Chelsea F.C. 2018/19 – Syötellään vähe palloa keskikentällä

[DDrogba]

Jos Hazard lähtee, toivon että kaikki paukut laitetaan Callum Hudson-Odoin kehittämiseen, vaikka tulisikin kausi pari hieman takkiin. Näin ManUssakin tehtiin Cristianon kanssa kun Becks lähti Realiin. Neppailevaa liimalettiä peluutettiin pari kautta, vaikka otteet olivat ajoittain koomisiakin. Kristiinalle naurettiin usein. Potentiaali oli kuitenkin kiistaton ja kärsivällisyys palkittiin ruhtinaallisesti.

Itse siis salaa jopa toivon, että Hazard myydään jollain 100 millillä ja CHO:n kehittämiseen laitetaan lisäpanoksia. Hazard on ensi vuonna jo 29 eikä montaa hyvää kautta ole välttämättä tulossa. Joten nyt on aika rahastaa kun arvoa on vielä tallella.

[mailou]

Jos lähdetään siihen, että parhaat pelaajat parhaassa iässä ”rahastetaan”, voidaan tyytyä lähinnä arsenalmaiseen menestykseen.

[Coulijoe]

Olen aika varma ettei Chelsea ota vastaan muita kuin kylmään käteistä. Iscolla ei tee mitään eikä Asensiollakaan. Raha on se mikä jyllää.

[Panopticon]

Jos lähdetään siihen, että parhaat pelaajat parhaassa iässä ”rahastetaan”, voidaan tyytyä lähinnä arsenalmaiseen menestykseen.

No ei kai se mikään lähtökohta ole, mutta jos pelaaja haluaa itse lähteä, niin kai siitä on rahat otettava ennemmin kun ilmaiseksi päästettävä myöhemmin.

[DDrogba]

Jos lähdetään siihen, että parhaat pelaajat parhaassa iässä ”rahastetaan”, voidaan tyytyä lähinnä arsenalmaiseen menestykseen.

Jos tilalla on nuorta laadukasta verta, voidaan päästä "ManU Fergien aikana" tason menestykseen.

[Boca Limpia]

Olen aika varma ettei Chelsea ota vastaan muita kuin kylmään käteistä. Iscolla ei tee mitään eikä Asensiollakaan. Raha on se mikä jyllää.

Kyllä minä Iscon ainakin joukkueeseen huolisin ja ehkä Asensionkin. Isco nyt ainakin olisi aivan selkeä avauksen pelaaja Chelseassa ja Asensiokin varmaan lähtökohtaisesti parempi pelaaja kuin vaikkapa Pulisic.

No ei kai se mikään lähtökohta ole, mutta jos pelaaja haluaa itse lähteä, niin kai siitä on rahat otettava ennemmin kun ilmaiseksi päästettävä myöhemmin.

Kyllä. Eikä näitä tapauksia menneiltä vuosilta nyt kovin montaa ole. Onko Courtois jopa ainoa? Courtoisinkaan kohdalla ei mikään kauhea ikävä ole tullut, kun parempi korvaaja tuli sisään samassa ikkunassa ja Courtoisin itsensä kohdalla täytyy todeta se, että ei noussut koskaan Chelseassa sille tasolle, mitä olisi voinut toivoa.

Hazardin siirronkaan osalta en itse usko juttuihin ennen kuin tuo siirto on oikeasti paketoitu. Kyseessä on kuitenkin sen mittakaavan kauppa, että näiden toteutuminen ei koskaan ole mikään itsestäänselvyys. Onhan näitä ennenkin nähty mm. De Gean kohdalla jo vuosikausien ajan ja siellähän se edelleen Manchesterissa torjuu palloja.

[Boca Limpia]

Huomista ottelua jos pohtii, niin Cityhän periaatteessa lähtee otteluun todella selkeänä ennakkosuosikkina. Kotisaldo viime ajoilta on todella vakuuttava ja viime aikoina Etihadilla ovat kaatuneet mm. Liverpool ja Arsenal. Toki ennakkoasetelmia tasaa sitten hiukan tuo Cityn käymä varsin raskas ottelu viikolla Evertonia vastaan. Kotijoukkue taisteli tuossa ottelussa Cityä vastaan pitkään todella hyvin ja tuo tarkoitti sitä, että City ei päässyt kyllä ainakaan hengähtämään missään vaiheessa ja moni tärkeä pelaaja joutui näin myös urakoimaan isot minuutit korkealla teholla tuossa ottelussa.

Cityn ja Chelsean välisissä otteluissa voitot ovat jakaantuneet viime vuosina aika tasan ja voittoja on otettu lähestulkoon vuoronperään. Viime kaudella Chelsea hävisi molemmat keskinäiset ottelut niukasti lukemin 1-0 ja toissakaudella Chelsea voitti puolestaan molemmat kamppailut vähän maalirikkaammissa otteluissa lukemin 3-1 ja 2-1. Tällä kaudella molemmat ovat voittaneet kertaalleen lukemin 2-0.

