta tai jossain muussa vaiheessa mieleen jotkin tietyt kisat ja niiden legendaariset pelaajat. Tietysti sen lisäksi on liuta syitä miksi joitain toisia kisoja pidetään hyvinä ja toisia huonoina. Putosiko omat suosikit, tai menestyikö omasta mielestä vääränlaista tai epämiellyttävää peliä pelanneet joukkueet? Nyt yksikään pelaaja ei ole noussut selvästi koko kisojen staraksi, joten tietty inhimillisen ihailun kohde puuttuu mikä voi olla yksi syy.  Silti en ymmärrä miten voi arvottaa jotkut toiset kisat huonoiksi ja toiset paremmiksi?

Omasta mielestäni jalkapallon hienous on osaltaan juuri sitä, että erilaisilla tavoilla, kaunista tai ei,voi pärjätä ja tätä on pirun mielenkiintoinen seurata. Isoissakin kisoissa nähdään usein yllätyksiä, jossei nyt ihan voittajaksi asti niin ainakin melko pitkälle päästen. Vaikka nyt mainitsen myös EM-kisoja, niin mahtavia tarinoita on ollut Kreikan ja Portugalin menestykset. Nyt Kroatia on loppuottelussa, mikä on selvä yllätys vaikkei futismaana todellakaan mikään lilliputti ole. Tavallaan voisi ajatella näiden kisojen olleen joukkuepelin voitto, hieman yksinkertaistaen. Yhtenä esimerkkinä selvästi joukkuettaan suuremman pelaajan Argentiina oli vaikeuksissa.

Jalkapallo jalkapallona nämä kisat on ollut ihan hyvät omasta mielestäni. Venäjän suurvaltapolitiikkaan en jaksa tässä lähteä, (tietysti Qatar 2022  surettaa). Joka tapauksessa taas jää tyhjä olo kun loppupelit on pelattu ja iltaisin ei tule pelejä telkkarista.

[Tango Rosario]

Mun mielestä Kroatia ei pelannut huippu- vaan taistelevaa kakkoskorin futista josta ei todellakaan ole jäänyt mieleen kuin tulos.

Onko näissä kisoissa VAR-hössötyksen lisäksi yleensäkään mitään sellaista seikkaa, joka jäisi erityisesti mieleen vuosien ajaksi? Jotenkin latteaa ja vaisua on mielestäni ollut, vaikka runsasmaalisia ja ajoittain ihan jännittäviä ottelujakin on nähty. Ei kuitenkaan mitään yksittäistä muiden yläpuolelle nousevaa pelaajaa, joukkuetta tai edes pelillistä ilmiötä. Turnaukselle on kuvaavaa, että loppuottelussa pelaavat virkamiesmäinen Ranska, joka on lähinnä tehnyt vain tarpeellisen tuhlaamatta liikaa energiaa, sekä tsemppifutiksella sinnittelevä piskuinen Kroatia. Tavallisesti Kroatian kokoinen maa joutuisi venymään aivan hillittömästi päästäkseen näin pitkälle, mutta pudotuspeleissä se oli pikemminkin alisuorittaja, joka tarvitsi itseään huomattavasti heikommista vastustajista selvitäkseen kahdesti rankkarikisaa.

Sanoisin, että välikisojen tuntua, jos seuraava turnaus ei olisi sitä jo ennakkoon paljon selvemmin.

[pastore21]

Voi olla myös tämä jalkapallon ylitarjonta yksi syy miksi vaikeampi innostua. Jos kahden vuoden välein pitää iso tapahtuma järjestää. Alkaa muistuttamaan tosi-tv:tä.

Toisaalta UCL:n taso parhaimmillaan on jo niin korkeaa että olisi kaivattu useita näitä suurten kohtaamisia, jotta pelillinen anti olisi ollut siellä missä pitää. 2010, 2014 -kisat yhtälailla aika heikkoa pelaamista. Toki on ollut upeita pelejä:

Espanja-Portugal
Ruotsi-Saksa
Ranska-Argentiina
Belgia-Ranska
Belgia-Brasilia

Varmasti useita muitakin... mistä kulmasta sitten asiaa katsoo. Ruotsalaiset ja Britit varmasti muistavat kisat pitkään ja Kroaatit ikuisesti. Ranskassa on pitkään ollut hyvä syke, kuten Belgiassakin. Hauskinta tässä on että SOME:n hypettämät: CR, Neymar, Messi eivät ole onnistuneet juuri lainkaan urallaan. CR toki valmentajan roolissa EM-kultaa. Joukkupeli on noussut näissä kisoissa SOME-tähtien edelle. Ranskakin jätti valtavia nimiä ulos, mutta ottaa varmuudella ainakin hopeaa. Mbappe teki läpimurron, Pogba pelaa fiksusti ja hyvää futista. Griezmann, Giroud, Kante, Varane, Umtiti toimii sekin. Liian arka Ranska silti on.

