Taktiset huomiot

[SOINIO]

Laitetaanpa nyt tässä vaiheessa tällainen pystyyn.

Matsiotsikot ovat kuitenkin niin täynnä onelinereita ja spämmiä, mikä on toki niiden tarkoituskin, että niihin syvällisempi keskustelu helposti hukkuu. Samoin eri osiossa oleviin joukkueiden omiin otsikoihin tai yleistopikeihin keskustelu helposti pirstaloituu.

Tässä otsikossa siis käydään keskustelua otteluista etu- ja jälkikäteen, ja toki ihan yleiselläkin tasolla, liittyen ryhmityksiin, pelaajavalintoihin, vaihtoihin ja näin. Nyt kun ottelutahtikin harvenee, jäänee paremmin aikaa pureutua syvällisemmin yksittäisiin matseihin.

Mennäänpä nyt taas.

Toivottavasti syntyy jonkin verran laadukasta keskustelua.

[SOINIO]

Deschampsin pelikirjasta löytyvät ainakin ryhmitykset 4-3-3, timantti ja 4-2-3-1. EM-kisojenkin loppua kohden käytetty viimeisin on empiriisesti havaittuna toimivin. Siinä Griezmann pääsee pelaamaan kymppinä Giroudin alapuolella. Argentiina on käyttänyt ryhmityksiä 4-3-3 ja 3-4-3, mutta viimeiseen otteluun Sampaoli vaihtoi 4-4-1-1-tyyliseen systeemiin, jossa Messillä on vapaa rooli. Voittopelin jälkeen sillä jatkettaneen. Mielenkiintoista on, miten Mascherano ja Banega pärjäävät keskikentällä Kanten, Pogban ja Griezmannin kanssa.

Uruguayn perusryhmitys on 4-4-2. Sen hyökkäyspeli perustuu paljolti erinonmaiseen kärkiduoon Cavani ja Suarez. Portugali on myöskin pelannut systeemillä 4-4-2. Joka tapauksessa sen maalinteko perustuu paljolti lähellä piikkiä häärivään Cristianoon. Molemmat joukkueet tunnetaan myös vahvasta puolustuspelistään. On mielenkiintoista nähdä, miten pallonhallinta tulee jakautumaan tässä ottelussa.

Espanjan systeemi on tuttu 4-3-3. Kysymyksenä on lähinnä se, pelaako toista laituria neppailevampi Isco vai suoraviivaisempi tyyppi tyyliin Vasquez. Joka tapauksessa Espanjan kärjessä pelaa tätä nykyä kunnon sentteri Costan muodossa. Venäjän ryhmitys on 4-2-3-1. Senkin kärjessä on viime peleissä pelannut iso sentteri Dzuyba. Maaleja tehnyt Cheryshev iskee lähtökohtaisesti vasemmalta. Pallonhallinta tulee olemaan Espanjalla, joten Venäjän on satsattava erikoistilanteisiin ja vastaiskuihin.

Kroatian käyttämiä ryhmityksiä ovat 4-2-3-1 ja 4-3-3. Dalic pystyy säätelemään erinomaista keskikentän kolmikkoaan. Esimerkiksi Modric kymppinä toisi rytmittämistä, Kramaric taas suoraviivaisuutta. Taas "käännetyssä" kolmiossa sekä Modric ja Rakitic pääsevät molemmat pelaamaan hieman ylempänä. Tanska pelaa systeemillä 4-2-3-1. Heillä on Eriksen kymppinä. Tässä ottelussa nähtäneen kahden 4-2-3-1:n kohtaaminen.

Brasilia pelaa systeemillä 4-3-3. Sen hyökkäyspeli on perustunut paljon vasemman laidan kolmioon Marcelo, Coutinho ja Neymar. Meksiko käyttää ryhmitystä 4-2-3-1. Meksiko on tullut tunnetuksi vastahyökkäyksistään, joissa Lozano, Vela ja Hernandez ovat erinomaisia. Tässä matsissa Brasilia ottanee pallonhallinnan, joten Meksikolle tullee tilaisuuksia iskeä vastaan.