Moni voisi etukäteen maalailla sitä, miten vaikkapa Alonso ja Luiz eivät kestä Cityn pelitemmossa mukana, mutta näissä otteluissahan nämä pelaajat yleensä pääsevät enemmän pelaamaan vahvuuksillaan. City on ottelussa todennäköisesti huomattavasti enemmän kiinni pallossa ja Chelsea pystyy ottelussa pelaamaan nimenomaan vahvasti puolustuksen kautta. Sarri nimittäin tuskin päätyy pelisuunnitelmansa kannalta siihen itsemurharatkaisuun, mitä vaikkapa siinä kauden ensimmäisessä ottelussa Tottenhamia vastaan.

Todennäköisin skenaariohan tässä joka tapauksessa on se, että City vie tuon ottelun maalilla tai kahdella. Tuo Chelsean 2-0 kotivoitto oli nimittäin jopa Sinisten faneille melkoinen jymy-yllätys ja nyt sitten pitäisi tapahtua jo vähän isompia yllätyksiä, jos Chelsea meinaa matkustaa Lontooseen täysi pistepotti taskussa.

[Kim Suomisen ponnari]

Jotenkin epäuskoinen fiilis. Jotenkin tietää miltä Selecaon etäfaneista tuntui kuuluisan Saksa-välierän aikana ja jälkeen.

City oli yksinkertaisesti parempi, valmiimpi, tehokkaampi ja aika lailla ihan eri tasolla jokaisessa asiassa mitä jalkapallon pelaamiseen vaaditaan. Lisäksi tähän kirsikaksi ripuliläjän päälle Barkleyn, Luizin ja Alonson esitykset, jotka toivottavasti jäivät jokaisen viimeisiksi esiintymisiksi Chelsea-paidassa ikinä... siinä murskalukemien ainekset. Tulee kyllä kiintoisa helmikuun loppu kun vastaan tulee cupeissa perätysten molemmat ”tosi heikossa vireessä olevat” Manchesterin joukkueet.

[Jype]

4-0 loss at Bournemouth: "Maybe I'm not able to motivate this group and these players."

6-0 loss at Man City: "At the moment I am not able to explain. We have a big problem away from home. I don't know why."

Ei nämä kommentit Sarrilta nyt oikein luottamusta herätä kelkan kääntämisestä... Sanon jälleen saman kuin niiden parin edellisen vierastappionkin jälkeen; jotain on tapahduttava nopeasti tai muuten Sarri ei näe huhtikuuta.

Tällä menolla jopa maaliskuu tulee tekemään helvetin tiukkaa, jos parin viikon sisään cupeissa tulee molemmilta manchesteriläisiltä vastaavanlaista tukkapöllyä kuin tänään ja myös loskanvalkea paskalauma käy siipirikkoisenakin hakemassa pisteet Stamford Bridgeltä. Malmön nyt ehkä luulisi kaatuvan huonollakin pelillä, mutta onhan tuo meno näitä "isoja" vastaan suorastaan karmeaa.

Se on täysin Sarrista itsestään kiinni onko tämä jotain sitten muutoksia joukkueen pelikirjaan vai kehitystä mentaalipuolella joukkueen koutsaamisessa, mutta tämä ei vain voi jatkua näin. Tämän päivän pelistä ei kukaan varmasti pisteitä odottanutkaan, mutta on se nyt silti hieman eri asia hävitä edes saappaat jalassa yhdellä tai kahdella maalilla kuin olla jo parinkymmenen minuutin pelin jälkeen 4-0 kuopassa ja päästää sitten loppumatsin aikana siihen vielä pari lisää.

[Nooa]

Kuka sitten odotti Sarrilta tulosta Chelseassa??? Tällaistahan tämä on näiden valmentajien kanssa jolla on joku ns "oma visio". Ei heillä ole kykyä voittaa ja tehdä tuloksia. Napolissa meni kohtuu hyvin pelillisesti, mutta silti mitä saavutettiin? Nyt uudessa paikassa ei pysty muuntautumaan valmentajana mitenkään, ei ole mitään keinoja kääntää kelkkaa, kun on vain tämä "oma visio"
Missä muutokset 1.pelijärjestelmään, 2.pelitapaan, 3.pelaajistoon 4.motivointiin 5.prässitasoihin jne........

On se kumma kun tällaisia Sarrin tapaisia yhden tempun poneja arvostetaan. Järkyttävän heikkoa koutsaamista.

[Lord Bendtner]

Napolissa meni kohtuu hyvin pelillisesti, mutta silti mitä saavutettiin?