Venäjäkin saattoi saada uskoa omaan tekemiseen. Venäjän liigasta menee kaksi suoraa UCL:ään ja sen lisäksi infra on kunnossa vuosiksi eteenpäin. Oikeastaan muu maailma ollut epäonnekas näissä kisoissa ja Eurooppa jyrännyt. Sveitsi oli ok, Tanska ihan hyvää tekemistä, todella epäonnekas Kroatiaa vastaan. Kisoissa on taas monta voittajaa. Myös mielenkiintoinen MM-kisojen hallitsevan mestarin jääminen alkulohkoon.


  

[pastore21]

Laitetaan nämäkin tänne:

https://iltalehti.fi/jalkapallon-mm-2018/201807132201073388_ly.shtml

https://arvokisat.com/hurja-vaite-saksan-mm-kisojen-pettymyksesta-joukkue-pelasi-liikaa-playstationia/

[candidate]

Toisaalta UCL:n taso parhaimmillaan on jo niin korkeaa että olisi kaivattu useita näitä suurten kohtaamisia, jotta pelillinen anti olisi ollut siellä missä pitää.

UCL on tottakai absoluuttisen tasonsa puolesta laadukkaampi turnaus kuin mikään maajoukkueiden välinen turnee. Luonnollisesti näin, seurajoukkueiden rakentamista ei tehdä passin perusteella (esim. aukot keskikentän osaamisessa on tilkitty muilla kansalaisuuksilla Englannissa) ja nämä porukat harjoittelevat hieman eri tasolla yhdessä.

MM-kisoista tekee "arvostetuimman" se, että tämä pelataan vain joka neljäs vuosi. Joku sitten erehtyy tätä luulemaan tasokkaammaksi tästä syystä, mutta perustelut tälle ontuvat.

Kivaa viihdettähän nämä ovat aina, myös tällä kertaa ja taso on niin korkealla ollut, kun se nyt aina näissä on. Jotkut Italiat, Espanjat, Argot, Brassit ja Saksat ovat tippuneet, koska muut olivat parempia. Ei näistä siksi mitään välikisoja saa, että ennakkosuosikit (pl. Ranska) ovat ulkona mitalisijoilta.

[Holmgård]

Jalkapallon (yli)tarjonta ja UCL:n jokakeväinen korkea taso kyllä keskimäärin vie hieman kisaenergiaa ihmisiltä, myönsi sitä tai ei.

Muita negatiivisia tuntemuksia ovat maantieteellinen suppeus. Tuo arabi vs musta Afrikka & muu Aasia on yksi pointti ja huomattavasti isompi on loppuratkaisun muodostuminen EM- kisoiksi. Välieräjengeistä vieläpä kolme on saman kapean laivaväylän varrelta.

Italian poissaolo jättää myös ison loven.

Sitten on VAR, joka vesittää draamankaaren, kun tilanteen jälkeen joutuu kyttäilemään mahdollisia korvanappikomentoja pelin seuraamisen sijaan.

Siinä negatiiviset, kaiken kaikkiaan ihan hyvät kisat.

[Eiccu]

MM-kisoista tekee "arvostetuimman" se, että tämä pelataan vain joka neljäs vuosi. Joku sitten erehtyy tätä luulemaan tasokkaammaksi tästä syystä, mutta perustelut tälle ontuvat.

Mielestäni maajoukkueiden arvokisoista tekee mielenkiintoisen se, että pelaajat eivät ole siellä työn puolesta, vaan edustamassa omiaan. Se mahdollistaa toisenlaisen hengen kuin seurajoukkueissa iso osa pelaajista pelaavat edustamassaan seurassa pääasiassa ison tilinauhan takia. Näissäkin kisoissa huippujoukkueista Argentiina, Brasilia ja Espanja kärsivät osittain kentän ulkopuolisista hämmennyksistä toisin kuin muut puolivälieräjoukkueet. Ranskakaan ei tällä kertaa ole kärsinyt ristiriidoista ja yhteishenki on ilmeisen hyvä.