Sveitsi pelaa ryhmityksellä 4-2-3-1 ja Ruotsi 4-4-2. Molemmat tunnetaan hyvästä joukkuepelistä ja puolustuksen organisaatiosta. Yksi ero on kuitenkin siis, että Ruotsi pelaa ilman kymppipaikan pelaajaa kahdella selkeällä hyökkääjällä. Heidän kymppinsä Forsberg on tungettu vasemmalle laidalle. Sveitsillä peliä pyörittävät keskikentän pohjalla Xhaka, kymppinä Dzemaili ja oikealla laidalla Shaqiri.

Belgia ja Englanti ovat ainoat jatkossa olevat systemaattisesti kolmen alakertaa käyttävät joukkueet. Belgia käyttää ryhmitystä 3-4-2-1. De Bruyne pyörittää peliä pohjalta sekä Hazard ja Mertens kymppeinä. Englannin systeemi on puolestaan 3-5-2. Henderson pelaa pohjalla sekä Lingard ja Alli tai Loftus-Cheek ylempänä. Sekä Japani että Kolumbia pelaavat ryhmityksellä 4-2-3-1. Englannilla ja Belgialla onkin lähtökohtaisesti ylivoima keskisektorilla, mutta laitapelissä ne voivat olla haavoittuvaisia.

[SOINIO]

Deschamps lähti siis otteluun täysin odotetusti. Sampaoli sen sijaan vaihtoi nyt 4-3-3/4-5-1-tyyliseen systeemiin, jossa Messi pelasi ylimpänä pelaajana niin sanottuna valeysinä. Näin Argentiina sai keskikentälle sen kolmannen pelaajan Ranskaa mätsäämään.

Griezmannin ja Giroudin tehtävänä oli selvästi estää pallon pelaaminen Mascheranon kautta, mikä varsin hyvin onnistuikin varsinkin ottelun alussa. Argentiina ei myöskään lähtenyt prässäämään korkealta, sillä pitkät pallot Giroudille tai juoksuun Mbappelle eivät luultavasti olleet tilauksessa. Argentiina hallitsi palloa avausjaksolla yli kuusikymmentäprosenttisesti. Ranskalla ei kuitenkaan ollut juuri hätää Argentiinan hitaan rakentelun kanssa, vaan se mielellään kyttäsi vastaiskupaikkoja. Argentiinalta puuttui edelleen se varsinainen peli-idea, sillä vaikka 4-5-1-henkinen vahva puolustusblokki kuulostaa hyvältä ainakin paperilla, niin hyökätessä se ysialue todellakin useimmiten jäi täysin tyhjäksi.

Oikeastaan vain Ranskan ensimmäinen ja viimeinen maali tulivat taktisen käsikirjoituksen kautta. Avausmaaliin johtanut rankkari tuli Mbappen hienon yksilösuoritusvastaiskun jälkeen Ranskan voitettua pallon omalla kolmanneksella. Neljännessä maalissa taas pelattiin keskustasta syöttökombinaation kautta pallo Mbappelle Argentiinan linjan taakse. Argentiinan molemmat kaksi ekaa maalia tulivat erikoistilanteiden jälkitilanteista. Ranskan muut maalit taas syntyivät siten, että vaspa Hernandez saatiin pelattua hitaan hyökkäyksen kautta keskityspaikkaan.