Hyvin pitkälti maksimit, mitä tuossa yhden joukkueen sarjassa voi missään muualla kuin Juvessa saavuttaa. Sarrihan huonoimmallakin kaudellaan Napolin peräsimessä keräsi yhtä paljon pisteitä kuin Moun Inter triplakaudella, tällein pienenä vertailuna.
Mitä noin muuten tulee tähän ideologisten koutsien dumaamiseen, niin aika hyvin se on kuitenkin mennyt esimerkiksi Wengerillä (alkuun), Guardiolalla, Kloppilla (realiteetit huomioiden), Pochettinola (kts. edellinen), Del Bosquella jne. Toki kaikkien ideologisten koutsien pitää pystyä myös siihen pragmaattisuuteen ja nähdäkseni Sarri ei ole siihen Chelsessa kyennyt. En tiedä onko kyse enemmän siitä ettei ratkaisuja ole, vai siitä ettei omaan ideologiaan osata suhtautua kriittisesti, mutta joka tapauksessa nyt pitäisi pystyä tekemään niitä kipeitäkin uudistusratkaisuja joukkueen pelaamiseen.

[Boca Limpia]

Kuka sitten odotti Sarrilta tulosta Chelseassa???

Sarrin tekemää tulosta ei (toivottavasti) voi arvioida minkään yhden reilun kauden puolikkaan perusteella.

Käytännössä kukaan asioista yhtään perillä oleva ei odottanut Sarrilta mitään pokaalin voittoa etenkään Valioliigan puolelta ensimmäisellä kaudella. Cupin puolella kaikki sitten puolestaan on vielä auki ja Chelsealla on ihan käytännössäkin mahdollisuudet tällä kaudella kolmeen pokaaliin.

Sarrin Chelsean osalta käynnissä on tällä hetkellä vasta rakennusvaihe ja tässä vaiheessa ovat aiemmin olleet myös tällä hetkellä ainakin lähellä parasta mahdollista tasoaan olevat Kloppin Liverpool ja Guardiolan Manchester City. Ehkä jossain pelimaailmassa tuo rakennusvaihe hoituu yhden siirtoikkunan aikana, mutta totuus on sitten puolestaan eri ja sama fakta pätee myös esimerkiksi pelitavallisiin asioihin.

Kestomenestyksen osalta tärkeää olisi antaa edes yhdelle valmentajalle kunnolla aikaa etenkin joukkueen rakentamisen osalta. Jos joka kausi ollaan vaihtamassa valmentajaa, niin ei hommaan tule minkäänlaista tasapainoa tai jatkuvuutta, kun hommia veivataan vähän väliä suuntaan ja toiseen.

Sarrin CV:stä löytyy kuitenkin aikalailla maksimaaliset saavutukset, mitä Napolin peräsimessä realistisesti voi saavuttaa ja tuo on mielestäni riittävä syy sille, että italialaiselle annettaisiin kunnolla aikaa näyttää osaamistaan myös Lontoossa.

Toki nämä viimeaikaiset lausunnot medialle ovat hieman huolestuttavia ja jos tässä nyt alkaa esiintymään ongelmia esimerkiksi kopin hallussa pitämisen ja yksittäisten pelaajien kanssa, niin sitten homma alkaa näyttää pahalta. Ensimmäisiä viitteitä näistä on ikävä kyllä nähty, mutta joukkueena pelaajat tuntuisivat ainakin vielä seisovan Sarrin takana. Vastaavanlaisissa tilanteissa sekä Mourinho että Conte taisivat joutua isompiin ongelmiin.

[Nooa]

Hyvin pitkälti maksimit, mitä tuossa yhden joukkueen sarjassa voi missään muualla kuin Juvessa saavuttaa. Sarrihan huonoimmallakin kaudellaan Napolin peräsimessä keräsi yhtä paljon pisteitä kuin Moun Inter triplakaudella, tällein pienenä vertailuna.
Mitä noin muuten tulee tähän ideologisten koutsien dumaamiseen, niin aika hyvin se on kuitenkin mennyt esimerkiksi Wengerillä (alkuun), Guardiolalla, Kloppilla (realiteetit huomioiden), Pochettinola (kts. edellinen), Del Bosquella jne. Toki kaikkien ideologisten koutsien pitää pystyä myös siihen pragmaattisuuteen ja nähdäkseni Sarri ei ole siihen Chelsessa kyennyt. En tiedä onko kyse enemmän siitä ettei ratkaisuja ole, vai siitä ettei omaan ideologiaan osata suhtautua kriittisesti, mutta joka tapauksessa nyt pitäisi pystyä tekemään niitä kipeitäkin uudistusratkaisuja joukkueen pelaamiseen.

Itse laskisin Guardiolan kyllä molempiin kategorioihin, ei ole pelkästään mikään ideologinen valmentaja. On muuttanut paljonkin vuosien aikana pelitapoja, pelijärjestelmiä yms. Pystyy tekemään myös ottelukohtaisia suunnitelmia sekä pystyy myös käyttämään pelaajien vahvuuksia hyväkseen pelitavoissaan, esim Munchenissä laidoilta tuleminen. Kyllä hänellä on vahvasti tuloksen tekeminen mielessä.

[Lester Polsfuss]

Sarri puhuu mitä puhuu, ihan samat elkeet oli Napolissakin. Ja jos joku nyt tämän perusteella epäilee valmennustaitoja, niin tervemenoa takaisin Football Managerin pariin. Idealismi on juuri sitä mitä futis tarvitsee, ja juuri sitä mitä työsopimust tehdessä on haettu. Jos näin nopeasti menee luotto (mitä en usko), niin vika on ostajassa.