Arvokisat ainakin minulle muistuttaa aina siitä, että jalkapallossa on pohjimmiltaan kyse  yhteisen tavoitteen eteen uhrautumisesta ja asioiden tekemisestä joukkueena. Seurajoukkuefutiksessa tämä ei nykyään enää välity samaan tapaan, kun uutisointi ja seuraaminen on mennyt paljon yksilökeskeisemmäksi, vaikka todellisuudessa seurajoukkueet ovat yleensä joukkueenakin parempia koska viettävät enemmän aikaa yhdessä.

[Alexios]

Mielestäni maajoukkueiden arvokisoista tekee mielenkiintoisen se, että pelaajat eivät ole siellä työn puolesta, vaan edustamassa omiaan. Se mahdollistaa toisenlaisen hengen kuin seurajoukkueissa iso osa pelaajista pelaavat edustamassaan seurassa pääasiassa ison tilinauhan takia. Näissäkin kisoissa huippujoukkueista Argentiina, Brasilia ja Espanja kärsivät osittain kentän ulkopuolisista hämmennyksistä toisin kuin muut puolivälieräjoukkueet. Ranskakaan ei tällä kertaa ole kärsinyt ristiriidoista ja yhteishenki on ilmeisen hyvä.

Arvokisat ainakin minulle muistuttaa aina siitä, että jalkapallossa on pohjimmiltaan kyse  yhteisen tavoitteen eteen uhrautumisesta ja asioiden tekemisestä joukkueena. Seurajoukkuefutiksessa tämä ei nykyään enää välity samaan tapaan, kun uutisointi ja seuraaminen on mennyt paljon yksilökeskeisemmäksi, vaikka todellisuudessa seurajoukkueet ovat yleensä joukkueenakin parempia koska viettävät enemmän aikaa yhdessä.

Hieno kirjoitus Tähän on helppo yhtyä.

[Gollum]

Kyllähän seurajoukkuefutis on tietenkin täällä jo mainittujen syiden vuoksi absoluuttisesti laadukkaampaa. Se, että arvokisoilla ei ole enää entiseen tapaan kiinnostusta (mitä forkalla joskus myös sanottu), on melkoista puppua. Kisojen yksi hieno puoli on kuinka tavallisiksi pulliaisiksi monet tähdet paineiden alla tulevat. Ihan elekieltä, kun on kisojen historiassa nähnyt, niin aika kovia tunteita nämä MM-kisat herättävät pelajissa. Toki kovia pettymyksiä koetaan seurajoukkueessakin, mutta kyllä monelle pelaajalle MM-kisat on se uran kovin juttu ja se kuolemattomuus jonka siellä voi saada.

Ja äsken hyvää tekstiä Eicculta. Pitkälti samoilla linjoilla.

[aijaha]

Mielestäni maajoukkueiden arvokisoista tekee mielenkiintoisen se, että pelaajat eivät ole siellä työn puolesta, vaan edustamassa omiaan. Se mahdollistaa toisenlaisen hengen kuin seurajoukkueissa iso osa pelaajista pelaavat edustamassaan seurassa pääasiassa ison tilinauhan takia. Näissäkin kisoissa huippujoukkueista Argentiina, Brasilia ja Espanja kärsivät osittain kentän ulkopuolisista hämmennyksistä toisin kuin muut puolivälieräjoukkueet. Ranskakaan ei tällä kertaa ole kärsinyt ristiriidoista ja yhteishenki on ilmeisen hyvä.

Arvokisat ainakin minulle muistuttaa aina siitä, että jalkapallossa on pohjimmiltaan kyse  yhteisen tavoitteen eteen uhrautumisesta ja asioiden tekemisestä joukkueena. Seurajoukkuefutiksessa tämä ei nykyään enää välity samaan tapaan, kun uutisointi ja seuraaminen on mennyt paljon yksilökeskeisemmäksi, vaikka todellisuudessa seurajoukkueet ovat yleensä joukkueenakin parempia koska viettävät enemmän aikaa yhdessä.

Niin sama kuin vaan voi olla. Sen näkee jopa rahan kyllästämistä maailmanlaajuisista vientituote pelaajista miten syttyvät eri tavalla maajoukkueen henkeen. Yksi isoista syistä miksi mm-kisoja odottaa potenssiin 100 verrattuna ucl bisnekseen.

[pastore21]

Täytyy sen verran vielä lisätä että nykyinen studio aika tehokkaasti pyyhkii kaiken arvokkuuden kisojen ympäriltä. Ennen saattoi olla Pakkanen studiossa, Suominen isännöi, Mertaranta selosti, Hoopi tuotti.