[SOINIO]

Uruguay ja Portugali pelasivat siis varsin samankaltaisilla ryhmityksillä. Uruguay tosin aloitti timantilla, mutta voittomaalin jälkeen sitten vaihdettiin päikseen. Ottelun luonteeseen tietenkin vaikutti se, että Uruguay pääsi heti alussa johtoon ja siten kuskin paikalle. Uruguay puolusti varsin alhaalla eikä pelännyt päästää Portugalia ihan viimeiselle kolmannekselle asti. Portugali ei oikein pystynyt tätä blokkia rikkomaan - ja vastaiskuihin se ei luonnollisesti saanut saumoja. Erikoistilanteita se toki sai, mistä syntyi tasoituskin. Cavanin kuitenkin kuitattua pian loppu mentiin taas samalla kaavalla.

[naumanen]

Mitä Kroatia tekee erilailla kuin Espanja = saa bussin hajalle? Korkeakunnas viittasi uuden valmentajan tuomiin muutoksiin. Onko joku tutustunut tarkemmin? Niin hitaita kuin nopeita hyökkäysvaihtoehtoja.

[Boca Limpia]

Deschamps lähti siis otteluun täysin odotetusti. Sampaoli sen sijaan vaihtoi nyt 4-3-3/4-5-1-tyyliseen systeemiin, jossa Messi pelasi ylimpänä pelaajana niin sanottuna valeysinä. Näin Argentiina sai keskikentälle sen kolmannen pelaajan Ranskaa mätsäämään.

Ryhmitelmiähän voi jokainen piirrellä haluamallaan tavalla, mutta niiden merkityksen itse kentällä on monesti hyvinkin helppo kyseenalaistaa.

Loppujen lopuksi ei tuossa keskikentän osalta sinällään mikään suuremmin muuttunut. Suurin muutos oli se, että Messin vapaa rooli vaihtui ryhmityksen ylimmäksi ja kentälle otettiin Pavonin myötä oikealle laidalle puhdas laituri ja se perinteinen ysi puuttui.

Keskikentältä Pérezin rooli muuttui varmasti siinä määrin, että niitä leveyteen tehtäviä juoksuja ei tarvinnut tehdä, vaan sai enemmän keskittyä pelkästään rooliinsa keskellä myöskin hyökkäystilanteessa. Nigeriaa vastaan Pérez siis pelasi keskikenttäpelaajana, joka tietyissä tilanteissa loi myöskin liikettä laidalle ja samalla lisää tilaa Messille ja toisaalta sitten etenkin puolustustilanteissa usein normaalin keskustan pelaajan tavoin. Minään puhtaana laitapelaajana Pérez ei operoinut missään nimessä.

Agueron tultua kentälle sitten varmaan 4-2-3-1 oli se systeemi, joka osuu lähimmäs. Tuossahan oli lopun merkit ilmoilla heti tämän vaihdon tapahtuessa. Banega ja Mascherano pohjalla, Messi pykälää ylempänä ja Aguero ryhmitelmän ylin mies.

Maaleista ensimmäinen oli Banegan pallon hukkaaminen omia aikojaan, ei sinällään riisto. Toisessa ja kolmannessa maalissa Pavón hukkasi miehensä laidalla ja Armani toki saa tuosta kolmannesta oman osansa. Neljäs osuma sitten keskikentän ja puolustuksen kaaos, joka summasi oikeastaan koko kisat.

[Thalian]

Mitä Kroatia tekee erilailla kuin Espanja = saa bussin hajalle?

Tanskan bussi ei ollut läheskään niin totaalinen kuin Venäjän. Kroatia toki pelasi vähän suoraviivaisemmin, mutta Tanska antoi siihen mahdollisuuden, koska ei pelannut niin alhaalla ja niin tiiviisti.

[SOINIO]

Tuleekin mieleen, saadaanko tuolla neppailupallolla taaskaan tulosta sitten pleijareissa kovissa peleissä

Asiantuntijapiireissä ei yllätytty.

Espanja siis "käsipalloili" suurimman osan ottelua Venäjän loppua kohden jopa 5-5-henkisen puolustusblokin edessä. Ottelun molemmat maalit tulivat erikoistilanteista.