[Jype]

Käytännössä kukaan asioista yhtään perillä oleva ei odottanut Sarrilta mitään pokaalin voittoa etenkään Valioliigan puolelta ensimmäisellä kaudella. Cupin puolella kaikki sitten puolestaan on vielä auki ja Chelsealla on ihan käytännössäkin mahdollisuudet tällä kaudella kolmeen pokaaliin.

Näinhän se on. Ei noin radikaalia muutosta joukkueen pelitapaan tehdä ihan yhdessä yössä, vaan se vaatii aikaa ja liigan osalta oli jo kauteen lähtiessä selvää, että tavoite on siinä neljän parhaan joukkoon sijoittumisessa ja siitäkin voi tulla kova taistelu (päättyihän joukkue viime kaudellakin viidenneksi...)

Upea alku kauteen viidellä voitolla liigassa ehkä sokaisi monia ajattelemaan, että Sarrin metodit on omaksuttu nopeasti kesän aikana ja joukkue kulkee voitosta voittoon, mutta onhan se niitä pelejä tarkalla silmällä katsoneille ollut vähän hakemista ihan sieltä viime syksystä asti.

Ihan tällaista tason romahdusta ei varmasti kukaan silti odottanut enää puolivälissä kautta tapahtuvan ja nyt Sarrin metodit todella mitataan. Kenen tahansa managerin täytyy neljän peräkkäin maalierolla 0-13 hävityn vierasottelun jälkeen katsoa tarkasti peiliin ja miettiä, mikä meni vikaan ja tehdä sitten sen mukaiset muutokset joukkueen peliin joko taktiikoiden tai peluutusten (Alonso, Barkley jne.) osalta. Sarri ei vain yksinkertaisesti voi enää noin karmean ottelurupeaman jälkeen piiloutua oman jalkapalloideologiansa taakse ja sysätä kaikkea syytä pelaajiin, jotka eivät hänen futistaan kykene toteuttamaan, vaan myös hänen on tehtävä asioita paremmin.

Minä olisin täysin valmis antamaan Sarrille aikaa ensi kauteen asti vaikka sitä CL-paikkaa ei ainakaan liigan puolelta tulisikaan, mutta vain jos Sarri itse osoittaa olevansa tämän kärsivällisyyden arvoinen, eli ei jatka täysin jääräpäisesti noilla samoilla taktiikoilla ja samoilla pelaajilla viikosta toiseen ilman minkäänlaista muutosta.

"The definition of insanity is doing the same thing over and over and expecting different results."

Jätän vain tämän kuuluisan lainauksen tähän.

[Rottweiss]

Sarrin tekemää tulosta ei (toivottavasti) voi arvioida minkään yhden reilun kauden puolikkaan perusteella.

Käytännössä kukaan asioista yhtään perillä oleva ei odottanut Sarrilta mitään pokaalin voittoa etenkään Valioliigan puolelta ensimmäisellä kaudella. Cupin puolella kaikki sitten puolestaan on vielä auki ja Chelsealla on ihan käytännössäkin mahdollisuudet tällä kaudella kolmeen pokaaliin.

Sarrin Chelsean osalta käynnissä on tällä hetkellä vasta rakennusvaihe ja tässä vaiheessa ovat aiemmin olleet myös tällä hetkellä ainakin lähellä parasta mahdollista tasoaan olevat Kloppin Liverpool ja Guardiolan Manchester City. Ehkä jossain pelimaailmassa tuo rakennusvaihe hoituu yhden siirtoikkunan aikana, mutta totuus on sitten puolestaan eri ja sama fakta pätee myös esimerkiksi pelitavallisiin asioihin.

Kestomenestyksen osalta tärkeää olisi antaa edes yhdelle valmentajalle kunnolla aikaa etenkin joukkueen rakentamisen osalta. Jos joka kausi ollaan vaihtamassa valmentajaa, niin ei hommaan tule minkäänlaista tasapainoa tai jatkuvuutta, kun hommia veivataan vähän väliä suuntaan ja toiseen.

Sarrin CV:stä löytyy kuitenkin aikalailla maksimaaliset saavutukset, mitä Napolin peräsimessä realistisesti voi saavuttaa ja tuo on mielestäni riittävä syy sille, että italialaiselle annettaisiin kunnolla aikaa näyttää osaamistaan myös Lontoossa.

Toki nämä viimeaikaiset lausunnot medialle ovat hieman huolestuttavia ja jos tässä nyt alkaa esiintymään ongelmia esimerkiksi kopin hallussa pitämisen ja yksittäisten pelaajien kanssa, niin sitten homma alkaa näyttää pahalta. Ensimmäisiä viitteitä näistä on ikävä kyllä nähty, mutta joukkueena pelaajat tuntuisivat ainakin vielä seisovan Sarrin takana. Vastaavanlaisissa tilanteissa sekä Mourinho että Conte taisivat joutua isompiin ongelmiin.