Nyt Pelle Hermanni Riku on siellä farkut ja T-paita päällä, nauramassa, eihän kaveri muuta tee. Erkka taas ainoana studiovieraana. Pronssiottelua selostaa suunnistuksesta tuttu kaveri, ja tunnelma on kuin vormuloissa tai jokavuotisissa kendo-turnajaisissa. Tunnelma ei ole arvokas, ei jännittynyt, eikä odottava. Ihan oikein että YLE nyt sentään menettää lopullisesti Mestarien liigan näyttämiseen vaadittavat oikeudet.

[aijaha]

Täytyy sen verran vielä lisätä että nykyinen studio aika tehokkaasti pyyhkii kaiken arvokkuuden kisojen ympäriltä. Ennen saattoi olla Pakkanen studiossa, Suominen isännöi, Mertaranta selosti, Hoopi tuotti.

Nyt Pelle Hermanni Riku on siellä farkut ja T-paita päällä, nauramassa, eihän kaveri muuta tee. Erkka taas ainoana studiovieraana. Pronssiottelua selostaa suunnistuksesta tuttu kaveri, ja tunnelma on kuin vormuloissa tai jokavuotisissa kendo-turnajaisissa. Tunnelma ei ole arvokas, ei jännittynyt, eikä odottava. Ihan oikein että YLE nyt sentään menettää lopullisesti Mestarien liigan näyttämiseen vaadittavat oikeudet.

Selostuspuoli kyllä syö pahasti arvokkuutta ja tunnelmaa jos Suomen puolella Yleltä katselee enemmän. Näitä voi itkeä muttei mitään mahda.

[Olsen]

Jalkapallon (yli)tarjonta ja UCL:n jokakeväinen korkea taso kyllä keskimäärin vie hieman kisaenergiaa ihmisiltä, myönsi sitä tai ei.

Hah, UCL. Aina samat joukkueet ostavat kokoonpanonsa täyteen kaikki mahdolliset huippupelaajat ja miehittävät kärkisijat. Miksi muut kehtaavat edes vaivautua?

[pastore21]

Hah, UCL. Aina samat joukkueet ostavat kokoonpanonsa täyteen kaikki mahdolliset huippupelaajat ja miehittävät kärkisijat. Miksi muut kehtaavat edes vaivautua?

Väärä paikka alkaa kinaamaan, mutta itsellä kovat odotukset koska:

Englanti: 4
Espanja: 4
Italia: 4
Saksa: 4
Ranska: 2
Venäjä: 2

Odotan huippu kovia- ja tasaisia matseja. Odotan myös että UCL kasvaa koko ajan lähemmäs sellaista Euroopan omaan super liigaa, kuten NFL ja NBA Yhdysvalloissa.

[Oiva Mäskimäki]

Ja miksi kenenkään pitäisi vaivautua. Ehkä kun pelkästään mukaan pääsemällä tienaisi useamman kauden budjetin verran rahaa Suomessa.

Itse olisin tuollaisen superliigan kannalla mutta aika pitkässä kuusessa taitaa sellainen olla.

[Cuau]

Miksi? Eikö hyvä puolustuspeli ja dynaaminen hyökkäysepeli miellytä? Mielestäni tuo on paljon miellyttävämpää seurattavaa kuin pelin tappaminen palloa siirtelemällä ja noin kaikki puolivälieräjoukkueet Brasiliaa lukuun ottamatta pelasi. Englannin hyökkäyspeliä ei tosin voi kovin dynaamiseksi sanoa, mutta Englannillakin oli selkeästi harjoitellut keinot maalintekoon ja onnistuivat siinä hyvin.

Ai kaikki puolivärijoukkueet paitsi Brasilia pelas samal tavalla? Ei kyllä minusta.

Ehdottomasti arvostan sitä että lähdetään nopeasti eteenpäin kun saadaan pallo, mutta se onkin ainoa mitä Ranskan pelityylissä arvostan. Ja joo puolustus on huippuluokkaa myös, mutta siitä nyt ei varsinaisesti saa kicksejä. Eniten ärsyttää että ei edes prässätä ollenkaan vaan lähinnä pakitetaan. Ja jopa hyökkääjät tulevat todella alas puolustamaan ja kyttäämään.

Trendi on selkeä. Vähemmän espanjamaista jauhamista ja enemmän nopeutta ja vastaiskuja ja siinä trendissä ei sinäänsä ole mitään vikaa. Mutta jos kaksi Ranskaa kohtaisi toisensa niin kyllä siinä on nolla nolla hyvin lähellä (molemmat makaisi alhaalla ilman prässiä).