Cherchesov päätti siis lähteä otteluun 5-4-1-tyylisellä puolustusmuodolla. Kärjessä pelasi nimenomaan ilmapelissä vahva Dzuyba. Espanja pelasi ryhmityksellä 4-2-3-1, jossa Koken ja Busuqetsin yläpuolella pelasivat oikealta Asensio, Silva ja Isco. Cheryshev ja Iniesta saivat tyytyä vaihtomiesrooleihin.

[SOINIO]

Tanska pelasi siis ryhmityksellä 4-2-3-1 ja Kroatia 4-3-3. Näin ollen keskikentän kolmiot siis ikään kuin mätsäsivät toisensa.

Pitkille sivurajaheitoille

[Kapteeni]

Tämä nyt ei ole taktinen huomio, vaan tilastohavainto. Tuntuu vähän yliyksinkertaistamiselta, mitä mieltä forkan dosen tit ovat?:

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005740979.html

"Packing on uusi tilastollinen termi. Se perustuu saksalaisen start-up-yhtiö Impectin tilastodataan. Ajatuksena on, että onnistuneen hyökkäyksen jälkeen vastustajalla on vähemmän puolustajia pallon ja maalin välissä, ja nämä ohitetut pelaajat on ikään kuin ”pakattu” ja otettu pois pelistä, eivätkä he voi enää puolustaa maaliaan. Onnistuneiden vastustajan puolustajien ohitusten ja oman joukkueen ohitettujen puolustajien välisestä suhteesta muodostuu joko positiivinen tai negatiivinen pakkausarvo.

Impect laski pakkausarvot kaikille joukkueille alkulohkojen otteluiden jälkeen. Saksa oli kuudenneksi heikoin joukkue. Kolmessa ottelussa se oli ohittanut vastustajan puolustajan 40 kertaa, mikä oli sinänsä hyvä arvo, mutta sen omat puolustajat oli ohitettu 51 kertaa. Pakkausarvoksi muodostui siis -9.

Kolmen ensimmäisen ottelun jälkeen parhaimmat pakkausarvot olivat Belgialla (+25), Venäjällä (+20), Ruotsilla (+18), Brasilialla (+16), Englannilla (+15), Ranskalla (+13) ja Kroatialla (+12). Kaikki joukkueita, jotka selviytyivät neljännesvälieriin."

[Vikkelä vaihtomies]

Joo, ihan hyvä anal yysi ja tällä otannalla näköjään jonkinlainen korrelaatio menestyksen kanssa löytyy. Ja siis aivan varmasti tuota on puljun sisällä pyöritelty tuhansien otteluiden otannalla ja korrelaatio löydetty ennen kuin ruvetaan julkaisemaan näitä lukuja tärkeinä.

Tuossa vaan voi tulla pahojakin tilastoharhoja, jos tuon perusteella ennustaa menestystä. Enemmän tuo mielestäni kertoo pelitavasta: nopeasti 2-5 pelaajalla hyökkäävä joukkue saa melkein väkisin paremman arvon tuohon kuin Espanja.
Espanjalla ei sinänsä ole edes tavoitteena päästä välttämättä kaikkien pelaajien ohi, vaan luoda boksin sisään tilaa. Parhaimillaan siellä saattaa olla 8 pelaajaa pallon alla, mutta näistä yksikään ei ole kolmen metrin säteellä laukojasta.

[Sivurajatapaus]

Ranskan 4-2-3-1 oli vähän muotopuoli. Matuidi pelasi nimellisesti vasenta laitaa, mutta aika usein kavensi myös keskelle, ikään kuin 4-3-3:ssa. Varmaan yhtenä tehtävänä oli myös Messin paimentaminen. Toisella laidalla sitten Mbappe pelasi ylempänä ja "perinteisemmin" oikeaa laitaa. Ranskan oikea laita oli alaspäin todellä huteran oloinen, kun Mbappe ei halunnut/osannut pulustaa. Kun samalla kentän puoliskolla oli vielä vähiten puolustava keskikenttäpelaaja (Pogba), niin siellä oli koko ajan epäselvää, että kuka ottaa kenetkin. Argentiinan kaksi ensimmäistä maalia lähtivät juuri tuolta laidalta.