Valitettavasti kyseessä on tulosurheilu ja jos tulosta ei tule, niin edessä voi olla valmentajanvaihto. Abra vihaa eilisen kaltaisia nöyryytyksiä ja ei ole tunnetusti kärsivällisin mies valmentaja-asioissa. Toisaalta, kuten BBC alleviivasi Sarrin kohtalosta spekuloidessaan, miksi Abra olisikaan, kun aiemmatkin valmentajanvaihdokset ovat johtaneet menestykseen ja pokaaleihin.

Yksikään Abran aikana Chelseassa kauden aloittanut valmentaja, ehkä AVB:tä lukuun ottamatta, ei ole ollut kehissä kevyin näytöin, joten Sarrin Napoli-aikaan on minusta turha tässä yhteydessä vedota. Serie A on kuitenkin ihan oma sarjansa.

Sama pätee verrattaessa Kloppiin tai Pepiin, joilla molemmilla oli samoin hankala alku. Erona kuitenkin on, että näissä tapauksissa kehityksen näki tapahtuvan koko ajan ja selkeästi valoa oli tunnelin päässä. Lisäksi molemmat pystyivät mukauttamaan pelitapaansa Valioliigan vaatimuksiin eli kehittymään. Sarrilla näin ei ole, vaan päätä hakataan seinään ja minkäänlaista systeemin sisällä tapahtuvaa joustoa ei ole.

[Lord Bendtner]

Sama pätee verrattaessa Kloppiin tai Pepiin, joilla molemmilla oli samoin hankala alku. Erona kuitenkin on, että näissä tapauksissa kehityksen näki tapahtuvan koko ajan ja selkeästi valoa oli tunnelin päässä. Lisäksi molemmat pystyivät mukauttamaan pelitapaansa Valioliigan vaatimuksiin eli kehittymään.

Näihin on kyllä pakko mainittava se, että Pepistäkin puhuttiin paljonkin ensimmäisen kauden aikana, ettei se pärjää kivikovassa kun liikaa pitää kiinni omasta järjestelmästään. Tammikuussa 2017 Pepin Cityhän kävi Goodison Parkilla häviämässä Koemanin Evertonille 4-0. Tuossa ottelussahan Tom Davies saatiin näyttämään seuraavalta Lampardilta ja numerot olisivat voineet olla rumemmatkin. Samaan aikaan toisaalla, Liverpoolissa, Jürgen Klopp rikkoi seuraennätyksiä johdattamalla Poolin seurahistoriansa huonoimpaan tammikuuhun.

Ei se noillakaan alkuun meinannut ihan lähteä, vaikka erityisesti Kloppilla ensimmäisen kokonaisen kauden pistesaldo oli kiitettävä. Molempien kohdalla kuitenkin paljon puhuttiin siitä kuinka heidän metodinsa eivät sovi valioliigaan ja jostain käsittämättömästä syystä noita kommentteja näkee vieläkin. Toki noiden määrä on vähentynyt, mutta se perinteinen ajatus siitä kuinka valioliigassa pitäisi koutsata on monessa suhteessa vanhentunut ja sen ovat Pep, Klopp ja Pochettino mielestäni hienosti osoittaneet. Se on sitten eri asia että pystyykö Sarri pääsemään koskaan tuohon samaan joukkoon, vai löytääkö itsensä samasta porukasta AVB:n, Rodgersin ja Scolarin kanssa.

[Boca Limpia]

Sarrista ei taktisen puolen osalta voi sanoa, etteikö minkäänlaista joustoa olisi ollut. Esimerkiksi Manchester City voitettiin kotikentällä hyvin eri tavalla roolitetulla systeemillä. Lisäksi esim. Azpilicuetan rooli on elänyt kauden mittaan. Toki enemmän noita muutoksia kaipaisi ja tämä pätee etenkin krskikenttään, jonka kanssa ongelmia on ollut koko kauden ajan.

Toisaalta sitten, kuten jo moneen otteeseen todettua: onko ongelmien korjaaminen niin yksinkertainen asia? Hyvin pitkälti samalla materiaalilla operoinut Conte ei enää viime kaudella saanut hommaa käännettyä edukseen ja sama näyttäisi olevan fakta myös Sarrin kohdalla. Laittaisin paljon myös pelaajiston piikkiin siis.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että yksittäisten pelipaikkojen osalta taso ei riitä vasemman puolustajan, toisen topparin, yhden keskikenttäpelaajan ja oikean laitahyökkääjän osalta. Ainakin nuo ovat niitä pelipaikkoja, joiden osalta kritiikkiä jaetaan etenkin tappioden kohdalla. Se on aika paljon tasoitusta pelaajiston osalta verrattuna aika moneen kilpailevaan seuraan.

Kloppin Liverpool hävisi viime kaudella Etihadilla lukemin 5-0 ja Guardiolan City hävisi reilut pari vuotta sitten 4-0 Evertonille, eli sattuu näitä myös paremmissa piireissä.