[Cuau]

Tavallaan tosi hyvät kisat, tavallaan ei niin mahtavat. Hyvää yllätyksellisyys ja mainiosti sujuneet järjestelyt. Maaliviivateknologia on ehdottoman hyvä juttu, mutta VARissa on vielä jotain joka vähän askarruttaa futisromantikkoa.

Mutta kisoihin osallistuneet maat kokonaisuutena ja nistä muodostetut lohkot ovat olleet pettymys. Liian harva lohko on ollut tosi  mielenkiintoinen, hyvää tekemistä lähinnä argentiinan, saksan ja kolumbian lohkoissa. Sitten oli näitä päivänselviä kahen kauppa lohkoja kuten b ja g ja egybtin paljastuessa ihan sukaksi myös a lohko. Italian tai Hollannin olisi kyllä toivonut olevan mukana. Ei myöskään näkynyt yhtään joukkuetta, jonka esityksiin olisi voinut hullaantua totaalisesti. Meksiko pääsi lähimmäksi mahtavalla saksa pelillään...

Sitten kokonaan oma juttunsa ja itselle kisafiilistä pahasti latistava seikka on ollut vekkulien afrikan maiden korvaantuminen puolen tusinalla mitään sanomattomalla arabijengillä. Mustan afrikan jengien kaipuu juontaa varmaan omalla kohdalla juurensa roger millaan, kameruniin ja rakkaus nigerian huippuvuosien esityksiin.

2018: Nigeria ja senegal vs. Saudit, egybti, iran, marokko, tunisia... en itse pitänyt tästä asetelmesta ollenkaan. Määrät ovat kääntyneet ihan päälaelleen.

2014: kamerun, ghana, norsut, nigeria vs. Algeria ja Iran
2010: kamerun, ghana, norsut, nigeria, e-afrikka vs. Algeria
2006:angola, ghana, norsut, togo vs. Iran, saudit, tunisia
2002: kamerun, nigeria, senegal, eafrikka vs. Saudit ja tunisia.

Vaikka olenkin näitä kisoja jonkin verran kehunut niin on tässä on muutama juttu johon voin samaistua. Lohkoarvonnan tulos oli kyllä vähän tylsä. Tähän osaltaan vaikutti se, että seedaus oli muutettu ranking perusteisesksi ensisijaisesti eikä vain maanosiin perustuvaksi. Osittain tämän takia tuli useampi tylsä lohko. Osittain kävi myös huono tuuri. Venäjän ja Belgian lohkot olivat jo etukäteen jotenkin tosi masentavat.

Ja osittain samaa mieltä pohjois-afrikan ja lähi-idän joukkueista. Afrikastahan ei juuri kukaan ikinä menesty, mutta jotenkin silti olisi mielenkiintoisampaa saharan eteläpuoleisen afrikan joukkueet kuin pohjois-afrikan. Marokko on tästä poikkeus, joka itse asiassa pelaa todella kivaa futista ja oli ennakkoon tosi mielenkiintoinen poppoo. Lähi-idästä Iran olisi voinut tänä vuonna olla poikkeus suht hyvän materiaalinsa takia, mutta kun Quieroz on valmentajana ni kyllähän sen tiesi että bussin parkkeeraus on se taktiikka.

[Eiccu]

Ai kaikki puolivärijoukkueet paitsi Brasilia pelas samal tavalla?

Ei missään nimessä. Jokainen käytti omaa vahvuuksiaan/piilotti heikkouksiaan, mutta kaikki muut lähtivät puolustus edellä ja pyrki etenemään maalintekotilanteisiin suhteellisen suoraviivaisesti. Näinhän ei ollut esimerkiksi Argentiinan, Espanjan, Saksan tai Brasilian pelissä, vaan kärjistetysti niissä näytettiin mentävän hyökkäys/pallonhallinta edellä uskoen siihen että puolustus kyllä hoituu.

Mielestäni nuo kohtuullisen hyvin menestyneet joukkueet pelasivat hyvää futista, mutta makuasiahan tämä on.

[kaiserw]

Miksei ole "Kisojen paras ottelu" galluppia/topiccia?
En ota kantaa tähän ennenkuin näen loppuottelun.

[Bunuel]

Laitetaan nämäkin tänne:

https://iltalehti.fi/jalkapallon-mm-2018/201807132201073388_ly.shtml

https://arvokisat.com/hurja-vaite-saksan-mm-kisojen-pettymyksesta-joukkue-pelasi-liikaa-playstationia/

It's Ronaldo & '98 all over again!