[sheng]

Brasilian puolustusmuotoa avausjaksolta Meksikoa vastaan. 4-1-4-1.


Brasilia puolustaa kulmat alueelta, kuten aiemmissakin peleissä turnauksen aikana.


Vastaavasti Meksiko pelaa mies vastaan mies (+1) ja jättää kolme pelaajaa ylös (Lozano ei näy kuvassa). Brasilia ei tiputtanut yhtä ylimääräistä pelaajaa alas tästä huolimatta.


10 sekuntia Brasilian kulmapotkun jälkeen Meksikolla olikin maalintekotilanne boksissa. Sama tilanne toistui kolme kertaa.


Brasilian haasteita pelin edistämisessä. Liikaa pelaajaa samoilla kaistoilla.

[sheng]

Brasilian maaliin johtaneessa hyökkäyksessä Meksiko lähti rohkeasti prässäämään aivan ylhäältä. Laitapakki Fagner jää kuitenkin tämän vuoksi täysin vapaaksi.


Paine keskustan puolelta.


Paulinhon saatua pelivälineen Meksikolla oli ylivoima pallon ympärillä laidalla ja sinänsä oikea hetki prässätä voimakkaasti. Puolustustasapainosta ei ollut kuitenkaan tietoa ja keskusta jäi täysin auki.


Hetkeä myöhemmin peli olikin jo käännetty Neymarin bravuurisektoreille.


Linjan haastaminen, poikittaiskuljetus ja ovela jättö Willianille avasi väylän maalintekotilanteeseen.


Neymar laitapakin etupuolella liikkumassa vitosen sisään.

[KDB]

sheng voisi harkita noihin kuviin sitä width-tagia. Kiitos.

[sheng]

Laitetaan harkintaan

[SOINIO]

Ranskan 4-2-3-1 oli vähän muotopuoli. Matuidi pelasi nimellisesti vasenta laitaa, mutta aika usein kavensi myös keskelle, ikään kuin 4-3-3:ssa. Varmaan yhtenä tehtävänä oli myös Messin paimentaminen. Toisella laidalla sitten Mbappe pelasi ylempänä ja "perinteisemmin" oikeaa laitaa. Ranskan oikea laita oli alaspäin todellä huteran oloinen, kun Mbappe ei halunnut/osannut pulustaa. Kun samalla kentän puoliskolla oli vielä vähiten puolustava keskikenttäpelaaja (Pogba), niin siellä oli koko ajan epäselvää, että kuka ottaa kenetkin. Argentiinan kaksi ensimmäistä maalia lähtivät juuri tuolta laidalta.

Luultavimminhan Kantekin oli siirretty vasemmalle puolelle juuri Messin takia. Normaalistihan Pogba viihtyy vasemmalla puolella, missä hän oli pelannut tässäkin turnauksessa aiemmin. Uruguayta vastaan tuo palautettaneen normaaliksi, mikä paikkaa tuota epätasapainoa.

[SOINIO]

Osorio lähti siis otteluun ryhmityksellä 4-3-3 tuoden kokeneen Marquezin ankkuriksi. Brasilia lähti otteluun lähes kiveenhakatulla kokoonpanollaan pois lukien loukkaantunut Marcelo.

Kahden 4-3-3:n kohtaaminen tuo usein otteluun hieman sellaista kyttäilyn makua - ylemmät keskikenttäpelaajat ikään kuin mätsäävät toisensa, minkä lisäksi molemmilla on vielä ankkuri. Tämä ei toki ihan sellaisenaan päde tähän otteluun.