Toki tämä nyt ei tarkoita sitä, etteikö tässä huolenaiheita olisi ja että osa annetusta kritiikistä ei olisi aiheellista. Itse kuitenkin peräänkuulutan edelleen sitä, että pitkäjänteinen menestys vaatii sitä, että valmentaja saa aikaa koota haluamansalaisen pelaajamateriaalin, joka soveltuu hänen suosimaansa pelitapaan ja sen jälkeen aletaan arvioida ihan kunnolla tuloksia. Ennen tätä ei kuuta kannata taivaalta toivoa.

Jos puolestaan valmentaja isketään luiskaan heti, kun menee vähän huonommin, eletään koko ajan tätä rakennusvaihetta, jolloin hyväkään joukkue ei todennäköisesti koskaan pääse lähellekään parasta tasoaan.

Sarrin Chelsean edellä sarjataulukossa on nyt samat joukkueet, jotka olivat edellä jo viime kaudella. Lisäksi kolmessa noista neljästä joukkueesta valmentajat ovat nyt saaneet useamman vuoden ajan koota itselleen haluamansalaista pelaajamateriaalia ja näin muokata pelitapaan soveltuvan koneiston. Klopp, Guardiola ja jopa Pochettino ovat saaneet tehdä aika paljon enemmän hankintoja verrattuna Sarriin ja joukkueen kasaaminen rahalla on tänä päivänä se, joka luo pohjan menestykselle. Kyllähän tuo mainittu kolmikko aika paljon paremmista asetelmista tähän kauteen pääsi kuin Sarrin Chelsea.

[Panopticon]

Kuka sitten odotti Sarrilta tulosta Chelseassa???

Jos tuloksella puhutaan pokaaleista, en minä ainakaan. EL-pokaalista elättelin toiveita, ja se toki voidaan vieläkin saavuttaa, mutta mitään valjumestaruutta en todellakaan odottanut alkuunkaan. Eikä siitä nyt ole kysekään. Vaan siitä, että hävitään jollekin Bournemouthille 4-0 ja sitten Citylle oikein ennätyslukemin 6-0. Näitä nöyryytyksiä on vaikea hyväksyä, varsinkin kun vastapainoksi ei ole juuri tullut sitä "seksifutista", mitä odotettiin.

Itse jopa olisin ollut ihan tyytyväinen koko kauteen, vaikka ei voitettaisi pokaalin pokaalia, jos vain Conten ja Mourinhon jälkeen joukkue pelaisi viihdyttävää hyökkäävää jalkapalloa. Mutta kun ei olla edes sitä saatu, ja puolustus vuotaa kuin seula, ei kai tässä voi olla tyytyväinen yhtään mihinkään tällä hetkellä.

Enkä toki syytä pelkästään Sarria. Tässä joukossa on muutama helvetin tylsä työkalu, jolla ei vain hyvää työjälkeä saa aikaiseksi tällä hetkellä.

[Casanueva]

Näihin on kyllä pakko mainittava se, että Pepistäkin puhuttiin paljonkin ensimmäisen kauden aikana, ettei se pärjää kivikovassa kun liikaa pitää kiinni omasta järjestelmästään. Tammikuussa 2017 Pepin Cityhän kävi Goodison Parkilla häviämässä Koemanin Evertonille 4-0. Tuossa ottelussahan Tom Davies saatiin näyttämään seuraavalta Lampardilta ja numerot olisivat voineet olla rumemmatkin. Samaan aikaan toisaalla, Liverpoolissa, Jürgen Klopp rikkoi seuraennätyksiä johdattamalla Poolin seurahistoriansa huonoimpaan tammikuuhun.

Ei se noillakaan alkuun meinannut ihan lähteä, vaikka erityisesti Kloppilla ensimmäisen kokonaisen kauden pistesaldo oli kiitettävä. Molempien kohdalla kuitenkin paljon puhuttiin siitä kuinka heidän metodinsa eivät sovi valioliigaan ja jostain käsittämättömästä syystä noita kommentteja näkee vieläkin. Toki noiden määrä on vähentynyt, mutta se perinteinen ajatus siitä kuinka valioliigassa pitäisi koutsata on monessa suhteessa vanhentunut ja sen ovat Pep, Klopp ja Pochettino mielestäni hienosti osoittaneet. Se on sitten eri asia että pystyykö Sarri pääsemään koskaan tuohon samaan joukkoon, vai löytääkö itsensä samasta porukasta AVB:n, Rodgersin ja Scolarin kanssa.

Toki täytyy sanoa, että esim. Klopp on kuitenkin muokannut joukkueen pelitapaa viime kaudelta alkaen ja jatkaen tällä kaudella. Hänkin kuitenkin ensin ajoi läpi oman pelitapansa, ja alkoi sitten hienosäätää sitä. Sarria pitääkin verrata juuri esim. Pepin ja Kloppon ensimmäisiin kausiin, kuten teetkin. Itsekin kyllä ihmettelen, miksi Sarri ei voi edes kokeilla niinkin yksinkertaista ratkaisua, että kääntäisi jossain pelissä keskikentän kolmion toisinpäin ja peluuttaisi Kantea Jorginhon rinnalla. Silti on vielä aivan liian enneaikaista puhua siitä, että Sarri on liian ideologinen eikä tule koskaan pärjäämään Valioliigassa.

Siinä vaiheessa kun Chelsea palkkasi Sarrin, olisi pitänyt olla selvää, että hän ei ole mikään quick fix. Hän ei ole sen tyylinen valmentaja, vaan tarvitsee aikaa muokatakseen joukkueesta näköisensä ja ajaakseen läpi oman pelitapansa. Chelseassa ei kuitenkaan yleensä ole annettu managereille kovin paljoa aikaa, joten emme ehkä koskaan näe, mihin Sarrin taidot riittävät tässä sarjassa.

[Rikkiviisas]

Siinä vaiheessa kun Chelsea palkkasi Sarrin, olisi pitänyt olla selvää, että hän ei ole mikään quick fix. Hän ei ole sen tyylinen valmentaja, vaan tarvitsee aikaa muokatakseen joukkueesta näköisensä ja ajaakseen läpi oman pelitapansa. Chelseassa ei kuitenkaan yleensä ole annettu managereille kovin paljoa aikaa, joten emme ehkä koskaan näe, mihin Sarrin taidot riittävät tässä sarjassa.

Sarrista kuvaavin anekdootti on, että haastattelussa Napolin valmentajaksi lupasi joukkueen häviävän ensimmäiset seitsemän peliä ja sen jälkeen haastavan Juventuksen. Vähän meni pieleen sillä Napoli aloitti hyvin, ennen kuin alkoi hävitä.

Sarri tekee oman juttunsa omalla tavallaan ja mannermaisille valmentajille Englannin pelirytmi tulee usein shokkina. Puuttuu talvitauko ja jos on mukana europeleissä, niin ne cuppien ohella lisäävät rasitusta.

[Jype]

Hyvin pitkälti samalla materiaalilla operoinut Conte ei enää viime kaudella saanut hommaa käännettyä edukseen ja sama näyttäisi olevan fakta myös Sarrin kohdalla. Laittaisin paljon myös pelaajiston piikkiin siis.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että yksittäisten pelipaikkojen osalta taso ei riitä vasemman puolustajan, toisen topparin, yhden keskikenttäpelaajan ja oikean laitahyökkääjän osalta. Ainakin nuo ovat niitä pelipaikkoja, joiden osalta kritiikkiä jaetaan etenkin tappioden kohdalla. Se on aika paljon tasoitusta pelaajiston osalta verrattuna aika moneen kilpailevaan seuraan.

Tämäkin on totta. Joukkueessa on paljon pelaajia, joilla ei vain yksinkertaisesti taso riitä ja se ei sinänsä ole heidän oma vikansa saati sitten Sarrin joka ei ole Jorginhoa ja Higuainia lukuunottamatta yhtäkään pelaajaa itse sisään tuonut. Syyttävä sormi osoittaa tältä osin vain ja ainoastaan seurajohdon suuntaan, joka on päästänyt pelaajiston tuohon jamaan vaikka samat ongelmakohdat ovat vaivanneet joukkuetta jo vuosien ajan.

Nämä Pedro, Willian, Barkley, Kovacic, Alonso yms. ovat kaikki sen tasoisia pelaajia, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa avata noin suurta osaa otteluista tällä tasolla. Jonkun yhden heikon lenkin avauksessaan joukkue vielä kestää, mutta ei noin montaa samanaikaisesti varsinkaan otteluissa kärkijoukkueita vastaan. Nämä häntäpään joukkueet nyt kaatuu toki näilläkin ihan kohtalaisella prosentilla ja jossain suhteellisen vähillä minuuteilla pelaavan varamiehen roolissa menee toki oikein mallikkaasti jokainen tuon listan pelaajista, mutta kyllähän avauksen miehiksi tarvitsee heittämällä parempia tekijöitä jos meinaa pitkän kauden aikana johonkin kolmen parhaan joukkoon tähdätä, liigamestaruudesta tai euromenestyksestä puhumattakaan.

Näkisin myös, että joukkueesta puuttuu nykyisellään lähes täysin ne ns. johtajatyypit. Siinä missä takavuosien Terry, Lampard ja Drogba pitivät pelaajiston hyvässä kurissa ja johtivat esimerkeillään, niin tässä nyky-Chelseassa ei tuollaisia pelaajia ole ja valitettavasti se näkyy. Fabregas oli kaiken nähneenä ja voittaneena varmasti ainakin osittain tuollainen pelaaja ja oli näin vanhoilla päivilläänkin varmasti kopissa tärkeä mies vaikka pelillinen panos jäikin viimeisinä aikoina vähäiseksi, mutta häntäkään ei joukkueessa enää ole.