Brasilian molemmat maalin luotiin vasemmalta laidalta Neymarin kuljetusten kautta. Avausmaalissa tärkeässä roolissa oli vastakkaisen puolen laiturin Willianin ristileikkaus.

e: Kenties hieman yllättäen Meksiko "voitti" pallonhallinnan.

[SOINIO]

Japani ja Belgia lähtivät otteluun odotetuilla miehityksillä. Tervehtynyt Kompany palasi Belgian keskustoppariksi Boyatan paikalle.

Heikkous ilmapelissä lopulta kostautui kuin kostautuikin Japanille.

[Tresor]

Luultavimminhan Kantekin oli siirretty vasemmalle puolelle juuri Messin takia. Normaalistihan Pogba viihtyy vasemmalla puolella, missä hän oli pelannut tässäkin turnauksessa aiemmin. Uruguayta vastaan tuo palautettaneen normaaliksi, mikä paikkaa tuota epätasapainoa.

Tilastoja katsomatta väittäisin Deschampsin käyttäneen päävalmentajakautensa aikana eniten kolmen keskikenttää, jossa ovat Pogba ja Matuidi ylempänä, ja aina Matuidi niistä se vasen puoli, ja alle sitten puolustavampi kk, Cabaye, Mavuba tai nykyään Kanté. Matuidi ei varmaan koskaan ole pelannut oikealla. Toki nyt Messin takia Matuidi kentälle otettiin, eikä Nzonzi tai Tolisso. Minusta muodostelma oli puolustaessa selvä 4-3-3, Mbappé, Giroud ja Griezmann olivat ylin linja keskenään järjestystä vähän vaihdellen.

Uruguayta vastaan Matuidi on pelikiellossa, joten Tolisso tullee tilalle. Australiaa vastaan Tolisso pelasi (erittäin heikosti) oikealla ja Pogba vasemmalla. Siihen varmaan nytkin päädytään. Argo-pelissä Tolisso tosin pelasi vasemmalla, mutta ilmeisesti DD halusi välttää muodostelman rikkomista ja päätyi vaihtamaan suoraan Matuidin paikalle.

Deschamps oli Tanska-pelin jälkeisenä päivänä pitänyt erillispalaverin hyökkääjille. Siinä hän oli näyttänyt tilastoja tehdyistä +25km/h-juoksuista ja kysynyt erityisesti Mbappélta, että missä oli ne nopeat juoksut, joita varten hänet oli joukkueeseen otettu. Nyt niitä sitten tuli.

[Tresor]

Ranskan 4-2-3-1 oli vähän muotopuoli. Matuidi pelasi nimellisesti vasenta laitaa, mutta aika usein kavensi myös keskelle, ikään kuin 4-3-3:ssa. Varmaan yhtenä tehtävänä oli myös Messin paimentaminen. Toisella laidalla sitten Mbappe pelasi ylempänä ja "perinteisemmin" oikeaa laitaa. Ranskan oikea laita oli alaspäin todellä huteran oloinen, kun Mbappe ei halunnut/osannut pulustaa. Kun samalla kentän puoliskolla oli vielä vähiten puolustava keskikenttäpelaaja (Pogba), niin siellä oli koko ajan epäselvää, että kuka ottaa kenetkin. Argentiinan kaksi ensimmäistä maalia lähtivät juuri tuolta laidalta.

Ensimmäisessä noin tapahtuukin. Taktisesta kamerasta katsoen taitaa suurin ongelma olla, että hyökkäjistä sekä Giroud (oikea laitahyökkäjä tuossa) että Mbappé (keskushyökkääjä) seuraavat passiivisina, kun Griezmann (vasen laitahyökkääjä) lähtee tukemaan sivurajaheiton puolustamista. Jomman kumman, ilmeisesti Mbappén olisi pitänyt nähdä puolen hehtaarin tila Di Marian ympärillä ja täyttää se. Toki voi myös miettiä, oliko Griezmannilla nyt sitten todellinen syy lähteä keskisektorilta laitaan.