Ei jollain Citylläkään materiaali ollut alussa Guardiolan pelitapaan sopiva ja varsinkin laitapuolustajat olivat todellinen ongelmakohta, mutta muutama sataa miljoonaa puntaa törsättäväksi seurajohdolta auttoi asiaa kummasti. Chelsean seurajohdon penninvenyttäminen maksoi jo Mourinhon ja Conten työpaikat, kun mestaruuskausien jälkeen joukkue päästettiin taantumaan sen sijaan, että olisi taottu raudan ollessa kuumaa ja vahvistettu entisestään vahvaa runkoa. Sarrilta nämä kahden edeltäjänsä meriitit puuttuvat, mutta ilmiö on silti sama.

Oli miten oli, niin kyllä joukkueen materiaali silti heittämällä jotain Arsenalia parempi on, mutta tuloksissa tämä ei näy.

[Lord Bendtner]

Oli miten oli, niin kyllä joukkueen materiaali silti heittämällä jotain Arsenalia parempi on, mutta tuloksissa tämä ei näy.

Niin ja vaikka materiaalissa ongelmia onkin, niin sanoisin että City on ainoa joukkue valjussa jolla on selkeästi Chelsea parempi materiaali. Siitä kyllä Chelsean seurajohdon pitää ottaa paljon omaan niskaansa, että ovat päästäneet Tottenhamin ja Liverpoolin (ainakin hetkellisesti) ohi materiaalin suhteen. Väittäisin kuitenkin että isossa kuvassa tuo materiaaliero Spursiin tai Pooliin ei ole niin iso kuin viime aikojen esitykset antaisivat olettaa.

[Kim Suomisen ponnari]

Nämä Pedro, Willian, Barkley, Kovacic, Alonso yms. ovat kaikki sen tasoisia pelaajia, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa avata noin suurta osaa otteluista tällä tasolla. Jonkun yhden heikon lenkin avauksessaan joukkue vielä kestää, mutta ei noin montaa samanaikaisesti varsinkaan otteluissa kärkijoukkueita vastaan. Nämä häntäpään joukkueet nyt kaatuu toki näilläkin ihan kohtalaisella prosentilla ja jossain suhteellisen vähillä minuuteilla pelaavan varamiehen roolissa menee toki oikein mallikkaasti jokainen tuon listan pelaajista, mutta kyllähän avauksen miehiksi tarvitsee heittämällä parempia tekijöitä jos meinaa pitkän kauden aikana johonkin kolmen parhaan joukkoon tähdätä, liigamestaruudesta tai euromenestyksestä puhumattakaan.

Tässähän tämän kauden ongelmat periaatteessa kiteytyy yhteen virkkeeseen. Chelsea on valtaosassa peleistä antanut vastustajalle tasoitusta seuraavilla kentän osa-alueilla:

- Kärki (Morata ja Giroud molemmat aivan paskoja)
- Topparien yläpuolella operoiva ankkuripelaaja (Jorginho ei vain toimi puolustussuuntaan ilman palloa)
- 1/3 keskikentän kolmikosta (Barkley ja Kovacic täysin hajuttomia ja mauttomia statisteja kentällä ollessaan)
- Vasen laitapuolustaja (Alonso on ollut kaukana viimeisen kahden kauden tasostaan)

Siinä on aika lailla työmaata muiden kentälläolijoiden paikattavaksi, ja pitkässä juoksussa tuo alkaa näkymään että nuo kolme osa-aluetta eivät ole likimainkaan huippujoukkueiden tasolla. Nämä osa-alueet jos Chelsea saisi paikattua ensi kaudeksi joko..:

1. Sarrin (jos valmentaa jengiä enää kesän jälkeen?) haluamilla ja miehen pelitapaan soveltuvilla pelaajilla
2. Ehdottomilla huippuosaajilla

..voitaisiin alkaa taas puhumaan vakavasta mestaruustaistoon liittymisestä ja euromenestyksestä. Kohta 1 tuntuu harmittavan epätodennäköiseltä Abran liipaisinsormesta johtuen mutta toivotaan parasta. Paljon riippuu ensi kauden CL-paikoista. Uskon että jos Sarrin johdolla siniset CL-paikan saa joko sitten liigasijoituksen tai EL-voiton myötä, saa mies säilyttää työpaikkansa. Jos kaikista loppukauden pokaaleista jäädään nuolemaan näppejään ja joukkue sijoittuu loppusijoille 5-6, on taas kesällä luuta lakaisemassa.

[Panopticon]

- Vasen laitapuolustaja (Alonso on ollut kaukana viimeisen kahden kauden tasostaan)

No jaa, mielestäni Alonso on muuten pelannut aika samalla (paskalla) tasollaan kun aiemminkin, mutta taktiikasta / roolistaan johtuen hyökkäyspään tehot ovat jääneet puuttumaan. Mutta itse kyllä olin sitä mieltä, että Alonso oli hidas paska puujalka jo niillä kausilla, kun hänen pelaamistaan jossain jopa hehkutettiin. Toki ratkaisi joitain pelejä maaleillaan, ja oli toki sillä tavalla hyödyksi joukkueelle pisteiden muodossa.