Toisessa Pavard ja Pogba päästävät argentiinalaisen kääntymään päätyrajalla ja ensin mainittu joutuu rikkomaan -> vapari -> maali. Tilanne on kuitenkin täysin tasapainoinen ja miehet siellä missä pitääkin.

[Stark]

Pudotuspeleissä muuten kuudesta jatkoonmenneestä joukkueesta kaksi piti palloa ottelussaan enemmän. Kroatia ja Belgia. Kroatiakin joutui hakemaan vauhtia pilkuilta ja Belgia venymään jonkinlaiseen ihmeeseen. En tiedä tarkasti, mutta uskoisin alkulohkoissakin tulleen parempaa tulosta, mitä vähemmän palloa on pidetty. Tähän pohjaava "viisas raha" veikkaisi siis Ruotsia ja Englantia jatkoon.

Tämä ennustaisi esim. Kroatialle äärimmäisen hankalaa matsia Venäjää vastaan, koska vaikka Kroatia onkin ollut joukkueena kovemmassa formissa, ei joukkueessa ole yksilötaitoa ihan Espanjan vertaa. Varsinkaan puolustuksessa.

Qatarissa juostaan oikeasti palloa karkuun?

[Kratos]

Pitkissä sarjoissa on selvä korrelaatio pallonhallinan hyväksi. Johtuuko tämä sitten pidemmästä valmistautumisajasta ja pidemmästä formaatista?

[Tresor]

Pudotuspeleissä muuten kuudesta jatkoonmenneestä joukkueesta kaksi piti palloa ottelussaan enemmän. Kroatia ja Belgia. Kroatiakin joutui hakemaan vauhtia pilkuilta ja Belgia venymään jonkinlaiseen ihmeeseen. En tiedä tarkasti, mutta uskoisin alkulohkoissakin tulleen parempaa tulosta, mitä vähemmän palloa on pidetty. Tähän pohjaava "viisas raha" veikkaisi siis Ruotsia ja Englantia jatkoon.

Tämä ennustaisi esim. Kroatialle äärimmäisen hankalaa matsia Venäjää vastaan, koska vaikka Kroatia onkin ollut joukkueena kovemmassa formissa, ei joukkueessa ole yksilötaitoa ihan Espanjan vertaa. Varsinkaan puolustuksessa.

Qatarissa juostaan oikeasti palloa karkuun?

Häviöllä oleva joukkue tuppaa pitämään palloa enemmän, varsinkin toisella jaksolla. Näyte on aika pieni ja painottunut tilastopäätelmiin.

[Stark]

Pitkissä sarjoissa on selvä korrelaatio pallonhallinan hyväksi. Johtuuko tämä sitten pidemmästä valmistautumisajasta ja pidemmästä formaatista?

Varmasti osasyy molemmissa. Mieleen juolahti myös ihan vain se, että majupeleissä tunnetaso on eri luokkaa ja kertaluontoisuus pistää pelaajat ottamaan ne muutamat lisämetrit, joten silläkin tavalla palloton pelaaminen on efektiivisempää. Se sitten näkyy tulostaulullakin. Se ei suoraan liity pallonhallintaan, mutta tekee hitaista hyökkäyksistä hankalampia varsinkin kun kuviot eivät ole ihan selkärangassa johtuen juurikin lyhykäisestä valmistautumisesta.

Ja ymmärtäähän sen. Jos valmennuksella on vähemmän aikaa käytössä, lienee selvää, että puolustus ja erikoistilanteet pistetään kuntoon ensin ja katsellaan sitten josko kerkeisi hyökätäkin. Varsinkin mailla, joiden pelaajamateriaali ei ole parhaiden tasolla.

Häviöllä oleva joukkue tuppaa pitämään palloa enemmän, varsinkin toisella jaksolla. Näyte on aika pieni ja painottunut tilastopäätelmiin.

On. Kuitenkin jonkinmoista trendiä tuossa on kai havaittavissa.